Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Me juhlimme Jörn Donnerin kaltaisia ihmisiä sankareina – mutta olivatko he todella niitä?

Vierailija
04.02.2020 |

Taustalla epäselviä huoltajuusasioita, isättömiä lapsia, sekavia suhteita...

Olikohan Donner onnellinen? Mitä hän oikeastaan saavutti?

Minun ajatuksissani sankari on vastuullinen ihminen. Hän tekee asioita omatunnon kautta. Hän yrittää parantaa maailmaa. Tekikö Donner tätä?

Kommentit (47)

Vierailija
41/47 |
04.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kenelle oli ja kenelle ei. Minulle ei ollut kuin keikari...

Mies52v

Vierailija
42/47 |
04.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kenelle oli ja kenelle ei. Minulle ei ollut kuin keikari...

Mies52v

Sanoo joku sellainen, joka ei Suomen elokuva-alan historiaa tunne lainkaan (...kuin ehkä Tuntemattoman sotilaan ja Turhapuro-filmien osalta) .

Ikäsi puolesta sinun pitäisi kyllä tuntea hänet myös elokuvaohjaajana, tai ainakin (edes) tietää. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/47 |
04.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Me" voi olla melko vahva sana, mutta olen miettinyt ylipäätään ihmisten tarvetta henkilöpalvonnalle ja "suurmies" titteleille.

Useiden silmissä tarkoitus kuitenkin pyhittää keinot. Siitä huolimatta, että maailman on väärällään sankareita, joiden osuus ja arvo taiteeseen, tekniikan/tieteen kehitykseen, arkkitehtuuriin tms. jää monesti vähän hämäräksi.

Sadistinen ohjaaja saa kunnian elokuvistaan, vaikka hyvään elokuvaan tarvitaan paljon muutakin kuin ohjaaja. On myöskin mahdoton arvioida olisiko elokuva ollut yhtä hyvä ilman ohjaajan kyseenalaisia ja sadistisia ohjausmetodeja.

Tai esim. Tietotekniikan saavutukset ovat usein henkilöityneet ihmisiin, jotka käytännössä omineet ja ottaneet kunnian muiden töistä ja ideoista. Rooliksi on jäänyt "alaisten" piiskaaminen kunnianhimoisiin suorituksiin jne.

Ehkä se on jokin biologinen pakko seurata niitä, jotka ovat vallan valmiita vastaanottamaan ja sitä käyttämään. Röyhkeä käytös antaa singaalin, että henkilö on jotain niin erinomaista, että häntä kannattaa kuunnella ja totella, koska ilman ei pärjää.

En tiedä.

Vierailija
44/47 |
04.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyyppi, jonka näytelmässä kirjaimellisesti heitetään paskaa yleisön niskaan, niin...joo.

????

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/12/04/paska-juttu-jumalan-teatteri-o…

Miten tämä liittyy Donneriin?

Tyypillä menee ilmeisesti Turkka ja Donner sekaisin. Jumalan teatterikaan ei ollut Turkan vaan hänen oppilaidensa edesottamus.

Vierailija
45/47 |
04.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

'Pikku Ironisti' kirjoitti:

Kaikki naisethan ovat tietenkin moraalisesti puhtaita, viattomia ja virheettömiä ?

Mitenkäs tämä liittyy keskustelun aiheeseen, vai tuliko vahingossa väärään ketjuun?

Vierailija
46/47 |
04.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

'Pikku Ironisti' kirjoitti:

Kaikki naisethan ovat tietenkin moraalisesti puhtaita, viattomia ja virheettömiä ?

Mitenkäs tämä liittyy keskustelun aiheeseen, vai tuliko vahingossa väärään ketjuun?

No mietipä kerrankin ihan itse, niin saattaa jopa selvitäkin (kun tarkastelet näitä kaikkia kommentteja täällä)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/47 |
23.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset ovat ristiriitaisia eikä kukaan ole vain hyvä sankari tai paha roisto. Kuoleman jälkeen on hyvien tapojen mukaista lopettaa vainajan arvostelu, ellei muuten niin ainakin omaisten suruajaksi. 

Tuota, ihan kokemuksesta voin sanoa, että omaiset eivät aina sure tällaisia tyyppejä. Voihan se tietty niinkin olla ja tottakai täytyy omaisten vaikeata aikaa täytyy kunnoittaa, mutta ihan vaan tiedoksi, että tunteet saattavat olla jotain muuta kuin surua.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan neljä neljä