Lue keskustelun säännöt.
Vantaan lastensuojelun kriisi, wtf?
24.02.2020 |
Hesari kertoo just miten Vantaan lastensuojelun resurssit kriisiytyi. Sieltä lähti kerralla niin paljon avaintyöntekijöitä että 250 laitokseen sijoitettujen lasten valvonta jäi kahdelle sosiaalityöntekijälle. Avilta moitteita. eikä noiden lasten oikeudet taida toteutua. Vantaa ei saa täytettyä avoimia virkoja ja on jopa nostanut sossujen palkkoja jotta virat täyttyisi.
Just täällä oli keskustelu kuinka Vantaan johtava sosiaalityöntekijä toivoi hesarissa mistä vaan kenen päähän nousevasta huolesta lasuilmoituksia koska kyllä sieltä jotain varmasti löytyy mihin tarttua. Siis mitä v..? Kunnan lastensuojelu on kriisissä ja hesarissa asti pyydellään ilmoittamaan kaikki mahdolliset huolet sinne. Siis myös aiheettomat ja toimenpiteitä aiheuttamattomat joiden tutkimiseen menee resursseja vaikkei edes sijoitettujen lasten asioita kyetä tarpeeksi hyvillä resursseilla hoitamaan.
Mitä helv??
Kommentit (1529)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekoitatte nyt vauhkoamisessanne asioita keskenään.
Kyllä. Jotkut tekevät bisnestä lastensuojelulla (=yksityiset perhekodit). Harmillista.
Ryhdymmekö siis kaikki työmme ja lastemme hoidon lisäksi sijaisvanhemmiksi? Niin, arvelinkin, ettei kiinnosta. Hatunnosto heille, jotka ryhtyvät.
Ei kuitenkaan se tarkoita sitä etteikö kodin ulkopuolelle sijoittamisen ja huostaanoton tarvetta silti olisi.
Tämän arvion ja päätöksen tekevät ihmiset, jotka eivät itse taloudellisesti hyödy mitenkään siitä että sijoituksia ja huostaanottoja tapahtuu.
Kausaliteettia ei ole! Umpihuonoja vanhempia on
.Umpihuonoja vanhempia sinun mielestä on muttei umpihuonoja sossuja?
Kukaan sossu ei päätä yksin. Jokaisella on esimies. Huostaanottojen kaltaiset ratkaisut sitä paitsi päättää hallinto-oikeus, mikäli ne ovat tahdonvastaisia. Huostaanottoihin ei mennä kevyin perustein. Sitä ennen on yleensä oltu avohuollon asiakkuudessa vuosia, istuttu valtavasti asiakasneuvotteluita, käyty läpi valtava määrä erilaisten avopuolen tukipalveluita läpi. Perheen asioihin on siinä vaiheessa puuttunut todennäköisesti lukuisa määrä sossuja, perhetyöntekijöitä, psykologeja jne. Huostaanotto on ratkaisu kun mikään muu ei toimi ja lapsen asuminen kotona ei onnistu turvallisesti ja hänen kehitystään tukevasti mitenkään.
Ymmärrätkö edes mikä on hallinto-oikeus? Ei se mitään päätä vaan valvoo vain että viranhaltijat toimivat muodollisesti oikein. Siellä ei perhe voi enää esittää todisteita tilanteestaan. Eli sossu kirjauksillaan päättää.
Mitä nämä avohuollon lukuisat tukimuodot konkreettisesti ovat? Esim. Nepsyoireilevalle lapselle. Miten huostaanotto parantaa tilannetta? Eikö se traumatisoi lasta?
Nepsylasta ei voida parantaa, mutta yhdessä terveydenhuollon kanssa etsitään tukimuotoja, joilla lapsi ja tämän vanhemmat pärjäävät kotona. Nepsyongelmat yksin eivät ole lasun asiakkuuden peruste ikinä. Sen sijaan lasun asiakkuuden peruste voi hyvin olla se, että vanhemmat eivät pärjää sen lapsensa kanssa, uupuvat ja monesti itse tarjoavat lasta sijoitettavaksi. Perhetyöllä, perhekuntoutuksella voidaan yrittää löytää keinoja arjessa jaksamiseen, mikäli vanhemmat haluavat ottaa sellaista apua vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekoitatte nyt vauhkoamisessanne asioita keskenään.
Kyllä. Jotkut tekevät bisnestä lastensuojelulla (=yksityiset perhekodit). Harmillista.
Ryhdymmekö siis kaikki työmme ja lastemme hoidon lisäksi sijaisvanhemmiksi? Niin, arvelinkin, ettei kiinnosta. Hatunnosto heille, jotka ryhtyvät.
Ei kuitenkaan se tarkoita sitä etteikö kodin ulkopuolelle sijoittamisen ja huostaanoton tarvetta silti olisi.
Tämän arvion ja päätöksen tekevät ihmiset, jotka eivät itse taloudellisesti hyödy mitenkään siitä että sijoituksia ja huostaanottoja tapahtuu.
Kausaliteettia ei ole! Umpihuonoja vanhempia on
.Umpihuonoja vanhempia sinun mielestä on muttei umpihuonoja sossuja?
Kukaan sossu ei päätä yksin. Jokaisella on esimies. Huostaanottojen kaltaiset ratkaisut sitä paitsi päättää hallinto-oikeus, mikäli ne ovat tahdonvastaisia. Huostaanottoihin ei mennä kevyin perustein. Sitä ennen on yleensä oltu avohuollon asiakkuudessa vuosia, istuttu valtavasti asiakasneuvotteluita, käyty läpi valtava määrä erilaisten avopuolen tukipalveluita läpi. Perheen asioihin on siinä vaiheessa puuttunut todennäköisesti lukuisa määrä sossuja, perhetyöntekijöitä, psykologeja jne. Huostaanotto on ratkaisu kun mikään muu ei toimi ja lapsen asuminen kotona ei onnistu turvallisesti ja hänen kehitystään tukevasti mitenkään.
Ymmärrätkö edes mikä on hallinto-oikeus? Ei se mitään päätä vaan valvoo vain että viranhaltijat toimivat muodollisesti oikein. Siellä ei perhe voi enää esittää todisteita tilanteestaan. Eli sossu kirjauksillaan päättää.
Mitä nämä avohuollon lukuisat tukimuodot konkreettisesti ovat? Esim. Nepsyoireilevalle lapselle. Miten huostaanotto parantaa tilannetta? Eikö se traumatisoi lasta?
Nepsylasta ei voida parantaa, mutta yhdessä terveydenhuollon kanssa etsitään tukimuotoja, joilla lapsi ja tämän vanhemmat pärjäävät kotona. Nepsyongelmat yksin eivät ole lasun asiakkuuden peruste ikinä. Sen sijaan lasun asiakkuuden peruste voi hyvin olla se, että vanhemmat eivät pärjää sen lapsensa kanssa, uupuvat ja monesti itse tarjoavat lasta sijoitettavaksi. Perhetyöllä, perhekuntoutuksella voidaan yrittää löytää keinoja arjessa jaksamiseen, mikäli vanhemmat haluavat ottaa sellaista apua vastaan.
Käytännössä se ei kuitenkaan mene noin. Lisäksi jos nepsyongelmaa ei ole diagnosoitu lapsi on satavarmasti lasun asiakas ja syytä etsitään oireille vanhemmista eikä siellä ole nepsyongelmien tunnistamiseen asiantuntemusta. Terveydenhuollossa ei ole mitään palveluja myöskään.
Joo. Perhetyö oli taas se lasun "apu" nepsyillekin. Eikö se jo ole tullut selväksi ettei kukaan saa siitä mitään apua että täti istuu sohvalla kirjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekoitatte nyt vauhkoamisessanne asioita keskenään.
Kyllä. Jotkut tekevät bisnestä lastensuojelulla (=yksityiset perhekodit). Harmillista.
Ryhdymmekö siis kaikki työmme ja lastemme hoidon lisäksi sijaisvanhemmiksi? Niin, arvelinkin, ettei kiinnosta. Hatunnosto heille, jotka ryhtyvät.
Ei kuitenkaan se tarkoita sitä etteikö kodin ulkopuolelle sijoittamisen ja huostaanoton tarvetta silti olisi.
Tämän arvion ja päätöksen tekevät ihmiset, jotka eivät itse taloudellisesti hyödy mitenkään siitä että sijoituksia ja huostaanottoja tapahtuu.
Kausaliteettia ei ole! Umpihuonoja vanhempia on
.Umpihuonoja vanhempia sinun mielestä on muttei umpihuonoja sossuja?
Kukaan sossu ei päätä yksin. Jokaisella on esimies. Huostaanottojen kaltaiset ratkaisut sitä paitsi päättää hallinto-oikeus, mikäli ne ovat tahdonvastaisia. Huostaanottoihin ei mennä kevyin perustein. Sitä ennen on yleensä oltu avohuollon asiakkuudessa vuosia, istuttu valtavasti asiakasneuvotteluita, käyty läpi valtava määrä erilaisten avopuolen tukipalveluita läpi. Perheen asioihin on siinä vaiheessa puuttunut todennäköisesti lukuisa määrä sossuja, perhetyöntekijöitä, psykologeja jne. Huostaanotto on ratkaisu kun mikään muu ei toimi ja lapsen asuminen kotona ei onnistu turvallisesti ja hänen kehitystään tukevasti mitenkään.
Ymmärrätkö edes mikä on hallinto-oikeus? Ei se mitään päätä vaan valvoo vain että viranhaltijat toimivat muodollisesti oikein. Siellä ei perhe voi enää esittää todisteita tilanteestaan. Eli sossu kirjauksillaan päättää.
Mitä nämä avohuollon lukuisat tukimuodot konkreettisesti ovat? Esim. Nepsyoireilevalle lapselle. Miten huostaanotto parantaa tilannetta? Eikö se traumatisoi lasta?
Nepsylasta ei voida parantaa, mutta yhdessä terveydenhuollon kanssa etsitään tukimuotoja, joilla lapsi ja tämän vanhemmat pärjäävät kotona. Nepsyongelmat yksin eivät ole lasun asiakkuuden peruste ikinä. Sen sijaan lasun asiakkuuden peruste voi hyvin olla se, että vanhemmat eivät pärjää sen lapsensa kanssa, uupuvat ja monesti itse tarjoavat lasta sijoitettavaksi. Perhetyöllä, perhekuntoutuksella voidaan yrittää löytää keinoja arjessa jaksamiseen, mikäli vanhemmat haluavat ottaa sellaista apua vastaan.
Sinne lastensuojeluun ne nimenomaan joutuu. Sukulaisella lapsella synnytyksessä hoitovirhe, mistä aiheutui neurologiset ongelmat. 10 vuotta istuivat lasussa tentattavana että mitä tekivät väärin. Ei elettäkään että terveydenhuolto olisi tutkinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sekoitatte nyt vauhkoamisessanne asioita keskenään.
Kyllä. Jotkut tekevät bisnestä lastensuojelulla (=yksityiset perhekodit). Harmillista.
Ryhdymmekö siis kaikki työmme ja lastemme hoidon lisäksi sijaisvanhemmiksi? Niin, arvelinkin, ettei kiinnosta. Hatunnosto heille, jotka ryhtyvät.
Ei kuitenkaan se tarkoita sitä etteikö kodin ulkopuolelle sijoittamisen ja huostaanoton tarvetta silti olisi.
Tämän arvion ja päätöksen tekevät ihmiset, jotka eivät itse taloudellisesti hyödy mitenkään siitä että sijoituksia ja huostaanottoja tapahtuu.
Kausaliteettia ei ole! Umpihuonoja vanhempia on
.Umpihuonoja vanhempia sinun mielestä on muttei umpihuonoja sossuja?
Kukaan sossu ei päätä yksin. Jokaisella on esimies. Huostaanottojen kaltaiset ratkaisut sitä paitsi päättää hallinto-oikeus, mikäli ne ovat tahdonvastaisia. Huostaanottoihin ei mennä kevyin perustein. Sitä ennen on yleensä oltu avohuollon asiakkuudessa vuosia, istuttu valtavasti asiakasneuvotteluita, käyty läpi valtava määrä erilaisten avopuolen tukipalveluita läpi. Perheen asioihin on siinä vaiheessa puuttunut todennäköisesti lukuisa määrä sossuja, perhetyöntekijöitä, psykologeja jne. Huostaanotto on ratkaisu kun mikään muu ei toimi ja lapsen asuminen kotona ei onnistu turvallisesti ja hänen kehitystään tukevasti mitenkään.
Ymmärrätkö edes mikä on hallinto-oikeus? Ei se mitään päätä vaan valvoo vain että viranhaltijat toimivat muodollisesti oikein. Siellä ei perhe voi enää esittää todisteita tilanteestaan. Eli sossu kirjauksillaan päättää.
Mitä nämä avohuollon lukuisat tukimuodot konkreettisesti ovat? Esim. Nepsyoireilevalle lapselle. Miten huostaanotto parantaa tilannetta? Eikö se traumatisoi lasta?
Nepsylasta ei voida parantaa, mutta yhdessä terveydenhuollon kanssa etsitään tukimuotoja, joilla lapsi ja tämän vanhemmat pärjäävät kotona. Nepsyongelmat yksin eivät ole lasun asiakkuuden peruste ikinä. Sen sijaan lasun asiakkuuden peruste voi hyvin olla se, että vanhemmat eivät pärjää sen lapsensa kanssa, uupuvat ja monesti itse tarjoavat lasta sijoitettavaksi. Perhetyöllä, perhekuntoutuksella voidaan yrittää löytää keinoja arjessa jaksamiseen, mikäli vanhemmat haluavat ottaa sellaista apua vastaan.
Sinne lastensuojeluun ne nimenomaan joutuu. Sukulaisella lapsella synnytyksessä hoitovirhe, mistä aiheutui neurologiset ongelmat. 10 vuotta istuivat lasussa tentattavana että mitä tekivät väärin. Ei elettäkään että terveydenhuolto olisi tutkinut.
Eihän maallikoilla ole edes valmiuksia tunnistaa nepsylapsia mutta heillä on kyllä velvollisuus lasutella huolistaan. Sitten nää diagnosoimattomat lapset joutuu lasuun missä vikaa etsitään vanhemmista eikä edelleenkään ole ammattitaitoa tunnistaa nepsyjä. Sellaista lasten hyvinvoinnin edistämistä. Not. Perhetyö istuu sohvalla kirjaamassa imuroinnista mutta nepsy ei saa oikeaa apua. Paitsi että sijoitetaan eli erotetaan äidistä jotta voidaan tarkastella paremmin onko äidin vanhemmuudessa minkälaista vikaa. Sellaista lasten"suojelua".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.
Väkivalta tulee näkyväksi lääkäreikeikoista, turvakotijaksoista tai puheista. Monesti perhe kertoo tapahtumia, jotka ovat selvää väkivaltaa, mutta jostain syystä eivät itse sitä ymmärrä. Mielenterveysongelmat näkyvät sairaskertomuksista ja tarvittaessa huoltaja voidaan viedä lääkäriin. Osa mielenterveyspotilaista on sairaudentunnottomia eivätkä ite ymmärrä omaa tilannettaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.Väkivalta tulee näkyväksi lääkäreikeikoista, turvakotijaksoista tai puheista. Monesti perhe kertoo tapahtumia, jotka ovat selvää väkivaltaa, mutta jostain syystä eivät itse sitä ymmärrä. Mielenterveysongelmat näkyvät sairaskertomuksista ja tarvittaessa huoltaja voidaan viedä lääkäriin. Osa mielenterveyspotilaista on sairaudentunnottomia eivätkä ite ymmärrä omaa tilannettaan.
Ja kuka nämä päätelmät kaikki tekee? Lähihoitaja tms ja asenteella että nyt etsitään huoli vaikka väkisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.Väkivalta tulee näkyväksi lääkäreikeikoista, turvakotijaksoista tai puheista. Monesti perhe kertoo tapahtumia, jotka ovat selvää väkivaltaa, mutta jostain syystä eivät itse sitä ymmärrä. Mielenterveysongelmat näkyvät sairaskertomuksista ja tarvittaessa huoltaja voidaan viedä lääkäriin. Osa mielenterveyspotilaista on sairaudentunnottomia eivätkä ite ymmärrä omaa tilannettaan.
Tässä ketjussa on kerrottu monia asioita jotka ovat ilmiselvää henkistä väkivaltaa. Joissain kohdin väkivalta näyttää jopa rakenteellistuneen. Sossut siis sen tekijänä. Jostain syystä eivät itse ymmärrä tekemisiään. Ovatko niin sairauden tunnottomia? Pitäisikö heidät määrätä lääkäriin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.Väkivalta tulee näkyväksi lääkäreikeikoista, turvakotijaksoista tai puheista. Monesti perhe kertoo tapahtumia, jotka ovat selvää väkivaltaa, mutta jostain syystä eivät itse sitä ymmärrä. Mielenterveysongelmat näkyvät sairaskertomuksista ja tarvittaessa huoltaja voidaan viedä lääkäriin. Osa mielenterveyspotilaista on sairaudentunnottomia eivätkä ite ymmärrä omaa tilannettaan.
Ja kuka nämä päätelmät kaikki tekee? Lähihoitaja tms ja asenteella että nyt etsitään huoli vaikka väkisin.
Arvioinnit laatii aina sosiaalityöntekijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.Väkivalta tulee näkyväksi lääkäreikeikoista, turvakotijaksoista tai puheista. Monesti perhe kertoo tapahtumia, jotka ovat selvää väkivaltaa, mutta jostain syystä eivät itse sitä ymmärrä. Mielenterveysongelmat näkyvät sairaskertomuksista ja tarvittaessa huoltaja voidaan viedä lääkäriin. Osa mielenterveyspotilaista on sairaudentunnottomia eivätkä ite ymmärrä omaa tilannettaan.
Ja kuka nämä päätelmät kaikki tekee? Lähihoitaja tms ja asenteella että nyt etsitään huoli vaikka väkisin.
Arvioinnit laatii aina sosiaalityöntekijä.
Mutta perheen tapaaminen ei ole välttämätöntä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.Väkivalta tulee näkyväksi lääkäreikeikoista, turvakotijaksoista tai puheista. Monesti perhe kertoo tapahtumia, jotka ovat selvää väkivaltaa, mutta jostain syystä eivät itse sitä ymmärrä. Mielenterveysongelmat näkyvät sairaskertomuksista ja tarvittaessa huoltaja voidaan viedä lääkäriin. Osa mielenterveyspotilaista on sairaudentunnottomia eivätkä ite ymmärrä omaa tilannettaan.
Ja kuka nämä päätelmät kaikki tekee? Lähihoitaja tms ja asenteella että nyt etsitään huoli vaikka väkisin.
Arvioinnit laatii aina sosiaalityöntekijä.
Ja hänkö on terveydenhuollon ammattilainen?
Ja kykenee kaukodiagnosointiin tapaamatta edes perhettä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.Väkivalta tulee näkyväksi lääkäreikeikoista, turvakotijaksoista tai puheista. Monesti perhe kertoo tapahtumia, jotka ovat selvää väkivaltaa, mutta jostain syystä eivät itse sitä ymmärrä. Mielenterveysongelmat näkyvät sairaskertomuksista ja tarvittaessa huoltaja voidaan viedä lääkäriin. Osa mielenterveyspotilaista on sairaudentunnottomia eivätkä ite ymmärrä omaa tilannettaan.
Ja kuka nämä päätelmät kaikki tekee? Lähihoitaja tms ja asenteella että nyt etsitään huoli vaikka väkisin.
Arvioinnit laatii aina sosiaalityöntekijä.
Miten yhteiskuntatieteellinen koulutus pätevöittää arvioimaan mielenterveyttä? Mitkä opinnot pätevöittävät siihen? Minulla ei ainakaan yhteiskuntatieteellisessä sellaisia tullut vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.Väkivalta tulee näkyväksi lääkäreikeikoista, turvakotijaksoista tai puheista. Monesti perhe kertoo tapahtumia, jotka ovat selvää väkivaltaa, mutta jostain syystä eivät itse sitä ymmärrä. Mielenterveysongelmat näkyvät sairaskertomuksista ja tarvittaessa huoltaja voidaan viedä lääkäriin. Osa mielenterveyspotilaista on sairaudentunnottomia eivätkä ite ymmärrä omaa tilannettaan.
Ja kuka nämä päätelmät kaikki tekee? Lähihoitaja tms ja asenteella että nyt etsitään huoli vaikka väkisin.
Arvioinnit laatii aina sosiaalityöntekijä.
Mutta perheen tapaaminen ei ole välttämätöntä.
Riippuu mistä puhutaan. Jos ilmoitus on poliisiltä, että nuori x on varastanut kaupasta ja jäänyt kiinni ja kaksi kolme kuukautta aiemmin on ollut vastaava asia ja tavattu vanhempia ja todettu, että ovat asiallista porukkaa, joka reagoi normaalisti nuoren pikkurikollisuuteen ja varmaan saavat itse asian käsiteltyä, niin fine,sosiaalityöntekijä voi päättää, että riittää, että soittaa ilmoituksen vanhemmille tiedoksi. Jos taas puhutaan huostaanotosta, niin ihan varmasti perhettä on tavattu lukemattomat kerrat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.Väkivalta tulee näkyväksi lääkäreikeikoista, turvakotijaksoista tai puheista. Monesti perhe kertoo tapahtumia, jotka ovat selvää väkivaltaa, mutta jostain syystä eivät itse sitä ymmärrä. Mielenterveysongelmat näkyvät sairaskertomuksista ja tarvittaessa huoltaja voidaan viedä lääkäriin. Osa mielenterveyspotilaista on sairaudentunnottomia eivätkä ite ymmärrä omaa tilannettaan.
Ja kuka nämä päätelmät kaikki tekee? Lähihoitaja tms ja asenteella että nyt etsitään huoli vaikka väkisin.
Arvioinnit laatii aina sosiaalityöntekijä.
Miten yhteiskuntatieteellinen koulutus pätevöittää arvioimaan mielenterveyttä? Mitkä opinnot pätevöittävät siihen? Minulla ei ainakaan yhteiskuntatieteellisessä sellaisia tullut vastaan.
Kuten vastasin, lääkärin papereista katsellaan diagnoosit tai niiden puuttuessa voidaan viedä itsekin vanhempi psykiatrin arvioitavaksi. Yleensä kumminkin huoltaja kertoo itse diagnoosinsa ja niihin luotetaan. Miksi joku valehtelisi sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.Väkivalta tulee näkyväksi lääkäreikeikoista, turvakotijaksoista tai puheista. Monesti perhe kertoo tapahtumia, jotka ovat selvää väkivaltaa, mutta jostain syystä eivät itse sitä ymmärrä. Mielenterveysongelmat näkyvät sairaskertomuksista ja tarvittaessa huoltaja voidaan viedä lääkäriin. Osa mielenterveyspotilaista on sairaudentunnottomia eivätkä ite ymmärrä omaa tilannettaan.
Ja kuka nämä päätelmät kaikki tekee? Lähihoitaja tms ja asenteella että nyt etsitään huoli vaikka väkisin.
Arvioinnit laatii aina sosiaalityöntekijä.
Mutta perheen tapaaminen ei ole välttämätöntä.
Riippuu mistä puhutaan. Jos ilmoitus on poliisiltä, että nuori x on varastanut kaupasta ja jäänyt kiinni ja kaksi kolme kuukautta aiemmin on ollut vastaava asia ja tavattu vanhempia ja todettu, että ovat asiallista porukkaa, joka reagoi normaalisti nuoren pikkurikollisuuteen ja varmaan saavat itse asian käsiteltyä, niin fine,sosiaalityöntekijä voi päättää, että riittää, että soittaa ilmoituksen vanhemmille tiedoksi. Jos taas puhutaan huostaanotosta, niin ihan varmasti perhettä on tavattu lukemattomat kerrat.
Voi luoja. Siis jos sama asia on just käsitelty ja vanhemmat todettu kunnolliseksi sen selvityksessä niin silloin sossu voi jopa vain soittaa vanhemmille eikä pyytää kuulusteluun. Ihanko totta? Jokaikinen normaalijärkinen ihminen tekee niin, mutta ilmeisesti sossuille se on haastava toimintamalli niin joudut erikseen kertomaan että tuolloin puhelinsoitto riittää.
Tällaseen haaskataan veronmaksajien rahaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.Väkivalta tulee näkyväksi lääkäreikeikoista, turvakotijaksoista tai puheista. Monesti perhe kertoo tapahtumia, jotka ovat selvää väkivaltaa, mutta jostain syystä eivät itse sitä ymmärrä. Mielenterveysongelmat näkyvät sairaskertomuksista ja tarvittaessa huoltaja voidaan viedä lääkäriin. Osa mielenterveyspotilaista on sairaudentunnottomia eivätkä ite ymmärrä omaa tilannettaan.
Ja kuka nämä päätelmät kaikki tekee? Lähihoitaja tms ja asenteella että nyt etsitään huoli vaikka väkisin.
Arvioinnit laatii aina sosiaalityöntekijä.
Miten yhteiskuntatieteellinen koulutus pätevöittää arvioimaan mielenterveyttä? Mitkä opinnot pätevöittävät siihen? Minulla ei ainakaan yhteiskuntatieteellisessä sellaisia tullut vastaan.
Kuten vastasin, lääkärin papereista katsellaan diagnoosit tai niiden puuttuessa voidaan viedä itsekin vanhempi psykiatrin arvioitavaksi. Yleensä kumminkin huoltaja kertoo itse diagnoosinsa ja niihin luotetaan. Miksi joku valehtelisi sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä?
Siis millä oikeudella katselette mitään vanhempien potilastietoja?
Ja etenkin millä oikeudella muka voitte pakottaa aikuisen ihmisen psykiatrin arvioitavaksi oman mutuilun perusteella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.Väkivalta tulee näkyväksi lääkäreikeikoista, turvakotijaksoista tai puheista. Monesti perhe kertoo tapahtumia, jotka ovat selvää väkivaltaa, mutta jostain syystä eivät itse sitä ymmärrä. Mielenterveysongelmat näkyvät sairaskertomuksista ja tarvittaessa huoltaja voidaan viedä lääkäriin. Osa mielenterveyspotilaista on sairaudentunnottomia eivätkä ite ymmärrä omaa tilannettaan.
Ja kuka nämä päätelmät kaikki tekee? Lähihoitaja tms ja asenteella että nyt etsitään huoli vaikka väkisin.
Arvioinnit laatii aina sosiaalityöntekijä.
Miten yhteiskuntatieteellinen koulutus pätevöittää arvioimaan mielenterveyttä? Mitkä opinnot pätevöittävät siihen? Minulla ei ainakaan yhteiskuntatieteellisessä sellaisia tullut vastaan.
Kuten vastasin, lääkärin papereista katsellaan diagnoosit tai niiden puuttuessa voidaan viedä itsekin vanhempi psykiatrin arvioitavaksi. Yleensä kumminkin huoltaja kertoo itse diagnoosinsa ja niihin luotetaan. Miksi joku valehtelisi sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä?
Siis millä oikeudella katselette mitään vanhempien potilastietoja?
Ja etenkin millä oikeudella muka voitte pakottaa aikuisen ihmisen psykiatrin arvioitavaksi oman mutuilun perusteella?
Mitäpä sun mielestä tulisi tehdä yksinhuoltajan vauvan kanssa, jonka äiti vetää kolmatta itsemurhayritystä. Odotella, että onnistuu ja vauva kuolee kämpille vainajan viereen kun kukaan ei ruoki?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muuten olemassa yhteenvetoja huostaanottosyistä? Yksilötasolla tottakai salaisia, mutta yleisellä tasolla olisi tarpeellista tietää minkä asioiden tulee täyttyä, jotta ainoaksi vaihtoehdoksi jää huostaanotto.
Jo ihan ennaltaehkäisevän työskentelyn vuoksi olisi hyvin tärkeää, että nämä seikat tuotaisiin vahvasti esiin yhteiskunnassa.
Perheemme teini muuten oli hyvin vahvasti sitä mieltä, että todellakin haasteet ja huostaanotettavat (ja silti kouluun menemättömät) tulevat lisääntymään tämän oppivelvollisuuden pidentämisen vuoksi. Pikapikaa asia pöydälle eli mistä rahoitus ja tietotaito näiden nuorten tukemiseen. On selvää, että jokainen vähäiselläkään motivaatiolla varustettu menee tällä hetkellä jo johonkin oppilaitokseen peruskoulun jälkeen. Ne, jotka nyt sitten pakotettuna joutuvat opiskelemaan lisää ovat todella hälyyttävä joukko mitä lastensuojeluun tulee.
Huostanottoon on harvoin vain yhtä syytä. Lapsen tilanne on aina arvioitava kokonaisvaltaisesti. Useimmiten taustalla on useiden tekijöiden summa, joka aiheuttaa pattitilanteen lapsen kotona-asumisen kannalta. Ohessa asiasta tehtyä tutkimusta https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/130536/URN_ISBN_978-952-3…
Mielenterveyden ongelmat, väkivalta, jaksamattomuus siellä näkyy päällimmäisinä.
Kuka ”diagnosoi” mt-ongelmat, jaksamattomuuden?
Kenen kertomukseen pohjaa tiedot väkivallasta?
Sossut itse diagnosoi sekä väkivaltaisuuden, että mt-ongelman.
Molemmat diagnoosit meni väärin. Teki suoraan sanoen mieli tehdä pari diagnoosia näistä naisista, mutta en sitten viitsinyt ääneen sanoa. Olisi tullut syyte kunnianloukkauksesta.
Laki ei näet ole sama kaikille.Väkivalta tulee näkyväksi lääkäreikeikoista, turvakotijaksoista tai puheista. Monesti perhe kertoo tapahtumia, jotka ovat selvää väkivaltaa, mutta jostain syystä eivät itse sitä ymmärrä. Mielenterveysongelmat näkyvät sairaskertomuksista ja tarvittaessa huoltaja voidaan viedä lääkäriin. Osa mielenterveyspotilaista on sairaudentunnottomia eivätkä ite ymmärrä omaa tilannettaan.
Ja kuka nämä päätelmät kaikki tekee? Lähihoitaja tms ja asenteella että nyt etsitään huoli vaikka väkisin.
Arvioinnit laatii aina sosiaalityöntekijä.
Miten yhteiskuntatieteellinen koulutus pätevöittää arvioimaan mielenterveyttä? Mitkä opinnot pätevöittävät siihen? Minulla ei ainakaan yhteiskuntatieteellisessä sellaisia tullut vastaan.
Kuten vastasin, lääkärin papereista katsellaan diagnoosit tai niiden puuttuessa voidaan viedä itsekin vanhempi psykiatrin arvioitavaksi. Yleensä kumminkin huoltaja kertoo itse diagnoosinsa ja niihin luotetaan. Miksi joku valehtelisi sairastavansa kaksisuuntaista mielialahäiriötä?
Siis millä oikeudella katselette mitään vanhempien potilastietoja?
Ja etenkin millä oikeudella muka voitte pakottaa aikuisen ihmisen psykiatrin arvioitavaksi oman mutuilun perusteella?
Mitäpä sun mielestä tulisi tehdä yksinhuoltajan vauvan kanssa, jonka äiti vetää kolmatta itsemurhayritystä. Odotella, että onnistuu ja vauva kuolee kämpille vainajan viereen kun kukaan ei ruoki?
Mä kysyin millä oikeudella. Oletan että osaat reforoida lain ja sen tulkinnan eli tilanteet jossa sitä käytetään. Sen sijaan keksit näitä mutuilevia kauhuskenaarioita joihin viranomaistyö ei todellakaan voi perustua.
Ymmärrätkö edes mikä on hallinto-oikeus? Ei se mitään päätä vaan valvoo vain että viranhaltijat toimivat muodollisesti oikein. Siellä ei perhe voi enää esittää todisteita tilanteestaan. Eli sossu kirjauksillaan päättää.
Mitä nämä avohuollon lukuisat tukimuodot konkreettisesti ovat? Esim. Nepsyoireilevalle lapselle. Miten huostaanotto parantaa tilannetta? Eikö se traumatisoi lasta?