Työnhaku nykypäivänä - onko järkeä?
Olen etsimässä uutta työpaikkaa ja olen viime aikoina lähetellyt työhakemuksia melko ahkerasti. Olen itse tehnyt vuosia HR-alan asiantuntijatyötä ja ei voi kuin ihmetellä joidenkin yritysten rekrykäytäntöjä. Yksi mitä jaksan aina ihmetellä on se, että hakijoille ei viitsitä vastata mitään, ei edes sitä lyhytsanaisen töykeää ja persoonatonta et tullut valituksi viestiä. Todella hienoa työnantajamielikuvan markkinointia, vai mitä? Tähän syyllistyy myös jopa suuret rekrytointialan yritykset. Ja tästä sitten asiakasyritys maksaa, että ei viitsitä hoitaa rekrytointia kunnolla loppuun? Hakijaviestintä on kuitenkin tärkeä osa prosessia ja yrityksen imagoa.
Samaten kun laitetaan hakuuun paikka, johon on jo aikaisempi ollut vastaava positio hauassa ja rekry on tehty. Miksi tämä avataan aina uudeksi hauksi, miksi ei katsota kandeja niistä, jotka jäivät kakkoseksi tai kolmoseksi aikaisemmassa haussa? Tai niitä muita hakijoita siitä potentiaalisten pinosta? Samat ihmiset joutuvat hakemaan uudelleen ja uudelleen. Itselleni kävi niin että sain yhteydenoton yrityksestä, ei koskien sitä paikkaa jota hain, vaan aivan täysin alle oman osaamiseni ja kokemukseni. Kyseessä oli vielä määräaikainen työ, vaikka haen toistaiseksi voimassaolevaa, tämän olin ilmoittanut hakemusta tehdessäni. Hieman myöhemmin kyseinen yritys taas sitten avasi paikan hakuun, joka vastasi osaamistani....huoh tämä rumba on käsittämätön.
Valtion paikat on pakko avata hakuun, vaikka valtaosin työ on jo pedattu organisaation sisällä. Paikkaa saattaa hakea satojakin ihmisiä, ja aivan turhaan. Ajatelkaa sitä hukkaanheitettyä aikaa kun sata hakijaa tekee hakemuksen ja cv:n, kun kukaan ei niitä edes lue, koska työnsaaja on jo valmiiksi katsottu. Mitä järkeä tässä kaikessa on?
Koko rekrytointiala tarvitsisi jonkinlaista LEANiä ja pian. Eihän tällainen systeemi palvele ketään, tehotonta, kallista ja aikaavievää.
Ajatuksia, kokemuksia arvon palstalaiset?
Kommentit (136)
Työnhausta on tullut ihmeellistä sirkusta. Esimerkkinä vaikka joku hyllyttäjän paikka; Vaaditaan videohakemukset, kirjalliset hakemukset, ehkä video-cv. Tämän jälkeen pääset ryhmä-tai yksilöhaastatteluun, jonka jälkeen hyvällä tuurilla toiseen haastatteluun. Aivan älytöntä touhua.
Vierailija kirjoitti:
Kaverin työpaikalla oli rekrytarve ja antoivat toimeksiannon alan yritykselle. Lopulta haastatteluun eteni muutama hakija, jotka kaikki olivat paikkaan täysin ylipäteviä. Yritys ei ollut kandeihin tyytyväinen, sillä eivät halunneet ruohonjuuritason hommaan ylikouluttautuneita ihmisiä, vaan etsivät pysyvyyttä ja sopivaa persoonaa. Paikkaan oli kuitenkin tullut lähes sata hakemusta....
Joko rekryfirma tai kaverisi firma ei siis osannut hoitaa asiaa. Kaverisi firma ei ehkä osannut rekryfirmalle tarpeeksi selkeästi kertoa, mitä ovat hakemassa.
Tätä itse ihmettelen: Työttömät pakotetaan karenssin uhalla CV:n viilailukursseille, toisinaan kerta toisensa jälkeen. Mutta missä viipyvät kurssit, joilla työnantajille vastaavasti opetetaan rekrytointia? Niitä voisi olla vaikka nautittujen yritystukien vastineeksi, pakko osallistua. Ei ihme että valittavat työvoimapulaa, kun ovat rekrytoinnissa niin tumpeloita itse.
Vierailija kirjoitti:
Työnhausta on tullut ihmeellistä sirkusta. Esimerkkinä vaikka joku hyllyttäjän paikka; Vaaditaan videohakemukset, kirjalliset hakemukset, ehkä video-cv. Tämän jälkeen pääset ryhmä-tai yksilöhaastatteluun, jonka jälkeen hyvällä tuurilla toiseen haastatteluun. Aivan älytöntä touhua.
Näinpä, ja lisäksi vaaditaan hakijalta ihan ihmeellisiä asioita, vaikka oikeasti työnantajaa tai ketään muutakaan ei kiinnosta muu kuin että tulee töihin kun on sovittu, ei välttele työtä eikä riitele työkavereiden kanssa. "Sinulla on lämmin sydän, hyvä sosiaalinen pelisilmä ja aurinkoinen hymy, joka ei hyydy kiireenkään keskellä." Ihme kikkailua.
Pitäisiköhän perustaa rekrytointifirma? Paikkaan kuin paikkaan tulisi kuitenkin paljon hyviä hakemuksia, työn saisi tehtyä helpolla kun ihan vain arpoisi niistä sen, jota toimeksiantajalle esittää. Luultavasti olisi vähintään yhtä hyvä systeemi kuin rekryfirmojen nykyään käyttämät monimutkaiset pelit kompakysymyksineen.
Tai jos ihan haastatteluja järjestäisin, niin preferoisin hiljaisen ja tunnollisen oloisia hakijoita.
Vierailija kirjoitti:
Työnhausta on tullut ihmeellistä sirkusta. Esimerkkinä vaikka joku hyllyttäjän paikka; Vaaditaan videohakemukset, kirjalliset hakemukset, ehkä video-cv. Tämän jälkeen pääset ryhmä-tai yksilöhaastatteluun, jonka jälkeen hyvällä tuurilla toiseen haastatteluun. Aivan älytöntä touhua.
Järjetöntä muille, paitsi sille laskuttavalle rekry-yritykselle. Ja mitään takeita ei silti ole, että tällä saataisiin se pätevin ja motivoitunein työvoima. Ja yritykset vielä maksavat maltaita tästä sirkuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnhausta on tullut ihmeellistä sirkusta. Esimerkkinä vaikka joku hyllyttäjän paikka; Vaaditaan videohakemukset, kirjalliset hakemukset, ehkä video-cv. Tämän jälkeen pääset ryhmä-tai yksilöhaastatteluun, jonka jälkeen hyvällä tuurilla toiseen haastatteluun. Aivan älytöntä touhua.
Näinpä, ja lisäksi vaaditaan hakijalta ihan ihmeellisiä asioita, vaikka oikeasti työnantajaa tai ketään muutakaan ei kiinnosta muu kuin että tulee töihin kun on sovittu, ei välttele työtä eikä riitele työkavereiden kanssa. "Sinulla on lämmin sydän, hyvä sosiaalinen pelisilmä ja aurinkoinen hymy, joka ei hyydy kiireenkään keskellä." Ihme kikkailua.
Joo toi kuvaus, noita näkee liian paljon, ihan oksennus nousee kurkkuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työnhausta on tullut ihmeellistä sirkusta. Esimerkkinä vaikka joku hyllyttäjän paikka; Vaaditaan videohakemukset, kirjalliset hakemukset, ehkä video-cv. Tämän jälkeen pääset ryhmä-tai yksilöhaastatteluun, jonka jälkeen hyvällä tuurilla toiseen haastatteluun. Aivan älytöntä touhua.
Näinpä, ja lisäksi vaaditaan hakijalta ihan ihmeellisiä asioita, vaikka oikeasti työnantajaa tai ketään muutakaan ei kiinnosta muu kuin että tulee töihin kun on sovittu, ei välttele työtä eikä riitele työkavereiden kanssa. "Sinulla on lämmin sydän, hyvä sosiaalinen pelisilmä ja aurinkoinen hymy, joka ei hyydy kiireenkään keskellä." Ihme kikkailua.
Joo toi kuvaus, noita näkee liian paljon, ihan oksennus nousee kurkkuun.
En jaksa enää hakea noihin tuollaisiin. Skippaan myös kaikki ilmoitukset, joissa on sana huippu tai näköalapaikka. Nuorekkaat työyhteisöt jo melkein ovatkin kadonneet, onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Tätä itse ihmettelen: Työttömät pakotetaan karenssin uhalla CV:n viilailukursseille, toisinaan kerta toisensa jälkeen. Mutta missä viipyvät kurssit, joilla työnantajille vastaavasti opetetaan rekrytointia?
Joo, on kyllä outo oletus, että kaikki työnantajat tietäisivät, millaisia ansioluetteloita ja hakemuksia työkkäri ja konsultointitoimistot neuvovat nykyisin tekemään. Pikkufirmoissa etenkin saattaa haastattelija olla ikäloppu toimitusjohtaja tai sihteeri, joka on pysytellyt samassa työssä viimeiset 30 vuotta, eikä tiedä mitään siitä, millaista työnhaku on nykyisin.
Koettu on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverin työpaikalla oli rekrytarve ja antoivat toimeksiannon alan yritykselle. Lopulta haastatteluun eteni muutama hakija, jotka kaikki olivat paikkaan täysin ylipäteviä. Yritys ei ollut kandeihin tyytyväinen, sillä eivät halunneet ruohonjuuritason hommaan ylikouluttautuneita ihmisiä, vaan etsivät pysyvyyttä ja sopivaa persoonaa. Paikkaan oli kuitenkin tullut lähes sata hakemusta....
Joko rekryfirma tai kaverisi firma ei siis osannut hoitaa asiaa. Kaverisi firma ei ehkä osannut rekryfirmalle tarpeeksi selkeästi kertoa, mitä ovat hakemassa.
Tätä itse ihmettelen: Työttömät pakotetaan karenssin uhalla CV:n viilailukursseille, toisinaan kerta toisensa jälkeen. Mutta missä viipyvät kurssit, joilla työnantajille vastaavasti opetetaan rekrytointia? Niitä voisi olla vaikka nautittujen yritystukien vastineeksi, pakko osallistua. Ei ihme että valittavat työvoimapulaa, kun ovat rekrytoinnissa niin tumpeloita itse.
Olen tuo aiempi kirjoittaja ja kaverin yritys oli selvästi ilmoittanut vaateet, amk-koulutus vähintäänkin riittävä ja mielellään hieman alan työkokemusta. Enemmän painotettiin persoonaa, joka sopii työyhteisöön. Rekryfirma varmaankin lähetti vain omat suosikkihakijat, miettimättä sen kummemmin mitä haetaan, tai seulomatta hakijapinoa kunnolla. Koska oli kiire saada joku hommiin, firma otti sitten yhden noista ylipätevistä ja "yllättäen" tämä lähti puolen vuoden päästä itselleen sopivampaan paikkaan.
Alkaa meidän firman rekryt kuulostaa ihan järjellisiltä ja toimivilta. Avataan paikka hakuun kun paikka on oikeasti tarjolla, otetaan porukka osaston esimiehen haastatteluun ja haastatellaan yleensä vain kerran. Haastateltavia on yleensä muutamia. Sitä en tiedä, ilmoitetaanko niille mitään joita ei valita.
Mua ei kiinnosta yhtään alkaa tehdä jotain video-cv:tä tai käydä jossain ryhmähaastattelussa ym. pelleilyissä. Onneksi viimeksimainittuja ei teollisuudessa juuri ole. Ehkä olen vanhanaikainen, mutta en edes hakisi mihinkään, missä vaaditaan video-cv:tä ja työpaikkailmoitus on täynnä jargonia innovaatioista, näköaloista ja huippuosaajista. Täysjärkisessä firmassa haetaan normaaleita ihmisiä tekemään sitä työtä, mitä oikeasti on tarjolla. On ihan bullshittiä selittää huippuosaajista ja näköaloista, jos tarjolla on todellisuudessa jotain rivisuunnittelijan hommaa, jota odotetaan tehtävän samalla tavalla kuin viimeiset 25 vuotta.
itselle käynyt niin ettei hakemastani paikasta jonne olisin halunnut ,ei kuulu mitään ja otin vastan paikan pienillä tunneilla työpaikasta joka ei kiinnostanut yhtä paljon.sitten kuukauden kuluttua ilmoittavat et voisit tulla keskusteluun työpaikasta,jouduin sanoon et on jo työ.
ikävää toi huono viestintä. tekee vaikeaa työnhausta ,kun ei ilmoteta saako vai ei työpaikan,
samoin useat haastattelukierrokset vaikka työ tyyliin osa.aika 2 tuntia päivä ,minipalkalla.
Naulan kantaan, unohtamatta haastattelurumbaa. Jotkut silti tuntuvat edelleen kuvittelevan, että töihin vaan kävellään ja kyllä tekevälle töitä löytyy. Monet työt sitä paitsi tekee nykyään kone. Ja sitten vielä pitää jaksaa vaativassa ja hektisessä työelämässä.
Vierailija kirjoitti:
Alkaa meidän firman rekryt kuulostaa ihan järjellisiltä ja toimivilta. Avataan paikka hakuun kun paikka on oikeasti tarjolla, otetaan porukka osaston esimiehen haastatteluun ja haastatellaan yleensä vain kerran. Haastateltavia on yleensä muutamia. Sitä en tiedä, ilmoitetaanko niille mitään joita ei valita.
Mua ei kiinnosta yhtään alkaa tehdä jotain video-cv:tä tai käydä jossain ryhmähaastattelussa ym. pelleilyissä. Onneksi viimeksimainittuja ei teollisuudessa juuri ole. Ehkä olen vanhanaikainen, mutta en edes hakisi mihinkään, missä vaaditaan video-cv:tä ja työpaikkailmoitus on täynnä jargonia innovaatioista, näköaloista ja huippuosaajista. Täysjärkisessä firmassa haetaan normaaleita ihmisiä tekemään sitä työtä, mitä oikeasti on tarjolla. On ihan bullshittiä selittää huippuosaajista ja näköaloista, jos tarjolla on todellisuudessa jotain rivisuunnittelijan hommaa, jota odotetaan tehtävän samalla tavalla kuin viimeiset 25 vuotta.
Kuulostaa hyvältä, vielä jos ei valituille ilmoitetaan, niin teillä on homma hyvissä kantimissa. Mitään videocv:eitä ei todellisuudessa tarvitse yhtään kukaan. Ja tuo bullshit ammattijargonin käyttö ilmoituksissa pitäisi kriminalisoida.
-ap
Juu ja minusta näillä videohakemuksilla ei onnistuta rekryämään kuin sellainen henkilö, joka osaa olla videoesiintymisessä vakuuttava. Eli joku somehahmo tai tubettaja. Miten se liittyy esim. sihteerin hommaan? Tai kirjanpitäjän?
Vierailija kirjoitti:
Juu ja minusta näillä videohakemuksilla ei onnistuta rekryämään kuin sellainen henkilö, joka osaa olla videoesiintymisessä vakuuttava. Eli joku somehahmo tai tubettaja. Miten se liittyy esim. sihteerin hommaan? Tai kirjanpitäjän?
Samaa olen miettinyt, työ saattaa olla hiljaista pakertamista, jossa ei vaadita sosiaalisuutta juuri ollenkaan ja sitten odotetaan jotain "tajunnanräjäyttävää" videohakemusta. Miksi ihmeessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu ja minusta näillä videohakemuksilla ei onnistuta rekryämään kuin sellainen henkilö, joka osaa olla videoesiintymisessä vakuuttava. Eli joku somehahmo tai tubettaja. Miten se liittyy esim. sihteerin hommaan? Tai kirjanpitäjän?
Samaa olen miettinyt, työ saattaa olla hiljaista pakertamista, jossa ei vaadita sosiaalisuutta juuri ollenkaan ja sitten odotetaan jotain "tajunnanräjäyttävää" videohakemusta. Miksi ihmeessä?
Ulkonäön perusteella valitsevat? Toivottavasti ei, jos pääkriteeri on ulkonäkö niin onnea vaan pätevän tekijän saantiin...
Videohakemus on kyllä ihan s*atanan keksintö. Okei, tajuan että joissakin hauissa se voi olla aikaasäästävä ja ihan ok työkalu, mutta tuntuu että iso osa hommista on sellaisia että niissä ei tarvita minkäänlaista esiintymistaitoa, mutta videohakemus on silti pakko tehdä. En usko että videohakemuskaan läheskään aina tukee parhaan mahdollisimman työntekijän saantia.
Itse lankesin jälleen kerran siihen, että vastasin ilmoitukseen, jossa lähinnä kerrottiin kyseessä olevan haastava ja mielenkiintoinen työ. Sentään kerrottiin minkä aihepiirin ympärillä se pyörii.
Tulin valituksi ja ikävä kyllä hyvin nopeasti kävi ilmi, että työ ei ole haastavaa eikä etenkään mielenkiintoista.
Vierailija kirjoitti:
Ja päälle vielä monet åhaastattelukierrokset ja testaukset. Hakijoiden oletetaan käyttävän loputtomasti aikaa yhden potentiaalisen paikan hakuun, mutta sama ei koska yrityksiä.
Jep. Monta kertaa olen täältä.maalta ajellut 45km kaupunkiin rekryfirman haastatteluun. He ovat suositelleet minua ja sitten ajan toisen kerran itse firmaan. Haen toki kulukorvauksia te-keskukselta mutta joka kerta omavastuu on sen 12e. Sen ylimenevä osa korvataan.
No eipä voi väittää että ei olisi muka vastattu... Oikeasti kyllä noloa tuollainen.
-ap