Lue keskustelun säännöt.
Vaimo kutsuu meille jatkuvasti vieraita. Miten stopata se?
22.02.2020 |
Alkaa jo rasittaa.
Meillä on jatkuvasti vieraita. Tapa on näköjään periytyvä sillä myös lapsemme raahaavat meille kavereitaan.
Olen ihan poikki töistä niin täällä on aina talo täynnä väkeä.
Sellaista viikonloppua ei ole ollut että oltaisiin vaan oma perhe kotona. Että voisi vaan makoilla ja oikeasti levätä.
Nyt ruokaakin ostetaan puolelle kylälle kun täällä on lasten kaverit ja vaimon sisko koko perheensä kanssa.
Tullaan erilaisista perheistä ja vaimon koko suku on tiivis ja tykkäävät yötäkin olla toisillaan.
Olen aiheesta sanonut, mutta sitten käy niin että vaimo lähteekin salille ja viipyy siellä, ja lapset vinkuu kavereita ja lopulta on vaan helpompi taas antaa niiden kavereiden tulla.
Miten tälle nyt oikeasti saa jonkun järjen?
Onko vaan osa ihmisistä noin sosiaalisia? Ettei oma perhe riitä? Ettei ole halua ikinä pysähtyä ja olla vaan?
Kommentit (81)
Ilmeisesti muut haluavat tehdä jotakin, eikä vain olla. Yritä sopia perhe-aikaa, jolloin on joku sovittu aktiviteetti. Menkää pelaamaan minigolfia, padelia, pakopeliin tms. ja sen jälkeen syömään. Tai sopikaa, että kokkaatte koko perhe yhdessä ja pelaatte sen jälkeen lautapeliä. Itse kävimme juuri päiväreissulla Tallinnassa, se oli tosi mukavaa, laivamatkoilla pelasimme korttia.
Voisitte sopia, että esim. lauantait aina kyläily muualla on ok max 3 h, mutta teille ei voi tulla. Samoin arki-illoista voisi sopia mitkä illat saa tulla teille, ja minä iltoina lapset voivat kyläillä muualla tai olla ulkona kavereiden kanssa. Näin voitte hallita paremmin omia aikataulujanne niin, että perheellekin jää aikaa, ja kotona olisi mahdollisuus levätä osan arki-illoista.
Jos vaimosi ei ole suostuvainen minkäänlaiseen kompromissiin, niin miettisin, rakastaako hän sinua oikeasti...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaivele takapuolta ja lääpit tarjoiluja.
Koti ja perhe ovat "pyhiä" asioita, joita yhdessä pitää vaalia. Eli sopia myös vierailujen sopivasta määrästä.
Vierailujen pitäisi olla poikkeus, ja oma perhe rauhassa kotona muulloin. Lasten kaverit saa tulla ja mennä.
Olen itsekin jossain vaiheessa elämääni tuskastunut ex-miehen ja sukunsa (Pohjois-Karjala) sosiaalisuuteen, ja intoon vierailla viikonloppuisin. Mies hölpötti ja saunoi vieraiden kanssa, ja jätti ruoka- ja lastenhoitohommat minulle. Kun asiasta aivan rauhallisesti mainitsin, minusta tuli pahis. En millään saanut miestä ymmärtämään tilanteen epäreiluutta, että haluanko pitää majataloa hänen suvulleen. Toki tämä suku vastaavasti oli hyvin vieraanvaraista, kun me vierailimme heillä.
Olisi tuollainen minustakin ahdistavaa. Ei meille pyydetä (varsinkaan yöpyviä) vieraita ilman, että yhdessä sovitaan. Lasten kavereita nyt saattaa iltapäivisin olla ilman sopimisia, viikonloppuisin ei. Yritä vielä keskustella, pyydä kompromissia. Kuukaudessa pari vkonloppua, jolloin ei pyydetä ketään ja näistä ainakin toinen vkonloppu sellainen, ettei perhe myöskään lähde minnekään, vaan vietätte yhdessä aikaa. Kyllähän perheessä pitäisi kaikki osapuolet huomioida.
Tule ap kertomaan, mitä vaimo vastasi kun juttelitte aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap. Voit järjestää omaa ohjelmaa ja poistua kotoasi ennen kuin vieraat saapuvat. Loukkaus se tietenkin on muita kohtaan, mutta tiedän sellaisia jotka noin tekevät kun eivät ole sosiaalisia. Pakenevat paikalta.
Tietysti kohtuus kaikessa. Toisaalta on hyvä, että ihmiset pitävät yhteyttä ja vierailevat muidenkin kuin oman suvun jäsenten kanssa. Vierailut pitää aina sopia ja se milloin kutsutaan ja ketä.
Onhan se nyt kohtuutonta, jos ei saa rauhassa olla kotonaan. Joskus toki on kiva että on vieraita. Päivävierailut on tosi mukavia, mutta yövierailut aika turhia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä olisi kiva kun kävisi enemmän vieraita. Nyt hiihtolomalla täällä oli kahtena päivänä lapsemme luokkakaveri käymässä, ja mies valitti juuri tuota että "aina täällä ramppaa porukkaa ja koskaan ei saa olla rauhassa kotonaan". Kyllä mäkin vapaaviikonloput ymmärrän mutta kun ei koskaan, mitään, ketään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaimon isovanhemmat olivat evakkoja karjalasta joten sieltä varmaan tulee sosiaalisuus sitten.
Vaimon vanhemmat ovat myös sosiaalisia, ja kovasti aina haluaisivat meidän olevan useamman yön. Itse olen tottunut siihen että maksimissaan yksi yö, mutta nyt ollaan oltu joskus sukulaisilla viisikin yötä. Plussaa on, että tykkään valvoa öisin, joten rauhaa saan silloin. Meillä on lähellä mökki, mutta ei huvita mennä sinne, kun tavallaan haluaisin olla kodin mukavuuksissa. Mökkikin on aika ankea tällaisella säällä yksin.
Onhan vaimo aina ollut sosiaalinen mutta ei sitä tullut silloin ajateltua, että mitä se suhteessa tarkoittaa.
Olen sanonut hänelle tuosta mukavasta ajasta kun makasi kipeänä, nauroi vaan. Tietysti kuulostaahan se kornilta.En usko seurani olevan niin erinomaista että kukaan heistä on valmis tyhjentämään menonsa. Jos näin on, se tarkoittaa reissua ulkomaille. Siellä vasta joutuukin sosialisoimaan. Vaimo ja lapset löytävät seuraa kaikkialta. Vaimo ei sano ikinä lapsien kavereille ei, enkä sitten osaa minäkään kun varsinaista syytä ei ole.
En usko että minulle olisi oikea puoliso kaksoisolentoni. Ihmiset kuitenkin ihastuvat usein ominaisuuksiin jota ei välttämättä itsellä ole. Pidän iloisuudesta, eloisuudesta ja itselle nauramisen taidosta, vaikken itse omaa mitään edellä mainituista.
Välillä kuitenkin toivon että edes toinen lapsista olisi edes vähän kaltaiseni.Ap
Epätäydellisyydet täydentävät joo toisiaan, mutta tämä kuulostaa kyllä siltä ettette sovi millään tapaa toisillenne koska vaimosi ei taida ihan oikeasti ymmärtää että tahdot sitä perheen keskeistä arkea ja läheisyyttä. Jos itse on perhekeskeinen ja saa energiaa sukulaisten näkemisestä, niin pelkkä kotona oleminen voi tuntua samalla tapaa ahdistavalta ajatukselta kuin sinulle jatkuva vieraiden ramppaaminen. Kannattaa puhua siitä ihan suoraan ja vakavasti eikä vaivihkaa vihjaillen.
Etkö voisi hankkia omia kavereita? Jos kuitenkin kaipaat sosiaalisuutta ja eloisuutta mutta vaimon sukulaiset eivät sitä tarvetta täytä, niin kannattaa harkita jotain harrastusta ja kaveriporukan tapaamisia tarpeen mukaan.
Kuulostaa siltä että ap:n vaimo suorastaan välttelee miehensä seuraa. Miksiköhän vaimo alun perinkään meni naimisiin ap:n kanssa jos ei halua viettää aikaa yhdessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No vaimolla on aina ollut omat kaverit, paljon menoja ja otti lapsiakin aiemmin kiitettävästi mukaansa. Tykkää vaan kovasti touhuta ja nähdä ihmisiä. On sanonut juuri saavansa energiaa "omista ihmisistään" heihin kuuluu siis tusina kavereita, siskot ja veli vaimoineen.
Itse väsyn ihmisistä. Myös kavereista, aiemmin mainituista syistä: juodaan tai tehdään jotain aktiivista. Juomisesta tulee monen päivän krapula nykyään, ja liikkuminen on sitä luokkaa että siihen menee paljon aikaa jolloin olemisaikaa jää vähän, ja se vähä on koti täynnä ihmisiä.
En tiedä onko nyt lopun alkua kun jotenkin tuntuu siltä. Vaikea ottaa asia puheeksi kun siihen varmasti liittyy muutakin.
Läheisyyttä meillä on lähinnä seksi ja lähekkäin nukkuminen. Sellainen arkinen halailu ja muu on kokonaan hävinnyt. Leffaa katsoessa kelpaan nukkuvan vaimon tyynyksi, ja välillä pyytää iltaisin hipsuttamaan, että saa unta.
Erakoksi sanovat minuakin lasten kanssa, enkä osaa siihen mitään sanoa. Totta toinen puoli.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä näitä itä-länsi-kommentteja. Olen asunut molemmilla puolilla Suomea, enkä huomannut mitään eroa kyläilykulttuureissa. Kyseessä on jokin typerä stereotypia vailla totuuspohjaa, joka lie elää vain siksi että iso osa ihmisistä vieläkin syntyy ja kuolee samalla seudulla (ts ei ole vertailupohjaa joten uskotaan mitä kuullaan vanhalta isomummolta).
Hesarissa oli tästä juttua tänä vuonna. Esimerkkitapauksessa oli mies kotoisin Porista ja vaimo Itä-Suomesta. Vaimo oli se, joka kaipasi hulinaa ja vieraita viikonloppuisin, mies kaipasi rauhallista kotielämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ole juovuksissa vieraiden aikaan niin ei kukaan halua enää tulla kylään vaikka vaimo kutsuisi! 😂
Mun henkilökohtainen mielipide on se, että parisuhteessa pitää osata keskustella ja pitää pystyä tekemään kompromisseja puolin ja toisin.
Jos parisuhteessa ei pysty avoimesti keskustelemaan asioista ja tekemään kompromisseja niin olisiko sitten aika istua alas ja miettiä mitkä järkeä koko parisuhteessa on.
Mielestäni siinävaiheessa kun pappi on sanonut aamen, niin pitää tuntea se toinen jo sen verran että pystyy olemaan avoin ja luottamaan toiseen ja jos ei pysty yksinkertaisista asioista keskustelemaan niin pitää katsoa peiliin ja miettiä missä meni vikaan.
Ap kuulostaa tosi symppikseltä, ja perhe kokonaisuudessaan ihanalta. Toivottavasti saatte ongelmanne ratkaistua. Tsemppiä!
Stoppasiko korona vieraiden ramppaamisen?
Taisit saada mitä pyysit.
:D
Jos keskustelu toimi, niin siirryt pitämään pieruboxereita ja kulunutta t-paitaa.
Lähe muutamaksi kuukaudeksi pattayalle, kyllä se akka lähtee sillä aikaa kersojen kans.
En ymmärrä näitä itä-länsi-kommentteja. Olen asunut molemmilla puolilla Suomea, enkä huomannut mitään eroa kyläilykulttuureissa. Kyseessä on jokin typerä stereotypia vailla totuuspohjaa, joka lie elää vain siksi että iso osa ihmisistä vieläkin syntyy ja kuolee samalla seudulla (ts ei ole vertailupohjaa joten uskotaan mitä kuullaan vanhalta isomummolta).