Minkä ikäisen teinin kanssa voi jo vähän huokaista helpotuksesta?
Siis siinä mielessä, ettei tarvitse enää pelätä, että hänestä tuleekin karkaileva, paikkoja hajottava, huumeriippuvainen tai muuten vaan ihan pitelemätön? Vai voiko koskaan? Tuli vaan mieleen, kun täällä päin etsitään nyt 17-vuotiasta karkulaista. Oma esikoinen on 14 ja vähän kauhulla odotan mitä vielä on luvassa!
Kommentit (19)
Huokailen vielä 45 -vuotiaan takia. En helpotuksesta.
18v on se ikä kun et ole enää varsinaisesti juridisessa vastuussa teinin toilailuista, eli ehkä silloin.
Ehkä 25-30 vuotiaan, hyvällä tuurilla. Sitten kun on opinnot suoritettu ja jonkinlaista työkokemustakin jo muutaman vuoden ajalta.
Mut mikä on se ikä mihin mennessä hölmöilyt yleensä alkaa, jos on alkaakseen?
-ap
Voit huokaista helpotuksesta sitten kun hän täyttää 105 vuotta. Eli et ikinä.
Aivojen murrosikä kestää 25-vuotiaaksi...
Vierailija kirjoitti:
Mut mikä on se ikä mihin mennessä hölmöilyt yleensä alkaa, jos on alkaakseen?
-ap
Kyllä ne hölmöilyt voi alkaa/jatkua ihan minkä ikäisenä tahansa.
Minä jännitän erityisesti sen lapseni puolesta, joka perusti perheen persoonallisuushäiriöisen kanssa. Vakavien tilanteiden jälkeenkin hän vielä uskoo parisuhteen tulevaisuuteen.
Vanhat ja viisaat ovat sanoneet että pienet lapset - pienet murheet; suuret lapset - suuret murheet.
Vierailija kirjoitti:
18v on se ikä kun et ole enää varsinaisesti juridisessa vastuussa teinin toilailuista, eli ehkä silloin.
Jaa, mun mielestä se huoli suurenee, kun ei tiedä mitä toinen touhuaa. Koulustakaan ei saa mitään tietoa enää.
Minua pidettiin niin tiukassa lieassa koko teini-iän, että kun pääsi vihdoin muuttamaan omilleni, olin täysin pitelemätön.
En ole koskaan pelännyt lapsieni puolesta, paitsi esikoinen huolestutti alakouluikäisenä. Mutta yhdestäkään teinietä ei ole ollut huolta, eikä isommastakaan. Minulla on kolme 20+ poikaa ja yksi teinityttö. En ymmärrä miksi he karkailisivat ja huumeilisivat. Pohjatyö on tehty jo pikkulapsena.
Mun esikoinen on 17 ja murrosikä on ohi. Toisella kutosluokka oli pahin, aivot ihan muussia. Karkaillut ei ole kumpikaan.
Vierailija kirjoitti:
Mut mikä on se ikä mihin mennessä hölmöilyt yleensä alkaa, jos on alkaakseen?
-ap
16 v. Voi kyllä kilteillä lapsilla iskeä murrosikä vasta 18 -vuotiaana, kun muuttaa pois kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Mut mikä on se ikä mihin mennessä hölmöilyt yleensä alkaa, jos on alkaakseen?
-ap
Kannaattaa asettaa (/lähellä aikuisikään: sopia) hyvin perustellut rajat ja pitää niistä kiinni.
Meillä sovittiin aikuistuvien nuorten kanssa että niin ilmoittavat öisen poissaolonsa etukäteen kotiväelle - vaikka se "etukäteen" olisi sitten ollut se samainen alkuyö :) Toimi oikein hyvin niin kauan kun lapsuuden kodissaan asuivat.
Vierailija kirjoitti:
Mut mikä on se ikä mihin mennessä hölmöilyt yleensä alkaa, jos on alkaakseen?
-ap
Viidenkympin villitys on tähän mennessä pahin.
Tv: mummo 88v
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan pelännyt lapsieni puolesta, paitsi esikoinen huolestutti alakouluikäisenä. Mutta yhdestäkään teinietä ei ole ollut huolta, eikä isommastakaan. Minulla on kolme 20+ poikaa ja yksi teinityttö. En ymmärrä miksi he karkailisivat ja huumeilisivat. Pohjatyö on tehty jo pikkulapsena.
Tuo "ymmärtämättömyys" voi olla vaarallinen karikko. Hyvä pohjatyö on erinomainen juttu, mutta ei välttämättä pelasta esimerkiksi huumekokeiluilta.
37v.