Lue keskustelun säännöt.
Ystävästäni tuli kapeakatseinen idiootti lapsen saamisen jälkeen
26.02.2020 |
Olen tuntenut ystäväni kymmenen vuotta. Hänen kanssaan on ollut mukava viettää aikaa ja jutut ovat käyneet hyvin yksiin. Ainoa ystävyyttä varjostava asia on ollut silloin tällöin kumpuava kateus ystäväni puolelta (esim. saamaani opiskelupaikkaan tai joihinkin ulkoisiin tekijöihin liittyviin juttuihin) , mutta hän on hyvin pystynyt sanoittamaan tunteitaan ja asiat eivät ole jääneet jäytämään välejämme. Koko tuntemisemme ajan tämä ystäväni on ollut saman miehen kanssa eikä sekään ole vaikuttanut hänen olemiseensa mitenkään. Kaikki kuitenkin muuttui sen jälkeen kun hän sai tältä vihkisormuksen sormeensa. Elämä alkoi pyöriä pelkän vaimouden ympärillä. Ja kaikki tämä toiminta vielä korostui sen jälkeen kun ystäväni alkoi odottaa heidän yhteistä lastaan ja täysin höperöksi homma meni sen jälkeen kun lapsi syntyi. Ystäväni ei ole enää mistään muusta kiinnostunut kuin vaimona olemisesta ja äitiydestä. On jopa vaihtanut instagramiinkin kuvauksen itsestään kuulumaan ainoastaan "mom and wife". Muuta ei taida olla jäljellä... Ymmärrän, että oma lapsi on tärkeintä maailmassa ja eka vuosi voi mennä vauvakuplassa, mutta tämä taapero täyttää tänä vuonna jo 2v ja ystäväni on edelleen tiukasti kuplassa. Muiden kuulumiset eivät kiinnosta yhtään ja kun häneltä utelee kuulumisia, alkaa hän puhua välikausihaalarien hinnoista. Kun yrittää keskustella jostain, hän keskeyttää ja ryhtyy kertomaan taaperosta tai vaimoudestaan. Lisäksi hän kauhistelee muunlaisia elämänvalintoja: joku aika sitten meillä tuli puheeksi minun sinkkuuteni ja kun sanoin, että viihdyn vallan hyvin yksin, hän lähes kirkui silmät lautasen kokoisina että "MITEN SÄ ET HALUA PARISUHDETTA? SÄHÄN OOT KOKO AJAN YKSINÄINEN?!" Selitin rauhallisesti että olen pitkässä parisuhteessa ja kihloissakin kyllä ollut, se ei ollut minun juttuni ja kaikki eivät välttämättä halua ja että minulla on hyvä näin. Tämä tieto kuitenkin järkytti häntä syvästi. Hänen elämänpiirinsä ja kiinnostuksenkohteensa tuntuvat rajoittuvan nykyään vain hääohjelmien katsomiseen, kavereiden polttareiden järjestelystä intoiluun ja Gugguu-merkkisistä vaatteista höpöttämiseen. Gugguu ja Metsola, niitä pitää olla. Myös vähän Tommy Hilfigeriä.
En ymmärrä mihin ystäväni on kadonnut. Muillakin ystävilläni on lapsia ja vauvakuplan helpotettua asiat ovat palanneet ns. normaalimpaa, mutta ystäväni vaikuttaa siltä kuin hänet olisi jotenkin riivattu.
Ja ei, en ole kateellinen ja katkera, ennen kuin joku ehtii siitä sanoa. Ystävyyden pitäisi olla vastavuoroista, mutta en saa ystävästäni mitään irti. Ei tunnu kovin kovin mieltä ylentävältä että kun vaikka itse hakee tukea suruunsa (toinen ystäväni kuoli hetki sitten) ja laittaa tälle äitiystävälleen viestiä niin sieltä ei kommentoida viestiini liittyen yhtään mitään, vaan saan kuvasarjan hänen taaperostaan ja sen tekemisistä.
Tiedän, että tämä aloitus nyt varmaan ärsyttää suurta osaa ihmisistä ja varsinkin äideistä ja haluankin painottaa, että tiedän, etteivät kaikki vaimot ja äiti-ihmiset käyttäydy näin. Mutta mikä ihme ystävääni on mennyt?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Jollain ihmisillä vaan ei ole muuta sisältöä elämässään kuin perhe.
Onko tämä paha?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko ap kappalejaosta kuullut? Tuskin kun olet tuommoinen kapeakatseinen koulujakäymätön moukka. Ja juu, en lukenut, ei kiinnosta kapeakatseisen moukan lätinät.
Kappalejaon puuttumisesta jo mainitsinkin, että kännykällä kirjoitettuna jostain syystä työnsi tekstin putkeen vaikka kappalejaon oli kyllä mukana.
Ja yliopiston olen käynyt kun viimeksi tarkistin. Eihän se koulutus toki sivistystä ja käytöstapoja takaa, mutta kunhan nyt korjasin näkemystäsi. :)
No eipä takaa, sehän sinä itse todistatkin tekstilläsi.
Vierailija kirjoitti:
Happamia, sanoi kettu....
Minullakin on ystävä, kun kokoonnumme porukalla, emme jaksaisi kuunnella tämän ainoan sinkun todistelua miten hän niin viihtyy sinkkuudessaan, ja parisuhde ei ole kaikkien juttu.
Ihan sama, me tiedetään jo, eikä me uskota, koska tämä sinkku laukkaa baareissa jatkuvasti ja on pahalla tuulella kun ketään ei kiinnosta, epätoivoisuus paistaa kuuden kilometrin päähän.
Mutta kukin tyylillään, kokoonnumme usein nykyään ilman häntä, on kivaa jutella elokuvista, politiikasta, parisuhteesta, lomamatkoista jne. Kokoonnumme toistemme luona, ei tarvitse käydä joka kerta läpi lapsenvahtirumpaa, me kun osaamme viihtyä ilman viiniäkin, tämä sinkku ei.
Meitä on monenlaisia, meitä ihmisiä.
Tiedän ilmiön, että meitä sinkkuja on myös sellaisia, jotka huutavat turuilla ja toreilla kuinka tyytyväisiä ovat sinkkuuteensa, vaikka todellisuus on toinen. Itse en koe tarvetta todistella, en edes puhu sinkkuudestani, koska se ei määritä minua. Baareissa en ole käynyt pitkään aikaan, seksiä olen harrastanut viimeksi yli kaksi vuotta sitten. Että olen vähän tällainen "tylsempi" sinkku. Tykkään keskustella ajankohtaisista asioista, esim. kaikista noista mitä mainitsit. En vaan pysty puhumaan niistä tämän ystäväni kanssa, koska jos aloitan puhumaan jostain tuollaisesta, puhe kääntyy pian Gugguuhun.
Mutta kuten sanoitkin jo, meitä ihmisiä on moneen junaan. Ja toiset jäävät asemalle.
-ap
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea aloitusta, mutta olet oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme, että ihmisten luetun ymmärtäminen ja lukutaito ovat nykyään heikoissa kantimissa kun tuon mittaista tekstiä ei jakseta lukea.
Tällähän ei tietenkään ole mitään tekemistä sen kanssa, että aloitus on sekava, rönsyilevä, ylipitkä ja ennen kaikkea KAPPALEJAOTON tekstioksennus. Pitää olla aika masokisti ja tylsistynyt, jos tuollaista kuraa jaksaa lukea.
Ja jatkona tuosta sinkkuudestani puhumattomuudelle, ystäväni sattui kysymään joku aika sitten että milloin miun häitä vietetään ja että olenko Tinderissä. Siitä se sinkkuuskeskustelu lähti.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänen maailma pyörii nyt navan ympärillä.
Hyvin tavallista.
Joiltain irtoaa aivot istukan mukana.
Onneksi ap on ihana uskollinen ystävä, joka ajattelee aina sitä parasta kaikille. Fiksukin kaiken lisäksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämähän on niin nähty, että kun joku täällä ymmärrettävästi ja vähän laajemmin jotain asiaa avaa niin jo on vähä-älyiset mölyämässä.
Hyvin ymmärsin aloituksen ilman kappalejakoakin. Onko siulla muita ystäviä joiden kanssa voisi viettää aikaa sillä välin kun tämä kyseinen on kuplassa? Saattaa sieltä tulla vielä joku kaunis päivä ulos.
Ihana, että on olemassa kaltaisiasi avarakatseisia ihmisiä! Kaikki, jotka ovat asioista erimieltä kuin sinä, ovat ehdottomasti vähä-älyisiä. Asenteesi on upea ajatellen tasa-arvoista keskustelukumppania arvostavaa debattia. Jos on yliopisto-opinnot takana, niin kyllä on kannattanut, noin fiksu ihminen on puristunut systeemistä ulos!
Hienoa!
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ap on ihana uskollinen ystävä, joka ajattelee aina sitä parasta kaikille. Fiksukin kaiken lisäksi!
Niin... Minäkään en ole täydellinen, mutta mieti miten paljon enemmän valitusta aloitukseni pituudesta olisi syntynytkään, jos olisin vielä luetellut kaikki omat vikani ihan vaan sen takia, ettei synny kuvaa siitä että minä kirjoittelen täällä itse täydellisenä...
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hänen maailma pyörii nyt navan ympärillä.
Hyvin tavallista.
Joiltain irtoaa aivot istukan mukana.
Sinulle näyttää käyneen niin. Kertoiko äitisi, tutkittiinko istukkaa, miksi aivot eivät koskaan siirtyneet sinuun. Surullinen tapaus.
Minä jaksoin lukea ihan hyvin tämän tekstin, ehkä myös siksi koska olen pohtinut samaa asiaa, että mitä minulle tapahtuu sitten kun lapsen saan. Laskettu aika siis 4.3 eli ihan pian.
Olen siis hyvin tiiviistä kaveriporukasta se ensimmäinen joka saa lapsen ja kyllähän se vääjäämättä tuntuu menevän niin, että ne kaverit joilla ei ole lapsia, jäävät vähän ns ”taka-alalle”. Joskus tahallisesti ja joskus tahattomasti.
Kaverisuhteet tuntuvat vaihtuvan vuosien varrella ja ystäväsi on huomannut että oma lapsi ja vaimona oleminen on se hänen ”juttunsa” mikä sitten tuo hänelle niin paljon sisältöä elämään, eikä se väärin ole.
Elämän tilanteenne ovat niin erinlaiset että ei välttämättä nyt vaan ajatukset ja muut kohtaa kertakaikkiaan ollenkaan, jolloin ei ehkä kannata mitään suuria odotella kaverisuhteelta vaan antaa mennä asiat omalla painollaan.
En tiedä saitko tästä mitään irti, mutta oli pakko tuoda esiin omat pohdinnat asian suhteen ja jokainen tekee miten tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on kaveri joka erosi miehestään 4v sitten. Kun soittaa tai tapaamme niin kuuntelen hänen miesvirityksiään koko ajan. Jos yritän kääntää puhetta johonkin muuhun niin ei mene kuin hetki, kun taas kerrotaan miehistä. Hän on hurahtanut mieslandiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Happamia, sanoi kettu....
Minullakin on ystävä, kun kokoonnumme porukalla, emme jaksaisi kuunnella tämän ainoan sinkun todistelua miten hän niin viihtyy sinkkuudessaan, ja parisuhde ei ole kaikkien juttu.
Ihan sama, me tiedetään jo, eikä me uskota, koska tämä sinkku laukkaa baareissa jatkuvasti ja on pahalla tuulella kun ketään ei kiinnosta, epätoivoisuus paistaa kuuden kilometrin päähän.
Mutta kukin tyylillään, kokoonnumme usein nykyään ilman häntä, on kivaa jutella elokuvista, politiikasta, parisuhteesta, lomamatkoista jne. Kokoonnumme toistemme luona, ei tarvitse käydä joka kerta läpi lapsenvahtirumpaa, me kun osaamme viihtyä ilman viiniäkin, tämä sinkku ei.
Meitä on monenlaisia, meitä ihmisiä.Tiedän ilmiön, että meitä sinkkuja on myös sellaisia, jotka huutavat turuilla ja toreilla kuinka tyytyväisiä ovat sinkkuuteensa, vaikka todellisuus on toinen. Itse en koe tarvetta todistella, en edes puhu sinkkuudestani, koska se ei määritä minua. Baareissa en ole käynyt pitkään aikaan, seksiä olen harrastanut viimeksi yli kaksi vuotta sitten. Että olen vähän tällainen "tylsempi" sinkku. Tykkään keskustella ajankohtaisista asioista, esim. kaikista noista mitä mainitsit. En vaan pysty puhumaan niistä tämän ystäväni kanssa, koska jos aloitan puhumaan jostain tuollaisesta, puhe kääntyy pian Gugguuhun.
Mutta kuten sanoitkin jo, meitä ihmisiä on moneen junaan. Ja toiset jäävät asemalle.-ap
Jos minun pitäisi sietää sinun kaltaisesi kanssa keskustelua (kyseessä olisi todellakin pakkotilanne, koska valikoin seurani tarkkaan, teidät ääliöt jätän suosiolla väliin) keskustelisin mielelläni Gugguusta, vaikka en edes tiedä mikä se on. Ai, nyt muistin, lastenvaatteita, mutta, joo, tuhannesti kiinnostavampi kuin sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukka kirjoitti:
Minä jaksoin lukea ihan hyvin tämän tekstin, ehkä myös siksi koska olen pohtinut samaa asiaa, että mitä minulle tapahtuu sitten kun lapsen saan. Laskettu aika siis 4.3 eli ihan pian.
Olen siis hyvin tiiviistä kaveriporukasta se ensimmäinen joka saa lapsen ja kyllähän se vääjäämättä tuntuu menevän niin, että ne kaverit joilla ei ole lapsia, jäävät vähän ns ”taka-alalle”. Joskus tahallisesti ja joskus tahattomasti.
Kaverisuhteet tuntuvat vaihtuvan vuosien varrella ja ystäväsi on huomannut että oma lapsi ja vaimona oleminen on se hänen ”juttunsa” mikä sitten tuo hänelle niin paljon sisältöä elämään, eikä se väärin ole.
Elämän tilanteenne ovat niin erinlaiset että ei välttämättä nyt vaan ajatukset ja muut kohtaa kertakaikkiaan ollenkaan, jolloin ei ehkä kannata mitään suuria odotella kaverisuhteelta vaan antaa mennä asiat omalla painollaan.
En tiedä saitko tästä mitään irti, mutta oli pakko tuoda esiin omat pohdinnat asian suhteen ja jokainen tekee miten tekee.
Sinä, toisin kuin ap, olet todella fiksu, et sorru matamieliseen haukkumiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monen miehen instassa lukee "husband and father of two" tms. 😂
No tämä. Eikö näitä mammaintoilijoita häiritse olla ensisijaisesti jonkun toisen puoliso ja äiti, eikä oma itsensä? Onneksi omassa lähipiirissä ei näitä ole.
Terveisin lapseton mies.
Näin naisena olen huomannut, että moni nainen määrittelee itsensä lähinnä suhteessa muihin. Tämä korostuu näillä vaimo- ja äiti-ihmisillä. Muutkin ihmiset määritellään siviilisäädyn ja lasten perusteella ja vaikuttaa siltä, että näillä määrittelijöillä ei oikeastaan edes ole syvällisempää halua tutustua ihmisiin. Kunhan vain on tehnyt "oikeat" elämänvalinnat, niin se on pääasia.
En sitä itsekään tajua mutta eipä minun tarvitsekaan. Silloin suljen tällaisen pois kaveripiiristäni, jos hän alkaa nähdä minut vain sinkkuna ja heijastaa omia sinkkuuskäsityksiään minuun. Ap:n tavoin en ole kiinnostunut tuomaan sinkkuuttani esiin mutta nämä hänen ystävänsä kaltaiset ihmiset ovat heitä, jotka jaksavat tehdä asiasta numeron.
Sukka kirjoitti:
Minä jaksoin lukea ihan hyvin tämän tekstin, ehkä myös siksi koska olen pohtinut samaa asiaa, että mitä minulle tapahtuu sitten kun lapsen saan. Laskettu aika siis 4.3 eli ihan pian.
Olen siis hyvin tiiviistä kaveriporukasta se ensimmäinen joka saa lapsen ja kyllähän se vääjäämättä tuntuu menevän niin, että ne kaverit joilla ei ole lapsia, jäävät vähän ns ”taka-alalle”. Joskus tahallisesti ja joskus tahattomasti.
Kaverisuhteet tuntuvat vaihtuvan vuosien varrella ja ystäväsi on huomannut että oma lapsi ja vaimona oleminen on se hänen ”juttunsa” mikä sitten tuo hänelle niin paljon sisältöä elämään, eikä se väärin ole.
Elämän tilanteenne ovat niin erinlaiset että ei välttämättä nyt vaan ajatukset ja muut kohtaa kertakaikkiaan ollenkaan, jolloin ei ehkä kannata mitään suuria odotella kaverisuhteelta vaan antaa mennä asiat omalla painollaan.
En tiedä saitko tästä mitään irti, mutta oli pakko tuoda esiin omat pohdinnat asian suhteen ja jokainen tekee miten tekee.
Kiitos asiallisesta vastauksesta! Sain kiinni näkemyksestäsi ja olet varmasti ihan oikeassakin.
Tsemppiä viimeisiin odotuspäiviin ja alkavaan vauva-arkeen!
-ap
Tässä ketjussa on nyt niin tuohtuneita ja aggressiivisia kommentteja, että tuli pakosti mieleen, tunnistiko ap:n mammakaveri itsensä vai osuiko muuten vain samantyylisen ihmisen hermoon...
Tässä ketjussa on ap:n lisäksi vain muutama järjen omaava yksilö. Muut ovat ... noh....tiedätte kyllä. Huvittavia huutelijoita.
Kuulostaa samanlaiselta ihmiseltä kuin eräs entinen työkaverini. Kun elämä pyörii yhden ainoan asian ympärillä, niin mistään muusta ei saisi hänen kanssaan keskustella. Jos yrittää puhua muusta, niin hän kääntää asian aina omaan juttuunsa. Kotona hänellä on kymmenkunta hurttaa ja mistään muusta ei ikinä julkaise juttuja kuin niistä.
Päätit sitten vastata itsellesi, reippaasti tehty.