Lue keskustelun säännöt.
Uhraisitko yhden pelastaaksesi monta?
03.02.2020 |
Jos juna on ajamassa viiden ihmisen yli ja voisit pelastaa nämä viisi kääntämällä junan raiteelle, missä on vain yksi ihminen, tekisitkö sen? Jos tekisit, miksi tekisit niin? Jos et, miksi et? Missä tapauksessa et voisi kuvitellakaan tekeväsi sitä?
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/onko-ok-uhrata-yksi-pelastaakseen-m…
Kommentit (91)
Jos kuviteltais ihan tosi haastava tilanne. Viiden ihmisen joukossa olisi esim. äiti lapsensa kanssa, joku julkisuuden henkilö, joku sinulle melkotärkeä henkilö (pikkuserkku, työkaveri tms) ja joku nuori, jolla elämä vielä edessä. Yksinäinen olisi sinulle tosi tärkeä esim. oma lapsi, äiti tai puoliso. Mitä tekisit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tekisi. Määrä ei tee siitä sen oikeampaa. Jos muuta keinoa ei ole ja ne viisi kuolee niin sitten niin oli tarkoitus käydä, ei ole minun tehtäväni ruveta uhraamaan muita.
Tuo on ikuvanha filosofinen kysymys, oli jo mun lukioaikanani filosofian oppikirjassa esimerkkinä seuraamusetiikan dilemmoista.
Olettaisin, että tositilanteessa yrittäisin huitoa kaikkia ihmisiä pois raiteilta ja samoin se junankuljettaja soittaisi junan hälytystorvea 😊
Mutta jos hölmön esimerkin sijasta miettii abstraktisti asiaa, niin kyllä. Jos mitään mahdollisuutta pelastaa kaikkia ei olisi, olisi järkevää ja loogista uhrata vähemmän ihmishenkiä kuin enemmän. Vaikeaksi asian tietysti tekee, jos se yksi onkin vaikkapa oma lapsi, ja siinä tilanteessa en osaa sanoa, mitä tekisin - ratkaisua helpottaisi, jos lapsi olisi aiheuttanut sen hypoteettisen tilanteen jollakin tavalla, mutta noin muutoin voisi olla aika vaikea elää itsensä kanssa, jos tietäisi uhranneensa viisi ihmistä oman lapsen sijasta.
Eli toivoakseni kykenisin silloin silti toimimaan epäitsekkäästi.
Poliitikko kirjoitti:
Uhraisin vaikka kuinka monta.
Eutanasia kaikille...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä ovat sikäli aika turhia pohdintoja että tuollaisissa tilanteissa ei juurikaan ole aikaa harkita mitään vaan ihminen toimii aika lailla vaiston varaisesti.
Tämähän on vanha juttu. Tutkimuksissa useimmat jättävät kääntämättä junaa toiselle raiteelle. Syynä tähän on se, että silloin he olisivat aktiivisesti osallistumassa tuon yhden ihmisen kuolemaan, kun taas ne viisi kuolisivat tekemättä mitään. Harva kuitenkaan haluaa olla syypää jonkun toisen kuolemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tekisi. Määrä ei tee siitä sen oikeampaa. Jos muuta keinoa ei ole ja ne viisi kuolee niin sitten niin oli tarkoitus käydä, ei ole minun tehtäväni ruveta uhraamaan muita.
Et nyt näy ymmärtävän, että sekin on muiden uhraamista, jos et tee mitään. Silloin kuolee viisi, ja jos teet jotain, kuole yksi. Tekemättä jättäminen on aivan yhtä lailla päätös ja teko.
Kunhan se en olisi minä! niin käy.
Zinccis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uhraisin ja siksi alholilaisten jättäminen leireille olisi ollut valintani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi. Määrä ei tee siitä sen oikeampaa. Jos muuta keinoa ei ole ja ne viisi kuolee niin sitten niin oli tarkoitus käydä, ei ole minun tehtäväni ruveta uhraamaan muita.
Et nyt näy ymmärtävän, että sekin on muiden uhraamista, jos et tee mitään. Silloin kuolee viisi, ja jos teet jotain, kuole yksi. Tekemättä jättäminen on aivan yhtä lailla päätös ja teko.
Suljen silmät ja näin se ei ole teko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on ikuvanha filosofinen kysymys, oli jo mun lukioaikanani filosofian oppikirjassa esimerkkinä seuraamusetiikan dilemmoista.
Olettaisin, että tositilanteessa yrittäisin huitoa kaikkia ihmisiä pois raiteilta ja samoin se junankuljettaja soittaisi junan hälytystorvea 😊
Mutta jos hölmön esimerkin sijasta miettii abstraktisti asiaa, niin kyllä. Jos mitään mahdollisuutta pelastaa kaikkia ei olisi, olisi järkevää ja loogista uhrata vähemmän ihmishenkiä kuin enemmän. Vaikeaksi asian tietysti tekee, jos se yksi onkin vaikkapa oma lapsi, ja siinä tilanteessa en osaa sanoa, mitä tekisin - ratkaisua helpottaisi, jos lapsi olisi aiheuttanut sen hypoteettisen tilanteen jollakin tavalla, mutta noin muutoin voisi olla aika vaikea elää itsensä kanssa, jos tietäisi uhranneensa viisi ihmistä oman lapsen sijasta.
Eli toivoakseni kykenisin silloin silti toimimaan epäitsekkäästi.
Hohhohohoo.. mä en laittaisi muita ihmisiä edes mun koiran edelle.
Zinccis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi. Määrä ei tee siitä sen oikeampaa. Jos muuta keinoa ei ole ja ne viisi kuolee niin sitten niin oli tarkoitus käydä, ei ole minun tehtäväni ruveta uhraamaan muita.
Et nyt näy ymmärtävän, että sekin on muiden uhraamista, jos et tee mitään. Silloin kuolee viisi, ja jos teet jotain, kuole yksi. Tekemättä jättäminen on aivan yhtä lailla päätös ja teko.
He ovat itse joutuneet siihen tilanteeseen, joten ei ole minun vastuulla uhrata joku toinen heidän takiaan ja ottaa syyt niskoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tekisi. Määrä ei tee siitä sen oikeampaa. Jos muuta keinoa ei ole ja ne viisi kuolee niin sitten niin oli tarkoitus käydä, ei ole minun tehtäväni ruveta uhraamaan muita.
Et nyt näy ymmärtävän, että sekin on muiden uhraamista, jos et tee mitään. Silloin kuolee viisi, ja jos teet jotain, kuole yksi. Tekemättä jättäminen on aivan yhtä lailla päätös ja teko.
Suljen silmät ja näin se ei ole teko.
😜Näinhän sitä yllättävän moni itseään arjessa pettää...
Sen lisäksi kidutettu myöntää syylliseksi vaikka mummonsa.
Lisäprobleemia.
Zinccis
Voiko saatuun tietoon luottaa myöskään.
Ai, vanhoista filosofisista kysymyksistä ei saa keskustella, koska ne ovat vanhoja? Mielenkiintoista...
Mä varmaan poistuisin paikalta. Uskottelisin itelleni, että en nähnyt/tajunnut koko tilannetta tai vaihtoehtoisesti, että en olisi kuitenkaan ehtinyt reagoimaan ajoissa.
Kerkeiskö lähikauppaan ostaan poppareita ?
Sinc
Riippuu, keita nuo muut ovat? Jos kyse on sairaista rikollisista, niin valinta on helppo. Onko yhden kunnollisen elama tarkeampi kuin monen korruptoituneen? Eettinen kysymys, johon ei ole oikeaa vastausta.
Yleisesti ottaen arvostan ihmiselamaa ja on hyva, ettei tuollaisia valintoja joudu tekemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällainen pohdinta on aika keinotekoinen. Ei tällaisia tilanteita käytännössä juuri ole.
Mutta paljon relevantimpi on vastaava kysymys joka koskee yhteiskunnallisia käytäntöjä. Siis olisiko esim. oikein kiduttaa julmasti yhtä ihmistä jos hänen antamansa tieto voisi pelastaa viisi ihmistä. Tällaisia tulee esiin vaikka joidenkin rikosten yhteydessä (vaikkapa kaapattuja ihmisiä, suunnitelma terroriiskusta johonkin tms.).
Siinä on se ongelma, että puhuuko kidutettu totta vai ei.
Siksi ei ole. Muuten olisi.
Zinccis
Mitäs jos sä kidutat sitä, ja se onkin puhunut koko ajan totta?
Ki.dutettavalle tehdään tiettäväksi että jos selviää että hän kus.etti niin luvassa on seuraavaksi TOSI keskiaikaista settiä. Ja pitkään.
Yksinkertaista.
Ja tietysti ter.rori.stia saa kidutt.aa - JOS sillä voidaan pelastaa viattomia. Tai edes saada lisää terr.oris.teja kidut.ettavaksi.
Aivan
Näinhän se mahtaa olla
Te voitte alkaa repimään niitä pulloja sieltä korista ja korkkailemaan niitä
Sinc
Ilmastoöyhöttäjän voisi uhrata, kun sillä voi pelastaa koko ihmiskunnan.