Miksi suomalaiset vihaavat kaikkia ”toisia”? Ei ennen ollut näin, mikä on muuttunut?
Yleistä pohdintaa aiheesta siis. Kaikkia vihataan, oli se nettikirjoittaja (äskeisessä koiraketjussa joku sanoi toiselle että ”tapa ittes!”), naapuri, työkaveri, vanhus, lapsi, koira, vela, homo... just name it.
Olen 70- luvulla synytynyt ja lapsuuteni/nuoruuteni pääosin 80/90-luvuilla elänyt ja silloin kaikki kunnioitti toisiaan. Oltiin ilman muuta kohtelias naapurille, annettiin tilaa vaikka kaupassa, ei ärsyynnytty toisista ihmisistä, hyväksyttiin että MINÄ en ole se tärkein vaan tässä on muutkin yhtä tärkeitä. Ylipäätään ajateltiin enemmän yhteisön hyvää ja yhteistä etua.
Surettaa miten nyt on kauhea hedonismi ja itsekkyys, minäminä lumihiutalemaisuus, ja kaikesta ärrytään ja raivostutaan.
Maailmasta on tullut ihan outo ja ihmisistä aivan käsittämättömän ilkeitä. Miksi?
Kasvatus? Lellityt milleniaalit? Kännykkäsäteily? Hormonkt ja kemikaalit? (Nää nyt siis vaan ilmaan heitettyjä esimerkkejä).
Kommentit (158)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko yksi syy olla nimenomaan siinä, että nykyään se loanheitto on niin helppoa ja arkipäiväistä? Esimerkiksi nuoret ja vanhemmatkin ihmiset viettävät paljon aikaa somessa ja arvostelua näkee jatkuvasti lehdissä ja netissä. Ennen sellainen keskittyi vain pieniin porukoihin.
Ei ulkomaalaisilla vastaavilla palstoilla näe samaa. Ihan oikeasti on suomalainen ongelma tämä.
Vihainen kansa.
Kyllä tuo on somen ominaisuus kaikkialla maailmassa. Ihan samaa törkyä se on kaikkialla. Somen yleismaailmallinen ominaisuus.
Vastapainoksi, ei tarvitse kuin omasta ovesta astua ulos, niin muistaa että todellisuus on täysin muuta kuin some.
Ensinnäkin tämä vihaajat-ryhmä on usein pieni, mutta meluisa. Kuten kiusaajat ylipäätänsä.
Myös Sanoman trollit ainakin tällä sivustolla tekevät parhaansa, jotta kaikki vihaisivat kaikkea.
Oikeasti maailma on ihan kiva paikka elää, vaikka jotain ikävääkin tietysti on.
Vierailija kirjoitti:
Vihapuheen taustalla on hyvin usein työttömmyys tai työelämän epävarmuus
https://www.satakunnankansa.fi/a/b33c759c-6d41-4aca-8ca6-655206971c63
Satakunnan kansa 11.1.2020
Vihapuheesta on tullut arkea, mutta kuka sen olemassaolosta on vastuussa? – Vihapuhujia yhdistävät työttömyys, konkurssi, alkoholismi, mielenterveysongelmat, rikollisuus
Tavallisesti vihapuhujia yhdistäviä tekijöitä ovat työttömyys, konkurssi, alkoholismi, mielenterveysongelmat, rikollisuus ja yleisesti kaikki sellainen, joka ennen pitkää johtaa syrjäytymiseen. Tästä väestä vihapuhe kumpuaa, sillä sen puhujat purkavat ahdistustaan, kun ovat olleet jo kauan heitteillä ilman yhteiskunnan tukiverkkoa ja voivat tuntea olonsa tärkeäksi vain silloin, kun pääsevät haukkumaan jotain toista ihmisryhmää.
Näinhän se on.
Itsellä on kiusaamistaustaa ja yksinäisyyttä. Halauspuute on ilmeinen ja vaikuttaa erittäin paljon. Äsken kävelin kaupungilla ja ihan joka paikassa oli pariskuntia kävelemässä. Se ahdistuksen tunne on jotain sanoinkuvaamatonta, jota ei voi ymmärtää, jos ei ole kokennut sitä.
Sitten vielä tuosta haukkumisesta: Se on itsellä valitettavasti ollut yhtenä keinona purkaa ahdistusta, koska joskus ei vain pysty muuhun. Väärinhän se on, mutta parempi sekin kuin että menisin työntelemään ihmisiä junan alle tai ottaisin veitsen kotoa ja tekisin ikäviä.
Olisi tosi kiva, että ihan oikeasti tähän aiheeseen paneuduttaisiin kunnolla, koska muuten nämä aikapommit voivat räjähtää.
Täällä ei 70-luvulla ollut 50 000 verorahoilla loisivaa ulkolaista. Pistäähän se vähän ketuttamaan kun 5% veroista menee ihan kirjaimellisesti taivaan tuuliin JOKA IKINEN vuosi. Palkkioksi tästä ko. pummit rötöstelevätminkä ehtivät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko yksi syy olla nimenomaan siinä, että nykyään se loanheitto on niin helppoa ja arkipäiväistä? Esimerkiksi nuoret ja vanhemmatkin ihmiset viettävät paljon aikaa somessa ja arvostelua näkee jatkuvasti lehdissä ja netissä. Ennen sellainen keskittyi vain pieniin porukoihin.
Ei ulkomaalaisilla vastaavilla palstoilla näe samaa. Ihan oikeasti on suomalainen ongelma tämä.
Vihainen kansa.
Kyllä tuo on somen ominaisuus kaikkialla maailmassa. Ihan samaa törkyä se on kaikkialla. Somen yleismaailmallinen ominaisuus.
Vastapainoksi, ei tarvitse kuin omasta ovesta astua ulos, niin muistaa että todellisuus on täysin muuta kuin some.
Luin juuri yhden suomalaisen (naisen) ajatuksia nuorista ihmisistä - HongKongissa! Hän on asunut siellä 90-luvulta lähtien.
Hän sanoo ihan samaa sikäläisistä: nuoret aikuiset ovat muuttuneet itsekkäiksi, muita sietämättömiksi hedonisteiksi. Hån peräänkuuluttaa myös kadonnutta yhteisöllisyytä, toisten auttamista ja samaan hiileen puhaltamista. Kertoi, että on alkanut meditoida ollakseen kiivastumatta näistä p*skiaisista.
Niinpä. Muutin (todennäköisesti lopullisesti) Suomesta kohta 15 vuotta sitten ja olen nyt siis asunut kahdessa muussa maassa. Nykyisessä ei ole tuollaista kuin mitä juuri luin Suomessa tapahtuvan. Täällä ei ole sossuturvalla eläviä muunmaalaisia ja ihmiset ovat kohteliaita ja ystävällisiä.
Aurinko paistaa reilut 300 päivää vuodessa ja ilma on kylmimmillään eli talvikuukausina aina plussan puolella.
Eipä tee mieli takaisin Suomeen.
Vihaaminen on Suomessa helpompaa kuin rakastaminen. Jostain syystä täällä naureskellaan kaikille kiintymyksenosoituksille niin kuin ne olisivat hulluutta tai heikkoutta. Tosiasiassa kulttuurit, joissa toisille osoitetaan vilpittömästi tukea ja rakkautta, ovat paljon suomalaisuutta vahvempia.
En myöskään tajua miksi rahaa työnnetään kymmeniä miljoonia euroja ns. mt-työhön, jossa hoidetaan vain oireita. Syihin ei puututa mitenkään! Kun ihmiset ovat toisilleen ilkeitä ja epäystävällisiä, ei mikään määrä terapiaa voi lopettaa mielenterveysongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Mun silmääni tämä näyttää siltä että enää ei kaunistella ja esitetä.
Äitini kertoi kuinka hänen lapsuudessaan esimerkiksi tiedettiin yhden naapurin peräkammarinpojan raiskanneen toisen naapurin vastaavanlaisen tyttären.
Ei poliiseja, ei mitään virallista väliintuloa vaan päällisin puolin siivojen talollisten hiljaiseloa vaan.
Toisen kaverin isoäiti murhattu kotiinsa, ketään ei koskaan syytetty murhasta.
Exän isoisä meni nuorena veneilemään kaveriporukalla. Takaisintulijoita oli yksi vähemmän kuin menijöitä. Tästä ei koskaan puhuttu eikä ilmeisesti viranomaisetkaan selvittäneet asiaa, tai jos selvittivät niin jälkipolville ei kerrottu.
Hyvinkin helppoa on ton kaiken puhumattomuuden johdosta luulla ettei kauheita asioita ole ennen tapahtunut.
Se, että ei kaunistella tai esitetä on kuitenkin eri asia, kun vihapuhe tai asiaton käytös.
Onko tässä kyse kuuluisasta heilurinliikkeestä? Eli ensin ei puhuta lainkaan ja sitten mennään toiseen ääreen oksennetaan kaikki toisen niskaan?
Noistakin esimerkeistä olisi pitänyt puhua, mutta se on se tapa miten puhuu.
Tuntuu, että nykyään otetaan esille asioita, ja se tehdään tavalla joka on vaan huonoa käytöstä.
Toki itsekin tiedostan, että Esimerkiksi rankassa elämäntilanteessa meistä jokainen purkaa oloaan johonkin.
Osa syynä on juuri tuo vapautuminen, että koetaan, että nyt saa ja kuuluu sanoa kaikki. Ei vääryyksiä seksuaalista hyväksikäyttöä yms pidä piilotella, mutta ei ihan kaikkia asioita tarvitse myöskään kaduilla huutaa. Jos inhoaa persuja, niin onko se pakko kaikille kuuluttaa? Tarviiko heitä inhota? Eikö voi vain olla ajatuksista erimieltä? Ties vaikka siellä olisi paras ystäväsi, mutta et tutustu, kun on ennakkoluuloja ajatusten takia. On minullakin elämässä ihmisiä kenestä en niin välitä, mutta en huuda sitä jokaiselle, enkä pidä sitä asiana, että minut on vaiennettu, vaan että ei ole fiksua sitä sanoa. Tai jos Et tykkää jonkun tukasta, onko se pakko kertoa ääneen, voihan sitä miettiä omassa päässään itsekseen.
Osittain kyse on kunnioituksen puutteesta. Ulkomailla kulttuureissa, jossa on vahva kunnioitus, eri lailla ajattelevat kykenevät keskustelemaan asioista kunnioittavasti ja keskustelun jälkeen mennään drinkille. Suomessa mennään drinkille eri pöytiin ja mulkoillaan toisia vihaisesti. Ihmistä kunnioitetaan, vaikka ajatuksilta ollaan eri mieltä, ei heti vihata koko ihmistä. Toinenhan voi olla vaikka miten lojaali ja hyvä ystävä, vaikka ajatukset ei omia vastaisikaan.
Vastaus ap:lle: Noita tapa itsesi -viestejä kirjoittelevat täällä nyt nuo riitelevät luistelijat, liittyen tuohon Penttisen tapaukseen.
Ei liity mihinkään yleiseen eikä kukaan yhtään normaali ihminen tee niin.
Vierailija kirjoitti:
Vihaaminen on Suomessa helpompaa kuin rakastaminen. Jostain syystä täällä naureskellaan kaikille kiintymyksenosoituksille niin kuin ne olisivat hulluutta tai heikkoutta. Tosiasiassa kulttuurit, joissa toisille osoitetaan vilpittömästi tukea ja rakkautta, ovat paljon suomalaisuutta vahvempia.
En myöskään tajua miksi rahaa työnnetään kymmeniä miljoonia euroja ns. mt-työhön, jossa hoidetaan vain oireita. Syihin ei puututa mitenkään! Kun ihmiset ovat toisilleen ilkeitä ja epäystävällisiä, ei mikään määrä terapiaa voi lopettaa mielenterveysongelmia.
Tässä on totuuden jyvä. Monet My-potilaat tarvii nimenomaan empaattista suhtautumista, joku kuulee, on läsnä, hyväksyy ja ymmärtää. Sitä tässä maassa harvoin löytyy, mutta toivoa on! Asia on tiedostettu!
Se, että uskaltaa näyttää heikkouden, on vahvuutta, koska on niin vahva, että heikkouden esiin tuominen ei murra van voi olla avoin. Empatia ja rakkaus on vahvuutta. Ystävällisyys on vahvuutta.
Paskanjauhanta, yletön itsensä korostaminen on heikkoutta, on niin pieni, että pelkää näyttää oma itseään, niin on pakko nostaa itseään tai polkea muita puhumalla pahaa.
Minua ihmetyttää ja pelottaa puolueiden välisen keskusteluyhteyden häviäminen. Tänään oli järjestetty Demo Finlandin tapahtuma jossa vetäjänä oli, okei juuh.... Sebastian Tynkkynen. Vihreiden ja vasemmiston porukka oli marssinut ulos tapahtumasta vastalauseena sille, että persu veti tapahtumaa.
Mikä vttu tätä yhteiskuntaa vaivaa?! En yhtään ihmettele miksi äärioikeisto nostaa suosiotaan, kun vasemmisto kiukuttelee noin ja eivät tajua sahaavansa omaa oksaansa ja asettamalla samalla koko Suomen hyvinvoinnin tulevaisuuden vaakalaudalle. Ja tämä on huolestuttavaa.
Itsekin vasemmistoliittoa äänestävänä ja perustuloa kannattavana ihmettelen asiaa.
Mä olen toiveikas, että ilmapiiri paranee kun 90- ja 00-luvuilla syntyneitä alkaa tulla enemmän mukaan valtakunnan politiikkaan. Tämän ikäryhmän elämä on ollut yhtä lamasta toiseen tarpomista.
Vierailija kirjoitti:
Milleniaaleilla on kaikilla mt-ongelma ja armeijaakaan eivät kestä kun ”ahdistaa”.
Ok boomer
Vierailija kirjoitti:
Hmm... en kyllä ihan osta tuota, että ennen kaikki oli niin sivistynyttä ja kilttiä. Olen syntynyt 1967, ja kyllä esimerkiksi 1970-luvulla oli hyvinkin kiukkuista yhteiskunnallista keskustelua, oikeisto/vasemmistoakselilla.
Ja homous oli luokiteltu sairaudeksi ja sana oli yleisesti haukkumasana.
Enemmänkin "toiseuden viha" puuttui ehkä sen takia, että toiseutta ei uskallettu ilmaista mitenkään. Se ei minusta ole hyvä asia sekään. Ei 1970-luvulla esimerkiksi kukaan uskaltanut olla julkisesti homoseksuaali tai vastustaa lapsien hankkimista, silti syntyvyys oli 1973 (vai oliko se 1975, en muista) yhtä matalalla kuin nytkin.
Ja toiseutta ei vihattu somessa, mutta sitä kyllä vihattiin ja haukuttiin ihmisten kesken. Eli viha vain on noussut enemmän esille, ja anonyymit somepalstat kuten aihe vapaa kannustavat puhumaan mitä sylki suuhun tuo.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä ei 70-luvulla ollut 50 000 verorahoilla loisivaa ulkolaista. Pistäähän se vähän ketuttamaan kun 5% veroista menee ihan kirjaimellisesti taivaan tuuliin JOKA IKINEN vuosi. Palkkioksi tästä ko. pummit rötöstelevätminkä ehtivät.
70 luvulla suomeen julistettiin hätätila kun oli yli 50 000 työtöntä suomalaista.
Nyt täällä on +500 000 työtöntä joista reilusti yli 50 000 ulkomaalaista.
Vierailija kirjoitti:
Milleniaaleilla on kaikilla mt-ongelma ja armeijaakaan eivät kestä kun ”ahdistaa”.
Joka kuudes jää sairaseläkkeelle ennen kuin täyttänyt 25v. Huolestuttavaa.
Silti vievät opiskelupaikat, menemättä alalle töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen huomaa jo kouluikäisten kanssa työskennellessä että tosi monella ryhmällä on semmoinen negatiivinen henki ja ilmapiiri jo valmiiksi. LAtistaa omankin fiiliksen vaikka miten yrittäis tehdä lapsille kaiken parhaaksi. Sitten eivät jaksa edes sitoa kengännauhojaan tyyliin...mietin että millaisia lu usereita osasta mahtaa aikuisena tulla.
Sehän on sinun ammattitaidottomuutta jos heistä tulee luusereita.
Kyllä se on ensisijaisesti vanhempien asia opettaa oikeat arvot. Kun vanhemmuus ulkoistetaan hoitajille/opettajille, niin kuin nykyään valitetavan usein tapahtuu, niin ei ole ihme, että pahoinvointi lisääntyy.
Ne pennut on siellä 6-10 tuntia päivässä, enemmistön hereilläoloajastaan. Kyllä kasvatus kuuluu hoitajille ja opettajille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntematon akka alkoi tässä yksi päivä yhtäkkiä raivota minulle kadulla, luulin että käy käsiksikin! no selvisin menemällä nopeasti ohi. Karjui siis niin kovaa kuin ihmsestä lähtee, ihan ohikulkiessaan ja toisaan en tuntenut ,säikähdin kyllä! Työttömiä, sairaita, köyhiä vihataan ja haukutaan jatkuvasti, ihan sairasta on meno. Rukoilen, että Corona pyyhkäisisi toisaan sen 60-80% tämän pallon porukasta, jos tosiaan leviäisi niin paljon, ja toivottavasti ne kuspäisimmät kiusaajat,narsistit ym. muidne piinaajat ja elämästä helvtin tekevät! Ahneus ja itsekkyys ovat päivän sana ja raha ainoa ihmisarvon ja elämän mitta.
Älä toivo noin sillä sairaus veisi kiltit ja kivat. Uskon että aika korjaa asiaa sillä ilkeät hullut yleensä ei tee lapsia, joten heidän geenit ei siirry eteenpäin.
Tässä on taas yksi yleinen harhaluulo, eli se että ilkeys ja hulluus, tai pahuus ja hulluus, olisi jotenkin sama asia. Näin ei ole todellisessa elämässä. Mielenterveysogelmista kärsii joidenkin tutkimusten mukaan suurin osa ihmisistä jossain vaiheessa elämäänsä, ja ne pohjimmiltaan ovat aivotoiminnan häiriöitä. Jos väitetään että mielenterveysongelmaiset ovat pahoja ihmisiä, se on sama asia kuin väitettäisiin että dementikot ovat pahoja ihmisiä. Samalla voitaisiin sanoa, että suurin osa ihmisistä on pahoja, koska suurimmalla osalla on jossain vaiheessa mielenterveysongelma, eli jonkin asteinen aivotoiminnan häiriö.
ehkä se on tämä ahtaus kun asutaan vieri vieressä kuin sillit tynnyrissä. ja tunne siitä ettei saa olla sellainen kuin on vaan on paineita ahtautua tiettyyn muottiin. sitten siinä tulee sellainen tunne ettei pääse irti toisista ja hyökkää kuin nurkkaan ahdistettu pelokas koira. muistan joskus kymmeniä vuosia sitten tehdyn eläinkokeen. siinä rotille annettiin hyvät elinolot, virikkeitä ja ruokaa niin paljon kuin halusivat. rotat viihtyivät ja lisääntyivät, mutta kun populaation koko kasvoi ja elinolot kävivät ahtaiksi rotista tuli agressiivisia ja alkoivat hyökkäillä toistensa kimppuun.