28v nainen neitsyt, mitä mieltä?
Kommentit (73)
mies 26vee kirjoitti:
pinnalliset seksisuhteet ovat täysin eri asia ja rinnastettavissa masturbointiin.
Sitten teet jotain väärin. Tai et tiedä mistä puhut mutta niin taisit kyllä kirjoittaakin. Pillu korvaa käden aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä aikaisemmin seksin harrastamisen aloittaa niin sitä kauemmin siitä ehtii nauttimaan.
Vain teoriassa, ja jotkut ei nauti siitä koskaan, vaikka kertoja olisi kuinka monta. .
Kyllä käytännössäkin seksiä ehtii harrastamaan sitä enemmän mitä nuorempana aloittaa. Ja suurin osa ihmisistä nauttii seksistä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä sama, ikäkin.
Olen estynyt persoona. Eka "poikakaveri" on ollut yli vuoden, mutta ei olla saatu yhdyntää onnistumaan. Jännittää liikaa, jos lähestyy reikää, ja aristaa jos osuu sinne.
Olen kyllä sanonut, ettei sitä luultavasti tule ikinä tapahtumaan.
Välillä myös menetän kiinnostuksen seksiin täysin.
Ja haluan olla paljon yksin ja unohtaa muut.
Näistä syistä en suostu virallisesti miksikään tyttöystäväksi, kumppaniksi tms. En halua leimaa, johon sisältyy liikaa odotuksia ja oletuksia.
Immenkalvon puhkeaminen aristaa vain tosi lyhyen hetken, älä pelkää sitä yhtään. Tippa verta voi tulla myös. Ja sen hetken jälkeen kaikki muuttuu kivaksi.
Miehellehän se on suuri nautinto, maailmassa monet miehet toivovat että saavat maata neitsyen kanssa. Tai voithan avata sitä yksin ollessa ihan itsekin. Naisen himot suurimmillaan ovulaation aikaan, silloin myös emätin valmis ja vastaanottavaisin. Silloin ei todellakaan liukuvoiteita tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä sama, ikäkin.
Olen estynyt persoona. Eka "poikakaveri" on ollut yli vuoden, mutta ei olla saatu yhdyntää onnistumaan. Jännittää liikaa, jos lähestyy reikää, ja aristaa jos osuu sinne.
Olen kyllä sanonut, ettei sitä luultavasti tule ikinä tapahtumaan.
Välillä myös menetän kiinnostuksen seksiin täysin.
Ja haluan olla paljon yksin ja unohtaa muut.
Näistä syistä en suostu virallisesti miksikään tyttöystäväksi, kumppaniksi tms. En halua leimaa, johon sisältyy liikaa odotuksia ja oletuksia.
Immenkalvon puhkeaminen aristaa vain tosi lyhyen hetken, älä pelkää sitä yhtään. Tippa verta voi tulla myös. Ja sen hetken jälkeen kaikki muuttuu kivaksi.
Miehellehän se on suuri nautinto, maailmassa monet miehet toivovat että saavat maata neitsyen kanssa. Tai voithan avata sitä yksin ollessa ihan itsekin. Naisen himot suurimmillaan ovulaation aikaan, silloin myös emätin valmis ja vastaanottavaisin. Silloin ei todellakaan liukuvoiteita tarvita.
Kannattaa todellakin valita partneri huolella, sillä joukossa on myös niitä jotka ajattelevat toisin. Erehdypäs jakamaan tuo hetki sellaisen kanssa.
Ei kokemattomuudessa ja hitaasti etenemisessä ole mitään vikaa. Oman vaimon kanssa rakasteltiin vasta reilun vuoden päästä seurustelun aloittamisesta. Nyt kohta 20 vuotta yhdessä. Seksi saa aikaan rakastuneena entistä syvempiä tunteita ja jos molemmat ei ole yhtä vakavasti hommassa mukana on seurauksena helposti särkyneitä sydämiä. Jos toista kunnioittaa niin jaksaa myös odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä sama, ikäkin.
Olen estynyt persoona. Eka "poikakaveri" on ollut yli vuoden, mutta ei olla saatu yhdyntää onnistumaan. Jännittää liikaa, jos lähestyy reikää, ja aristaa jos osuu sinne.
Olen kyllä sanonut, ettei sitä luultavasti tule ikinä tapahtumaan.
Välillä myös menetän kiinnostuksen seksiin täysin.
Ja haluan olla paljon yksin ja unohtaa muut.
Näistä syistä en suostu virallisesti miksikään tyttöystäväksi, kumppaniksi tms. En halua leimaa, johon sisältyy liikaa odotuksia ja oletuksia.
Immenkalvon puhkeaminen aristaa vain tosi lyhyen hetken, älä pelkää sitä yhtään. Tippa verta voi tulla myös. Ja sen hetken jälkeen kaikki muuttuu kivaksi.
Miehellehän se on suuri nautinto, maailmassa monet miehet toivovat että saavat maata neitsyen kanssa. Tai voithan avata sitä yksin ollessa ihan itsekin. Naisen himot suurimmillaan ovulaation aikaan, silloin myös emätin valmis ja vastaanottavaisin. Silloin ei todellakaan liukuvoiteita tarvita.
Ei kai silloin mitään immenkalvoa ole jos on käyttänyt esimerkiksi dildoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä sama, ikäkin.
Olen estynyt persoona. Eka "poikakaveri" on ollut yli vuoden, mutta ei olla saatu yhdyntää onnistumaan. Jännittää liikaa, jos lähestyy reikää, ja aristaa jos osuu sinne.
Olen kyllä sanonut, ettei sitä luultavasti tule ikinä tapahtumaan.
Välillä myös menetän kiinnostuksen seksiin täysin.
Ja haluan olla paljon yksin ja unohtaa muut.
Näistä syistä en suostu virallisesti miksikään tyttöystäväksi, kumppaniksi tms. En halua leimaa, johon sisältyy liikaa odotuksia ja oletuksia.
Immenkalvon puhkeaminen aristaa vain tosi lyhyen hetken, älä pelkää sitä yhtään. Tippa verta voi tulla myös. Ja sen hetken jälkeen kaikki muuttuu kivaksi.
Miehellehän se on suuri nautinto, maailmassa monet miehet toivovat että saavat maata neitsyen kanssa. Tai voithan avata sitä yksin ollessa ihan itsekin. Naisen himot suurimmillaan ovulaation aikaan, silloin myös emätin valmis ja vastaanottavaisin. Silloin ei todellakaan liukuvoiteita tarvita.
Ei kai silloin mitään immenkalvoa ole jos on käyttänyt esimerkiksi dildoa.
Ei ja silloin varmaan ei sitä ongelmaa olekaan ettei onnistuisi. Jos taas mitään ei ole käynyt sisällä miestä aiemmin, voi olla vähän vaikeampaa.
No joo, itse olen neitsyt 30v mies. Tavallinen yrittäjä olen ja jostain syystä en ehkä ulkoisesti herätä kiinnostusta eikä kukaan ole ikinä osoittanut kiinnostusta. Tai no 2 henkilöä on ihastunut minuun ja se on ollut enemmänkin kiusallista, kun molemmat ovat olleet naimisissa enkä halua pilata toisten avioliittoja alkamalla säätämään varattujen kanssa.
Tästä johtuen on jäänyt ehkä alitajuisesti viesti itselle etten ole viehättävä, vaikka tällä hetkellä koenkin itseni viehättäväksi. Olen myös ehkä mieheksi hieman erilainen, omaan paljon empaattisuutta ja olen myös herkkä luonteeltani sekä haluan ihmisille vain hyvää. Välillä on vaikea toteuttaa tätä, kun ei itse saa rakkautta, mutta toistaiseksi olen kyennyt pysymään itsenäni vaikka se sattuu enemmän ja enemmän joka päivä. Pelkään vain etten kestä tätä menoa kovinkaan kauan ja masennun ja teen itsemurhan, mutta haluan vielä yrittää.
Ulkoisesti myös poikkean normaaleista miehistä, koska olen lyhyt (167cm) ja se ei ole itselleni ongelma vaan tykkään kehostani. Näytän totiselta vaikken sitä ole vaan minulla on paljon huumorintajua. Pidän itsestäni hyvää huolta, käyn salilla, syön terveellisesti, en polta enkä juurikaan juo ja pidän hygienisyydestä huolta. Koen silti ulkoiseni habitukseni työntävän ihmisiä pois, vaikka olen myös todella sosiaalinen niin en näytä siltä. Netissä en erotu edukseni, vaikka yrittäisin tuoda parhaimpia puolia esiin eli empaattisuutta ja välittämistä, niin ne ei vetoa ensisilmäyksellä.
Pahintahan tässä on, että tämä alkaa jo vaikuttamaan mielenkiintoon elää. Mitä järkeä on käydä töissä, kun materia ei kiinnosta eikä ole ketään jonka kanssa hankkia uusia kokemuksia. Rahaa onkin alkanut kertymään pankkitilille ja se vain masentaa entisestään, kun en edes siitä huolimatta onnistu olemaan iloinen. Kieltämättä olen hieman epätoivoinen jo, haluaisin vain antaa halauksen naiselle ja ajatuskin saa minut itkemään, siitä että joku vihdoinkin välittäisi. En vain tiedä näenkö sitä päivää koskaan ja olenkin yrittänyt alkaa hankkia uusia taitoja ja mielenkiinnon kohteita, jos vaikka edes niiden avulla olisin mielenkiintoisempi henkilö. Uskon vahvasti jos en onnistu saamaan kaikista näistä yrityksistä huolimatta ketään kiinnostumaan itseeni, niin kaikella todennäköisyydellä tulen tekemään itsemurhan. Ystäviä on ja välittävä perhe, muttei se ei oikein auta, kun haluaisin antaa jollekin ihmiselle erityis huomiota ja osoittaa rakkautta, sitä jota ei voi ystäville eikä läheisille osoittaa. Olen vain todella surullinen, mutta jaksan vielä pienen hetken.
Aika kurjaa lukea mielialoistasi. Itse olin 26 kun oli eka säätö itseäni nuoremman tytön kanssa. Siitä ei kuitenkaan tullut mitään kestävää, mutta sain kokemusta seuraaviin yritelmiin. Kaksi vuotta seukattiin kaukosuhteessa ennenkuin tuntui päätös selvältä mennä naimisiin. Nyt on oltu yli 30v. naimisissa ja perhettäkin on siunaantunut. Kerron tämän siksi, että ymmärsin itse, ettei oma arvoni riipu siitä olenko naisen kanssa vai en. Mieti itse mistä voisit löytää potentiaalisen seurustelukumppanin. Esim. harrastuksista, seurakunnasta, politiikasta, tansseistan tai jonkun tutun kautta. Suosittelen kokeilemaan. Kaverini löysi tansseista vaimonsa, toinen tuttuni messuilta. Mukavaa on tietysti, jos tietää hieman taustoista. Usein suhteen ristiriidat kumpuavat kovin erilaisista perhetaustoista. Yrittäjänä aikasi on varmaan kortilla, mutta pystyt sitä kyllä kärjestämään jos asia on sulle tärkeä. Ja vielä älä pelkää pakkeja, niiden kautta opitaan elämää. Arkamoes ei komeaa vaimoa saa.
Ajattelen, ettet pidä seksistä kovin paljoa, et juurikaan tarvitse sitä, eikä sitä tule mahdollisessa parisuhteessakaan paljoa olemaan.
N50+ kirjoitti:
Ajattelen, ettet pidä seksistä kovin paljoa, et juurikaan tarvitse sitä, eikä sitä tule mahdollisessa parisuhteessakaan paljoa olemaan.
Ei pidä paikkaansa :D Kiitos tästä kommentista, tämä sai tajuamaan miten hyödyllistä on kysellä muilta jostain omaan itseen liittyvästä.
Ap
Minä olen mies ja valmis odottamaan vaikka vuoden, jos nainen on tosissaan kanssani. Myönnän kuitenkin etten loppuelämää tahdo odottaa.