Millainen nainen pärjää parhaiten miesvaltaisessa työpaikassa?

Vierailija kirjoitti:

No itse olen hyvin miesvaltaisessa työpaikassa. N. 90% työntekijöistä on miehiä. Hyvin pärjään kun en juoruile selän takana, heitän läppää ja jaksan välillä miesten huonoja juttuja 😃 ei vaan, oikeasti miesvaltaisessa työpaikassa on paljon kivempi olla... ei selkäänpuukotusta tai kyräilyä vaan rehti ja reilu meininki huumorilla höystettynä.

15v miesalalla työskennelleena voin kuule kertoa että miehetkin osaa tuon kyräilyn, juoruilun ja selkäänpuukotuksen aivan mainiosti. Ehkä olet vain naiivi, tai sinä olet se josta puhutaan selän takana, jos et ole asiaa huomannut...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen töissä lakifirmassa, eli miesvoittoisella työpaikalla (enkä keitä kahvia). Olen kaikin puolin tavis ja työssäni hyvä. En näe mitään eroa miespuolisten kollegoiden suhtautumisessa minuun ja muihin. Teemme töitä, puhumme töistä. Rasvainen läppä ei lennä.

Erikoisia stereotypioita täällä.

Niin eihän vahva itsenäinen nykynainen kahvia keitä, kun se on naisen arvoa alentavaa. :D Niin tälläiset naiset ei pärjää, jotka  joka käänteessä korostaa kuinka kova jätkä on. (En tarkoita, että lainattu kirjoittaja olisi tälläinen)

Se oli kyllä ihan vitsiksi tarkoitettu. Harmi kun meni ohi sulta.

Hohhoijaa. Huomasitko yhtään mikä sinulta itseltäsi meni ohi?

Kommentoin ainoastaan kahvinkeittoheittooni takertumistasi. Miksi edes tartuit siihen? Kirjoita oma kokemuksesi vaan.

Ja minä kirjoitin siitä millaiset naiset ei siellä työelämässä ei pärjää ja tämäkin perustuu ihan kokemukseen sillä omilla työpaikoilla on ollut nainen, jos toinekin joka on ihan tosissaan tuon kanssa, että ei sitä kahvia keitä ja kuinka on esim. peruuttanut autoa enemmän kuin moni mies on mennyt eteen päin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen töissä lakifirmassa, eli miesvoittoisella työpaikalla (enkä keitä kahvia). Olen kaikin puolin tavis ja työssäni hyvä. En näe mitään eroa miespuolisten kollegoiden suhtautumisessa minuun ja muihin. Teemme töitä, puhumme töistä. Rasvainen läppä ei lennä.

Erikoisia stereotypioita täällä.

Niin eihän vahva itsenäinen nykynainen kahvia keitä, kun se on naisen arvoa alentavaa. :D Niin tälläiset naiset ei pärjää, jotka  joka käänteessä korostaa kuinka kova jätkä on. (En tarkoita, että lainattu kirjoittaja olisi tälläinen)

Se oli kyllä ihan vitsiksi tarkoitettu. Harmi kun meni ohi sulta.

Hohhoijaa. Huomasitko yhtään mikä sinulta itseltäsi meni ohi?

Kommentoin ainoastaan kahvinkeittoheittooni takertumistasi. Miksi edes tartuit siihen? Kirjoita oma kokemuksesi vaan.

Ja minä kirjoitin siitä millaiset naiset ei siellä työelämässä ei pärjää ja tämäkin perustuu ihan kokemukseen sillä omilla työpaikoilla on ollut nainen, jos toinekin joka on ihan tosissaan tuon kanssa, että ei sitä kahvia keitä ja kuinka on esim. peruuttanut autoa enemmän kuin moni mies on mennyt eteen päin.

Viittasin kahvinkeittokommentillani siihen, että en ole siellä firmassa töissä missään sihteerin asemassa. Kahvia meillä ei keitä kukaan, se tulee ihan vivusta kääntämällä.

Koetteko te naiset oikeasti, että olette jotenkin alakynnessä miehiin nähden, että teidän pitäisi jotenkin erityisesti PÄRJÄTÄ miesvaltaiselle työpaikalla? Tai että naisen tulee olla tietynlainen, jotta voi pärjätä miesvaltaisessa työpaikassa? Vai ovatko nämä vastaajat ihmisiä, joilla ei ole miehiin mitään kontaktia saati kokemusta heistä työkavereita ja vastaukset perustuvat stereotypioihin? Itse olen tuore DI alalta, jossa opiskelijoista aika tarkalleen 90% miehiä ja samaa suhdetta noudattelee jakauma toki työelämässä. Kerran opiskeluaikana luentosalissa havahduin siihen, että olen ainoa nainen paikalla ja tajusin, etten koskaan aiemmin ollut edes ajatellut asiaa sukupuolen näkökulmasta. Ei tuollaisiin asioihin arjessa edes kiinnitä huomiota. En ole myöskään koskaan työelämässä tai opiskellessa joutunut kuuntelemaan mitään rasvaisia vitsejä tai sovinistisia heittoja, noita viljelevät ovat muutenkin nykyisin vähemmistössä ja yleensä vanhempia, kouluttamattomia miehiä.

Vierailija kirjoitti:

No itse olen hyvin miesvaltaisessa työpaikassa. N. 90% työntekijöistä on miehiä. Hyvin pärjään kun en juoruile selän takana, heitän läppää ja jaksan välillä miesten huonoja juttuja 😃 ei vaan, oikeasti miesvaltaisessa työpaikassa on paljon kivempi olla... ei selkäänpuukotusta tai kyräilyä vaan rehti ja reilu meininki huumorilla höystettynä.

Olisiko tuo ei selkään puukottaminen kuitenkin työpaikkasidonnainen, eikä sukupuolisidonnainen asia? 

Vierailija kirjoitti:

Vähemmän on sellaista selkäänpuukotusta ja kyräilyä kyllä kun ei ole montaa naista. Aiemmissa työpaikoissa oli ja siihen piti esimiesten puuttua ja tuli irtisanomisiakin. Ihan hullua hommaa.

Ihan oma itseni olen, en tiedä millainen pärjää kun työ on sellaista että ei sukupuolella väliä, kaikki pärjää :D

Miehet ovat erittäin kunnianhimoisia, joten heitä parempi nainen saa aikaan selkäänpuukottamista. Miehet osaavat pelaamisen ja selkäänpuukottamisen siinä kuin naisetkin. Miesten kyräily on vielä asteen raaempaa ja suorempaa riitelyä kuin naisilla, naisilla verhotumpaa. Kaunis ja pätevä nainen saa miehille kateellisuuskohtauksen, jos mies itse ei ole komea.

Miehekäs nainen, pitkä, harteikas, piirteiltään miehekäs ei aiheuta miehille himoja, joten sellainen pärjää parhaiten. Naisen pitää myös olla aika turtunut miesten juttuihin ja tapoihin, että ei välitä niistä.

Mä olen pärjännyt hyvin 20 vuotta. Hoidan hommani hyvin ja lähden kotiin, sosialisointi "työkavereiden" kanssa ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Koetteko te naiset oikeasti, että olette jotenkin alakynnessä miehiin nähden, että teidän pitäisi jotenkin erityisesti PÄRJÄTÄ miesvaltaiselle työpaikalla? Tai että naisen tulee olla tietynlainen, jotta voi pärjätä miesvaltaisessa työpaikassa? Vai ovatko nämä vastaajat ihmisiä, joilla ei ole miehiin mitään kontaktia saati kokemusta heistä työkavereita ja vastaukset perustuvat stereotypioihin? Itse olen tuore DI alalta, jossa opiskelijoista aika tarkalleen 90% miehiä ja samaa suhdetta noudattelee jakauma toki työelämässä. Kerran opiskeluaikana luentosalissa havahduin siihen, että olen ainoa nainen paikalla ja tajusin, etten koskaan aiemmin ollut edes ajatellut asiaa sukupuolen näkökulmasta. Ei tuollaisiin asioihin arjessa edes kiinnitä huomiota. En ole myöskään koskaan työelämässä tai opiskellessa joutunut kuuntelemaan mitään rasvaisia vitsejä tai sovinistisia heittoja, noita viljelevät ovat muutenkin nykyisin vähemmistössä ja yleensä vanhempia, kouluttamattomia miehiä.

Sinä olet eri sukupolvea kuin esim. minä. Olen syntynyt kahden eri ajan vaikutuksen aikoihin. Naiset oli vaimoja ja miehet perheenpäitä sekä ajan joilloin feminismi ja girlpower olivat vahvimmillaan. Lapsuuteni kasvavoin sellaisessa ympäristössä ja ajassa, jossa naiseus vielä määritettiin ulkomuoto- sekä käytösseikkojen mukaan. Teini-iässä sekä aikuisuuden kynnyksellä naiset alkoivat omaksumaan naiseudessa kokonaan uuden roolin, jolloin oltiin kiinni vanhassa, mutta yritettiin olla modernisoituneita eli kamppailtiin perinteisen vaimon ja vahvan itsenäisen naisen välillä. Itse määritän itseni ihmisenä, joka vain sattuu olemaan sukupuoleltaan nainen, mutta joillakin tuntuu olevan vielä vaikea päättää kummalle puolelle kallistuvat.

Tavallinen tervejärkinen kommunikaatiotaitoinen ihminen. Olen nainen miesvaltaisella alalla.

Vierailija kirjoitti:

Koetteko te naiset oikeasti, että olette jotenkin alakynnessä miehiin nähden, että teidän pitäisi jotenkin erityisesti PÄRJÄTÄ miesvaltaiselle työpaikalla? Tai että naisen tulee olla tietynlainen, jotta voi pärjätä miesvaltaisessa työpaikassa? Vai ovatko nämä vastaajat ihmisiä, joilla ei ole miehiin mitään kontaktia saati kokemusta heistä työkavereita ja vastaukset perustuvat stereotypioihin? Itse olen tuore DI alalta, jossa opiskelijoista aika tarkalleen 90% miehiä ja samaa suhdetta noudattelee jakauma toki työelämässä. Kerran opiskeluaikana luentosalissa havahduin siihen, että olen ainoa nainen paikalla ja tajusin, etten koskaan aiemmin ollut edes ajatellut asiaa sukupuolen näkökulmasta. Ei tuollaisiin asioihin arjessa edes kiinnitä huomiota. En ole myöskään koskaan työelämässä tai opiskellessa joutunut kuuntelemaan mitään rasvaisia vitsejä tai sovinistisia heittoja, noita viljelevät ovat muutenkin nykyisin vähemmistössä ja yleensä vanhempia, kouluttamattomia miehiä.

Näin minäkin luulin vielä opiskeluaikana 15v sitten. Odotapa työelämää niin saattaa silmät aueta. Naisena joutuu olemaan todella varovainen jotta tulee kohdelluksi ammattilaisena mutta ei uhkana. Harva asia on niin herkkä kuin (joidenkin) miehinen ego. Jos vahingossa rikot sen, saat tuta koston ja olet ikuinen vihanainen.

Olen "naistenhommissa" (toimistossa) miesvaltaisessa firmassa. Ainoa mies, jonka kanssa on tullut vähän ongelmaa, on toimiston ainut mies! Noiden duunareiden kanssa ei ole mitään ongelmaa. Ne kohtelevat kuin kuningatarta, kun taas tuolla toimiston miehellä on selkeästi "olen parempi kuin muut" - asenne. Eihän hänen tempuilleen voi kuin nauraa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koetteko te naiset oikeasti, että olette jotenkin alakynnessä miehiin nähden, että teidän pitäisi jotenkin erityisesti PÄRJÄTÄ miesvaltaiselle työpaikalla? Tai että naisen tulee olla tietynlainen, jotta voi pärjätä miesvaltaisessa työpaikassa? Vai ovatko nämä vastaajat ihmisiä, joilla ei ole miehiin mitään kontaktia saati kokemusta heistä työkavereita ja vastaukset perustuvat stereotypioihin? Itse olen tuore DI alalta, jossa opiskelijoista aika tarkalleen 90% miehiä ja samaa suhdetta noudattelee jakauma toki työelämässä. Kerran opiskeluaikana luentosalissa havahduin siihen, että olen ainoa nainen paikalla ja tajusin, etten koskaan aiemmin ollut edes ajatellut asiaa sukupuolen näkökulmasta. Ei tuollaisiin asioihin arjessa edes kiinnitä huomiota. En ole myöskään koskaan työelämässä tai opiskellessa joutunut kuuntelemaan mitään rasvaisia vitsejä tai sovinistisia heittoja, noita viljelevät ovat muutenkin nykyisin vähemmistössä ja yleensä vanhempia, kouluttamattomia miehiä.

Näin minäkin luulin vielä opiskeluaikana 15v sitten. Odotapa työelämää niin saattaa silmät aueta. Naisena joutuu olemaan todella varovainen jotta tulee kohdelluksi ammattilaisena mutta ei uhkana. Harva asia on niin herkkä kuin (joidenkin) miehinen ego. Jos vahingossa rikot sen, saat tuta koston ja olet ikuinen vihanainen.

??? Olen ollut työelämässä jo useamman vuoden, olen tehnyt oman alan hommia siitä lähtien, kun sain alemman korkeakoulututkinnon pakettiin, eli melkein viisi vuotta ja en ole tuollaista huomannut.

Itse olin aikanaan ainoa nainen miesvaltaisessa työpaikassa.

Ja voi kuulkaa, voi sitä miesten keskinäisen selkäänpuukotuksen ja selän takana naureskelun ja juoruilun määrää! Minä olin se hyvä tyyppi, koska olin uusi, ja olin nainen. Ja vältyin pahimmilta puheilta. Varmaan minustakin selän takana jotain puhuttiin.

Mutta kyllä se on niin, että mikä tahansa työpaikka, sukupuoleen katsomatta, voi olla ihan kammottavan kuppikuntainen selkäänpuukottajien leiri. Varmasti riski selkäänpuukotukseen on suurempi työpaikoilla, joissa sukupuolijakauma on jompaan kumpaan suuntaan vinoutunut. 

Mutta että ei se nyt niin mene, että miehet olisivat automaattisesti reiluja toisilleen :´D Oli erittäin mielenkiintoista huomata, että miehet ne vasta kovia juoruilijoita ovatkin! (Olen siis työskennellyt myös hyvin naisvaltaisissa paikoissa, joten vertailukohtia löytyy).

Itse työskentelen insinöörinä miesvaltaisella alalla ja olen luonteeltani rauhallinen introvertti. Kaikki kommunikoivat kanssani asiallisesti ja ammattimaisesti. En ole mikään tosikko kuitenkaan, mutta ei kohdalleni ole osunut mitään limaisia vitsejä tai että minua pidettäisiin jotenkin heikompana.

Vierailija kirjoitti:

No itse olen hyvin miesvaltaisessa työpaikassa. N. 90% työntekijöistä on miehiä. Hyvin pärjään kun en juoruile selän takana, heitän läppää ja jaksan välillä miesten huonoja juttuja 😃 ei vaan, oikeasti miesvaltaisessa työpaikassa on paljon kivempi olla... ei selkäänpuukotusta tai kyräilyä vaan rehti ja reilu meininki huumorilla höystettynä.

Miehet on kuule pahempia juoruilijoita ja utelijoita monasti kuin naiset. Ne harrastaa keskenään yätö, ei ehkä silloin kuin naisia on paikalla.

Naisia aina haukutaan näistä. Naiset on kyllä enemmän traamakuninkaita kuin miehet.

Vierailija kirjoitti:

Koetteko te naiset oikeasti, että olette jotenkin alakynnessä miehiin nähden, että teidän pitäisi jotenkin erityisesti PÄRJÄTÄ miesvaltaiselle työpaikalla? Tai että naisen tulee olla tietynlainen, jotta voi pärjätä miesvaltaisessa työpaikassa? Vai ovatko nämä vastaajat ihmisiä, joilla ei ole miehiin mitään kontaktia saati kokemusta heistä työkavereita ja vastaukset perustuvat stereotypioihin? Itse olen tuore DI alalta, jossa opiskelijoista aika tarkalleen 90% miehiä ja samaa suhdetta noudattelee jakauma toki työelämässä. Kerran opiskeluaikana luentosalissa havahduin siihen, että olen ainoa nainen paikalla ja tajusin, etten koskaan aiemmin ollut edes ajatellut asiaa sukupuolen näkökulmasta. Ei tuollaisiin asioihin arjessa edes kiinnitä huomiota. En ole myöskään koskaan työelämässä tai opiskellessa joutunut kuuntelemaan mitään rasvaisia vitsejä tai sovinistisia heittoja, noita viljelevät ovat muutenkin nykyisin vähemmistössä ja yleensä vanhempia, kouluttamattomia miehiä.

Näin minäkin luulin vielä opiskeluaikana 15v sitten. Odotapa työelämää niin saattaa silmät aueta. Naisena joutuu olemaan todella varovainen jotta tulee kohdelluksi ammattilaisena mutta ei uhkana. Harva asia on niin herkkä kuin (joidenkin) miehinen ego. Jos vahingossa rikot sen, saat tuta koston ja olet ikuinen vihanainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivoton. Nauraa miesten tyhmille jutuille kuin viimeistä päivää.

Komppaan tätä. Ei kukaan normaali ihminen jaksa kuunnella sovinistista paskanjauhantaa hermostumatta päivästä toiseen. Jonkinlaisen lobotomian se vaatii.

Mä olen työpaikassa, jossa n. 95% on miehiä. Naisia siis kourallinen. Naisista yksi on tuollainen tyhjännauraja, toinen sanoo huomenta ja johan taas naurattaa. Loput ovat fiksuja, ammattimaisia ja heillä on ehkä vähän enemmän sietokykyä esim huonoille, härskeille viesteille kuin pahimmilla #metoo -ihmisillä.

Vierailija kirjoitti:

Itse työskentelen insinöörinä miesvaltaisella alalla ja olen luonteeltani rauhallinen introvertti. Kaikki kommunikoivat kanssani asiallisesti ja ammattimaisesti. En ole mikään tosikko kuitenkaan, mutta ei kohdalleni ole osunut mitään limaisia vitsejä tai että minua pidettäisiin jotenkin heikompana.

Mä olen kyllä kuullut limaisia vitsejä, olen ehkä sellaisen joskus kertonutkin. Minuakaan ei pidetä heikompana miesten toimesta, koska en ole ikinä antanut siihen ikinä syytä.

Vierailija kirjoitti:

Näin minäkin luulin vielä opiskeluaikana 15v sitten. Odotapa työelämää niin saattaa silmät aueta. Naisena joutuu olemaan todella varovainen jotta tulee kohdelluksi ammattilaisena mutta ei uhkana. Harva asia on niin herkkä kuin (joidenkin) miehinen ego. Jos vahingossa rikot sen, saat tuta koston ja olet ikuinen vihanainen.

Millä ihmeen alalla työskentelet että olisi noin noloja miehiä siellä työssä. Ei kukaan koe esim. raksalla tai tehdashalleissa naisia uhkana. Teurastamollakin töissä kolmasosa on naisia vaikka hyvin hurmeista hommaa onkin.

Meillä miehiä noin 3/4. Naiset ovat suoria, reiluja ja huumorintajuisia. Kukaan ei ole tyhjäpää ja vaikka moni ei sitä usko niin silikoneilla, ripsienpidennyksillä ja tekokynsillä ei ole sen kanssa mitään tekemistä, niitäkin nimittäin meidän työpaikalta löytyy. Koittakaa avartaa maailmankuvaanne. Meillä on hyvä porukka töissä, aika paljon pitää pystyä kyllä ajoittain hyvinkin rankkaa huumoria sietämään.