Sain kutsun luokkakokoukseen, miten on mahdollista että minä tai kukaan silloisesta ystäväporukasta emme muista yhtä kutsuttua poikaa lainkaan?
Siis kukaan, silloisesta viiden tytön ystäväporukasta emme muista yhden kutsutun pojan olleen koskaan luokallamme. Emme tunnistaneet ulkonäöltä emmekä nimeltä. Vahvistin tämän porukan ulkopuolisilta luokkalaisilta, että ks. poika tosiaan oli luokallamme kaksi vuotta. On todella hämmentynyt olo, miksi ihmeessä kukaan meistä viidestä ei muistanut ks. henkilöä? Eihän sitä voi varmaksi sanoa, mutta kaikki teoriat otetaan vastaan?
Kommentit (53)
Kuinka hyvin muistat ala-aste, yläaste tai lukioaikaiset luokkakaverit? Luokalla n. 20 henkeä ja itse en muista puoliakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kävi samoin yhden tytön kanssa. Tämä nyt opettajanainen luuli olevansa jotenkin luokan keskipiste ja kertoili miten oli ihastuksiakin poikien kanssa ym. Minä leikin kanssaan ja odottelinkin tapaamistaan. Luokkakokouksessa ilmeni ettei valtaosa luokasta muistanut häntä lainkaan. Hän oli varsin järkyttynyt tuosta ja soitteli myöhemmin ja ihmetteli asiaa. Hän loukkaantui asiasta niin että poisti minutkin facekavereistaan. Omat luulot voivat olla aika vääristyneet.
Onko aikuiset ihmiset luokkakokouksissa niin tökeröitä, että sinne kutsun saaneille sanotaan päin naamaa, että emmä kyllä muista sua ollenkaan?
Kyllä vaan. :D
Etenkin jos tyyppi ottaa tilaa haltuun, niin pakkohan se on ampua alas luuloistaan. Peruspalstamamma.
En vaan ymmärrä miten jotain ei voi muistaa, kun samalla luokalla on oltu.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka hyvin muistat ala-aste, yläaste tai lukioaikaiset luokkakaverit? Luokalla n. 20 henkeä ja itse en muista puoliakaan.
Eskarista lähtien muistan kaikki etunimeltä. Ja jengiä kerkes paljon vaihtumaankin. Muistan myös rinnakkaisten luokkien tyyppien nimet.
N47 Helsinki
2/5 melko läpinäkyvä, mutta silti ihmiset näihin aina menee.
Kyllä tämä on aika huolestuttavaa, että mies tekeytyy naiseksi, jotta saa näitä ihme tarinoita tänne tehtyä...
Sain kutsun yläasteajan luokkakokoukseen. Aikaa noista ajoista yli 30 vuotta. Miten ihmisiä jaksaa kiinnostaa ihmiset, joista ei edes muista mitään? Ei ole ollut tekemisissä koko 30 vuotena, eikä kouluaikanakaan kuin osan kanssa. Linkedinistä näkee, missä töissä.
Lukion luokkakokoukseen sain kutsun pari päivää ennen itse tapahtumaa. Ilmeisesti joku viime tingassa muisti, että minäkin olin luokalla. Ei kyllä kiinnostanut, koska kaveripiiri tuolloinkin muualla.
Samoin en ymmärrä sukukokouksia, kun puoliakaan ei tunne edes ulkonäöltä.
Meidän peruskoulun luokkakokouksessa oli tyttö, jota minä ja kaverini emme muistaneet lainkaan. Luokkakuvassa ei ainakaan ollut. Ollut ehkä meidän luokalla muutaman kuukauden, ihme että tuli kokoukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua pelottaisi enemmän ajatus että joku ylimääräinen on tunkeutunut muistikuviin.
Kuinka tietäisit/tiedät jos joku muistamasi henkilö on "ylimääräinen" ja sinun ei kuuluisi häntä muistaa?
Muistele tarkasti. Hänessä voi olla yksityiskohtia jotka paljastaa väärennetyn muiston.
No entäs tämä sitten :D
Aloitin uudessa työssä ja samassa paikassa oli täsmälleen samannäköinen nainen töissä kuin yläasteen luokkatoverini.
Kysyin sitten eräänä päivänä että oletko mahdollisesti sukua 'Liisa Liisukalle' kun olet niin samannäköinen. Nainen vastasi iloisesti olevansa tämän isosisko. Siinä sitten kohteliaasti kysyin että mitäs 'Liisalle' kuuluu, sisko kertoi tämän yhä kipuilevan koulumuistoja sillä oli niin kiusattu yläasteella! Oikein terapiassa käynyt kun niin ahdistanut.
Muuten hyvä mutta kyseinen 'Liisa' oli oikein kiusaajien kuningatar, kiusasi minuakin ja itketti useampaa tyttöä luokallani vain huvin vuoksi. En sitten kokenut tarvetta kertoa siskolleen tätä. Näin se totuus muuttuu vuosien saatossa :D
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus mutta vähän eri lailla. Yläasteella tunsin kaikki omat ja rinnakkaisluokkien oppilaat ainakin nimeltä ja ulkonäöltä. Sitten yksi poika teki itsemurhan. En tunnistanut pojan nimeä enkä tiennyt millä rinnakkaisluokalla hän oli. Oli kuitenkin samalla luokalla, kuulin. En kehdannut kysyä keneltäkään mitään ja tämä asia on vaivannut minua aina toisinaan vuosien varrella. Olisiko ollut sitten niin "näkymätön" että hänestä ei jäänyt mitään muistijälkeä?
Olisiko että ei käynyt oikeasti koulussa? On vaan virallisesti ollut samalla luokalla.
Vierailija kirjoitti:
No entäs tämä sitten :D
Aloitin uudessa työssä ja samassa paikassa oli täsmälleen samannäköinen nainen töissä kuin yläasteen luokkatoverini.
Kysyin sitten eräänä päivänä että oletko mahdollisesti sukua 'Liisa Liisukalle' kun olet niin samannäköinen. Nainen vastasi iloisesti olevansa tämän isosisko. Siinä sitten kohteliaasti kysyin että mitäs 'Liisalle' kuuluu, sisko kertoi tämän yhä kipuilevan koulumuistoja sillä oli niin kiusattu yläasteella! Oikein terapiassa käynyt kun niin ahdistanut.Muuten hyvä mutta kyseinen 'Liisa' oli oikein kiusaajien kuningatar, kiusasi minuakin ja itketti useampaa tyttöä luokallani vain huvin vuoksi. En sitten kokenut tarvetta kertoa siskolleen tätä. Näin se totuus muuttuu vuosien saatossa :D
Omaa pahaa oloaanhan ne kiusaajat purkavat kiusaamalla. Ehkä sitten on liian kipeä muistaa olleensa myös pahoinvoivan lisäksi kiusaaja.
Vierailija kirjoitti:
No entäs tämä sitten :D
Aloitin uudessa työssä ja samassa paikassa oli täsmälleen samannäköinen nainen töissä kuin yläasteen luokkatoverini.
Kysyin sitten eräänä päivänä että oletko mahdollisesti sukua 'Liisa Liisukalle' kun olet niin samannäköinen. Nainen vastasi iloisesti olevansa tämän isosisko. Siinä sitten kohteliaasti kysyin että mitäs 'Liisalle' kuuluu, sisko kertoi tämän yhä kipuilevan koulumuistoja sillä oli niin kiusattu yläasteella! Oikein terapiassa käynyt kun niin ahdistanut.Muuten hyvä mutta kyseinen 'Liisa' oli oikein kiusaajien kuningatar, kiusasi minuakin ja itketti useampaa tyttöä luokallani vain huvin vuoksi. En sitten kokenut tarvetta kertoa siskolleen tätä. Näin se totuus muuttuu vuosien saatossa :D
Tuo että lapsuuden muistikuvissa roolit vaihtuu on tunnettu ilmiö. Usein esimerkiksi dramaattisissa tilanteissa sivustakatsoja voi muistaa olleensa päähenkilö. Kiusaaja voi muistaa itsensä kiusattuna. Pelottavaa.
Itselläni vähän samantapainen juttu, yläasteen luokkakaverit muistelivat ummet ja lammet, sisaristani, mitä tehtiin vapaa-ajalla, harrastettiin, keneen olin ihastunut. Ja faktatiedot oli heillä minusta oikein, mutta kun katsoi kolmea "menneisyydestämme" juttelevaa naista, ei munulla ollut hajuakaan keitä olivat, ei nimien tai kasvojen suhteen. Oletin olevani piilokamerassa.
Olen siis nyt yli nelikymppinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kävi samoin yhden tytön kanssa. Tämä nyt opettajanainen luuli olevansa jotenkin luokan keskipiste ja kertoili miten oli ihastuksiakin poikien kanssa ym. Minä leikin kanssaan ja odottelinkin tapaamistaan. Luokkakokouksessa ilmeni ettei valtaosa luokasta muistanut häntä lainkaan. Hän oli varsin järkyttynyt tuosta ja soitteli myöhemmin ja ihmetteli asiaa. Hän loukkaantui asiasta niin että poisti minutkin facekavereistaan. Omat luulot voivat olla aika vääristyneet.
Onko aikuiset ihmiset luokkakokouksissa niin tökeröitä, että sinne kutsun saaneille sanotaan päin naamaa, että emmä kyllä muista sua ollenkaan?
Kyllä vaan. :D
Etenkin jos tyyppi ottaa tilaa haltuun, niin pakkohan se on ampua alas luuloistaan. Peruspalstamamma.En vaan ymmärrä miten jotain ei voi muistaa, kun samalla luokalla on oltu.
Kyllä on kusipäistä toimintaa. Ampua alas luuloistaan my ass.
Vierailija kirjoitti:
Olette olleet tyypillisiä koulutyttöjä, täynnä itseänne.
Teini-iälle on tyypillistä, että ollaan itsekeskeisiä, eikä huomioida asioita kuin omalta kantilta. Tämä johtuu yksinkertaises ati aivojen kehitysvaiheesta. Aivojen etulohko kehittyy viimeiseksi ja valmista on noin 25 vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen muisti on todella huono ja epäluotettava. Olet ehkä tahallaankin pyyhkinyt hänet muististasi koska hän ei sopinut tarinaan.
Tvssähän on joskus tullut olikohan aivopelit, jossa näytettiin, miten helposti aivoja pystytään huijaamaan, manipuloimaan ja luomaan vääriä muistikuvia ja varmoja havaintoja, jotka ei olekaan totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä kävi samoin yhden tytön kanssa. Tämä nyt opettajanainen luuli olevansa jotenkin luokan keskipiste ja kertoili miten oli ihastuksiakin poikien kanssa ym. Minä leikin kanssaan ja odottelinkin tapaamistaan. Luokkakokouksessa ilmeni ettei valtaosa luokasta muistanut häntä lainkaan. Hän oli varsin järkyttynyt tuosta ja soitteli myöhemmin ja ihmetteli asiaa. Hän loukkaantui asiasta niin että poisti minutkin facekavereistaan. Omat luulot voivat olla aika vääristyneet.
Onko aikuiset ihmiset luokkakokouksissa niin tökeröitä, että sinne kutsun saaneille sanotaan päin naamaa, että emmä kyllä muista sua ollenkaan?
No jos ei muista, niin ei muista. Minä voisin kyllä sanoa, etten nyt oikein muista sinua. Tai aika vaikeaa on muistella menneitä, jos ei ole mitään muistikuvaa toisesta. Mutta mulla on huono ihmismuisti, joten olen tottunut kyselemään, että kukas sinä olitkaan... :)
W&t-piireissä tämä on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Kuinka tietäisit/tiedät jos joku muistamasi henkilö on "ylimääräinen" ja sinun ei kuuluisi häntä muistaa?