Mikä vaivaa kroonista myöhästelijää? Myöhästyy pienten syiden takia tärkeistä jutuista

Voin sympata, mutta en ymmärrä. Kun päättää lähteä kotoa kello xx, niin lähtee, eikä jää enää pyörimään tekemään jotain muuta. Ja mieluummin lähtee vielä viittä vaille xx.

En tiedä.

Mä aloin lasten kanssa myöhästellä kun tuli usein jotakin odottamatonta ja sitten sen jäljeen ajan taju katosi muutenkin.

Suon itselleni pienen myöhästelyn. En jaksa stressata. Ei elämä ole niin minuutin päälle.

Et taida arvostaa muiden aikaa. Jos myöhästyt 10min ja sinua joutuu odottamaan 6 ihmistä, olet käyttänyt 1h muiden ajasta. Jos sinulla on tapana aina olla kaikesta myöhässä, niin alat valmistautumaan lähtemistä liian myöhään. Ala laittamaan vaikka itselle hälytyksiä, yksi esim. varttia ennen kun pitää lähtä, jolloin alat valmistautumaan lähtöä ja toinen kun pitää olla ovesta ulkona. Lisää aikaa myös siirtymälle enemmän kuin siihen optimaalisesti kestää, jos vaikka matkassa menee 30min, voit lähteä kotoa kuitenkin vaikka 40min aijemmin.

Myöhästytkö aina vai vain tilanteissa jotka eivät ole sinulle tärkeitä tai joihin et ehkä haluaisikaan oikeastaan keretä?

Oisko ADD? Täällä diagnosoitu, ja toi suoraan mun elämästä. Huoh... :D ADD aiheuttaa mm. sitä, ettei kiireessä/h-hetkellä (eli kun pitäis esimerkiksi lähteä ovesta pihalle) aivot ymmärrä asioiden prioriteetteja, jotenka siksi uskon oman pelleilyni johtuvan ainakin osittain kys. neurologisesta poikkeamasta.

Nykyään oon kehittäny itelleni mantroja, joka menee tyyliin "Ei Pia mitään ylimääräistä nyt", kun huomaan että taas haen varalle lisää hiuslenkkejä kassiin ja vaihdan korviksia "koska nää oiskin ehkä kuitenkin kivemmat".

Sympatiani on sinun puolella. Oli todella ihana aloitus, kun KERRANKIN et etsinyt syitä muista ja haukkunut.

Nyt olet jo voiton puolella, kun tiedostat asiat ja mahdollisuus paremmasta huomisesta mahdollinen.

Toisaalta, ystävänä ja työkaverina hyväsydäminen myöhästelijä on parempi, kuin ilkeä ja pahasuinen, kun harvoin ihmiset ovat täydellisiä.

Minä olen vähän neuroottinen ja sen lisäksi ahdistaa lähteä kotoa, vaikka kyseessä olisikin joku ns kiva asia, koska ulos lähteminen nyt vaan jotenkin on kovin vaikeaa. En tiedä miksi. Kavereiden kanssa on kuitenkin yleensä kivaa, mutta sen lähtemisen kanssa joutuu aina stressaamaan etukäteen, mikä tekee siitä itse lähtemistilanteesta kaoottisen, koska tulee ylianalysoitua kaikki, eli mitä pitää ottaa mukaan, onko vaatteet hyvät, unohtuiko jotain, entä jos se kaveri ei haluakaan nähdä ehkä olisikin parempi vain pysyä kotona ja perua heti vieläköhän sen ehtii tehdä, mitä jos mitä jos...

Sitten vielä tarkastan moneen kertaan, että olen varmasti ottanut kaiken mukaan, valot ja kaasu kytketty pois, ovet lukossa jne. Muuten ahdistun kamalasti myöhemmin ja on pakko palata kotiin tarkistamaan.

Hermostuksissani saatan vielä tehdä jotain tyhmää, kuten yrittää säästää aikaa ottamalla eri bussi kuin yleensä, ja se bussi kiertääkin sitten jotain oudompaa reittiä ja sillä kestääkin sitten kauemmin kuin yleensä ja sitten olenkin vain enemmän myöhässä.

Tällaista on olla minä. Ei tarvitsisi varmaan erikseen mainita, että olen vetänyt ihmissuhteet minimiin, koska kaikki on aina niin vaikeaa ja koen olevani vain taakka toisille. Tappaisin itseni jos en välittäisi miehestäni niin paljon.

Kukaan ulkopuolinen ei taatusti tiedä, että olen pääni sisällä tällainen, koska ulospäin olen sosiaalinen ja rento hälläväliä-tyyppi, jonka myöhästely vaikuttaa varmasti siltä, etten välitä. Siitä ei kuitenkaan ole kyse.

Mun on hyvin vaikeaa ymmärtää kroonista myöhästyjää. Mieheni on sellainen. Ei mitenkään ilkeä ihminen mutta todella usein myöhässä. Ja pääsääntöisesti ihan vähän myöhässä, siis vaikka pari minuuttia, mutta myöhässä silti. Sitten raivoaa vaikka busseille, kun ei ehtinyt (bussi mennyt nenän edestä).

Lasten harrastuskuskaukset alkavat jo vi**aa tosissaan. On sovittu, että kaikista harrastuskuskauksistamme hoitaa kaksi. Ei käytännössä koskaan tule ajoissa kotiin, että ehtisi lapsen viemään. Joudun siis aina olemaan valmiudessa, vetämään ulkovaatteet päälle, keskeyttämään ruoanlaiton tms. Usein tulee sitten vastaan jo puolivälissä matkaa. Joskus on laittanut viestiä, että on vähän myöhässä, mutta tulee kyllä. Jos lapsen soittotunti on 30 min, niin siitä se 10 min myöhästyminenkin on paljon. Tai vanhempainvartista (15 min) viiden minuuin myöhästyminen.

Kiva jos joku selvittää, miten keski-ikäinen fiksu ihminen tekee jatkuvasti noita ajanarviointivirheitä ja sitten on itsekin siitä harmissaan.

Tuohon, että alkaa viime hetkellä säätää joitain pikkuasioita ja myöhästyy sen takia, ei ehkä auta se, että alkaisi valmistautua aikaisemmin. Minullakin on aina ollut taipumusta tuohon, ja niin tapahtuu, vaikka heräisin ja alkaisin valmistautua kuinka aikaisin aamulla.

Ihan kuin viime hetken säätäminen olisi vain jotain siirtymisvaiheen panikointia? Inhoan kaikkia siirtymisvaiheita (kotoa lähtemistä, bussin odottamista, kaupan kassalla asiointia), ja tykkään tosi paljon siitä, että saan olla rauhassa ja uppoutua johonkin tehtävään.

Jos myöhästelemisen syynä olisi vain ajan puute, niin sehän olisi ratkaistavissa aikaistamalla valmistautumista muutamalla minuutilla.

Monissa kulttuureissa myöhästely on aivan normaalia ja niissä ei oteta suurta stressiä ajasta. 

Eli tälläinen ihminen on vain sattunut syntymään väärään maahan, vaikka täällä vihjailtaisiin, että kyseessä on ilmeinen mt-ongelma.

Olin kanssa tulossa ehdottamaan add:tä! Itse olen kuunnellut haukkuja myöhästelystäni lapsesta asti ja aikuisiällä myöhästynyt mm lentokoneesta useammankin kerran. En vain tajua, mihin aika on kadonnut. Pahimpia ovat olleet tilanteet, joissa aikaa on ollut paljon joidenkin tapahtumien välissä, koska silloin olen jotenkin sokaistunut sen määrästä ja luullut ehtiväni välissä tekemään vaikka ja mitä.

Diagnoosin hain ja sain aikuisiällä. Lääkitys on pelastanut mun koko elämän, jatkuvan kaoottisen joka suuntaan juoksemisen sijaan ehdin nyt kaikkialle ja täysin rauhassa. Aikaa on oikeasti enemmän kuin ennen. Kyse on siis todellakin ajan TAJUSTA.

Minulla on melko huono ajantaju, ja vaikeus arvioida kuinka kauan johonkin menee. Olen ajoissa koska aloitan valmistelut yleensä ihan älyttömän aikaisin, esim. jos olen vaikka lauantaina illalla lähdössä kylään uuteen paikkaan, katson jo aamupäivällä bussit ja tarkistan että lipulla on rahaa, laitan vaatteet valmiiksi jne. Aikoinaan tein pieniä listoja mitä tarvitaan, esim. keikalle korvatulpat ja normaalia pienempi lompakko että mahtuu taskuun, nykyisin useimmat jutut menevät rutiinilla. Olen tosi tiukka itseni kanssa, enkä "anna lupaa" vaikka palata hakemaan unohtunutta hiuslenksua jos se tarkoittaa että myöhästyn bussista. Yleensä tähtään ns yhtä aiempaan bussiin, koska silloin jää aikaa joko napata se unohtunut juttu tai perillä käydä ostamassa se hiuslenksu. Useimmiten tälle ei ole tarvetta, mutta helpotta kun tiedän että on vähän ekstra-aikaa.

Koen oman myöhästymisen tosi nolona ja huonotapaisena, ja inhoan kiirettä. Siksi olen aika tiukasti opetellut miten paljon aikaa menee yleisimpiin valmistautumisiin ja aloitan mieluummin ihan liian ajoissa, koska siten voin ottaa rennommin eikä tule mitään "oi ei, mihin jätin aurinkolasit/korvatulpat/sateenvarjon"-paniikkeja kun on aikaa etsiäkin (koska en ole maailman järjestelmällisin ihminen ja joskus ne lasit/tulpat/varjo unohtuvat jonkun laukun pohjalle). Ja jos olen valmis tosi ajoissa, tarkistan että kaikki on varmasti mukana ja teen jotain mikä on helppo lopettaa heti ja jos pelkään että uppoudun liikaa laitan kellon soimaan (ajoissa). Joku voi kokea tämän neuroottisena, mutta kun tiedän että olen ajoissa en stressaa ollenkaan. Sanotaan vielä, etten vahdi muiden ajoissaoloa minuutin päälle, olen itseäni kohtaan tiukempi.

Vierailija kirjoitti:

Monissa kulttuureissa myöhästely on aivan normaalia ja niissä ei oteta suurta stressiä ajasta. 

Eli tälläinen ihminen on vain sattunut syntymään väärään maahan, vaikka täällä vihjailtaisiin, että kyseessä on ilmeinen mt-ongelma.

Tuon yhden testin mukaan mun olisikin pitänyt syntyä Espanjaan. Olen täällä Suomessa monin tavoin ihan vääränlaisessa kulttuurissa ja joudun törmäyskurssille aina välillä.

Jos aina myöhästyt tuommoisten asioiden takia, kirjoita vaikka muistilista tavaroista jotka pitää aina olla mukana:

Avaimet

kännykkä 

lompakko

hiuslenkki

vesipullo

nenäliinoja 

jne.

Sitten pakkaat ajoissa ja voit olla hyvillämielin siitä että kaikki on mukana. Teet samankaltaisia listoja vaikkapa kuntosalikassia varten. Sitten vaan puhelimeen hälytys, että huomaat lähteä ajoissa ja varaat aina hieman ylimääräistä aikaa esim liikenneruuhkien takia.

T. Sellainen joka on aina (vähän liiankin) ajoissa

Vierailija kirjoitti:

Et taida arvostaa muiden aikaa. Jos myöhästyt 10min ja sinua joutuu odottamaan 6 ihmistä, olet käyttänyt 1h muiden ajasta. Jos sinulla on tapana aina olla kaikesta myöhässä, niin alat valmistautumaan lähtemistä liian myöhään. Ala laittamaan vaikka itselle hälytyksiä, yksi esim. varttia ennen kun pitää lähtä, jolloin alat valmistautumaan lähtöä ja toinen kun pitää olla ovesta ulkona. Lisää aikaa myös siirtymälle enemmän kuin siihen optimaalisesti kestää, jos vaikka matkassa menee 30min, voit lähteä kotoa kuitenkin vaikka 40min aijemmin.

Joo, käyttänyt aikaa toisen ajasta 10min. mutta entä nämä totuuden torvet, jotka arvostelevat ja haukkuvat rehellisyyden nimissä työkaverinsa, ystävänsä, perheenjäsenensä toisen vaatteita, ulkoista olemusta, pomoa, vanhempiaan, puolisoa ja ne sanat satuttavat ja pysyvät mielessä vuosia, eikä vain sitä 10 minuuttia. Kumpi parempi.

En osaa sanoa mitään vakavaan myöhästelyyn, tyyliin lentokone, mutta mitä tuttujen kanssa on tullut puhuttua niin suurin osa ei välitä lyhyistä, alle 15 min myöhästymisistä jos sillä ei ole mitään käytännön merkitystä kuten vaikka se soittotunnin lyheneminen puoleen.  Ja jos kyse on jostain vapaamuotoisista tapaamisista jonkun kotona, tyyliin "saa tulla grillaamaan klo 16 jälkeen"  niin silloin ei ainakaan kukaan mieti sitä tuleeko vasta 16.15 vai kenties  18.30. Ajoissa on hyvä olla, mutta oikeasti tosi harva vahtii jokaista minuuttia ellei sitten sen takia myöhästy jostain tärkeästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et taida arvostaa muiden aikaa. Jos myöhästyt 10min ja sinua joutuu odottamaan 6 ihmistä, olet käyttänyt 1h muiden ajasta. Jos sinulla on tapana aina olla kaikesta myöhässä, niin alat valmistautumaan lähtemistä liian myöhään. Ala laittamaan vaikka itselle hälytyksiä, yksi esim. varttia ennen kun pitää lähtä, jolloin alat valmistautumaan lähtöä ja toinen kun pitää olla ovesta ulkona. Lisää aikaa myös siirtymälle enemmän kuin siihen optimaalisesti kestää, jos vaikka matkassa menee 30min, voit lähteä kotoa kuitenkin vaikka 40min aijemmin.

Joo, käyttänyt aikaa toisen ajasta 10min. mutta entä nämä totuuden torvet, jotka arvostelevat ja haukkuvat rehellisyyden nimissä työkaverinsa, ystävänsä, perheenjäsenensä toisen vaatteita, ulkoista olemusta, pomoa, vanhempiaan, puolisoa ja ne sanat satuttavat ja pysyvät mielessä vuosia, eikä vain sitä 10 minuuttia. Kumpi parempi.

Mutta eihän nämä asiat liity mitenkään toisiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa kulttuureissa myöhästely on aivan normaalia ja niissä ei oteta suurta stressiä ajasta. 

Eli tälläinen ihminen on vain sattunut syntymään väärään maahan, vaikka täällä vihjailtaisiin, että kyseessä on ilmeinen mt-ongelma.

Tuon yhden testin mukaan mun olisikin pitänyt syntyä Espanjaan. Olen täällä Suomessa monin tavoin ihan vääränlaisessa kulttuurissa ja joudun törmäyskurssille aina välillä.

Tuo ettei oteta stressiä ajasta. Okei, mutta entä kun se kone kuitenkin lähtee tiettyyn aikaan? Ja kun se ratsastustunti alkaa ja loppuu tiettyyn aikaan? Jos et ota stressiä, vaan olet niin ihanan vapaa ja ulkomaalainen, ratsastatkin  vaan puoli tuntia tunnin sijasta (maksat tietenkin koko tunnilta). Ja kun et ota stressiä,  vaan olet boheemi ja ah niin rento, myöhästyt lomalennolta ja loma on peruttu. Ja sillä ei sitten kai ole mitään väliä, koska tärkeintä on olla pingottamatta tylsästi ajasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa kulttuureissa myöhästely on aivan normaalia ja niissä ei oteta suurta stressiä ajasta. 

Eli tälläinen ihminen on vain sattunut syntymään väärään maahan, vaikka täällä vihjailtaisiin, että kyseessä on ilmeinen mt-ongelma.

Tuon yhden testin mukaan mun olisikin pitänyt syntyä Espanjaan. Olen täällä Suomessa monin tavoin ihan vääränlaisessa kulttuurissa ja joudun törmäyskurssille aina välillä.

Jos mitenkään mahdollista, niin aina voi vaihtaa maisemaa jos maan meno ei tee onnelliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa kulttuureissa myöhästely on aivan normaalia ja niissä ei oteta suurta stressiä ajasta. 

Eli tälläinen ihminen on vain sattunut syntymään väärään maahan, vaikka täällä vihjailtaisiin, että kyseessä on ilmeinen mt-ongelma.

Tuon yhden testin mukaan mun olisikin pitänyt syntyä Espanjaan. Olen täällä Suomessa monin tavoin ihan vääränlaisessa kulttuurissa ja joudun törmäyskurssille aina välillä.

Tuo ettei oteta stressiä ajasta. Okei, mutta entä kun se kone kuitenkin lähtee tiettyyn aikaan? Ja kun se ratsastustunti alkaa ja loppuu tiettyyn aikaan? Jos et ota stressiä, vaan olet niin ihanan vapaa ja ulkomaalainen, ratsastatkin  vaan puoli tuntia tunnin sijasta (maksat tietenkin koko tunnilta). Ja kun et ota stressiä,  vaan olet boheemi ja ah niin rento, myöhästyt lomalennolta ja loma on peruttu. Ja sillä ei sitten kai ole mitään väliä, koska tärkeintä on olla pingottamatta tylsästi ajasta?

No ei siitäkään silloin oteta stressiä, että kone meni, vaan sitten keksitään jotain muuta. Maailma ei tohon kaadu.