Aikuiset naiset! Miksi puhutte parhaasta ystävästä muille ystäville?
Otsikossa kysymys. Olen luullut olevani hyvä tai tärkeä ystävä parillekin ihmiselle, mutta on tullut hämmentävä olo, kun toinen on alkanut puhua parhaasta ystävästä. Saman asian voisi kertoa puhumalla henkilöstä vaikka nimellä tai vain ystävänä. Muutenkin luulin, että bestis-jutut olisi jääneet yläkouluun?
Kommentit (13)
En ole myöskään koskaan tajunnut tuota. Jotenkin tökeröä ja tarpeetonta puhua muille kavereille parhaasta ystävästä. Ymmärrän kyllä että en ole ystävähierarkiassa yläpäässä, ei sitä tarvitse alleviivata että ''Emmi'' on bestis, heh.
Vierailija kirjoitti:
No en tiedä, mutta eikö tuo vain tarkoita, että se ystävä on hänelle kaikkein rakkain ja läheisin
Tietty ikävää, jos ajattelit että sinä olit hänen rakkain ystävä.
En ajatellut olevani rakkain ystävä. Ei ole kyse siitä. Ap
No enpä tiedä, onko ap: n kaverit saati sitten ap itse aikuisia. Kaverit puhuu bestiksistä kuin 12-vuotiaat ja Ap on vielä mustasukkainen kun ei olekaan itse se bff
Voisin kyllä itsekin puhua mun lähetin ystävä tai yks mun parhaista kavereista, jos puhuisin ihmiselle, joka ei tätä mun ystävää tunne, ja jutun kannalta olisi olennaista, että hän on minulle tärkeä, eikä kuka vain kaveri
Oon miettinyt samaa! On outoa jaotella ihmissuhteet parhaiksi, toiseksi parhaiksi jne, roolitkin kun elävät elämän varrella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en tiedä, mutta eikö tuo vain tarkoita, että se ystävä on hänelle kaikkein rakkain ja läheisin
Tietty ikävää, jos ajattelit että sinä olit hänen rakkain ystävä.
En ajatellut olevani rakkain ystävä. Ei ole kyse siitä. Ap
No mistäs sitten? Muuten vain olet kateellinen ja mustasukkainen, kun joku toinen on se paras ystävä?
Vierailija kirjoitti:
Oon miettinyt samaa! On outoa jaotella ihmissuhteet parhaiksi, toiseksi parhaiksi jne, roolitkin kun elävät elämän varrella.
Tuskin kukaan puhuu mistään toisiksi parhaista kavereista. On silti eri asia, näkeekö ihmistä useamman kerran viikossa ja jakaa hänelle kaikki salaisuudet, vai onko kyseessä joku kaveri jota näkee muutaman kerran vuodessa
Koen itsekin tosi outona jos aikuinen puhuu parhaasta ystävästä. Ensinnäkin se on tosi subjektiivinen määritelmä, eikä ole olennainen.
Miksi ei voi sanoa läheinen / pitkäaikaisin / rakas ystävä? Paras-termi kertoo arvottamisesta, valta-asetelmista ja suosiosta.
Itse opetin omat lapseni jo siihen ettei ole parasta ystävää, vaan monenlaisia ystäviä voi olla, eikä tarvitse määritellä sitä sen enempää.
Tällä on ollut mielenkiintoiset seuraukset: lasteni ystävyyssuhteet on olleet tasapainoisia, tervehenkisiä ja ystäviä on ollut paljon. Ei ole syntynyt esimerkiksi riitoja, ahdistavia riippuvuussuhteita. Kouluvalinnat jne ovat tehneet itselleen parhaan valiten kun tietävät että kavereita on ja heidän kanssaan voi olla erillinenkin.
Ap rakas, et sinä ole ystävä. Olet joku kaveri, joka kelpaa seuraksi silloin, kun ketään mukaan ei lähde
Mulla oli eksä joka piti kavereistaan jotain parhaus järjestys listaa ja aina kertoi monentena jokin kaveri sillä hetkellä. Yksi syy miksi on eksä.
Luulin, että otsikossa tarkoitettiin sitä, että ystävä juoruaa jollekin toiselle yksityisasioista.
No en tiedä, mutta eikö tuo vain tarkoita, että se ystävä on hänelle kaikkein rakkain ja läheisin
Tietty ikävää, jos ajattelit että sinä olit hänen rakkain ystävä.