Lue keskustelun säännöt.
Pakko muuttaa yksin tuntemattomaan kaupunkiin, ei riitä rahat enää Hkiin :(
07.02.2020 |
Nelikymppisenä sinkkuna on tullut aika vihdoin tunnustaa tosiasiat ja nostaa kytkintä Helsingistä / pk-seudulta. Ahkerasti työtä tekevänä hieman keskipalkkaa isompaa palkkaa saavana ihmisenä tässä ei vaan ole enää mitään järkeä. Kaikki rahat menevät normaalin vuokrakämpän vuokraan, kaupungin halpoihin asuntoihin ei ole tulojen vuoksi asiaa. Taakse jäävät rakkaat maisemat ja kaikki sosiaaliset suhteet ja ison kaupungin kulttuuriharrastukset. Olen tosi surullinen ja pelkään, mitä mielenterveydelle käy yksin vieraassa kaupungissa. Siellä on kuitenkin mahdollisuus saada rahaa säästöön sen verran, että saan vanhuuteni edes jollain tavalla turvattua. Kohtalotovereita? Miten sujuu muutto tuntemattomalle pikkupaikkakunnalle aikuisena? Voiko siitä selvitä järjissään?
Ja pliis, ei nyt jankkia siitä, etten osaisi säästää tai hoitaa raha-asioitani. Osaan kyllä.
Kommentit (128)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalla syntyneenä en itse ymmärrä miten joku kestää sitä, että ei pääse helposti ja nopeasti metsään. Ah, havupuut, tuulen humina, tähtitaivas, lintujen laulu ja muut metsän eläimet.
Bussit, ratikat, ruuhkat ja tungokset ovat kauhistus.
Helsingissä pääsee :)
Jännä, ikinä ei pääse niissä ketjuissa joissa kehotetaan menemään keräämään marjoja ja sieniä. Ei pääse millään ja jos pääsee niin maksaa aina ihan hirveästi.
Katso karttaa, niin näet metsäalueet H.gissä ja sen ympäristössä.
Ja rannat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalla syntyneenä en itse ymmärrä miten joku kestää sitä, että ei pääse helposti ja nopeasti metsään. Ah, havupuut, tuulen humina, tähtitaivas, lintujen laulu ja muut metsän eläimet.
Bussit, ratikat, ruuhkat ja tungokset ovat kauhistus.
Helsingissä pääsee :)
Jännä, ikinä ei pääse niissä ketjuissa joissa kehotetaan menemään keräämään marjoja ja sieniä. Ei pääse millään ja jos pääsee niin maksaa aina ihan hirveästi.
Jaa. No mä kyllä kävin koko syksyn katteleen marjoja ja sieniä tuolla metsässä ja päivittäin metsässä menen tunnin tai puolitoista koiran kanssa. Helsingin keskustaan pääsen vartissa julkisilla.
No mutta äkkiähän sinä tutustut uusiin ihmisiin toisaallakin, eikö?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kyynel. Joutuu ihan yksin muuttamaan jo nelikymppisenä pois kotikaupungistaan. OMG.
Minä muutin 18-40-vuotiaana uudelle paikkakunnalle seitsemän kertaa. Eikä se edes ole paljon.
Tyttäreni on 18-28-vuotiaana muuttanut yksin uudelle paikkakunnalle neljä kertaa. Poikani 18-28-vuotiaana samoin neljä kertaa.Kuten sanoin tuolla aiemmin, Helsinki on kotikaupunkini, mutta viides kaupunki jossa asun Suomessa. Sikäli kun sillä nyt on väliä. Kyse oli enemmän siitä, että harmittaa kun ei voi asua kotonaan. Ajattelin, että muuttaminen saisi nyt minun osaltani riittää, tuntuisi hyvältä jo vähän juurtua. Ap
Sanoit miettineesi hartaasti, muttet oikein kuitenkaan valota, miksi joudut lähtemään, eli käytännön asioita.
Hyvää jatkoa joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki muut kuin Helsinki on siis paskapitäjiä ja kaikki työt muualla kuin Helsingissä on paskatöitä.
Tämä selvä 🙄
Täh?? Mistäs tämä asia tähän tupsahti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapseni ovat alle 30v keskipalkkaisia sinkkuja ja molemmat ostivat ensiasunnon jo pari vuotta sitten, toinen Kivenlahdesta ja toinen Puotilasta. Kummankin asunto maksoi alle 150.000 euroa, omaa rahaa oli 10.000-15.000.
Tämä on se paras resepti. Ensiasunto kannattaa ostaa heti, kun on päässyt töihin. Tällä tavalla mekin aloitimme. Kun sitten kaksi yksiötä myytiin, saatiin niillä 62 neliön kolmio.
Ja vuosi oli mikä? Ja kuinka monen ihmisen tuloilla lähdettiin liikkeelle ja oliko ollut mahdollisesti siinä taustalla jotain pikku perintöä tai mahdollisuutta asp-säästämiseen tmv?
Ei ollut perintöjä kummallakaan. Itse olin kesän töissä Saksassa oluttehtaalla ja sain sen verran säästöön, että laina irtosi 25 neliön yksiöön.
Nyt sitä pitäisi saada sitten säästöön semmonen 30 000 euroa. Siinä saa vähän kaljaa panna.
Katsoin vähän aikaa sitten samaa asuntoa, jonka Lähderannasta silloin ostin, maksoi n.100.000€. Kyllä siihen pääsee pienilläkin säästöillä käsiksi, jos on vakitulot.
Pääseekö siitä myös halutessaan eroon ilman että tulee takkiin?
Pääsee. Pieni Kerrostaloasunto pääkaupunkiseudulla on varma nakki. Ensiasunnon etsijöitä on paljon. Meidän ei tarvinnut ottaa yhtään lisälainaa, kun kumpikin myytiin yksiömme ja ostettiin 62 neliön pieni kolmio Laajalahdesta.
Valitettavasti myös Helsingissä ja pk-seudulla on alueita, jotka eivät ole varma nakki. Ihan mistä tahansa ei kannata asuntoa ostaa,.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, mitä muuta kulttuuritarjontaa Helsingissä on kuin ooppera, mitä ei löydy muista isoista maakuntakeskuksista?
Ja jos asumiskulut putoaa, niin eikö niistä säästyvillä varoilla voi sitten tehdä muutaman kerran vuodessa kulttuurimatkan Helsinkiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kyynel. Joutuu ihan yksin muuttamaan jo nelikymppisenä pois kotikaupungistaan. OMG.
Minä muutin 18-40-vuotiaana uudelle paikkakunnalle seitsemän kertaa. Eikä se edes ole paljon.
Tyttäreni on 18-28-vuotiaana muuttanut yksin uudelle paikkakunnalle neljä kertaa. Poikani 18-28-vuotiaana samoin neljä kertaa.Kuten sanoin tuolla aiemmin, Helsinki on kotikaupunkini, mutta viides kaupunki jossa asun Suomessa. Sikäli kun sillä nyt on väliä. Kyse oli enemmän siitä, että harmittaa kun ei voi asua kotonaan. Ajattelin, että muuttaminen saisi nyt minun osaltani riittää, tuntuisi hyvältä jo vähän juurtua. Ap
Sanoit miettineesi hartaasti, muttet oikein kuitenkaan valota, miksi joudut lähtemään, eli käytännön asioita.
Hyvää jatkoa joka tapauksessa.
Sitä samaa. Ja muistuttaisin edelleen, että 18-28 -vuotiaana muuttaminen on hyvin eri asia kuin nelikymppisenä muuttaminen pikkukaupunkiin, josta ei tunne ketään. Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus elää kotonaan ja juurtua hautessaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta kysyn, mitä muuta kulttuuritarjontaa Helsingissä on kuin ooppera, mitä ei löydy muista isoista maakuntakeskuksista?
Ja jos asumiskulut putoaa, niin eikö niistä säästyvillä varoilla voi sitten tehdä muutaman kerran vuodessa kulttuurimatkan Helsinkiin?
Helsingissä on paljon laadukasta teatteritarjontaa, myös Indie-kamaa. Q-teatteri on aivan ykkönen. Ravintoloissa löytyy todella paljon tarjontaa ja laadukkaita paikkoja on riittävästi. On paljon erilaisia hauskoja elokuvateattereita, joissa voi nähdä muitakin kuin bulkkileffoja ja ehkä vaikka ottaa katsomossa lasin viiniä tai juustotarjottimenkin samalla. On paljon keikkoja, konsertteja, erilaisia keskustelutilaisuuksia, kahviloita, Oodi-kirjasto, lastenkulttuuria, kaupunkitapahtumia kaduilla kesäisin, Valoviikot talvella, Taiteiden yö, harrastusmahdollisuuksia erittäin laajasti, Työväenopistossa uskomaton määrä edullisia kursseja, kulttuurista diversiteettiä näkyvissä katukuvassa, mahdollisuus tutustua erilaisiin ihmisiin, ja paljon avoimempi, rennompi ja sallivampi tunnelma, kaikesta tästä monimuotoisuudesta johtuen. Ja tätä listaa voisi jatkaa vielä aika pitkään Joku nyt varmaan tästäkin suuttuu, mutta toisille meistä tällaiset asiat ovat tärkeitä. Näiden asioiden ei tarvitse olla kaikille tärkeitä, mutta minulle nämä ovat, ja siksi haluan asua Helsingissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omat lapseni ovat alle 30v keskipalkkaisia sinkkuja ja molemmat ostivat ensiasunnon jo pari vuotta sitten, toinen Kivenlahdesta ja toinen Puotilasta. Kummankin asunto maksoi alle 150.000 euroa, omaa rahaa oli 10.000-15.000.
Hei nyt pitäisi alkaa todellakin vakavasti puhumaan perheen perustamisesta jos "alle 30v" tarkoittaa että ikää on jotain 28!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat lapseni ovat alle 30v keskipalkkaisia sinkkuja ja molemmat ostivat ensiasunnon jo pari vuotta sitten, toinen Kivenlahdesta ja toinen Puotilasta. Kummankin asunto maksoi alle 150.000 euroa, omaa rahaa oli 10.000-15.000.
Tämä on se paras resepti. Ensiasunto kannattaa ostaa heti, kun on päässyt töihin. Tällä tavalla mekin aloitimme. Kun sitten kaksi yksiötä myytiin, saatiin niillä 62 neliön kolmio.
Ja vuosi oli mikä? Ja kuinka monen ihmisen tuloilla lähdettiin liikkeelle ja oliko ollut mahdollisesti siinä taustalla jotain pikku perintöä tai mahdollisuutta asp-säästämiseen tmv?
Ei ollut perintöjä kummallakaan. Itse olin kesän töissä Saksassa oluttehtaalla ja sain sen verran säästöön, että laina irtosi 25 neliön yksiöön.
Nyt sitä pitäisi saada sitten säästöön semmonen 30 000 euroa. Siinä saa vähän kaljaa panna.
Katsoin vähän aikaa sitten samaa asuntoa, jonka Lähderannasta silloin ostin, maksoi n.100.000€. Kyllä siihen pääsee pienilläkin säästöillä käsiksi, jos on vakitulot.
Pääseekö siitä myös halutessaan eroon ilman että tulee takkiin?
Pääsee. Pieni Kerrostaloasunto pääkaupunkiseudulla on varma nakki. Ensiasunnon etsijöitä on paljon. Meidän ei tarvinnut ottaa yhtään lisälainaa, kun kumpikin myytiin yksiömme ja ostettiin 62 neliön pieni kolmio Laajalahdesta.
Valitettavasti myös Helsingissä ja pk-seudulla on alueita, jotka eivät ole varma nakki. Ihan mistä tahansa ei kannata asuntoa ostaa,.
Tällä hetkellä on parempi katsoa ensin, mihin ollaan menossa.Asua sen aikaa vuokralla. Pian saattaa saada asuntoja halvalla. En nyt aivan luota siihen, mutta aika näyttää.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta kysyn, mitä muuta kulttuuritarjontaa Helsingissä on kuin ooppera, mitä ei löydy muista isoista maakuntakeskuksista?
Ja jos asumiskulut putoaa, niin eikö niistä säästyvillä varoilla voi sitten tehdä muutaman kerran vuodessa kulttuurimatkan Helsinkiin?
Niinpä. Tosin tarjontaa on vähemmän, mutta ihan riittävästi. Ei ainakaan työelämässä mukana oleva jaksa riekkua joka päivä jossain kulttuuririennoissa.
Tän ei nyt pitänyt olla keskustelu siitä, miksi joku haluaa asua Helsingissä ja miksi joku haluaa asua muualla, koska kaikkihan nyt saavat asua ihan missä lystäävät. Helsinki on silti ihan erilainen kuin muut suomen kaupungit, ja toiset tykkäävät sellaisesta. Siihen ei oikein korvikkeeksi käy sitten mikään muu Suomen paikkakunta, jos ihan vakavasti haluaa elää kaupunkikulttuuria. Ja tämä väheksymättä kenenkään muun toisenlaisia mieltymyksiä. Kukin tavallaan.
Kun asuin parissa pienemmässä kaupungissa, kyllä se elämänmeno oli ihan toisenlaista. Sitä katsoi sitten, että mitäs täällä voi harrastaa ja valitsi joko jumpan tai kuoron. Ja jos halusi mennä syömään, se oli joko Amarillo tai Rosso. Menot piti suunnitella ihan eri tavalla, ei voinut lähteä johonkin silloin kun huvitti, vaan oli pakko mennä silloin kun jossain oli jotain, ja siellä olikin sitten puolet kaupungista samassa paikassa. Kulkeminen kävi joko jonkun autolla tai taksilla, tai sitten harvakseltaan ehkä meni bussi. Piti toimia kaupungin ehdoilla, eikä voinut olla luova ja spontaani ja kokeilla uusia asioita ja innostua. Jos nyt Helsingissä yhtäkkiä vaikka keksisin kiinnostua jostain trapetsikävelystä, löytäisin kyllä siihen harjoitusryhmän sitä varten. Ihmisiin tutustuminen on helpompaa ja omien mielenkiinnon kohteiden seuraaminen samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin haluaisin muuttaa yhdestä keskisuuresta kaupungista pois myös pienempään just ihan jo elämisen kulujen takia. Ja toisaalta olen tympääntynyt tähän kaupunkiin. Harva/ei kukaan yksityinen vaan ottaa työtöntä vuokralaiseksi ainakin mulle tehtiin tämä selväksi ennen nykyistä kunna kämppääni. Onko kokemuksia muutta työttömänä pienempään kaupunkiin? kun siinähän tavallaan menettää loputkin mahdollisuudet työllistyä, mutta ei näitä töitä ole ihmeemmin näissä isommissakaan kaupungeissa kaikille halukkaille. Ja muuttokuluihin ei saa mitään tukea jos ei ole töitä tiedossa uudessa paikassa et sekin estää kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Maalla syntyneenä en itse ymmärrä miten joku kestää sitä, että ei pääse helposti ja nopeasti metsään. Ah, havupuut, tuulen humina, tähtitaivas, lintujen laulu ja muut metsän eläimet.
Bussit, ratikat, ruuhkat ja tungokset ovat kauhistus.
Minä tykkään näistä maalaisasioista, mutta myös kaupungista. Ruuhkassa on hauska katsella toisia ja olla yksi monista.
Vierailija kirjoitti:
Luulet että Helsinki on elämä. On sitä elämää muuallakin. Ihmiset on niin rajoittuneita
Montako kertaa olet itse muuttanut yksin uuteen kaupunkiin/kylään?
Minä sairastuin masennukseen kun muutin suuresta kaupungista yksin alle 5000 asukkaan kyräilevään kylään.
Muutin suuresta kaupungista yksin maalle. Syynä oli työ.
Menetin hiljalleen yhteydet vanhoihin ystäviin, jouduin lopettamaan vanhat harrastukset, jouduin hankkimaan auton, sosiaalinen elämä kärsii. Muutosta on kulunut 10 vuotta ja vihdoin hain apua terapiasta. Nämä ovat olleet elämäni raskaimpia vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Mikä se sellainen tuntematon kaupunki on?
Sama mistä tuntematon sotilas oli kotoisin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta kysyn, mitä muuta kulttuuritarjontaa Helsingissä on kuin ooppera, mitä ei löydy muista isoista maakuntakeskuksista?
Ja jos asumiskulut putoaa, niin eikö niistä säästyvillä varoilla voi sitten tehdä muutaman kerran vuodessa kulttuurimatkan Helsinkiin?
Tällä nykyisellä paikkakunnalla ei ole edes elokuvateatteria. Kirjastokin suljettiin. Paikallisessa kapakassa ei käy esiintyjiä...viimeisin esiintyjä oli Tuksu ja siitäkin joitain vuosia.
Olin ennen aktiivinen konserteissa ja teatterissa kävijä. Ajan nyt kerran kuukaudessa naapurikaupunkiin esim. käymään kirjastossa tai teatterissa.
... ja jos nyt vielä rautalangasta, vaikka en ymmärrä millä tavalla tällä on mitään väliä: En ole alunperin kotoisin täältä. Se ei ole minulle kodin määritelmä. Ap