Lue keskustelun säännöt.
Opettajat! Onko ihan pakko nöyryyttää oppilaita ystävänpäivänä?!
Taas oli lapsen luokassa järjestetty tempaus, jossa oppilaat saivat lähettää toisilleen ystävänpäiväkortteja. Ja jaettiin luokan edessä. Kotiin tulee surullinen tyttö, joka oli saanut tasan yhden kortin. Toiselta tytöltä, joka oli tehnyt kortin kaikille. Kertoi, että muut saivat paljon, hän sen yhden kortin.
Niin minkä takia tämä pitää järjestää luokassa? Miksi oppilaat eivät voi antaa korttejaan ihan itsenäisesti? ”No mutta kun ne haluaa” ei riitä syyksi. Miettikää vähän miltä ei-suosituista tuntuu!
Itse olin koulussa kiusattu ja meillä oli vuosia luokassa tällainen postilaatikko, johon sai laittaa viestejä muille oppilaille. Perjantaisin aina jaettiin viestit. Oli kyllä niin kiva aina aloittaa viikonloppu kun sai nimettömiä haukkumisviestejä. (Onneksi myös välillä viestejä parilta ystävältäkin)
Mutta voisitteko millään lopettaa tämän ystävänpäiväviestiperinteen? Varmasti joka luokalla on se oppilas, joka ei saa viestejä/kortteja ja katsoo sivusta kun muut iloitsevat omistaan. Voin kuulkaa kertoa, että tästä oppilaasta tuntuu todella pahalta.
Kommentit (399)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapahtui Porvoon tyttölyseossa. Tunnetaan myös nimellä Tipula.
Tapahtui Oulussa. Koulua en halua kertoa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ainakin monet luokanopettajat tuntuu olevan niitä jotka itse tykkäsi koulusta, ja jotka on aina olleet suosittuja ja kovaäänisiä ja sosiaalisia ja puheliaita. Eivät kaikki varmaan edes huomaa ettei kaikilla olekaan asiat niin? Tai eivät ymmärrä miksi joku on ujo ja ei-suosittu?
Tai tuollaisilta ainakin kampuksemme opettaja-opiskelijat vaikuttaa, varmaan siellä on kaikenlaisia tyyppejä.
"Hey teachers, leave those kids alone"...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapahtui Porvoon tyttölyseossa. Tunnetaan myös nimellä Tipula.
Tapahtui Oulussa. Koulua en halua kertoa.
Ap
No eikö teillä ole nykyään se Vilma käytössä josta voit antaa suoraa palautetta k.o. opettajalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli sydämet, johon kirjoitettiin nimiä. Siellä kiusatut menivät itkien kotiin tyhjien sydänten kanssa, kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti. Pari kiusatuista tehnyt itsemurhan, kiitos Suomen opettajille siitä.
Ai tämä kamaluus jatkuu vieläkin. Jep, muistan yhä nuo tunteet 80-luvulta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No omassa luokassani jokainen teki yhden ystävänpäiväkortin ja minä arvoin saajat. Jokainen sai siis yhden kortin. Muut kortit pyysin jakamaan omalla ajalla.
t. ope
Vierailija kirjoitti:
Ainakin monet luokanopettajat tuntuu olevan niitä jotka itse tykkäsi koulusta, ja jotka on aina olleet suosittuja ja kovaäänisiä ja sosiaalisia ja puheliaita. Eivät kaikki varmaan edes huomaa ettei kaikilla olekaan asiat niin? Tai eivät ymmärrä miksi joku on ujo ja ei-suosittu?
Luulisin, että näin on. Hyväosaisten on vaikea asettua huonompiosaisen asemaan. Ja usein ei ole haluakaan. Vai saiko joku luokanopettaja aloitusviestistä ahaa-elämyksen ja lopettaa tällaiset perinteet omassa luokassaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä on ollut jo ainakin siitä asti, kun oma lapseni oli ala-asteella. Nyt jo täysi-ikäinen. Isoihin sydämiin kerättiin nimiä ja tietenkin ujoimmat eivät saaneet kuin pari nimmaria ja toisilla ei meinannut kortti riittää. Niitä sitten pidettiin kaulassa koko päivän ja kilpailtiin, kellä eniten ”ystäviä”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi kurjaa. Mutta toisaalta taas myös hyvä, että opettaja näkee, että joku luokassa on yksin ja pystyy ehkä tukemaan kaverisuhteiden syntymistä.
Laita sille opettajalle viestiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lapsesi aiemmin puhunut, että on yksinäinen luokassa? onko kiusaamista?
Vierailija kirjoitti:
Tosi kurjaa. Mutta toisaalta taas myös hyvä, että opettaja näkee, että joku luokassa on yksin ja pystyy ehkä tukemaan kaverisuhteiden syntymistä.
Ok. Ei siis mitään ongelmaa. Voitte hajaantua.
Vierailija kirjoitti:
Tosi kurjaa. Mutta toisaalta taas myös hyvä, että opettaja näkee, että joku luokassa on yksin ja pystyy ehkä tukemaan kaverisuhteiden syntymistä.
No ei pysty, eikä edes viitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tosi kurjaa. Mutta toisaalta taas myös hyvä, että opettaja näkee, että joku luokassa on yksin ja pystyy ehkä tukemaan kaverisuhteiden syntymistä.
No ei pysty, eikä edes viitsi.
Okei. Kannattaa sitten olla yhteydessä rehtoriin jos on kovin huono tilanne, eikä opettaja kykene työhönsä.
Meillä arvottiin koulussa jokaisena ystävänpäivänä kaikille "salainen ystävä", jolle piti sitten kirjoittaa jokin hyvää mieltä tuova viesti, ja nämä luettiin ääneen koko luokalle ja arvailtiin keneltä viesti on. Oli aika hiton ankeaa keksiä jotain positiivista kirjoitettavaa kiusaajalle.
Mistä tietää asian, josta voi nöyryyttyä? Isänpäivä, äitienpäivä, ystävänpäivä? Onko muita päiviä tms?
Ainakin monet luokanopettajat tuntuu olevan niitä jotka itse tykkäsi koulusta, ja jotka on aina olleet suosittuja ja kovaäänisiä ja sosiaalisia ja puheliaita. Eivät kaikki varmaan edes huomaa ettei kaikilla olekaan asiat niin? Tai eivät ymmärrä miksi joku on ujo ja ei-suosittu?