Lue keskustelun säännöt.
Vantaan lastensuojelun kriisi, wtf?
24.02.2020 |
Hesari kertoo just miten Vantaan lastensuojelun resurssit kriisiytyi. Sieltä lähti kerralla niin paljon avaintyöntekijöitä että 250 laitokseen sijoitettujen lasten valvonta jäi kahdelle sosiaalityöntekijälle. Avilta moitteita. eikä noiden lasten oikeudet taida toteutua. Vantaa ei saa täytettyä avoimia virkoja ja on jopa nostanut sossujen palkkoja jotta virat täyttyisi.
Just täällä oli keskustelu kuinka Vantaan johtava sosiaalityöntekijä toivoi hesarissa mistä vaan kenen päähän nousevasta huolesta lasuilmoituksia koska kyllä sieltä jotain varmasti löytyy mihin tarttua. Siis mitä v..? Kunnan lastensuojelu on kriisissä ja hesarissa asti pyydellään ilmoittamaan kaikki mahdolliset huolet sinne. Siis myös aiheettomat ja toimenpiteitä aiheuttamattomat joiden tutkimiseen menee resursseja vaikkei edes sijoitettujen lasten asioita kyetä tarpeeksi hyvillä resursseilla hoitamaan.
Mitä helv??
Kommentit (1529)
Lastensuojelun ollessa kyseessä diagnooseilla ei ole mitään muuta merkitystä kuin, että ne ovat raskauttavia todisteita kelvottomasta vanhemmuudesta. Tämä koskee kaikkia mahdollisia fyysisiä ja mielenterveydellisiä diagnooseja, olivatpa ne vanhemmilla tai lapsilla.
Ja ettehän unohda sitä huolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.Väkivalta tulee näkyväksi lääkäreikeikoista, turvakotijaksoista tai puheista. Monesti perhe kertoo tapahtumia, jotka ovat selvää väkivaltaa, mutta jostain syystä eivät itse sitä ymmärrä. Mielenterveysongelmat näkyvät sairaskertomuksista ja tarvittaessa huoltaja voidaan viedä lääkäriin. Osa mielenterveyspotilaista on sairaudentunnottomia eivätkä ite ymmärrä omaa tilannettaan.
Ja kuka nämä päätelmät kaikki tekee? Lähihoitaja tms ja asenteella että nyt etsitään huoli vaikka väkisin.
Arvioinnit laatii aina sosiaalityöntekijä.
Miten yhteiskuntatieteellinen koulutus pätevöittää arvioimaan mielenterveyttä? Mitkä opinnot pätevöittävät siihen? Minulla ei ainakaan yhteiskuntatieteellisessä sellaisia tullut vastaan.
Kuten vastasin, lääkärin papereista katsellaan diagnoosit tai niiden puuttuessa voidaan viedä itsekin vanhempi psykiatrin arvioitavaksi. Yleensä kumminkin huoltaja kertoo itse diagnoosinsa ja niihin luotetaan. Miksi joku valehtelisi sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä?
Siis millä oikeudella katselette mitään vanhempien potilastietoja?
Ja etenkin millä oikeudella muka voitte pakottaa aikuisen ihmisen psykiatrin arvioitavaksi oman mutuilun perusteella?
Ei millään oikeudella. Sosiaalityöntekijällä on lain mukaan oikeus katsoa asiakkaan terveystiedot. Perheen lapsi on se asiakas ei vanhemmat. Vanhempien terveystietoihin ei ole mitään asiaa. lakia kuitenkin tulkitaan niin ja vanhemmille uskotellaan niin, että sosiaalityöntekijällä olisi oikeus heidän terveystietoihinsa. Ei ole. Lastensuojelun asiakkaana on aina lapsi, ei vanhemmat. Katsomisoikeus koskee vain asiakassuhteita. Vanhemmat ei ole lasun asiakkaita.
Hupsista. Ja niin taas yksi sossujen laiton käytäntö paljastui.
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun ollessa kyseessä diagnooseilla ei ole mitään muuta merkitystä kuin, että ne ovat raskauttavia todisteita kelvottomasta vanhemmuudesta. Tämä koskee kaikkia mahdollisia fyysisiä ja mielenterveydellisiä diagnooseja, olivatpa ne vanhemmilla tai lapsilla.
Ja ettehän unohda sitä huolta.
Tuo on totta. Lastensuojelu on ainoa taho joka suhtautuu esimerkiksi lapsen dysfasiaan siten että sen taustalla olisi mahdollisesti täysin kaltoinkohteleva ja huolestuttava kasvuympäristö. Missään muualla ei ole noin sairasta ja pahinta epäilevää ympäristöä!
Hei! Eikö lastensuojelun asiakkailla ole oikeutta päättää oman kotinsa siisteystasoa?
Siis jos palvelut on lasun takana, niin menettääkö muka itsemääräämisoikeuden omaan kotiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.Väkivalta tulee näkyväksi lääkäreikeikoista, turvakotijaksoista tai puheista. Monesti perhe kertoo tapahtumia, jotka ovat selvää väkivaltaa, mutta jostain syystä eivät itse sitä ymmärrä. Mielenterveysongelmat näkyvät sairaskertomuksista ja tarvittaessa huoltaja voidaan viedä lääkäriin. Osa mielenterveyspotilaista on sairaudentunnottomia eivätkä ite ymmärrä omaa tilannettaan.
Ja kuka nämä päätelmät kaikki tekee? Lähihoitaja tms ja asenteella että nyt etsitään huoli vaikka väkisin.
Arvioinnit laatii aina sosiaalityöntekijä.
Miten yhteiskuntatieteellinen koulutus pätevöittää arvioimaan mielenterveyttä? Mitkä opinnot pätevöittävät siihen? Minulla ei ainakaan yhteiskuntatieteellisessä sellaisia tullut vastaan.
Kuten vastasin, lääkärin papereista katsellaan diagnoosit tai niiden puuttuessa voidaan viedä itsekin vanhempi psykiatrin arvioitavaksi. Yleensä kumminkin huoltaja kertoo itse diagnoosinsa ja niihin luotetaan. Miksi joku valehtelisi sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä?
Siis millä oikeudella katselette mitään vanhempien potilastietoja?
Ja etenkin millä oikeudella muka voitte pakottaa aikuisen ihmisen psykiatrin arvioitavaksi oman mutuilun perusteella?
Ei millään oikeudella. Sosiaalityöntekijällä on lain mukaan oikeus katsoa asiakkaan terveystiedot. Perheen lapsi on se asiakas ei vanhemmat. Vanhempien terveystietoihin ei ole mitään asiaa. lakia kuitenkin tulkitaan niin ja vanhemmille uskotellaan niin, että sosiaalityöntekijällä olisi oikeus heidän terveystietoihinsa. Ei ole. Lastensuojelun asiakkaana on aina lapsi, ei vanhemmat. Katsomisoikeus koskee vain asiakassuhteita. Vanhemmat ei ole lasun asiakkaita.
Ei niitä katsomaan mennä. "Sosiaaliviranomaiset voivat pyytää lausuntoja lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoilta, kuten päivähoidosta, koulusta, perheneuvolasta tai terveydenhuollosta. Sosiaalityöntekijällä on oikeus saada asiantuntija-apua muilta viranomaisilta ja asiantuntijoilta. Sosiaalityöntekijän on arvioitava, että juuri huostaanotto parhaiten turvaa lapsen kehityksen, ja kaikki mahdollinen on tehty vanhempien tukemiseksi. Arvioinnin on oltava lapsilähtöistä ja tapahduttava lapsen näkökulmasta. Laadultaan hyvässä huostaanotossa lapsen ja vanhempien toivomukset, mielipiteet ja kulttuuritausta on otettu huomioon." Lähde stm
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei! Eikö lastensuojelun asiakkailla ole oikeutta päättää oman kotinsa siisteystasoa?
Siis jos palvelut on lasun takana, niin menettääkö muka itsemääräämisoikeuden omaan kotiin?
Kunhan se koti on turvallinen. Ei loju puukot lattialla kun lapsi konttaa tai bentsot pyöri lapsen ulottuvilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.Väkivalta tulee näkyväksi lääkäreikeikoista, turvakotijaksoista tai puheista. Monesti perhe kertoo tapahtumia, jotka ovat selvää väkivaltaa, mutta jostain syystä eivät itse sitä ymmärrä. Mielenterveysongelmat näkyvät sairaskertomuksista ja tarvittaessa huoltaja voidaan viedä lääkäriin. Osa mielenterveyspotilaista on sairaudentunnottomia eivätkä ite ymmärrä omaa tilannettaan.
Ja kuka nämä päätelmät kaikki tekee? Lähihoitaja tms ja asenteella että nyt etsitään huoli vaikka väkisin.
Arvioinnit laatii aina sosiaalityöntekijä.
Miten yhteiskuntatieteellinen koulutus pätevöittää arvioimaan mielenterveyttä? Mitkä opinnot pätevöittävät siihen? Minulla ei ainakaan yhteiskuntatieteellisessä sellaisia tullut vastaan.
Kuten vastasin, lääkärin papereista katsellaan diagnoosit tai niiden puuttuessa voidaan viedä itsekin vanhempi psykiatrin arvioitavaksi. Yleensä kumminkin huoltaja kertoo itse diagnoosinsa ja niihin luotetaan. Miksi joku valehtelisi sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä?
Siis millä oikeudella katselette mitään vanhempien potilastietoja?
Ja etenkin millä oikeudella muka voitte pakottaa aikuisen ihmisen psykiatrin arvioitavaksi oman mutuilun perusteella?
Ei millään oikeudella. Sosiaalityöntekijällä on lain mukaan oikeus katsoa asiakkaan terveystiedot. Perheen lapsi on se asiakas ei vanhemmat. Vanhempien terveystietoihin ei ole mitään asiaa. lakia kuitenkin tulkitaan niin ja vanhemmille uskotellaan niin, että sosiaalityöntekijällä olisi oikeus heidän terveystietoihinsa. Ei ole. Lastensuojelun asiakkaana on aina lapsi, ei vanhemmat. Katsomisoikeus koskee vain asiakassuhteita. Vanhemmat ei ole lasun asiakkaita.
Ei niitä katsomaan mennä. "Sosiaaliviranomaiset voivat pyytää lausuntoja lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoilta, kuten päivähoidosta, koulusta, perheneuvolasta tai terveydenhuollosta. Sosiaalityöntekijällä on oikeus saada asiantuntija-apua muilta viranomaisilta ja asiantuntijoilta. Sosiaalityöntekijän on arvioitava, että juuri huostaanotto parhaiten turvaa lapsen kehityksen, ja kaikki mahdollinen on tehty vanhempien tukemiseksi. Arvioinnin on oltava lapsilähtöistä ja tapahduttava lapsen näkökulmasta. Laadultaan hyvässä huostaanotossa lapsen ja vanhempien toivomukset, mielipiteet ja kulttuuritausta on otettu huomioon." Lähde stm
Käytäntö taas on aivan toinen. Johan joku sossu kirjoitti siitä vanhemman terveystietojen lueskelusta. Toisessa ketjussa joku terkka kertoi lueskelleensa niitä jotta selvittää "onko tarvetta lasulle". Nimenomaan lasun nimissä tapahtuu ihan törkeitä vanhempien oikeusloukkauksia.
Noista kouluista ja päiväkodeistahan pyydellään mielipiteitä myös vanhemmuudesta. Ovatko ne siellä myös lapsen vanhempien asiantuntijoita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei! Eikö lastensuojelun asiakkailla ole oikeutta päättää oman kotinsa siisteystasoa?
Siis jos palvelut on lasun takana, niin menettääkö muka itsemääräämisoikeuden omaan kotiin?Kunhan se koti on turvallinen. Ei loju puukot lattialla kun lapsi konttaa tai bentsot pyöri lapsen ulottuvilla.
Lähde?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei! Eikö lastensuojelun asiakkailla ole oikeutta päättää oman kotinsa siisteystasoa?
Siis jos palvelut on lasun takana, niin menettääkö muka itsemääräämisoikeuden omaan kotiin?Kunhan se koti on turvallinen. Ei loju puukot lattialla kun lapsi konttaa tai bentsot pyöri lapsen ulottuvilla.
Höpöhöpö. Ei tuollaista ole määritelty. Se on jokaisen sossun omassa harkinnassa. Myös liian siisti koti herättää huolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.Väkivalta tulee näkyväksi lääkäreikeikoista, turvakotijaksoista tai puheista. Monesti perhe kertoo tapahtumia, jotka ovat selvää väkivaltaa, mutta jostain syystä eivät itse sitä ymmärrä. Mielenterveysongelmat näkyvät sairaskertomuksista ja tarvittaessa huoltaja voidaan viedä lääkäriin. Osa mielenterveyspotilaista on sairaudentunnottomia eivätkä ite ymmärrä omaa tilannettaan.
Ja kuka nämä päätelmät kaikki tekee? Lähihoitaja tms ja asenteella että nyt etsitään huoli vaikka väkisin.
Arvioinnit laatii aina sosiaalityöntekijä.
Miten yhteiskuntatieteellinen koulutus pätevöittää arvioimaan mielenterveyttä? Mitkä opinnot pätevöittävät siihen? Minulla ei ainakaan yhteiskuntatieteellisessä sellaisia tullut vastaan.
Kuten vastasin, lääkärin papereista katsellaan diagnoosit tai niiden puuttuessa voidaan viedä itsekin vanhempi psykiatrin arvioitavaksi. Yleensä kumminkin huoltaja kertoo itse diagnoosinsa ja niihin luotetaan. Miksi joku valehtelisi sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä?
Siis millä oikeudella katselette mitään vanhempien potilastietoja?
Ja etenkin millä oikeudella muka voitte pakottaa aikuisen ihmisen psykiatrin arvioitavaksi oman mutuilun perusteella?
Ei millään oikeudella. Sosiaalityöntekijällä on lain mukaan oikeus katsoa asiakkaan terveystiedot. Perheen lapsi on se asiakas ei vanhemmat. Vanhempien terveystietoihin ei ole mitään asiaa. lakia kuitenkin tulkitaan niin ja vanhemmille uskotellaan niin, että sosiaalityöntekijällä olisi oikeus heidän terveystietoihinsa. Ei ole. Lastensuojelun asiakkaana on aina lapsi, ei vanhemmat. Katsomisoikeus koskee vain asiakassuhteita. Vanhemmat ei ole lasun asiakkaita.
Ei niitä katsomaan mennä. "Sosiaaliviranomaiset voivat pyytää lausuntoja lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoilta, kuten päivähoidosta, koulusta, perheneuvolasta tai terveydenhuollosta. Sosiaalityöntekijällä on oikeus saada asiantuntija-apua muilta viranomaisilta ja asiantuntijoilta. Sosiaalityöntekijän on arvioitava, että juuri huostaanotto parhaiten turvaa lapsen kehityksen, ja kaikki mahdollinen on tehty vanhempien tukemiseksi. Arvioinnin on oltava lapsilähtöistä ja tapahduttava lapsen näkökulmasta. Laadultaan hyvässä huostaanotossa lapsen ja vanhempien toivomukset, mielipiteet ja kulttuuritausta on otettu huomioon." Lähde stm
Käytäntö taas on aivan toinen. Johan joku sossu kirjoitti siitä vanhemman terveystietojen lueskelusta. Toisessa ketjussa joku terkka kertoi lueskelleensa niitä jotta selvittää "onko tarvetta lasulle". Nimenomaan lasun nimissä tapahtuu ihan törkeitä vanhempien oikeusloukkauksia.
Noista kouluista ja päiväkodeistahan pyydellään mielipiteitä myös vanhemmuudesta. Ovatko ne siellä myös lapsen vanhempien asiantuntijoita?
Mulla oli potilastietojani lasussa ja potilastiedoissani tieto lasusta. 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei! Eikö lastensuojelun asiakkailla ole oikeutta päättää oman kotinsa siisteystasoa?
Siis jos palvelut on lasun takana, niin menettääkö muka itsemääräämisoikeuden omaan kotiin?Kunhan se koti on turvallinen. Ei loju puukot lattialla kun lapsi konttaa tai bentsot pyöri lapsen ulottuvilla.
Höpöhöpö. Ei tuollaista ole määritelty. Se on jokaisen sossun omassa harkinnassa. Myös liian siisti koti herättää huolta.
Niinpä. Olen kysynyt näiden määritelmien lähteitä useilta sossuilta. Eivät osaa kertoa mitään lähdettä näille. Ei ole lakia, ei ohjeistusta, ei mitään.
Siinä sulla oikeusturvaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei! Eikö lastensuojelun asiakkailla ole oikeutta päättää oman kotinsa siisteystasoa?
Siis jos palvelut on lasun takana, niin menettääkö muka itsemääräämisoikeuden omaan kotiin?Kunhan se koti on turvallinen. Ei loju puukot lattialla kun lapsi konttaa tai bentsot pyöri lapsen ulottuvilla.
Höpöhöpö. Ei tuollaista ole määritelty. Se on jokaisen sossun omassa harkinnassa. Myös liian siisti koti herättää huolta.
Jos vanhempi ei itse ymmärrä millainen koti on lapselle turvallinen, niin aika syvällä ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Yleensä huostaanotetuilla lapsilla mielenterveysongelmat pahenevat jopa itsemurhayrityksiin asti !!! HUOSTAANOTTO EI OLE HOITOKEINO !!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Yleensä huostaanotetuilla lapsilla mielenterveysongelmat pahenevat jopa itsemurhayrityksiin asti !!! HUOSTAANOTTO EI OLE HOITOKEINO !!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei! Eikö lastensuojelun asiakkailla ole oikeutta päättää oman kotinsa siisteystasoa?
Siis jos palvelut on lasun takana, niin menettääkö muka itsemääräämisoikeuden omaan kotiin?Kunhan se koti on turvallinen. Ei loju puukot lattialla kun lapsi konttaa tai bentsot pyöri lapsen ulottuvilla.
Höpöhöpö. Ei tuollaista ole määritelty. Se on jokaisen sossun omassa harkinnassa. Myös liian siisti koti herättää huolta.
Jos vanhempi ei itse ymmärrä millainen koti on lapselle turvallinen, niin aika syvällä ollaan.
Ymmärtämättömyysongelma on toisella osapuolella. Se on todella syvältä.
Mutta onko sinulle täysin vierasta joutua esittämään lähde väitteelle? Mikä on koulutuksesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvinvointivaltiossa heikoimpien asema on turvattava valtion ja kuntien toimesta ja siitä säätää laki. Sen tulee myös tuottaa tarvittavat palvelut. Yksityiset toimijat eivät käytä viranomaisvaltaa, eikä niiden tulisi mielestäni osallistua julkisten palvelujen tuottamiseen suuressa määrin, koska niiden valvominen on resurssien puuttuessa vaikeaa. Lisäksi markkinatalouden periaatteet sopivat erittäin huonosti julkisten palvelujen tuottamisen agendaan ja tarkoitukseen, heikomman auttamiseen voittoa tavoittelematta. Julkisvallan tulee itse huolehtia, että lakia ja heikoimpien oikeuksia noudatetaan, ja näissä on ollut puutteita useilla sektoreilla. Tätä ei voida hyväksyä ja se lisää syystäkin epäluottamusta järjestelmään. Onneksi nämä tulevat näkyviksi ja kriittisen tarkastelun kohteeksi.
Sosiaalityössä työskentelyä ohjaa ylimpänä laki. Alaan ovat vaikuttamassa myös tutkimus ja koulutus. Aiemmin tehtäviä on hoidettu monenlaisilla taustoilla, joka on eittämättä ollut vaikuttamassa lastensuojelun laatuun sekä puutteisiin tiedoissa ja osaamisessa ja lopulta asiakkaiden oikeuksien toteutumiseen. Tämä on tunnistettu epäkohtana ja kelpoisuusehtoja on tarkennettu. Yliopistollisen, yhtenäisen koulutuksen vaatimus yhtenäistää järjestelmän laatua ja pyrkii takaamaan tarvittavan lainopillisen ja eettisen osaamisen sekä antaa valmiudet vaikuttaa rakenteellisesti tutkittuun tietoon perustuen. Valitettavasti tarpeellinen muutos on jäykässä järjestelmässä nähtävissä viiveellä ja on vaikuttanut resurssipulana välillisesti. Käytännön harjoittelut vahvistavat osaamista, mutta asiakkaan kohtaamiseen koulutus voisi antaa enemmän välineitä, onhan se kriitinen osa työtä ja vaikuttaa paljon asiakassuhteen kulkuun tai luottamuksen rakentumiseen. Kyse on tietenkin vuorovaikutuksen elementeistä, mutta asiakkailla on oikeus tulla kohdatuksi kunnioittavasti ja arvostavasti sekä tulla kuulluiksi. Valitettavasti tarpeellinen muutos on jäykässä järjestelmässä nähtävissä viiveellä ja on vaikuttanut resurssipulana välillisesti.
Muun muassa näistä ajattelen osaltaan epäkohtien johtuvan.
Ei vaan epäkohdat johtuvat siitä että kaikki on pelkkää mutua. Jokainen sosiaalityöntekijä mennä möheltää omalla fiiliksellä, paljolla mutulla ja eväillä.
Kaikesta sanahelinästäsi huolimatta käytännön työ on juoruämmien puuhastelua miten sattuu. Mitään käypä hoidon tapaisia suosituksia ei ole, mitään valvontaa tai seurantaa ei ole, mitään valtakunnallista linjaa ei ole, mitään seurauksia ei ole, mitään sanktioita ei ole.
Ikävää ettet arvosta sosiaalityötä tieteenä tai sen tutkintoa ammattitaitona.
Tulee näitä lukiessa väkisin olo, että akateeminen teoria ja tietopohja eivät sinänsä tee vielä hyvää, tunneälykästä sosiaalityöntekijää, joka olisi herkkävaistoinen ja lujahermoinen. Vaativa, henkisesti haastava työhän tuo on, oma lukunsa vielä työn määrä. Liukuhihnameininkiä on vaikea välttää, jos asiakkaita on kerta kaikkiaan liikaa per työntekijä. Kyllähän tämä aihe on lehdistä tuttu, se, että sossut tuupertuvat työnsä alle.
Pahalta tuntuu, miten voimattomia kaikki tuntuvat olevan henkisesti häiriintyneiden (pers. häiriöisten) edessä. Siitähän nuo sen riemunsa repivätkin, muiden piinaamisesta. Lasten todellinen etu pitäisi aina tulla ensimmäisenä. Sitten jos sijoituspuolikin on jotain epämääräistä, niin huh.
Sosiaalityö voitaisiin ehkä siirtää ammattikorkeakouluun jos sillä on enemmän tekemistä esim.poliisin työn kanssa kuin esim.psykologin työn kanssa.
Sosiaalityössä aika paljon näyttäisi olevan kyse siitä, että tunnistetaan joku ongelma yleisellä tasolla ja sitten siirretään asiakas jonkun toisen asiantuntijan luo. Vähän sama kuin jos poliisi epäilee rikoksen tapahtuneen ja homma menee sitten oikeuteen niiden luo, jotka tuntevat lakia paljon paremmin tai sairaanhoitaja huomaa, että potilaalla on kipua jalassa ja lääkäri ottaa selvää mistä on tarkalleen kyse.
Eli onko sosiaalityö ongelman tunnistamisen ja vastuun siirtämisen ammattilaisuutta? Sosiaalityön tarkoitus ei siis ole parantaa kenenkään ongelmia, vaan ohjata eteenpäin ja olla välikätenä asiakkaan ja ammattilaisen välissä.
Onko sosiaalityölle ominaisia kysymyksiä mm.ne, että milloin kuuluu käyttää valtaa perhettä kohtaan eli tehdä toimenpidepäätöksiä, milloin ei ja miten perhettä tai aikuista voi tukea noiden päätösten välissä. Kuinka paljon lääketieteellistä, psykologista koulutusta ja ymmärrystä tuo vaatii? Ei kestä välttämättä kauaa opetella ulkoa mitä palveluja kunnassa on tarjolla ja sitten tarjota niitä asiakkaalle eikä sosiologisista yhteiskuntateorioista ole hyötyä, kun asiakas valittaa kipua, mielenterveysongelmia tai vaikka koulukiusaamista. Eli sosiaalityön koulutuksessa ei ehkä voida mielekkäästi keskittyä sosiologiseen sisältöön, koska siitä ei ole asiakkaan kohtaamisessa mitään hyötyä.
Keskusteluista on tullut sellainen kuva, että suurin osa sosiaalityön koulutuksesta keskittyy ihan muuhun kuin itse käytännön työhön ja varmasti se väsyttää työntekijääkin jos koko ajan pitää teeskennellä ymmärtävänsä asioita, joista ei tiedä enempää kuin perusreipas abiturientti.
Olet nyt käsittänyt väärin sekä työtehtävät, että koulutuspohjan. Sosiaologia ja sosiaalityö ovat ensinnäkin eri oppiaineita. Joten sos.tt. ei välttämättä ole enempää perehtynyt sosiologiaan kuin se abiturientti. Joillakin se on sivuaineena, kuten monilla myös psykologia. Opintokokonaisuuksiin voi tutustua esim. verkossa jos kiinnostaa. Sosiaalityöntekijä hoitaa julkista virkaa, jota muut kuin sosiaalityöntekijän koulutuksen saanut henkilö ei voi lain mukaan hoitaa, koska siihen sisältyy viranomaisvallan aspekti jonka käyttöä lailla säädellään. Sosiaalityöntekijä tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman ja päättää palveluista ja tukitoimista. Myös asiakkuuden alkamisesta. Sosiaalityöntekijä ei ole hoitaja verrattuna terveydenhuoltoon vaan sosiaalialan ylin tutkinto (vrt. lääkäri terveydenhuollossa).
Juuri laissa linjattiin, että sosionomit (amk) eivät voi edes väliaikaisesti toimia sosiaalityöntekijän tehtävissä.
Niin. Tätähän te jankkaatte.
Kun ei se sosiaalityöntekijä ole lääkäri. Hänellä on pilipalitutkinto, joka vastaa juuri ja juuri sairaanhoitajan tutkintoa - paitsi että hänellä ei ole mitään käytännön taitoja.
Ja lääkärin työhön on tarkat suositukset, ohjeet ja valtakunnalliset normit.
Sosiaalityöntekijä tekee kaiken omalla mutulla, ilman ohjausta tai valvontaa.
JA SEN HUOMAA.
Sosiaalityöntekijällä on maisterin tutkinto, johon sisältyy oikeustiedettä ja yhteiskuntatieteitä. Tutkinto pitää sisällään käytännön harjotteluita.
Ja silti ei edes sitä oman alan lainsäädäntöä tunneta.
Ja juu, käyvät harjoittelemassa oikeilla perheillä ja aiheuttavat korvaamatonta vahinkoa siinä samalla.
Tutkinto on pilipalitutkinto. Sitäsuntätä ja paljon väärää asennetta ja huuhaata. Johan tuolla selvisi, että gradukin raapaistaan kahdessa kuukaudessa. Ei juuri voi verrata oikeisiin tutkintoihin.
Nämä sossut oppivat vain "koulutuksessa" valehtelemaan ja keksimään "ongelmia" joita perheessä muka on. Suurin osa sossuista on vainoharhaisia narsistisia psykopaatteja !!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.Väkivalta tulee näkyväksi lääkäreikeikoista, turvakotijaksoista tai puheista. Monesti perhe kertoo tapahtumia, jotka ovat selvää väkivaltaa, mutta jostain syystä eivät itse sitä ymmärrä. Mielenterveysongelmat näkyvät sairaskertomuksista ja tarvittaessa huoltaja voidaan viedä lääkäriin. Osa mielenterveyspotilaista on sairaudentunnottomia eivätkä ite ymmärrä omaa tilannettaan.
Ja kuka nämä päätelmät kaikki tekee? Lähihoitaja tms ja asenteella että nyt etsitään huoli vaikka väkisin.
Arvioinnit laatii aina sosiaalityöntekijä.
Miten yhteiskuntatieteellinen koulutus pätevöittää arvioimaan mielenterveyttä? Mitkä opinnot pätevöittävät siihen? Minulla ei ainakaan yhteiskuntatieteellisessä sellaisia tullut vastaan.
Kuten vastasin, lääkärin papereista katsellaan diagnoosit tai niiden puuttuessa voidaan viedä itsekin vanhempi psykiatrin arvioitavaksi. Yleensä kumminkin huoltaja kertoo itse diagnoosinsa ja niihin luotetaan. Miksi joku valehtelisi sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä?
Siis millä oikeudella katselette mitään vanhempien potilastietoja?
Ja etenkin millä oikeudella muka voitte pakottaa aikuisen ihmisen psykiatrin arvioitavaksi oman mutuilun perusteella?
Mitäpä sun mielestä tulisi tehdä yksinhuoltajan vauvan kanssa, jonka äiti vetää kolmatta itsemurhayritystä. Odotella, että onnistuu ja vauva kuolee kämpille vainajan viereen kun kukaan ei ruoki?
Olipa suorastaan tyhmä kommentti!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Yleensä huostaanotetuilla lapsilla mielenterveysongelmat pahenevat jopa itsemurhayrityksiin asti !!! HUOSTAANOTTO EI OLE HOITOKEINO !!!
Toisessa ketjussa joku totesi hyvin että huostaanotossa lapsi poistetaan paikasta A paikkaan B, mutta prosessi ei ota mitään kantaa siihen onko lapsen hyvä olla paikassa B. Mikäli lapsen oireilu jatkuu sille on välttämätöntä esittää syyksi lapsen aiempi oleskelu paikassa A. Koska muutenhan lapsi pitäisi siirtää paikkaan C.
Siinä teille lastensuojelua.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä sun mielestä tulisi tehdä yksinhuoltajan vauvan kanssa, jonka äiti vetää kolmatta itsemurhayritystä. Odotella, että onnistuu ja vauva kuolee kämpille vainajan viereen kun kukaan ei ruoki?
Tässä tilanteessa saitte siis nimettömän ilmoituksen että "vauvan äiti on hullu ja varmaan psykoosissa ja yrittää itsaria joka päivä ja joo kyllä minä tiedän ja sen hulluuden takia mun poikanikin sen jätti!!" Ja huostaanoton kriteerit napsahti just täyteen?
Tai jälleen nimettömänä "naapurin vauva itkee kolmatta iltaa putkeen, varmasti on äiti siellä tekemässä itsaria, enkä muuten saa tässä melussa nukuttuakaan!!" Ja jälleen, ei muuta ku paperia täyttämään, söpölle vauvalle riittää onnellisia ottajia.
Ei millään oikeudella. Sosiaalityöntekijällä on lain mukaan oikeus katsoa asiakkaan terveystiedot. Perheen lapsi on se asiakas ei vanhemmat. Vanhempien terveystietoihin ei ole mitään asiaa. lakia kuitenkin tulkitaan niin ja vanhemmille uskotellaan niin, että sosiaalityöntekijällä olisi oikeus heidän terveystietoihinsa. Ei ole. Lastensuojelun asiakkaana on aina lapsi, ei vanhemmat. Katsomisoikeus koskee vain asiakassuhteita. Vanhemmat ei ole lasun asiakkaita.