Liittoni on muuten onnellinen mutta
En halua kertoa miehelle mitään kovin henkilökohtaista. Hän herättää vastenmielisyyttä henkisesti intiimeissä tilanteissa. En myöskään halua häntä, ei ole oikeastaan koskaan halunnut.
Pysyäkö yhdessä yhteisten vuosien ja lasten takia - vai antaa miehelle mahis luoda parempi suhde?
Minua tämä kyllä häiritsee ja surettaa joka päivä. Se aiheuttaa myös ymmärtämättömyyttä ja kitkaa. Mutta suku tukee meidän yhdessäoloa ja olemme toimiva perhe. Lapsenhoito on aina sujunut yhdessä samoin kodinhoito.
Kommentit (48)
Kuulostat masentuneelle :( toivottavasti oma tilanteesi paranee.
Apn kannattaa mennä ihan yksilöterapiaan. Nuo ongelmat ei taida olla parisuhteesta johtuvia, vaan ihan Ap:n omia jotka heijastuvat parisuhteeseen. Kaikki edeltävät suhteet ongelmallisia, ongelma ap itse? Hoida oma pääsi ensin kuntoon ja mieti sitten parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene parisuhdeterapeutille, yksin, ja mieti missä mättää-.Olettte umpikujassa, mutta sieltä pääsee pois kun selvität enemmän tuntojesi syitä. Älä elä elämää, jos et koe sitä omaksesi. Turvallisuus on tottakai kaikkein tärkeintä, mutta jos et pysty puhumaan asioistani ja seksi on suorittamista et ole silloin rehellinen itsellesi. Miksi annat asioiden mennä niin?
Koen että miehen tyyli vuorovaikuttaa ahdistaa minua. Tunkee minun reviirilleni, tulkitsee mitä ajattelen (väärin), laittaa sanoja suuhuni, jos sanon mitä ajattelen tai tunnen, hän vääristelee sen mieleisekseen. Siksi en tykkää sanoa.
Aiemmissa suhteissasi väkivalta oli fyysistä nyt VAIN henkistä. Joopa joo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu parisuhdeterapiassa, että kunhan minä vain vääntäisin ja pakottaisin itseni tulkitsemaan miestä positiivisella tavalla, meillä ei olisi mitään ongelmaa. Minun pitäisi vain antaa anteeksi, olla parempi ihminen ja käyttäytyä positiivisemmin. Vanhempani eivät ikinä antaisi anteeksi sitä, että jätän miehen, joka huoli minut. Miehen vanhemmat olisivat käärmeissään.
Oletat todella paljon asioista pessimistisesti ja itseäsi syytellen. Parisuhde on kahden ihmisen asia, eivätkä siihen liittyvät ongelmat ratkea itsesyyttelyllä tai omassa heikossa itsetunnossa pyörien (tällainen viesteistäsi hieman välittyy), joihin tuo vanhempien mielipiteiden vatvominen myös liittyy. Parisuhdeterapiassa ulkopuolinen taho auttaa sekä sinua että miestäsi hahmottamaan parisuhteenne haasteet ja erilaiset henkilökohtaiset kipukohdat, jotka parisuhteeseenne ja kommunikointitapaanne heijastuvat. Näitä aletaan ratkomaan yhdessä. Miksi ei antaa tällaiselle mahdollisuutta?
Me käymme terapiassa... mies saa siitä vaikka ja mitä, itse en ole kokenut saaneeni juuri mitään. Minulle tulee siellä vain sellainen olo, että minä olen ongelma. Mies on ihana.
Naisterapeutit putoaa maipuloivien miesten ansoihin ja pauloihin niin että naps vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei miehelle ja sinulle pakotettu ja vastentahtoinen seksi ole oikein ja tilanne syö teitä molempia.
Se on molemmille nöyryyttävää.Mistä sinä olet tietävinäsi, mitä aloittajan mies tuntee?
Mahdollisesti hän ei tunne itseään lainkaan nöyryytetyksi, tai että tilanne jotenkin söisi häntä.
Aloittaja sanoi, ettei mies kuuntele häntä vaan olettaa tietävänsä ap:n ajatukset ilmankin.
Sinä olet samanlainen kuin aloittajan mies, oletat kovasti.
Kyllähän sen mieskin huomaa, jos toinen ei ole seksissä mukana, voi hyvänen aika. Onhan aloittajan mies itse sanonut, että maksulliselta saisi parempaa.
Se on miehelle nöyryyttäväå jos nainen ei tee koskaan aloitetta ja vain katselee kattoon tai kysyy koska tulee valmista.
Tiedän sen omasta kokemuksesta, olin loppuaikana sellainen, että kyllä "annoin" jos mies halusi, mutta en tehnyt mitään ylimääräistä tai mitään muuta kuin todella vain "annoin". Kyllä mies sen huomasi ja tajusi, sanoikin siitä ääneen joskus.
Miten edes kuvittelet, että miehet ovat niin tyhmiä parisuhteessa, etteivät huomaa jos seksi on naiselle pakkopullaa?
Vierailija kirjoitti:
Apn kannattaa mennä ihan yksilöterapiaan. Nuo ongelmat ei taida olla parisuhteesta johtuvia, vaan ihan Ap:n omia jotka heijastuvat parisuhteeseen. Kaikki edeltävät suhteet ongelmallisia, ongelma ap itse? Hoida oma pääsi ensin kuntoon ja mieti sitten parisuhdetta.
Olin tätä ennen viisi vuotta ilman parisuhdetta ja kävin terapiassa, mutta en onnistunut ”parantumaan”. Ilmeisesti.
Vierailija kirjoitti:
Liittosi ei ole onnellinen.
Tämä minunkin ensimmäinen ajatus oli.
Kuulostaa siltä, että ap:lla on ollut huonot olosuhteet jo lapsesta saakka - jos vanhemmatkin ovat sitä mieltä että ei voi erota miehestä kun kerrankin on löytynyt joku jolle hän kelpaa.
Suosittelisin ehdottomasti eroamaan; mies kuulostaa manipuloivalta ja vaikka esittää yrittävänsä kaikkensa, niin todellisuudessa haluaa vaan, että ap mukautuu hänen ajatuksiinsa ja tahtoonsa (pistää sanoja suuhun, olettaa ajatuksia jne.). Ja eron jälkeen kannattaisi opetella elämään ihan yksin ja ensin rakastamaan itseään, minkä jälkeen vasta alkaa miettiä mahdollista uutta suhdetta. Tsemppiä ap:lle, olen käynyt läpi saman ja tiedän, että tie ei ole helppo, mutta palkinto odottaa toisessa päässä, kun huomaa olevansa onnellisempi kuin koskaan, vaikka vierellä ei ole (muka) rakastavaa kumppania.
(Myös terapia voisi tulla ap:lle tarpeeseen).