Miehet. Miksette itse koskaan yritä piristää parisuhdettanne?
Miksi sekin on naisten homma yrittää piristää parisuhdetta ja seksielämää, mutta miehet eivät laita tikkua ristiin lainkaan?
Oma kokemus. Tilasin kivan alusasusetin, makuliukkarit ja sun muuta, mutta mitä tekee mies? Ei kiinnostunut yhtään ja nauroi asulleni kaiken lisäksi. Ja meillä oli pitkästä aikaa lapsivapaa viikonloppu. Miestä kiinnosti enemmän juoda olutta ja katsella tissikuvia netistä.
Vaihdoin vaatteet ja menin nukkumaan.
En enää jaksa nähdä vaivaa tämän suhteen eteen. Ollaan kuin kämppikset nykyisin eikä aviopari.
Kommentit (150)
No omasta puolestani ilkeilevän miehen/naisen kanssa on toimineet samat asiat.
Ensin joko ystävällisempi "Olisi kiva, jos puhuisit ystävällisemmin." tai napakka "Minulle ei puhuta noin." ovat hyviä alkuja. (Olettaen, että on itse puhunut toiselle asiallisesti.) Jos toinen ymmärtää ja pahoittelee, voi kuunnella mitä se toinen yritti sanoa, jos hän kykenee kunnioittavasti asiansa muotoilemaan. Ja puhua niistä tunteista kypsästi ja asiallisesti (jos molemmat tämän osaavat).
Tämän jälkeen jos sama jatkuu, ilkeilyn toistamisesta tulee seuraukset. Siinä suhteessa miten iso asia sinulle on poistut paikalta / suljet puhelimen / lopetat suhteen.
Paitsi että jo heti ekassa kohtaa muide on vauvalla aloittamassa ettei sika osaa keskustella eikä ottaa kritiikkiä vastaan. Ja komppausta löytyy.
Vierailija kirjoitti:
No omasta puolestani ilkeilevän miehen/naisen kanssa on toimineet samat asiat.
Ensin joko ystävällisempi "Olisi kiva, jos puhuisit ystävällisemmin." tai napakka "Minulle ei puhuta noin." ovat hyviä alkuja. (Olettaen, että on itse puhunut toiselle asiallisesti.) Jos toinen ymmärtää ja pahoittelee, voi kuunnella mitä se toinen yritti sanoa, jos hän kykenee kunnioittavasti asiansa muotoilemaan. Ja puhua niistä tunteista kypsästi ja asiallisesti (jos molemmat tämän osaavat).
Tämän jälkeen jos sama jatkuu, ilkeilyn toistamisesta tulee seuraukset. Siinä suhteessa miten iso asia sinulle on poistut paikalta / suljet puhelimen / lopetat suhteen.
Paitsi että jo heti ekassa kohtaa muide on vauvalla aloittamassa ettei sika osaa keskustella eikä ottaa kritiikkiä vastaan. Ja komppausta löytyy.
Mitä väliä, mitä vauvalla sanotaan? Sinä päätät, miten sinulle saa puhua. Ei ne vauvapalstailijat. Eikä edes se muide.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdepiristykset ovat vain seksiin liittyviä asioita?
Mä olen ollut sillai hölmö, että pari vuotta sitten päätin piristää tätä paikallaan tallaavaa suhdetta.
Halusin tehdä mieheni kanssa muutakin kuin sitä lauantaipuhdeseksiä.. joka sinänsä kivaa, mutta samalla kaavalla.
Kerran kuussa järkkäilin yhteistä menoa. Teatteria, leffaa, standuppia, pakohuonetta, + liikunnallisia juttuja, joka käytiin ampumassa, tramboilla, uimassa... Kerran kehittelin palstavinkistä kaupunkivaelluksen.
Osa illoista päätyi hotelliin ja osa kotiin. Siinä vaan oli semmonen juttu, että 80% miehen joku kaveri tai kaverit lyöttäytyi mukaan.
"Käytäiskö pareilla teidän teatterin jälkeen?" Tietenkin mies aina suostuu, kun ollaan muutenkin jo reissussa. Ehtiihän siinä kavereitakin näkemään.
Asiasta on aina jälkeenpäin keskusteltu, että mä olisin ollut valmis jo yömyssyille kaksistaan. Nauttimaan siitä hotellin rauhasta ja tarjonnasta.
Mies hieman ällikällä, että niin joo sorry.. ja silti seuraavalla kerralla sama juttu.Paikan päällä en ala eriävää mielipidettä sanomaan, ettei vaan mene hyvä fiilis täysin hukkaan. Olen jees nainen, kaikki käy.. ja hauskaakin on ollut, mutta entäs me kaksi?
Mieshän ei ole mitään yhteistä järkännyt koko aikana. Jos siis kutsua kaverin häihin ei lasketa? Mies laskee, olihan ne lapsivapaat häät.
Ja tällä marttyyritarinalla saat mitä? 10 pistettä ja papukaijamerkin? Itse olet sen huonon suhteesi valinnut ja valitset joka päivä uudestaan. Me muut elämme onnellisissa suhteissa, koska olemme valinneet niin.
Miksi kirjoitat kaikkien muidenkin puolesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko te katkerat mammat oikeasti, että kaikkien muidenkin parisuhteet on yhtä huonoja kuin teidän? Ei ne ole, vaan suurin osa ihmisistä on onnellisia ja hyvissä suhteissa. Ja tämäkös teitä kiukuttaa. :)
Provoat huonosti, ketju täynnä miesten kitkeriä vastauksia, naiset kommentoineet vain omaa suhdettaan.
Aika moni kuitenkin kirjoittaa miehet, ei minun mies.
Itse lopetin aloitteiden tekemisen ja piristämisyritykset. Ei ole ollut seksiä 2 kuukauteen. Ei mitään läheisyyttä. Ei edes kosketa toisiamme. Arki rullaa muuten ihan mukavasti. Itseä alkaa kyllä syödä tää tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Itse lopetin aloitteiden tekemisen ja piristämisyritykset. Ei ole ollut seksiä 2 kuukauteen. Ei mitään läheisyyttä. Ei edes kosketa toisiamme. Arki rullaa muuten ihan mukavasti. Itseä alkaa kyllä syödä tää tilanne.
Kai ymmärrät ettei kukaan mamma ritku tuollaisessa suhteessa kuin korkeintaan lasten takia. Ja jos ei ole jo niin pian se avaa sakset ensimmäiselle miehelle joka sanoo hänelle kauniin kohteliaisuuden.
Muistaa taas miksi sinkkuus on kiva asia. Kukaan ei omassa kodissa hauku läskilehmähuoraksi eikä pidä mua omassa kodissani haittana ja riesana. Ottakaa miehet ero niistä oksettavista ämmistä ehkä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin metsä vastaa kirjoitti:
Naiset, milloin olette viimeksi ottaneet ex tempore suihin loppuun asti?
Niinpä niin.
Milloinkohan maailman historiassa mies olisi tehnyt saman naiselle?
Niinpä niin.Ex tempore hikistä ja haisevaa en kyllä tosiaan suuhuni ota, mutta muuten se olen ollut minä joku tällaisia palveluksia antaa ja usein. Miehiä ei niinkään kiinnosta antaa mitään takaisin.
Paljon olet ehtinyt kokeilemaan, jos tiedät miten kaikki miehet ikinä missään ovat toimineet.
Yleistykset ovat ihan naurettavia ovat sitten kaikki miehet/naiset aina/ei koskaan juttuja.
Tämä just. Itse mietin sitä että miksi vaimo ei panosta parisuhteen piristämiseen. Meillä olisi aikaa, ollaan hyväkuntoisia ja pidämme huolta itsestämme. Mutta seksiä ei vaan ole. Ollaan kavereita. Kämppiksiä. Kaikki muu tuntuu menevän seksin edelle - parisuhteesta ei puhuta, seksistä ei puhuta. Facen selausta ja työjuttuja.
Siksi koska rouvalle ei mikään koskaan kelpaa niin miksi edes vaivautua.
Mulla on selvästikin helmi miehenä. Olemme olleet yhdessä 20 vuotta ja mies jaksaa panostaa suhteeseemme. Ei hän ole mikään kukkien tai lahjojen ostelija, eikä vie ex-tempore hotelliin tai teatteriin. Mutta arvostan sitä, että hän jaksaa panostaa makuuhuoneessa :) Jos meidän seksielämä olisi ollut minun aloitteistani kiinni, niin suhde olisi kuivunut siinä suhteessa kokoon. Minulla on ollut lievää masennusta ajoittain ja nyt vaihdevuodetkin, mutta hän osoittaa aina ihailevansa ja haluavansa minua. Vaikka itseä ei olisikaan aina huvittanut, mutta kun mies on fiiliksissä ja tekee kaikkea ihanaa, niin on saanut minutkin innostumaan.
Näiden 20 vuoden jälkeenkin hän sanoo rakastavansa minua ja minä todellakin rakastan häntä. Toinen asia, mitä arvostan on se, että hän huolehtii meistä perheenä. Hän huolehtii lapsista ja heidän hyvinvoinnistaan, huolehtii koulusta ja harrastuksista, ostaa vaatteita ja harrastusvälineitä. Ihan omatoimisesti, ilman että minä pyydän tai käsken. Hän yllättää usein iltaisin esim. hyvällä ruualla. Käydään saunassa ja sen jälkeen herkutellaan ja katsotaan kaikki yhdessä joku kiva leffa.
Miehelleni rakkaus on ihania tekoja. Hän haluaa ilahduttaa minua ja lapsiamme usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdepiristykset ovat vain seksiin liittyviä asioita?
Mä olen ollut sillai hölmö, että pari vuotta sitten päätin piristää tätä paikallaan tallaavaa suhdetta.
Halusin tehdä mieheni kanssa muutakin kuin sitä lauantaipuhdeseksiä.. joka sinänsä kivaa, mutta samalla kaavalla.
Kerran kuussa järkkäilin yhteistä menoa. Teatteria, leffaa, standuppia, pakohuonetta, + liikunnallisia juttuja, joka käytiin ampumassa, tramboilla, uimassa... Kerran kehittelin palstavinkistä kaupunkivaelluksen.
Osa illoista päätyi hotelliin ja osa kotiin. Siinä vaan oli semmonen juttu, että 80% miehen joku kaveri tai kaverit lyöttäytyi mukaan.
"Käytäiskö pareilla teidän teatterin jälkeen?" Tietenkin mies aina suostuu, kun ollaan muutenkin jo reissussa. Ehtiihän siinä kavereitakin näkemään.
Asiasta on aina jälkeenpäin keskusteltu, että mä olisin ollut valmis jo yömyssyille kaksistaan. Nauttimaan siitä hotellin rauhasta ja tarjonnasta.
Mies hieman ällikällä, että niin joo sorry.. ja silti seuraavalla kerralla sama juttu.Paikan päällä en ala eriävää mielipidettä sanomaan, ettei vaan mene hyvä fiilis täysin hukkaan. Olen jees nainen, kaikki käy.. ja hauskaakin on ollut, mutta entäs me kaksi?
Mieshän ei ole mitään yhteistä järkännyt koko aikana. Jos siis kutsua kaverin häihin ei lasketa? Mies laskee, olihan ne lapsivapaat häät.
Kysyitkö kertaakaan mieheltä, kiinnostaako miestä SINUN ITSEKKÄÄSTI PÄÄTTÄMÄSI menot?
Vai olisiko ennemmin mennyt poikien kanssa saunailtaan.
Kaikki naiset ovat itsekeskeisiä narsisteja.
Miten yksi päivä kuussa yhteistä parisuhdeaikaa estää poikien saunaillat vaikka per viikko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdepiristykset ovat vain seksiin liittyviä asioita?
Mä olen ollut sillai hölmö, että pari vuotta sitten päätin piristää tätä paikallaan tallaavaa suhdetta.
Halusin tehdä mieheni kanssa muutakin kuin sitä lauantaipuhdeseksiä.. joka sinänsä kivaa, mutta samalla kaavalla.
Kerran kuussa järkkäilin yhteistä menoa. Teatteria, leffaa, standuppia, pakohuonetta, + liikunnallisia juttuja, joka käytiin ampumassa, tramboilla, uimassa... Kerran kehittelin palstavinkistä kaupunkivaelluksen.
Osa illoista päätyi hotelliin ja osa kotiin. Siinä vaan oli semmonen juttu, että 80% miehen joku kaveri tai kaverit lyöttäytyi mukaan.
"Käytäiskö pareilla teidän teatterin jälkeen?" Tietenkin mies aina suostuu, kun ollaan muutenkin jo reissussa. Ehtiihän siinä kavereitakin näkemään.
Asiasta on aina jälkeenpäin keskusteltu, että mä olisin ollut valmis jo yömyssyille kaksistaan. Nauttimaan siitä hotellin rauhasta ja tarjonnasta.
Mies hieman ällikällä, että niin joo sorry.. ja silti seuraavalla kerralla sama juttu.Paikan päällä en ala eriävää mielipidettä sanomaan, ettei vaan mene hyvä fiilis täysin hukkaan. Olen jees nainen, kaikki käy.. ja hauskaakin on ollut, mutta entäs me kaksi?
Mieshän ei ole mitään yhteistä järkännyt koko aikana. Jos siis kutsua kaverin häihin ei lasketa? Mies laskee, olihan ne lapsivapaat häät.
Ja tällä marttyyritarinalla saat mitä? 10 pistettä ja papukaijamerkin? Itse olet sen huonon suhteesi valinnut ja valitset joka päivä uudestaan. Me muut elämme onnellisissa suhteissa, koska olemme valinneet niin.
Marttyyritarinalla? :D Kiitos. Onpa kiukkusilla silmillä luettu.
En koe olevani huonossa parisuhteessa. Arkihan meillä sujuu moitteetta. Pientä kärsistä on joskus, mutta kyllä niitä 26 yhteiseen vuoteen pitää kuuluakin, eikä kaikkeen tarvii puuttuakaan. Sisäänulos. Ei tässä suhteessa tietääkseni kukaan kärsikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdepiristykset ovat vain seksiin liittyviä asioita?
Mä olen ollut sillai hölmö, että pari vuotta sitten päätin piristää tätä paikallaan tallaavaa suhdetta.
Halusin tehdä mieheni kanssa muutakin kuin sitä lauantaipuhdeseksiä.. joka sinänsä kivaa, mutta samalla kaavalla.
Kerran kuussa järkkäilin yhteistä menoa. Teatteria, leffaa, standuppia, pakohuonetta, + liikunnallisia juttuja, joka käytiin ampumassa, tramboilla, uimassa... Kerran kehittelin palstavinkistä kaupunkivaelluksen.
Osa illoista päätyi hotelliin ja osa kotiin. Siinä vaan oli semmonen juttu, että 80% miehen joku kaveri tai kaverit lyöttäytyi mukaan.
"Käytäiskö pareilla teidän teatterin jälkeen?" Tietenkin mies aina suostuu, kun ollaan muutenkin jo reissussa. Ehtiihän siinä kavereitakin näkemään.
Asiasta on aina jälkeenpäin keskusteltu, että mä olisin ollut valmis jo yömyssyille kaksistaan. Nauttimaan siitä hotellin rauhasta ja tarjonnasta.
Mies hieman ällikällä, että niin joo sorry.. ja silti seuraavalla kerralla sama juttu.Paikan päällä en ala eriävää mielipidettä sanomaan, ettei vaan mene hyvä fiilis täysin hukkaan. Olen jees nainen, kaikki käy.. ja hauskaakin on ollut, mutta entäs me kaksi?
Mieshän ei ole mitään yhteistä järkännyt koko aikana. Jos siis kutsua kaverin häihin ei lasketa? Mies laskee, olihan ne lapsivapaat häät.
Kysyitkö kertaakaan mieheltä, kiinnostaako miestä SINUN ITSEKKÄÄSTI PÄÄTTÄMÄSI menot?
Vai olisiko ennemmin mennyt poikien kanssa saunailtaan.
Kaikki naiset ovat itsekeskeisiä narsisteja.
Kyllä, joka ikinen kerta: "huomasin, että apollossa olisi taas kunnon setuppi mentäiskö parin viikon päästä? Käytäiskö vaikka syömässä samalla ja otetaan huone vai tullaanko kotiin?" Mies aina vastaa, kyllä sopii.
Poikien kanssa saunaan pääsee harvase ilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdepiristykset ovat vain seksiin liittyviä asioita?
Mä olen ollut sillai hölmö, että pari vuotta sitten päätin piristää tätä paikallaan tallaavaa suhdetta.
Halusin tehdä mieheni kanssa muutakin kuin sitä lauantaipuhdeseksiä.. joka sinänsä kivaa, mutta samalla kaavalla.
Kerran kuussa järkkäilin yhteistä menoa. Teatteria, leffaa, standuppia, pakohuonetta, + liikunnallisia juttuja, joka käytiin ampumassa, tramboilla, uimassa... Kerran kehittelin palstavinkistä kaupunkivaelluksen.
Osa illoista päätyi hotelliin ja osa kotiin. Siinä vaan oli semmonen juttu, että 80% miehen joku kaveri tai kaverit lyöttäytyi mukaan.
"Käytäiskö pareilla teidän teatterin jälkeen?" Tietenkin mies aina suostuu, kun ollaan muutenkin jo reissussa. Ehtiihän siinä kavereitakin näkemään.
Asiasta on aina jälkeenpäin keskusteltu, että mä olisin ollut valmis jo yömyssyille kaksistaan. Nauttimaan siitä hotellin rauhasta ja tarjonnasta.
Mies hieman ällikällä, että niin joo sorry.. ja silti seuraavalla kerralla sama juttu.Paikan päällä en ala eriävää mielipidettä sanomaan, ettei vaan mene hyvä fiilis täysin hukkaan. Olen jees nainen, kaikki käy.. ja hauskaakin on ollut, mutta entäs me kaksi?
Mieshän ei ole mitään yhteistä järkännyt koko aikana. Jos siis kutsua kaverin häihin ei lasketa? Mies laskee, olihan ne lapsivapaat häät.
Kysyitkö kertaakaan mieheltä, kiinnostaako miestä SINUN ITSEKKÄÄSTI PÄÄTTÄMÄSI menot?
Vai olisiko ennemmin mennyt poikien kanssa saunailtaan.
Kaikki naiset ovat itsekeskeisiä narsisteja.
Miten yksi päivä kuussa yhteistä parisuhdeaikaa estää poikien saunaillat vaikka per viikko?
Nainen narsistisesti päättää yksin menot ja raahaa miestä mukanaan esineellistäen miestä, ja tämä
on mielestäsi parisuhteen hoitamista?
Monestiko mieheltä kysytään, kiinnostaako miestä naisten kotkotukset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdepiristykset ovat vain seksiin liittyviä asioita?
Mä olen ollut sillai hölmö, että pari vuotta sitten päätin piristää tätä paikallaan tallaavaa suhdetta.
Halusin tehdä mieheni kanssa muutakin kuin sitä lauantaipuhdeseksiä.. joka sinänsä kivaa, mutta samalla kaavalla.
Kerran kuussa järkkäilin yhteistä menoa. Teatteria, leffaa, standuppia, pakohuonetta, + liikunnallisia juttuja, joka käytiin ampumassa, tramboilla, uimassa... Kerran kehittelin palstavinkistä kaupunkivaelluksen.
Osa illoista päätyi hotelliin ja osa kotiin. Siinä vaan oli semmonen juttu, että 80% miehen joku kaveri tai kaverit lyöttäytyi mukaan.
"Käytäiskö pareilla teidän teatterin jälkeen?" Tietenkin mies aina suostuu, kun ollaan muutenkin jo reissussa. Ehtiihän siinä kavereitakin näkemään.
Asiasta on aina jälkeenpäin keskusteltu, että mä olisin ollut valmis jo yömyssyille kaksistaan. Nauttimaan siitä hotellin rauhasta ja tarjonnasta.
Mies hieman ällikällä, että niin joo sorry.. ja silti seuraavalla kerralla sama juttu.Paikan päällä en ala eriävää mielipidettä sanomaan, ettei vaan mene hyvä fiilis täysin hukkaan. Olen jees nainen, kaikki käy.. ja hauskaakin on ollut, mutta entäs me kaksi?
Mieshän ei ole mitään yhteistä järkännyt koko aikana. Jos siis kutsua kaverin häihin ei lasketa? Mies laskee, olihan ne lapsivapaat häät.
Tyhmä kysymys mutta mistä ne miehen kaverit tietää aina missä te viiletätte ja milloin teidän seuraan voi tunkea? Viestiikö se mies teidän menemisiä niille kavereille reaaliajassa? Jos näin niin jospa ehdottaisi sen sopimista että niistä kahdenkeskenmenoista ei huudella muille etukäteen.
Voi olla ollut juttua jo edellisenä viikonloppuna, että ollaan menossa.. tai sitten mies on laittanut viestin, että leffassa, raflassa jne.
Ne kaverit pyörii tässä niin paljon muutenkin, että voi olla, että mä olen itsekin jo sanonut. Että ensi lauantaina on rauhotettu meille... < myös siis kavereille, mutta vain pari on ymmärtänyt ajan kuluessa, kun vaimonsa ovat kertoneet, mitä tuo tarkoittaa. ;)
Ajatella... porno kiinnostaa enemmän kuin sinä.
Mietis vähän kuinka tilanteeseen on päädytty. Paljonko pihtasit "lasten takia"?
Vierailija kirjoitti:
Mä en varmaan saa tähän vastata kun ollaan oltu niin vähän aikaa yhdessä, mutta puhuminen auttaa, jos ei uskalla puhua niin kirjottakaa kirjeet toisillenne.
Ollappa vielä noin nuori ja naiivi. Aina kun tulee neuvoja tyyliin "puhu tai kirjoita kirje" niin tiedän että kyseessä on joku tyyliin ensimmäisessä oikeassa parisuhteessa oleva teini-iästä ehkä juuri päässyt joka tietää kaikesta kaiken.
Ikävä sanoa, mutta oppimaan tulet sinäkin. Saat puhua vaikka naama sinisenä jos toinen ei kertakaikkiaan välitä, sitä ei kiinnosta eikä se halua nähdä sekuntiakaan vaivaa sun eteen. Sen oppiminen että voit olla parisuhteessa ihmisen kanssa jolla on siinä olemiseen ihan eri motiivit kun sulla, onkin se kova paikka.
Miehelle riittää, että se oma nainen on siinä vierellä. Siitähän se ongelma tuleekin, kun nainen ei osaa rakastaa miestä samalla tavalla. Koko ajan pitäis keksiä jotain galaksien räjähtämistä, jotta nainen jaksaa suhteessa olla.
Tästä asiasta on meilläkin yritetty puhua. Tuntuu että minä olen ainoa joka yrittää parantaa parisuhdetta, sitä yhteenkuuluvuuden tunnetta mikä meiltä on hävinnyt jo kauan aikaa sitten.
Lasten ja talolainan vuoksi olen tässä vielä.
Kaikki lähipiirin miehet tuntuvat olevan sellaisia että eivät yritä muuttua itse ollenkaan jos suhteessa on joku vikana. Odottavat että nainen saa "kriisinsä" käsiteltyä ja että sitten se elämä taas vaan jatkuu. Ero on aina yllätys vaikka toinen on vuosia yrittänyt puhua. Ystävän mies sanoi heidän erotessa että on aina tiennyt että tulevat eroamaan. Miksi sitten oli yhdessä tai ei yrittänyt itsekin sitä eroa estää? En ymmärrä.
Minäkin haluaisin miehen joka panostaisi parisuhteeseen. Osoittaisi arvostavansa. Haluaisin toki kokea olevani myös haluttu. Minäkin olen kokeillut samanlaisella kokemuksella eroottisia alusasuja kuin aloittaja, mies nauroi. Kyllä se loukkasi kun yritin ja olin siinä sitten arvosteltavana. Olisi edes kohteliaasti sanonut että sellaiset ei sytytä. Miksi pitää nauraa? En minäkään naura hänelle ja ulkonäölleen koska tiedän että se loukkaa.
Ehkä saan joskus rohkeutta lähteä, jospa joskus vielä tässä suhteessa murentunut itsetuntoni paranee.
Miksi et sanonut samaa AP:lle???