Mikä ihmeen keskikoulu?

No niin nyt on peruskoulut käyty sitten kaikki.  Rauha maassa hyvä tahto .  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikoulun pääsi lahjakkaat ja varakkaiden perheen lapset, sillä se oli maksullinen, maksettiin kirjat, lukukausimaksut jne. eli jos perheellä oli rahaa, lapset saivat käydä keskikoulua ja oppikoulua. 

 Kävin keskikoulun. Se oli 5 v. Sinne piti pyrkiä. Oli kaksipäiväiset kokeet. Oli ilmainen kaikille jotka sinne pääsi. Sieltä jatkoin lukioon ja nyt olen ollut jo eläkkeellä. Lääket tri , pofessori.

Kyllä meillä oli lukukausimaksu + kirjat ja ruoka maksoivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.

Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.

 

Ei se ihan näin mennyt.

Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.

Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!

 

 

Olihan ne heikompaa ainesta, jotka ei päässeet  pääsykokeesta keskikouluun. Olin itse varaton, mutta sain vapaaoppilaspaikan. Kirjat  piti silti maksaa

 Vapaaoppilaspaikkoja oli muutamia.  Ei esim koko luokka voinut olla vapaaoppilaita.  Usein koulut olivat kannatusyhdistysten, toki saivat valtionapua.

Vanhemmalla polvella oli vielä se että piti asua koulupaikkakunnalla,  ei vain kirjat ja tarvikkeet.  Se lukukausimaksu kuitenkin pienin menoerä.   Ei oppikouluja ollut joka kunnassa tai sinne ei edes fyysisesti sopineet kaikki vaikka luokkakoot olivat isoja.

Myös kaverit luokassa vaikuttaa mihin lapset menee ei mene .  Niillä on suuri vaikutus . 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.

Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.

 

Oli myös mahdollista siirtyä keskikouluun vasta kansakoulun viidenneltä luokalta.

Tuo "heikompi aines" on rumasti sanottu. Kaikki eivät päässeet kouluun, koska perheellä ei ollut rahaa tai kouluun oli niin pitkä matka, että olisi pitänyt muiden koulumaksujen lisäksi maksaa "kortteeripaikka".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.

Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.

 

Ei se ihan näin mennyt.

Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.

Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!

 

 

Olihan ne heikompaa ainesta, jotka ei päässeet  pääsykokeesta keskikouluun. Olin itse varaton, mutta sain vapaaoppilaspaikan. Kirjat  piti silti maksaa

Monet päässeet saivat ehtoja tai tulivat maitojunalla kansakouluun.

Heikompi aines kävi töihin päästyään muutamassa vuodessa hyvin arvosanoin iltakouluna keskikoulun ja pääsi hakemaan oppilaitoksiin.  

Sinussa henkii vahvana jako, me oppikoululaiset , nuo tyhmät kansakoululaiset.  Aika jolloin kylältä oppikouluun päässyt ei enää ees moikannut entisiä luokkakavereitaan kansakoulusta kylätiellä.

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.

Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.

Asiaan vaikutti myös perheen varallisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaakseni sinne pääsi jos keskiarvo oli 7 tai sitten soveltuvuuskokeella jos keskiarvo ei riittänyt.

En tiedä, oliko tässä vaihtelua kouluittain, mutta ainakin meillä oli pelkästään koe. Siinä oli muistaakseni toisena päivänä matemaattisia tehtäviä ja toisena kielellisiä. Muistan, että siellä oli runsaasti tehtäviä mallia Mikä näistä ei kuulu joukkoon eli jonkinlainen älykkyystesti kai oli kyseessä. 

 

 

Voi olispa meidänkin koulussa ollut noin. Koko keskikouluun pyrkiminen oli jotenkin salaista, siitä ei ope puhunut paljon mitään, nimesi vaan oppilaat joiden kannattaa sinne hakea todistuksen perusteella toisten oppilaiden kuullen. Joku heikommin pärjäävä oppilas sanoi haluavansa keskikouluun ope kielsi ettei sen kannata sinne hakea. Minusta opettajalta todella ala-arvoista. Mistään pääsykokeista ei puhuttu kun sitten vasta jos ei todistuksella suoraan pääse. Pääsykoe oli sitten joskus heinäkuulla.

Meitä oli 10 lasta.  Jokaisen kansakoulurodistuksen keskiarvo likellä yhdeksää.  Isän periaate oli kun ei kaikkia voi lähettää 70 kmn päähän oppikouluun,  tasapuolisesti ei ketään.  Silloin se oli pitkä matka.

Suurin osa meistä gankkinut aikuisempana koulutuksen.

Lapsikulta keskikoulu on koulu keskellä kylää! Eikö ole kiva, kun tämäkin asia selvisi ;D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.

Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.

 

Asiaan vaikutti myös perheen varallisuus.

 

Sitäkin enemmän vanhempien koulutustaso.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.

Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.

 

Ei se ihan näin mennyt.

Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.

Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!

 

 

Olihan ne heikompaa ainesta, jotka ei päässeet  pääsykokeesta keskikouluun. Olin itse varaton, mutta sain vapaaoppilaspaikan. Kirjat  piti silti maksaa

Missä päin näitä vapaamatkustajapaikkoja jaettiin? Meidän koulussa ei ikinä näistä puhuttukaan ainakaan ääneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.

Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.

 

Asiaan vaikutti myös perheen varallisuus.

 

Sitäkin enemmän vanhempien koulutustaso.

Periaatteessa totta tämäkin, sillä olihan siihen aikaan varakkaammilla  yleensä enemmän koulutusta. Käytännössä vaikutti myös asenteet, jotka mainittu jo aikaisemmin. Monesti äiti vaati tyttären laittamista keskikouluun sillä perusteella, että harmitti niin suunnattomasti se, kun itse ei ollut saanut käydä koulua kykyjen ja halujen mukaan. Toisaalta vielä 1960-luvulla tyttären koulutusta saatettiin pitää turhana, koska "naimisiin se menee kuitenkin".

Ennen peruskoulua oli monissa kunnissa jo ilmainen keskikoulu. Se on yksi selitys sille, että toiset joutuivat maksamaan niin koulukortteerin kuin muut kulut, toiset kävivät keskikoulun ilmaiseksi ja saivat vielä koulukuljetuksen tai ilmaisen asuntolapaikan niin kuin minä.

Ai tääl on näin vanhoja ämmänkropsoja kirjoittamassa. 

Ja sit kiusaatte jotain nuorta reppanaa, joka tuskailee naisettomuuttaan, leuattomuuttan, kaljuuntumistaan ja pituuttaan.

Nyt mahot vähän käytöstapoja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.

Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.

 

Ei se ihan näin mennyt.

Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.

Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!

 

 

Olihan ne heikompaa ainesta, jotka ei päässeet  pääsykokeesta keskikouluun. Olin itse varaton, mutta sain vapaaoppilaspaikan. Kirjat  piti silti maksaa

 

 

Missä päin näitä vapa

Yksityisissä oppikouluissa ainakin joissain. Itse kävin yksityistä ja meidän luokalla oli pari vapaaoppilasta. Lukukauden keskiarvolle oli joku alaraja jotta sai pitää vapaapaikkansa. 

Vierailija kirjoitti:

Keskikoulu tarkoitti nykyisiä luokkia 5-9, siis oppikoulun luokat ennen lukiota.

Meillä se kyllä alkoi jo 4. luokalla. 

Vierailija kirjoitti:

Olen pyrkinyt keskikouluun ja käynyt sen. Onnekseni ko. paikkakunnalla oli täysin ilmainen kunnallinen keskikoulu = oppikoulu. Olin/opiskelin siellä vuodesta 1962/63 vuoteen 1966/67 eli 5 vuotta (kansakoulun 4. luokan jälkeen). Ko. kunnalliset koulut taisivat olla poikkeuksia, ehkä joitain kokeiluja... - Yritin juuri etsiä tarkempia tietoja, mutta eipä oikein löydy...

Oket oikeassa, kunnallisia maksutomia koeskikoukuja oli kokeiluluontoisesti joisakin kunnissa. Itse kävin valtion oppikoulun, joita kaupungissani oli 4 ja yksi yksityinen.

Näihin kaikkiin sai vapaaoppilaspaikkoja. Itsellänikin oli.

Muuten hankin suurimman osan koulurahoista lomatöillä 12 v lähtien. Vasta viidenneltä pyrin, koska sen ikäisenä sain jo lapsenpiian paikankesäksi.

Kävin tyttökoulun, jossa keskikoulu kesti 6 v.

Eri kunnissa oli eri käytäntöjä  joten asiasta ei kannata riidellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.

Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.

 

Ei se ihan näin mennyt.

Tuohon aikaan ei sossu jakanut avustuksia ja oli monia, jotka eivät voineet pyrkiä oppikouluun, koska vanhemmilla ei ollut rahaa maksaa lukukausimasuja ja koulutarvikkeita.

Halventvaa puhua heikommasta aineksesta!

 

 

Olihan ne heikompaa ainesta, jotka ei päässeet  pääsykokeesta keskikouluun. Olin itse varaton, mutta sain vapaaoppilaspaikan. Kirjat  piti silti maksaa

 

 

Monet päässeet saivat e

Ei ihme että maan asiat menee tätä rataa jos keskikoululaisten asenne kansalaiskoululaisia kohtaan oli "heikompaa ainesta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun piti pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Keskikoulusta jatkettiin sitten lukioon ja siitä yliopistoon.

Heikompi aines, joka ei päässyt keskikouluun, jatkoi kansakoulua ja sen jälkeen kansalaiskoulua oppivelvollisuusiän loppuun.

 

Oli myös mahdollista siirtyä keskikouluun vasta kansakoulun viidenneltä luokalta.

 

Tuo "heikompi aines" on rumasti sanottu. Kaikki eivät päässeet kouluun, koska perheellä ei ollut rahaa tai kouluun oli niin pitkä matka, että olisi pitänyt muiden koulumaksujen lisäksi maksaa "kortteeripaikka".

Kuvastaa vaan tuon "heikompi aines" sanojan älykkyysosamäärän ja mitä "ainesta" on.

Aloitin keskikoulun vuonna 1957 ja se kesti kohdallani 7 vuotta, vaikka olinkin lahjakas oppilas. Opiskelin useana vuotena kesällä 1-2 kuukaudessa sen mihin toisilla saattoi mennä 9 kuukautta. Aina en minäkään onnistunut vaan tarkistelin pari kertaa mitä olisi 9 kk aikana minunkin tullut oppia.