Lue keskustelun säännöt.
Mikä ihmeen keskikoulu?
Vierailija
11.02.2020 |
Varsinkin jo vanhemmat ihmiset puhuvat välillä keskikoulusta. Itse olen sanonut, että tuo sana ei kerro itselleni sitten yhtään mitään. Kertoisiko joku, että mikä ihmeen keskikoulu?
Kommentit (285)
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Keskikoulu on oikea termi. Itse kävin yhteiskoulua, johon kuului keskikoulu ja lukio, luokat oli 1- 8. Yleensä toki puhuttiin oppikouluun menosta, vastakohtana sille että olis jatkettu kansakoulussa ja sit kansalaiskoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Keskikoulu on oikea termi. Itse kävin yhteiskoulua, johon kuului keskikoulu ja lukio, luokat oli 1- 8. Yleensä toki puhuttiin oppikouluun menosta, vastakohtana sille että olis jatkettu kansakoulussa ja sit kansalaiskoulussa.
Koulu oli siis valtion omistama yhteislyseo. Se oli siis koulu, jossa opettajaksi opiskelevat suorittivat harjoitusvuotensa eli auskultoivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun ei kyllä pyritty, vaan oppikouluun.
Keskikoulu on oikea termi. Itse kävin yhteiskoulua, johon kuului keskikoulu ja lukio, luokat oli 1- 8. Yleensä toki puhuttiin oppikouluun menosta, vastakohtana sille että olis jatkettu kansakoulussa ja sit kansalaiskoulussa.
Meillä vaihtoehtoina oli kansalaiskoulu, keskikoulu tai oppikoulu. Vain jälkimmäiseen pyrittiin.
Kyllä keskikouluun pyrittiin ja se oli nimitys oppikoulun alemmille luokille. Oli myös joissakin kunnissa ns. kunnallisia keskikouluja joiden oppilaille kirjat ja ruokailun kustansi kunta. Mm. Karviassa oli tällainen. Pyrkiminen oppikouluun oli monipuolinen käsittäen kokeita siihen asti opituista. Oppikoulusta joutui jäämään pois moni, sillä perheen varallisuus ei kattanut kirjoja sekä kuljetusmaksuja tai koulukunnassa asuntomaksuja. On todella halventavaa puhua huonommasta aineesta, sillä vapaaoppilaspaikka käsitti vain lukukausimaksut. Kirjat, kyyti ja ruoka olisi jäänyt perheelle. Monta todella lahjakasta joutui jäämään kansakouluun jääden kielten- ja laajemman matematiikan opetuksesta paitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Heikompi aines?
Kaikki eivät edes mahtuneet, vaikka pääsikin. Osa pyrki kolmenakin vuonna, ennenkuin mahtui.
Eikä kaikilla ollut varaa oppi-/keskikouluun - tätäkö tarkoitit heikommalla aineksella?
Niin. Ennen oppilaat jaettiin osaamisen ja älyn mukaan ja ne joilla oli älyä pääsivät eteenpäin.
Nykyään kaikki survotaan samaan ja homma etenee sen heikoimman aineksen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaa peruskoulun luokkia 5-9.
Olen syntynyt vuonna 1960 ja viimeisiä ellei viimeinen ikäluokka joka ei käynyt yhtään peruskoulua.
Vähän riippuu, missä sattui asumaan. Peruskoulu tuli vuosina 1972-77 pohjoisesta lähtien ja viimeisenä pk-seutu.
Itse myös 1960 syntynyt. Omassa oppikoulussa ja lukiossa muistan jonakin syksynä luokkien oviin tulleeen uusi numerointi. Luokat 5-9 korvasivat luokat 1-5, tuolloin olin jo lukiossa.
Tietenkin se peruskoulun tulo riippui asuinpaikasta, mutta ihan ylipäätään Suomessa ei enää kukaan vuonna 1961 tai myöhemmin syntynyt enää välttänyt täysin peruskoulua.
Peruskoulu alkoi pohjoisesta ja valui alas.
Olen syntynyt 1961 ja minä vältin peruskoulun. Vantaalle tuli peruskoulu samana syksynä kuin minä menin lukioon. En siis ole käynyt päivääkään peruskoulua.
Voisiko joku kertoa tuolle tyhmälle aplle mitä on tarkoittaa tiedon etsiminen. Kiitis!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä siihen oppikouluun menoin vaikutti älyn lisäksi paljon muukin. Esim vanhin veljeni joutui asumaan koulu kortteleissa 11 vuotiaasta, ja ei päässyt kun harvoin kotiin. Kävi liian rankaksi, ja vuoden päästä siirtyi takaisin kansa/ kansalaiskoulussa. Sisareni pääsivöt erkkujen kanssa yhteiskortteeriin ja viihtyivät. Minun mennessäni oppikouluun muuutimme koulun lähelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Heikompi aines?
Kaikki eivät edes mahtuneet, vaikka pääsikin. Osa pyrki kolmenakin vuonna, ennenkuin mahtui.
Eikä kaikilla ollut varaa oppi-/keskikouluun - tätäkö tarkoitit heikommalla aineksella?
Niin. Ennen oppilaat jaettiin osaamisen ja älyn mukaan ja ne joilla oli älyä pääsivät eteenpäin.
Nykyään kaikki survotaan samaan ja homma etenee sen heikoimman aineksen mukaan.
Silloin kun viimeksi tarkistin, raha ja äly ei ole sama asia. Oppikoulu oli maksullinen ja sinne ei juurikaan köyhien lapsia mennyt, oli älyä tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Heikompi aines?
Kaikki eivät edes mahtuneet, vaikka pääsikin. Osa pyrki kolmenakin vuonna, ennenkuin mahtui.
Eikä kaikilla ollut varaa oppi-/keskikouluun - tätäkö tarkoitit heikommalla aineksella?
Niin. Ennen oppilaat jaettiin osaamisen ja älyn mukaan ja ne joilla oli älyä pääsivät eteenpäin.
Nykyään kaikki survotaan samaan ja homma etenee sen heikoimman aineksen mukaan.
Silloin kun viimeksi tarkistin, raha ja äly ei ole sama asia. Oppikoulu oli maksullinen ja sinne ei juurikaan köyhien lapsia mennyt, oli älyä tai ei.
Silloin oli kuitenkin käytössä ns. stipendijärjestelmä, jonka turvin joku (...oikein poikkeuksellisen erottuvasti) lahjakas oppilas saattoi tulla hyväksytyksi oppikouluun, vaikkei vanhemmilla rahaa hänen koulutukseensa ja opintojensa maksamiseen olisi ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Heikompi aines?
Kaikki eivät edes mahtuneet, vaikka pääsikin. Osa pyrki kolmenakin vuonna, ennenkuin mahtui.
Eikä kaikilla ollut varaa oppi-/keskikouluun - tätäkö tarkoitit heikommalla aineksella?
Niin. Ennen oppilaat jaettiin osaamisen ja älyn mukaan ja ne joilla oli älyä pääsivät eteenpäin.
Nykyään kaikki survotaan samaan ja homma etenee sen heikoimman aineksen mukaan.
Silloin kun viimeksi tarkistin, raha ja äly ei ole sama asia. Oppikoulu oli maksullinen ja sinne ei juurikaan köyhien lapsia mennyt, oli älyä tai ei.
Ei ollut. Matkat sinne maksoi ja ruoka. Ei muu. Stipendejä sai.
Ja yleensä köyhiä on ne tyhmät eli rahan puute yleensä kertoo myös älynpuutteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen syntynyt 1962. Olen käynyt peruskoulua, enkä päivääkään oppi/keskikoulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Heikompi aines?
Kaikki eivät edes mahtuneet, vaikka pääsikin. Osa pyrki kolmenakin vuonna, ennenkuin mahtui.
Eikä kaikilla ollut varaa oppi-/keskikouluun - tätäkö tarkoitit heikommalla aineksella?
Niin. Ennen oppilaat jaettiin osaamisen ja älyn mukaan ja ne joilla oli älyä pääsivät eteenpäin.
Nykyään kaikki survotaan samaan ja homma etenee sen heikoimman aineksen mukaan.
Totta vain osittain.
Oli vanhempien varallisuudesta ja halusta kiinni myös jatko-opinnot. Katselin kerran anoppini kansaloulutodistusta, kasia ja ysiä.
Juntit vanhemmat eivät kustantaneet keskikoulua. Antoivat 15- vuotiaana bussirahat kouraan ja sanoivat "äp#rän kanssa ei sitten kotiin ole tulemista!".
Monessa perheessä ragaa ei ollut, vaikka halua ja älyä olisi ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Heikompi aines?
Kaikki eivät edes mahtuneet, vaikka pääsikin. Osa pyrki kolmenakin vuonna, ennenkuin mahtui.
Eikä kaikilla ollut varaa oppi-/keskikouluun - tätäkö tarkoitit heikommalla aineksella?
Niin. Ennen oppilaat jaettiin osaamisen ja älyn mukaan ja ne joilla oli älyä pääsivät eteenpäin.
Nykyään kaikki survotaan samaan ja homma etenee sen heikoimman aineksen mukaan.
Silloin kun viimeksi tarkistin, raha ja äly ei ole sama asia. Oppikoulu oli maksullinen ja sinne ei juurikaan köyhien lapsia mennyt, oli älyä tai ei.
Ei ollut. Matkat sinne maksoi ja ruoka. Ei muu. Stipendejä sai.
Ja yleensä köyhiä on ne tyhmät eli rahan puute yleensä kertoo myös älynpuutteesta.
No kertooko tuo sinun kommenttisi sitten, päinvastoin, älysi määrästä ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Heikompi aines?
Kaikki eivät edes mahtuneet, vaikka pääsikin. Osa pyrki kolmenakin vuonna, ennenkuin mahtui.
Eikä kaikilla ollut varaa oppi-/keskikouluun - tätäkö tarkoitit heikommalla aineksella?
Niin. Ennen oppilaat jaettiin osaamisen ja älyn mukaan ja ne joilla oli älyä pääsivät eteenpäin.
Nykyään kaikki survotaan samaan ja homma etenee sen heikoimman aineksen mukaan.
Silloin kun viimeksi tarkistin, raha ja äly ei ole sama asia. Oppikoulu oli maksullinen ja sinne ei juurikaan köyhien lapsia mennyt, oli älyä tai ei.
Ei ollut. Matkat sinne maksoi ja ruoka. Ei muu. Stipendejä sai.
Ja yleensä köyhiä on ne tyhmät eli rahan puute yleensä kertoo myös älynpuutteesta.
Et tunne Suomen lähihistoriaa ja oloja ollenkaan.
Suuri osa näiden ikäluokkien vanhemmusta oli pelkän kansakoulun käyneitä, osa jopa kahden viikon kiertokoulun varassa.
Kyllä!
Suomi oli agraariyhteiskunta ja suuri osa väestä eli ja kasvoi ojaa lspiolla kaivaen ja paskaa talikoiden.
Isäni äiti oli Kainuusta, käynyt 2 viikkoa kiertokoulua, lähtenyt kotoa 13- vuotiaana.
Kyllä, häntä saattoi pitää tyhmänä, koska hän luki ja kirjoitti huonosti.
Isäni isä, hänellä oli kaunis käsiala, hän hidi kumnallidia luottamustehtäviä, mutta hän oli käynyt pelkän kansakoulun, hän koutuo 9- vuotiaana huutolaiseksi.
Noissa oloissa nousu koulutettuun luokkaan oli todella nihkeää, vaikka halua ja älyllistä kykyä olisi ollut.
Sorry näppivirheet, kännykällä naputan.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.
Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.
Heikompi aines?
Kaikki eivät edes mahtuneet, vaikka pääsikin. Osa pyrki kolmenakin vuonna, ennenkuin mahtui.
Eikä kaikilla ollut varaa oppi-/keskikouluun - tätäkö tarkoitit heikommalla aineksella?
Niin. Ennen oppilaat jaettiin osaamisen ja älyn mukaan ja ne joilla oli älyä pääsivät eteenpäin.
Nykyään kaikki survotaan samaan ja homma etenee sen heikoimman aineksen mukaan.
Totta vain osittain.
Oli vanhempien varallisuudesta ja halusta kiinni myös jatko-opinnot. Katselin kerran anoppini kansaloulutodistusta, kasia ja ysiä.
Juntit vanhemmat eivät kustantaneet keskikoulua. Antoivat 15- vuotiaana bussirahat kouraan ja sanoivat "äp#rän kanssa ei sitten kotiin ole tulemista!".Monessa perheessä ragaa ei ollut, vaikka halua ja älyä olisi ollut.
Juuri tämä on se keskeinen syy miksi peruskoulu-uudistus ylipäätään tehtiin. Kaikilla tuli olla samat mahdollisuudet kouluttautua taustasta ja etenkin varallisuudesta riippumatta, ainakin periaatteessa. Sen ajan demari-Suomen saavutuksia.
Olen syntynyt vuonna 1960.
Kävin kansakoulua kuusi luokkaa.
Menin keskikouluun, joka kesti neljä vuotta.
Sisaruksistani 50-luvulla syntyneet kävivät mainittua koulua viisi luokkaa. Heillä ei ollut käsittääkseni englantia, vaan ruotsia ja saksaa.
Jotkut menivät kansakoulun neljänneltä luokalta läheisen kaupungin oppikouluun. Se oli maksullinen ja yksi tie ylioppilastutkintoa varten.
Olimme viimeinen keskikoululuokka. Seuraavat kävivät peruskoulua kolme vuotta.
Vaikka päätimme yhtä aikaa oppivelvollisuuden, keskikoululaiset ja peruskoululaiset, olimme ihan eri tasolla, sehän on selvääkin. Kielikokeet olivat samat, mutta ei voinut koskaan käyttää samaa arvosteluasteikkoa. Peruskoululaisista ei moni olisi edes läpäissyt siten jotain koetta.
Vielä 60- luvun alkuun saakka maata jäysi sellainen vitsaus kuin tuberkuloosi.
Monessa perheessä elättäjä menehtyi tai menetti suuren osan työkyvystään.
Parantuneetkin joutuivat viettämään vuosia parantolassa eristyksessä.
Sairastumeen perheelle ei ollut toimeentulotukea.
Kuvitelkaa, pulla-ajan kasvatit, pienviljelystila,
Vaikka 6 lasta ja isä joutuu parantolaan vuosiksi, palaa yksikeuhkoisena.
Tilan töistä vastuu lankesi päöosin lapsille, äiti joutui hankkimaan lisäansioita palkkatöistä, joita oli esimerkiksi postin kuljetus, maataloustyöt isommilla tiloilla jne.
Sotien jälkeen tärkeimpiä sosiaaliavun muotoja oli antaa vähävaraisille joutomaata raivattavaksi ja viljeltäväksi, kunnan lunastamia rappiotiloja myös jaettiin tarvitsijoille.
Tämä tarkoitti käytännössä näiden tilojen hoitoa lapsityövoimalla.
Heikompi aines?
Kaikki eivät edes mahtuneet, vaikka pääsikin. Osa pyrki kolmenakin vuonna, ennenkuin mahtui.
Eikä kaikilla ollut varaa oppi-/keskikouluun - tätäkö tarkoitit heikommalla aineksella?