Lahjoitin serkun tytölle 4 muovipussillista merkkivaatteita. Nyt ovat tienanneet niillä yli 300 euroa!
Halusin olla kiltti, kun tiedän, että ostavat kirppikseltä tytölle kulunutta vaatetta. Olin ajatellut myydä meidän tytön merkkivaatteet itse, mutta sitten ajattelin, että serkun tyttö varmasti ilahtuisi niistä. Siellä oli Pomp de Luxia, Mayoralia, Desigualia, Marimekkoa, Metoo, Villervalla. Ja oli pari vähän käytettyä ulkoilupukua. Nyt kuulin tädiltäni (serkun äiti), että suunnilleen kaikki on mennyt kaupaksi, ja serkkuni kehuskelee ympäriinsä tienanneensa yli 300 euroa. Sillä rahalla olisi ollut meilläkin käyttöä, kun säästetään kesämökkiä varten. Mietin, soitanko ja pyydän rahat. Eniten ärsyttää se, ettei niiden tyttö saanutkaan niitä nättejä vaatteita, kun vanhemmille iski ilmeisesti ahneus.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Mitäs annoit?Nyt sulle iski ahneus,kun toinen vähän tienasi.Harkintaa lahjoituksiin ja naama kiinni.
Miksi täällä pitää aina vastata näin ilkeästi?!?
Minä ymmärrän ap:n harmituksen, enkä kuvittele, että häneen mikään ahneus on iskenyt. Jos minä olisin lahjoittanut vastaavia vaatteita kaverilleni ja kuulisin, että hän on laittanut ne heti myyntiin niin kyllä suuttuisin. Itse en ainakaan missään nimessä kehtaisi myydä saamiani vaatteita.
Olisin olettanut, että mikäli ei kelpaa niin osaa sanoa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko varma, että ne vaatteet olivat sen tytön mielestä nättejä? Katsos kun kaikki eivät tykkää samanlaisista vaatteista kuin sinä.
Sit olis voinut olla ottamatta niitä kokonaan.
” Kiitos mutta nämä eivät ole meidän tyylistä, sun kannattaa vaikka myydä ne itse.”Ei nuori tyttö välttämättä kehtaa kieltäytyä, jos joku täti tuo vaatteita ja oletettavasti vielä hehkuttaa kuinka hienoja merkkivaatteita ne
ovat. Se täti todennäköisesti kuitenkin ottaa nokkiinsa, jos hänen hienot merkkivaatteensa eivät kelpaa. Helpommalla pääsee, kun ottaa vaatteet vastaan ja hankkiutuu niistä sitten eroon. Fiksu täti kysyisi edes, haluaako tyttö vaatteita, jolloin kieltäytyminen olisi helpompaa.Mikä täti ja mikä nuori tyttö?
Ap-täti ja se tyttö, jolle ap-täti antoi "hienot" merkkivaatteet.
Eivätköhän nämä kaksi mainitsemaasi henkilöä ole suurinpiirtein saman ikäisiä!
Ahne tässä on nyt joku muu kuin ap. Voin hyvin kuvitella miten tämä sukulainen on silmät kiiluen kiitellyt vaatteista ja sitten mennyt myymään ne. Tuskin edes on kysynyt lapseltaan, haluaisiko hän mitään vaatteista.
Itse enää nykyisin anna mitään pois vaan myyn ne itse tai jos en myy niin vien uffiin tai revin vaikka riekaleiksi ja heitän roskiin. En anna pummien hyväksikäyttää enää.