Lue keskustelun säännöt.
Sinä 20-45v nainen! Tutkijat ovat ymmällään, mikseivät suomalaisnaiset lisäänny. Kerro nyt tänne syysi. Ehkä löytävät syyt täältä.
03.02.2020 |
Minä aloitan: olen 38v, jo kolmen lapsen äiti. Sain lapset 20-25 ikävuosien välillä. Olen nyt 38v ja koen olevani liian vanha saamaan lisää lapsia. Tai vaikka fyysisesti, taloudellisesti, parisuhdemielessä ja muutenkin olisin ollut aivan täydellisessä lapsentekoiässä myös ikävuodet 25-38, niin en ole kokenut tarpeelliseksi hankkia neljättä tai useampaa lasta.
Kommentit (715)
Puuttuu koulutus, työpaikka ja parisuhde. Parisuhdetta varten tarvitaan tiettyjä sosiaalisia taitoja ja sellaista rohkeutta ja luottavaisuutta, jotka kaikki minulta puuttuvat. Henkinen väkivalta ja jatkuva pelko lapsuudessa murskasivat itsetuntoni. Paljon täytyy vielä tehdä ihan oman itsen eteen, että joskus tervehdyn toksisista ajatusmalleista.
Koulutus on vielä vaiheessa ja työllisyysnäkymät on lähinnä vitsi. Täytyy opiskella lisää tai muuttaa muualle.
Kaiken ei tarvitse olla täydellistä. Ei tarvita omistusasuntoa/oktaloa ja hehtaarin tonttia tai farmariautoa, mutta ne perusasiat pitäisi olla kunnossa, kuten toimeentulo ja tukiverkot.
Haaveilen kyllä perheestä. Katsotaan toteutuuko koskaan.
-N22
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 40v. kolmen lapsen äiti ja sain ensimmäiseni lapseni 20 vuotiaana. Enää en aio tehdä enempää lapsia. Syyt:
- Talous on muutenkin tarpeeksi tiukalla, vaikka olemme hyväpalkkaisia puolisoni kanssa. Lasten harrastukset, ajokortit, lukiokirjat, ym ym. maksaa ja haluamme tarjota lapsillemme myös materiaalista hyvää. Jos hallitus haluaisi tukea lapsiperheitä, kannattaisi ottaa käyttöön verotuksessa lapsivähennys, siitä hyötyisi myös työssäkäyvä keskituloinen. Tai vastaavasti maksuton päivähoito. Nyt työssäkäyvä keskituloinen voi olla tiukoilla, etelässä asuminen on h:n kallista, kahdesta lapsesta korkein päivähoitomaksu ja autolainat niin eipä siinä hirveästi käteen jää.
- En jaksa enää, kaksikymppisenä jaksoi valvoa yöt, enää ei. Meillä ei ole tukiverkkoja ollenkaan ja sama tilanne on monella kaveriperheellä. Isovanhemmat asuvat kaukana ja me vanhemmat teemme vaativaa työtä.
- Tietoisuus lasten kasvatuksesta on lisääntynyt. Nykyvanhemmat haluavat olla hyviä vanhempia, tämä lisää suorituspaineita myös vanhemmuuteen. Tarvittaisiin lisää tukea myös kasvatuspuoleen.
Vierailija kirjoitti:
Nämä "olen tiennyt teini-ikäisestä etten halua lapsia" oletteko kenties käyttäneet "jarrua" eli popsineet ehkäisypillereitä kuin popkornia koko elämänne?
Tiesin 12-vuotiaana, etten halua lapsia. Sitä ennen en ollut asiaa ajatellut. Aloitin e-pillerit 20-vuotiaana, ja söin niitä 30-vuotiaaksi kunnes tein sterin 4 v sitten. En ole huomannut mitään eroa itsessäni pillereillä tai ilman, mitä nyt menkat tulivat runsaammiksi.
Tärkein syy: raha. Olen syntynyt 1980 ja koko työurani vuodesta 2006 alkaen on ollut korkeintaan vuoden, usein parin kuukauden pätkätöitä keskipalkkaa alemmalla korvauksella, ei palkallisia lomia. Sama jatkuu varmaan hamaan hautaan asti, samalla kun yhteiskunta kuppaa työssäkäyvältä yhä enemmän eläkemaksuja kasvavien ja yhä huonokuntoisempien eläkeläisten ylläpitämiseksi. Samat minua vanhemmat sukupolvet toki omistavat jo useamman sijoitusasunnon, joita vuokraavat työssäkäyville helsinkiläisille reiluun hintaan 800 € / kk yksiöstä. Omistusasuntoon tarvittavaa käsirahaa en tule ikinä saamaan kasaan edes sinkkuna. Mihin väliin ne lapset tässä tehdään? Onneksi kohta ei tarvi sitäkään miettiä, keski-ikä korjaa asian.
Toinen syy: olen yksinhuoltajan lapsi enkä halua yksinhuoltajaksi. Harvaa ikäistäni miestä kiinnostaa sitoutua perheeseen. Naimisissa olen ollut kerran, mies halusi etsiä itseään ja erota kahden vuoden jälkeen. Sen jälkeen useampikin pitkä parisuhde on kaatunut siihen, ettei mies ole valmis sitoutumaan.
Kolmas syy: olemattomat sosiaaliset tukiverkostot. Missään ei äiti ole niin yksin lapsensa kanssa kuin Suomessa. Mummot ja sukulaiset ovat jossain perähikiällä, josta itse olet joutunut työn perässä muuttamaan satojen kilometrien päähän. Suomessa olet itse vastuussa lapsestasi ja jos muuta haikailet, vaihtoehto on se että sossu hakee lapsen pois. Mitään yhteisöllisyyttä ei ole.
Neljäs syy: nykyään on onneksi muutakin sisältöä elämässä kuin lasten tekeminen. Toimeentulon ja vanhuuden turvaksihan niitä ennen tehtiin. Ehkä tähän vielä palataan kun eläkejärjestelmä jossain vaiheessa romahtaa ja nykyiset työssäkäyvät jäävät tyhjän päälle eläkeiässä, mutta toistaiseksi ei onneksi ole pakko lisääntyä pysyäkseen hengissä. Aiemmin lapsista oli hyötyä talon töissä, yrityksissä jne. Nykyään ne ovat 20 vuoden kuluerä, ylellisyystuote joka vaatii dedikaatiota johon harva on valmis.
Suora lainaus Me Naiset 2/20:
"Anssi ja Hanna-Maria avioituivat kaksi vuotta sitten. Anssilla on edellisestä liitosta viisi lasta. Hanna-Maria kertoo haluavansa keskittyä (lääketieteellisen) pääsykokeisiin ennen omia perhesuunnitelmia."
Hanna-Maria Seppälä, 35, pohtii tällaisia. Hänen aviomiehensä Anssi Hintsa on 57-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi minulla ei ole lapsia? Kysymys ei ole yksinkertainen.
- nuorena halusin ensin opiskella
- nuoruuden poikaystävä ei halunnut lapsia, halusi olla vapaa
- eron jälkeen uudella miehellä oli jo lapsi, ei halunnut uudestaan, pelkäsi varmaan taas perheen hajoamista...
- erosin taas, en halunnut uusioperhettä, jossa toimin vain hoitajana lapselle joka ei edes ole oma
En halua lasta yksin. Mielummin kiva parisuhde kuin yksinhuoltaja/uusperhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
563 jatkaa. Itseäni järkyttää lukea ihmisten kokemuksia siitä, että miehet eivät edelleenkään tee kotitöitä. Oma 47-vuotias isäni on aina tehnyt samoja juttuja kuin äitikin, eikä meillä todellakaan ole ollut miesten ja naisten töitä.
Olet ollut onnekas. Suomalaisten parisuhteiden tasa-arvo on myytti. Joissain se toteutuu, mutta monissa ei. Tuttavapiirissäni kaikissa heteropareissa nainen on joutunut tekemään enemmän. Ihan siis nuorista parikymppisistä korkeakoulutetuista pareista on ollut kyse. Uskon Suomesta löytyvän paljon myös tasa-arvoisia suhteita. Mutta sellaisen löytäminen ei ole mikään itsestäänselvyys.
Sitten taas ajatellaan, että meillä on paremmin kuin muualla. Niin, jos vertaa johonkin Saudi-Arabiaan. Mutta vertailtaessa muihin eurooppalaisiin arvoihin perustuviin länsimaihin suomalaiset miehet eivät ole mitenkään ihmeellisiä. Muualla Euroopassa perheeseen osallistuva mies on ihan normijuttu, ei mikään mainitsemisen arvoinen asia, jolle tarvitsee rakentaa oma alttari.
"SUOMALAISET miehet ovat Euroopan parhaita – erityisesti jos tarkastellaan sitä, kuinka moni heistä tekee päivittäin kotitöitä tai laittaa ruokaa.
Täysi-ikäisistä suomalaismiehistä 57 prosenttia kertoo tekevänsä niitä päivittäin. EU-maiden miesten keskiarvo on 34 prosenttia. Suomalaiset jättävät niukasti taakseen myös ruotsalaiset, joita pidetään usein sukupuolten tasa-arvon edelläkävijöinä.
Tiedot perustuvat Euroopan tilastokeskuksen Eurostatin vertailuun."
Eli noin puolet ei tee mitään kotitöitä ja toinenkin puoli vain joka toinen päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikeat elämänhallintaongelmat. En kykene huolehtimaan aikuistasoisesti edes itsestäni. Tarpeeksi siia työmaata jo pelkässä itseni kasvattamisessa.
Vierailija kirjoitti:
Suora lainaus Me Naiset 2/20:
"Anssi ja Hanna-Maria avioituivat kaksi vuotta sitten. Anssilla on edellisestä liitosta viisi lasta. Hanna-Maria kertoo haluavansa keskittyä (lääketieteellisen) pääsykokeisiin ennen omia perhesuunnitelmia."
Hanna-Maria Seppälä, 35, pohtii tällaisia. Hänen aviomiehensä Anssi Hintsa on 57-vuotias.
Niin? Kertoo tasan sen, että hänelle oman lapsen saaminen ei ole se ykkösasia elämässä. Ja miksi pitäisikään olla? Hanna-Maria varmasti tiedostaa biologian tuomat haasteet, mutta kun se oma lapsi ei ole enää mikään välttämätön vakuutus vanhuuden varalle, kuten ei ole aviomiestään. Lääkärin koulutus ja ura sen sijaan sellainen voi olla. Fiksu nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
36 v N.
En koskaan haaveillut lapsista.
Haaveilin pääsystä pois ankealta pikkupaikkakunnalta, yliopistosta, hyvästä työstä, omasta pienestä asunnosta, harrastuksista ja mahdollisuudesta silloin tällöin matkustaa.
Ja haaveeni toteutin.
Ainoa mahdollinen skenaario, jossa olisin lähtenyt tekemään lapsia olisi ollut pitkä, hyvä ja erittäin stabiili parisuhde, jossa mies jakaa arvoni ja tavoitteeni ja jos tämä mies olisi ehdottomasti toivonut lasta ja taloudellinen tilanne olisi sellainen, että varaa perheasuntoon Hki keskustassa olisi. Pohjaoletuksena itsestäänselvästi, että mies olisi osallistunut lapsen hoitoon ja lapsen kustannuksiin vähintään samalla teholla kuin minä. Esim. siis minä kotona 1. vuoden ja mies 2. vuoden, kotona oleva hoitaa kotityöt ja tekee ruuat ym, sitten kun molemmat töissä niin 50/50 tai työtuntien suhteessa jos näissä kovasti eroa, mies osaa viedä lapsen harrastuksiin ja leipoa mokkapaloja joukkueen myyjäisiin ja kykenee itsenäisesti ostamaan lapselle asianmukaiset talvivaatteet ja 2 iltana viikossa mies harrastaa ja 2 iltana minä ja muu aika vietetään yhdessä perheenä jne jne. (En tiedä omassa 30-50-vuotiaista koostuvassa tuttavapiirissäni yhtään tällaista suhdetta jossa hoitovastuu lapsesta jakautuisi edes lähelle 50/50. 10-20/90-80 tyypillinen jakauma isien/äitien vastuun välillä.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
563 jatkaa. Itseäni järkyttää lukea ihmisten kokemuksia siitä, että miehet eivät edelleenkään tee kotitöitä. Oma 47-vuotias isäni on aina tehnyt samoja juttuja kuin äitikin, eikä meillä todellakaan ole ollut miesten ja naisten töitä.
Olet ollut onnekas. Suomalaisten parisuhteiden tasa-arvo on myytti. Joissain se toteutuu, mutta monissa ei. Tuttavapiirissäni kaikissa heteropareissa nainen on joutunut tekemään enemmän. Ihan siis nuorista parikymppisistä korkeakoulutetuista pareista on ollut kyse. Uskon Suomesta löytyvän paljon myös tasa-arvoisia suhteita. Mutta sellaisen löytäminen ei ole mikään itsestäänselvyys.
Sitten taas ajatellaan, että meillä on paremmin kuin muualla. Niin, jos vertaa johonkin Saudi-Arabiaan. Mutta vertailtaessa muihin eurooppalaisiin arvoihin perustuviin länsimaihin suomalaiset miehet eivät ole mitenkään ihmeellisiä. Muualla Euroopassa perheeseen osallistuva mies on ihan normijuttu, ei mikään mainitsemisen arvoinen asia, jolle tarvitsee rakentaa oma alttari.
Missäköhän päin maailmaa ja Eurooppaa nämä runsaslukuiset ja selvästi suomalaista miestä enemmän osallistuvat miehet oikein asuvat? Ruotsi, Norja ja Tanska täällä onkin jo mainittu ja näiden maiden miehet edustavat kokonaista 0,003% maailman miehistä. Kuinka kaukana tästä kärjestä suomalaiset miehet ovat mielestäsi tasa-arvon osalta?
Venäjä ja Thaimaa, Viro loistavat tuontitilastojen kärjessä. Miksei siellä näy Norja, Ruotsi,Islanti tai Tanska? Kertoo jotain maan miesten naismausta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lapsesta saakka pitänyt huolta vanhemmistani sen sijaan, että he olisivat pitäneet huolta minusta. Tämä aiheutti lopulta koko liudan erilaisia mielenterveysongelmia. Yhdessä vaiheessa olin niin uppoutunut rooliini, että sanoin vanhempiani lapsikseni, kunnes lopulta pitkäjänteisen terapian avulla tajusin, kuinka sairaalloiseksi ja vääristyneeksi suhteeni vanhempiini oli muuttunut. Tästä huolimatta olen vielä tänä päivänäkin vanhempieni omaishoitaja, koska olen "kiltti tyttö", ja omaksunut roolini niin hyvin, että en osaa enää irroittautua siitä, vaikka olenkin ottanut etäisyyttä vanhempiini.
Olen nyt reilu kolmekymppinen, joten olen tavallaan jo kasvattanut kaksi lasta, enkä jaksa enempää. On työn ja tuskan takana, että jaksan huolehtia vanhempieni lisäksi edes itsestäni, joten, vaikka haluaisinkin oikeita lapsia, tiedostan, että en kykenisi tarjoamaan näille riittävän hyvää lapsuutta, enkä halua kenenkään joutuvan kokemaan samaa, kuin itse olen kokenut.
vihaan lapsia, haluan alhaisen hiilijalanjäljen ja helpon elämän. haluan että voin tappaa itseni silloin kun kyllästyn nykymaailman menoon. en usko että osaisin kasvattaa mieleltään vakaita kersoja kun omakin lapsuus oli vähän niin ja näin. en vaan koe mitään tarvetta hankkia lapsia, enkä koe, että valtion huoltosuhteen takia ois mun velvollisuus lisääntyä. eläkeläisillä on ollut koko työura aikaa pistää rahaa säästöön. ei ole mun ongelma. n21
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies haluaa lapsia "sitten joskus" . Olen 30. (Ilmeisesti ei siis minun kanssani).
Vierailija kirjoitti:
Nämä "olen tiennyt teini-ikäisestä etten halua lapsia" oletteko kenties käyttäneet "jarrua" eli popsineet ehkäisypillereitä kuin popkornia koko elämänne? Lekurithan näitä määrävät milloin mihinkin "naisten/tyttöjen" vaivaan tai vaivattomuuteen. Monesti emme ymmärrä lääkkeiden vaikutusta mieleemme eikä niistä lääkärit juuri puhu korostamattakaan yksilölliä eroja. Ja mistä tiedetään ympäristöömme pumppaamiemme hormoonien ja huumeiden vaikutusta? Nehän kiertävät lopulta takaisin ihmisen elimistöön tavalla tai toisella. Olemmeko kohta kuin jalostetut koirat joita "autetaan" siitoksessa ja synnyttämisessä ja lopputuloksena syntyy sukupolvi toisensa jälkeen huonompaa materiaalia?....
En ole koskaan ottenut e-pillereitä, masennuslääkkeitä tai huumeita, enkä suuremmin käytä myöskään alkoa tai edes buranaa. Meillä on oma kaivo -> ei tule vettä yleisestä vesijohdosta, jossa kiertävät vanhat e-pillerijäämät. Lapsen saanti olisi minulle erittäin suuri menetys henkisesti, fyysisesti ja taloudellisesti, ja olen aina ollut sitä mieltä. Noin, nyt logiikkasi on 1 vastaan 1. Voisiko olla, että sinä olet sittenkin se, jonka pää on sekaisin?
Vierailija kirjoitti:
Vihaan ja halveksun miehiä. Yksikään mies ei ole arvoiseni. Biseksuaalina valitsin mieluummin onnellisen ja tasa-arvoisen kumppaanuuden naisen kanssa.
Yksikään mies ei ansaitse sinua, siin ä olet oikeassa. Armahda vähän miehiä ja ryhdy ihan rehellisesti lesboksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä "olen tiennyt teini-ikäisestä etten halua lapsia" oletteko kenties käyttäneet "jarrua" eli popsineet ehkäisypillereitä kuin popkornia koko elämänne? Lekurithan näitä määrävät milloin mihinkin "naisten/tyttöjen" vaivaan tai vaivattomuuteen. Monesti emme ymmärrä lääkkeiden vaikutusta mieleemme eikä niistä lääkärit juuri puhu korostamattakaan yksilölliä eroja. Ja mistä tiedetään ympäristöömme pumppaamiemme hormoonien ja huumeiden vaikutusta? Nehän kiertävät lopulta takaisin ihmisen elimistöön tavalla tai toisella. Olemmeko kohta kuin jalostetut koirat joita "autetaan" siitoksessa ja synnyttämisessä ja lopputuloksena syntyy sukupolvi toisensa jälkeen huonompaa materiaalia?....
En ole koskaan ottenut e-pillereitä, masennuslääkkeitä tai huumeita, enkä suuremmin käytä myöskään alkoa tai edes buranaa. Meillä on oma kaivo -> ei tule vettä yleisestä vesijohdosta, jossa kiertävät vanhat e-pillerijäämät. Lapsen saanti olisi minulle erittäin suuri menetys henkisesti, fyysisesti ja taloudellisesti, ja olen aina ollut sitä mieltä. Noin, nyt logiikkasi on 1 vastaan 1. Voisiko olla, että sinä olet sittenkin se, jonka pää on sekaisin?
Tuholaismyrkyt on saastuttaneet teillä kaivon, tsemppiä v*tun sekopää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä "olen tiennyt teini-ikäisestä etten halua lapsia" oletteko kenties käyttäneet "jarrua" eli popsineet ehkäisypillereitä kuin popkornia koko elämänne? Lekurithan näitä määrävät milloin mihinkin "naisten/tyttöjen" vaivaan tai vaivattomuuteen. Monesti emme ymmärrä lääkkeiden vaikutusta mieleemme eikä niistä lääkärit juuri puhu korostamattakaan yksilölliä eroja. Ja mistä tiedetään ympäristöömme pumppaamiemme hormoonien ja huumeiden vaikutusta? Nehän kiertävät lopulta takaisin ihmisen elimistöön tavalla tai toisella. Olemmeko kohta kuin jalostetut koirat joita "autetaan" siitoksessa ja synnyttämisessä ja lopputuloksena syntyy sukupolvi toisensa jälkeen huonompaa materiaalia?....
En ole koskaan ottenut e-pillereitä, masennuslääkkeitä tai huumeita, enkä suuremmin käytä myöskään alkoa tai edes buranaa. Meillä on oma kaivo -> ei tule vettä yleisestä vesijohdosta, jossa kiertävät vanhat e-pillerijäämät. Lapsen saanti olisi minulle erittäin suuri menetys henkisesti, fyysisesti ja taloudellisesti, ja olen aina ollut sitä mieltä. Noin, nyt logiikkasi on 1 vastaan 1. Voisiko olla, että sinä olet sittenkin se, jonka pää on sekaisin?
Tuholaismyrkyt on saastuttaneet teillä kaivon, tsemppiä v*tun sekopää
Vissiin omilla vanhemmillasi oli sama ongelma. Sääli, että silloin ei ollut samanlaista mahdollisuutta valita käyttää ehkäisyä kuin nykyään on.
Olen 38v. Kaksi lasta löytyy, kaksi olisin vielä halunnut mutta koska pcos vaikeuttaa lastensaantia ja hoidot joutuu yksityisellä maksamaan itse, ei vain ole ollut varaa :( todella surullisena luen miten lasten tekoon kannustetaan mutta yhteiskunta ei kuitenkaan tule tällaisessa sairaudessa vastaan.
En ole koskaan elämässäni käyttänyt hormonaalista ehkäisyä enkä huumeitakaan, että eipä voi niitäkään asiasta syyttää. Jotkut ei vaan oikeasti koskaan halua lapsia, ei siihen aina mitään taustasyytä tarvita. :D