Nöyryyttävimmät työpaikan virkistäytymispäivät
Oma ykkönen on eräs virkistyspäivä, jossa piti osallistua naurujoogaan. Siinä sitten kuljettiin salia ympäri kädet vatsalla hokien "hoh-hoh hoh-hoh hoo".
Kommentit (1344)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työskentelen esihenkilönä firmassa, jolla on konttorit Suomen lisäksi USA:ssa ja Keski-Euroopassa. Muissa maissa virkistyspäivässä on aina kunnon ohjelmaa, kuten uusien urheilulajien kokeilua, käyntiä erilaisissa nähtävyyksissä, luontokohteita, urheilukisoja yms, Suomessa ainoa, mikä porukalle kelpaa, on ilmainen ruoka ja alkoholi. Molempia myös pitää olla paljon - laadusta viis. Suomessa on turha ehdottaa esimerkiksi laadukkaaseen ravintolaan menemistä, koska siellä ei saa tankata ruokaa niin kuin ei olisi 2 viikkoon nähnytkään ruokaa. Kaikki muut asiat kuin ruoan ja alkoholin mättäminen aiheuttavat valtavat estot ja valitukset.
Höh. Mulle kelpaisi esim. konsertti tai standupkeikka tai leffakäynti tai urheilua tai vaikka joogaa tai pilatesta tai tanssia. Juon niin vähän, lasi viiniä riittää, että tajuan kyllä aina, että muut saa työpaikan juhlista enemmän "irti" kuin minä. Ruoka on ihan jees, ja olisihan se joskus kiva syödä hyvässä ravintolassakin, mutta siellä sitten kuitenkin tilataan kaikille se sama lehtipihvi, että kaikki ehtii saamaan samaan aikaan syötävää. Silloin kun oma lapsi oli pieni oli haastavaa ja/tai kallista saada lapselle lapsenvahti illaksi.
Taidat olla tättähäärä. Kuule YHTÄÄN KETÄÄN Ei kiinnosta kokeilla jotain pilatesta tai "uutta" urheilulajia työpaikan Marjattojen kanssa. Ja se ravintolakin on utopiaa kenellekään ei kelpaa mitkään keitetyt etanat saati sammakot vaan se pitää olla kunnon makkispekkikset.
meillä saa valita esim kuntosalin, keilailun tai jonkun taidejutun välillä. taidejuttuun ei halua kukaan. sitten kyylätään ettei kukaan piireihin kuulumaton tule samaan ryhmään. Syömään ei voida mennä koskaan yhdessä, koska yhdet ja samat riitelevät jatkuvasti. Tasavuosia juhlivat valitsevat tarkasti ketä kutsuvat juhliinsa. ja riidat jatkuvat
Erään nimeltä mainitsemattoman palvelutalon pomo järjesti meille virkistys päivän johon kyseltiin työntekijöiltä olisiko perjantai vai lauantai parempi. Itse vastasin perjantai ja niin moni perheellinen teki.
No tämä järjestettiin sitten niin että työpaikan ryyppy porukka pääsi paikalle ja perheelliset jäivät kotiin koska sinne mentiin perjantai illalla ja tultiin lauantaina illalla pois. Oli muuten saikkua monella vielä maanantaina ja yksi tiesi kertoa kuinka siellä oli haukuttu muut työntekijät ja suunniteltu ketkä saa kenkää.
Onneksi tämä pomo itsekin sai kenkää kun aikansa pelleili. Jkl
Kaikki väkisin väännetyt leikit jotka sopii ehkä 15 vuotiaille mutta ei keski-iältä 45-60 v työyhteisökle. Antakaa olla! Kysykää mitä ohmiset haluaa tehdä. Ruokailu ja sen jälkeen kotiin. Työpaikka on monelle vain pakon sanelema juttu. Myös ravintolassa ollessani töissä oli jatkuvasti jotain afrereita tai eftereita. Jos ei kiinnosta osallistua ryyppyjuhliin niin antakaa ihmisen valita ilman syyllistämistä.
Tämä on juuri se, miten moni työntekijä ajattelee. Siksi meillä Suomessa työpaikan virkistyspäivä on käytännössä seuraava: 1) aamulla kahvit + pakollinen asiaosuus, jota juuri kukaan ei oikesti seuraa, vaan porukka käyttää puhelimia. Tiedän sen, joten siksi siihen otetaan vain mahdollisimman halvalla jotain geneeristä. 2) puoliltä päivin läiseen Pitsabuffettiin syömään, jossa istutaan tuntikausia ja suurin osa vetää ruokaa niin paljon kuin suinkin pystyy. 3) Läheiseen baariin jatkoille ja muutama olut/viini firman piikkiin. 4) Kotiin.
T: 1314
Vierailija kirjoitti:
Mietin noita saunajuttuja. Ei kai kenelläkään ole työpaikan puolesta velvollisuutta olla alasti työkaverien, edes samaa sukupuolta olevien, seurassa. Ei voi olla.
Minä en siihen suostuisi.
Sauna on keskeinen osa suomalaista kulttuuria.
Eli on täysin normaalia jos työpaikka järjestää saunaillan.
Tämä on pitkäkestoinen traditio Suomessa.
Ihminen joka ei halua tai uskalla saunaan, on todella omituinen.
Sellainen tyyppi herättääkin heti muissa, normaaleissa ihmetyksen aihetta...
Vierailija kirjoitti:
Miesvaltaisilla aloilla nuo päivät on yleensä ihan kivoja. Niihin voi liittyä jotain moottorin pärinää, ammuntajuttuja/kalastusta/eräilyä ja lopuksi rehellistä saunottelua ja ryypiskelyä. Mut auta armias jos onkin joku esinainen kyseessä niin sit se on noita halijuttuja ja perkeleen turvemaskeja tms. hemmottelupaketteja.
Onneks on mies pomona.
Tämä. Miehillä siis ne rennot, hauskat ja coolit tekemiset.
Aidosti hauskat tai jännät harrastukset ohjelmassa.
Naisilla usein tekopirteää vouhotusta, kireää nipotusta ja kyräilyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesvaltaisilla aloilla nuo päivät on yleensä ihan kivoja. Niihin voi liittyä jotain moottorin pärinää, ammuntajuttuja/kalastusta/eräilyä ja lopuksi rehellistä saunottelua ja ryypiskelyä. Mut auta armias jos onkin joku esinainen kyseessä niin sit se on noita halijuttuja ja perkeleen turvemaskeja tms. hemmottelupaketteja.
Onneks on mies pomona.
Tämä. Miehillä siis ne rennot, hauskat ja coolit tekemiset.
Aidosti hauskat tai jännät harrastukset ohjelmassa.
Naisilla usein tekopirteää vouhotusta, kireää nipotusta ja kyräilyä.
Ongelmana on se, että moni nainen ei suotu mihinkään hauskaan tai jännittävään. Moni viettää elämää, jossa jännittävin asia on työmatkaliikenne ja ovat siihen tyytyväisiä.
Tapahtuman vetäjä oli etukäteen muodostanut meistä pareja. Aluksi piti tuijottaa paria silmiin vastakkain seisten viiden minuutin ajan. Katsetta ei saanut missään vaiheessa kääntää pois toisen silmistä. Sen jälkeen piti parille kertoa kolme sellaista asiaa itsestään, joita ei ole kertonut koskaan kenellekään muulle. Ja vielä lopuksi monen minuutin pituinen halaus.
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuman vetäjä oli etukäteen muodostanut meistä pareja. Aluksi piti tuijottaa paria silmiin vastakkain seisten viiden minuutin ajan. Katsetta ei saanut missään vaiheessa kääntää pois toisen silmistä. Sen jälkeen piti parille kertoa kolme sellaista asiaa itsestään, joita ei ole kertonut koskaan kenellekään muulle. Ja vielä lopuksi monen minuutin pituinen halaus.
Huhhuh!! 😳 Ehkä jossain avioliittoleirillä vois olla joku tuontyyppinen tehtävä pariskuntien kesken
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuman vetäjä oli etukäteen muodostanut meistä pareja. Aluksi piti tuijottaa paria silmiin vastakkain seisten viiden minuutin ajan. Katsetta ei saanut missään vaiheessa kääntää pois toisen silmistä. Sen jälkeen piti parille kertoa kolme sellaista asiaa itsestään, joita ei ole kertonut koskaan kenellekään muulle. Ja vielä lopuksi monen minuutin pituinen halaus.
Hyi helv, nyt oli kyllä piinallinen. Alkoi ahdistaa jo tuon lukeminen 😅
Meijän johtoryhmässä oli muuan Enqvist, jota kutsuttin selän takana " Esinahka Enqvistiksi " sittemmin Essariksi. Tykypäivillä hän rakensi valjaissa roikkuen kaljakoritornia, kun muu ryhmä tarjosi hänelle materiaalia maasta käsin ja ulvoi kannustusta " Essari, essari , essari " Kyllä siinä me- henki kasvoi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuman vetäjä oli etukäteen muodostanut meistä pareja. Aluksi piti tuijottaa paria silmiin vastakkain seisten viiden minuutin ajan. Katsetta ei saanut missään vaiheessa kääntää pois toisen silmistä. Sen jälkeen piti parille kertoa kolme sellaista asiaa itsestään, joita ei ole kertonut koskaan kenellekään muulle. Ja vielä lopuksi monen minuutin pituinen halaus.
Hyi helv, nyt oli kyllä piinallinen. Alkoi ahdistaa jo tuon lukeminen 😅
Toi "kerro kolme asiaa, joita et ole kertonut koskaan kenellekään muulle" on tosi helppo. Ei oo pakko kertoa mitään salaisuuksia. Esim. 1. Pesin myös tänä aamuna hampaat. 2. Katsoin eilen telkkarista iltauutiset. 3. Aion leikata varpaankynnet tulevana viikonloppuna. Eli ihan tavallisia asioita, joista ei yleensä ole mitään tarvetta kertoa toisille.
Mutta tuijottaminen ja halaus on ällöttäviä.
Ei ole kokemusta koska en ole koskaan osallistunut virkistysppäiville enkä koskaan tule osallistumaan.
Pikkujoulut ravintolassa opettajaporukalla. Kaikki kyttäsivät toisten juomista. Ei missään nimessä kahta viinilasia enempää. Tylsää työhöpinää. Kukaan ei nauranut. Kaikki kuuntelivat jos jotkut juttelivat. Ei puhettakaan rennosta illanvietosta. Kotiin lähdettiin yhdeksältä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi, miksi ihmiset eivät osaa sanoa "ei"? Ei missään työpaikassa voi ketään pakottaa tai painostaa tuollaisiin leikkeihin!
Ei varmaan voi pakottaa, mutta joutuu heti rankan arvostelun ja pilkan kohteeksi "älä nyt oo noin tosikko", "kaikki muut osallistuu yhteishengen luomiseen, sinä ainoana nyt pilaat sen " yms yms. Sen jälkeen onkin pomojen mustalla listalla yhteistyökyvyttömänä tosikkona. Career limiting move.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopataas. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä naurujoogassa ja pussijuoksussa nyt on oikeasti niin nöyryyttävää? Monilta ihmisiltä tuntuu kokonaan kyky heittäytyä ja hassuttella. Ei elämän oikeasti tarvitse olla aina vakavaa.
Minä ainakin tykkään heittäytyä ja hassutella, mutta haluan tehdä sen itse valitsemassani seurassa silloin kun siltä tuntuu, en siksi että esimies käskee. Ajatus siitä, että jollakin ylemmällä taholla on valta päättää, miten, missä, milloin ja kenen kanssa rentoudun ja pidän hauskaa, on aika nöyryyttävä.
Kuvastaa palstan käyttäjäkuntaa. Kolmannen maailman ongelmia. Ymmärrätkö että työelämässä joskus joutuu menemään sinne mukavuusalueen ulkopuolelle, tai elämässä ylipäätään? Tuntuu että kaikki on ihmisille nykyään niin HIRVEÄN vakavaa :--D
Kokeilepa joskus ottaa avoimin mielin ne jutut vastaan etkä ennakkoasenteella ''vit t u mitä paskaa ja emmä haluu ku on noloo''.
Kyllä, työssäni joudun useasti menemään mukavuusalueen ulkopuolelle (ja elämässä muutenkin), mutta miksi ihmeessä tämä tapahtuma on nimetty "virkistyspäiväksi" jos sielläkin täytyy suoriutua? Nykypäivänä työelämä on oikeasti melko vaativaa ja raskasta, mielestäni virkistyspäivä saisi olla vastapainona rentouttava ja rauhallinen tapahtuma. Ilman sitä jatkuvaa suorittamista.
"rentouttava ja rauhallinen". Täällähän on torpattu kaikki joogat ja hieronnat aika yksimielisesti? Ei taida tuollaista virkistyspäivää olla olemassakaan joka kelpaisi teille tosikoille ja täyttäisi teidän kaikki pikkutarkat toiveet
Ai sä tykkäät että se hikinen lihava äijä jonka henki haisee,kun hän "hieroo" sua,se on rentouttavaa,tai se keski-ikäinen lihava konttorirouva puristelee sun hartioita ja läähättää sun niskaan kuvitellen ties mitä,se on siis sun mielestä rentouttavaa!
No hierominen on yleensä. rentouttavaa. Lihavuus ei haittaa, koska olen itsekin lihava. Sun kannattaisi ehkä vähän miettiä, miksi inhoat lihavia ihmisiä noin kovasti. Jokainen joutuu kuitenkin olemaan lihavien ihmisten kanssa tekemisissä arjessa, koska meitä on niin paljon. Koeta kestää.
On eri asia joutua olemaan normaalisti tekemisissä ihmisten kanssa, jotka eivät erityisemmin viehtätä, kuin että he tunkevat iholle yllättäen.
"Tunkevat iholle"? Jos on pakko hieroa toisten hartioita niin minkäs teet? Pitäisikö sanoa pomolle että kieltäydyn tästä, kun toiset saattavat häiriintyä kun olen lihava?
Pientä liioittelun makua on nyt tässäkin kommentissa.
Kenenkään ei ole pakko hieroa kenenkään hartioita.
Aivan. Oikeus fyysiseen koskemattomuuteen on raja jota ei kuulu ylittää. Siitä voi aina oikeutetusti kieltäytyä. Ei siis hierontaa tai halailua tai pakkosaunomista ohjelmanumeroksi mihinkään tykypäiviin.
Vuosikausiin sellaisia ei ole koska prhanan säästöt yms tekosyitä ettei tarttis palkita mitenkään raskaan työnraatajia
Piti kokoontua rinkiin ja nostaa pöydältä kuvakortteja ja jokaisen vuorollaan sitten kertoa näistä korteistaan. Kaikki lässytti jotain tunteellista ja syvällisiä juttuja ja tuli itsellekin olo, että tässä pitää nyt kertoa jotain vastaavaa. Jepjep. Juttelen tuollaisista asioista mieluummin ihan omien läheisten kanssa, kuin tuntemattomien.
Höh. Mulle kelpaisi esim. konsertti tai standupkeikka tai leffakäynti tai urheilua tai vaikka joogaa tai pilatesta tai tanssia. Juon niin vähän, lasi viiniä riittää, että tajuan kyllä aina, että muut saa työpaikan juhlista enemmän "irti" kuin minä. Ruoka on ihan jees, ja olisihan se joskus kiva syödä hyvässä ravintolassakin, mutta siellä sitten kuitenkin tilataan kaikille se sama lehtipihvi, että kaikki ehtii saamaan samaan aikaan syötävää. Silloin kun oma lapsi oli pieni oli haastavaa ja/tai kallista saada lapselle lapsenvahti illaksi.