Yle Areenassa dokumenttisarja syrjäytyneistä nuorista miehistä
Aika rajua settiä
Kommentit (826)
Tuntuu välillä, ettei tätä isoa yhteiskunnallista ongelmaa oikein haluta ymmärtää tai sitä vähätellään. Olen itse nuori nainen ja ollut syrjäytymisvaarassa, mutta ymmärrän, miksi keskustelu on keskitetty nuoriin miehiin. Naisia ei tule unohtaa keskustelusta, mutta kyllä se jostain kielii, että syrjäytyneissä on etenkin nuoria miehiä paljon ja miehet tekevät eniten itsemurhia. THL:n tilastoista selviää, että 74 prosenttia itsemurhaan kuolleista on miehiä, 77 prosenttia asunnottomista on miehiä ja 93 prosenttia vangeista on miehiä. Noin korkeat prosentit eivät selity pelkästään sillä, että miehet käyttävät kovempia keinoja itsensä t*ppamiseen. Joku myös sanoi, että naisia syytetään omasta tilanteestaan, mutta miehiä taas ei. Mun havaintojen mukaan se on just päinvastoin. Miehet nähdään kaljaa kittaavina pelirippuuvaisina vätyksinä, jotka elää sossun rahoilla äidin helmassa. Niiden pitäisi ottaa itseään vaan niskasta kiinni ja ryhdistäytyä. Mitäs jäit kotiin, oma vika. Naiselle sallitaan toisella tapaa olla niin sanotusti heikko ja pyytää apua. Miehelle avun hakeminen on isompi kynnys. Olisi oikeasti aika miettiä, miksi miehet pärjäävät heikommin kouluelämässä, miksi heidän riskinsä kuolla on suurempi nuorena ja miksi he ovat juuri se ryhmä, joka on vaarassa syrjäytyä, jäädä asunnottomaksi tai/ja ajautua rikolliselle polulle. Ja ne syyt eivät ole niin yksinkertaisia, kuten halutaan julkisessa keskustelussa typistää eli "ne on vaan laiskoja" ja "oma vika ei kuulu mulle"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikea termi olisi ja on - syrjäytetyistä -. Syrjäyttäjät vaan yrittävät "syrjäytynyt" termillä siirtää tekojensa seuraukset kohteiden syyksi.
Jep, kun nykyään puhutaan rodullistetuista nekerien sijaan ihan syystäkin, niin kyllä olisi modernia kielenkäyttöä puhua syrjäytetyistä.
Ei näitä kahta asiaa voi verrata. Tummaihoinen haluaa töihin, ei oteta koska väri ja ennakkoluulot. Syrjäytynyt ei halua töihin eikä ammattiavun piiriin että työllistyminen voisi edes potentiaalisesti onnistua. Ei nämä nyt ihan ole yhteismitallisia.
Terve rodullistettu on takuulla paremmassa työllistymistilanteessa kuin syrjäytetty kantis, jolla on 10 vuoden aukko cv:ssä. Minä en päässyt edes osa-aikasiivoukseen, kun haastattelijan mielestä en vaikuttanut tarpeeksi ulospäinsuuntautuneelta. Ihme sinänsä että kerrankin pääsin haastatteluun.
M37
Koetko että siivousyrittäjällä on oikeus valita soveltuvin henkilö vai pitäisikö yrittäjän pitää suojatyöpaikkoja? Onko yrittäjillä siihen varaa? Oletko valmis menemään terapiaan tai kuntoutukseen tai uudelleenkouluttautumiseen jne? Mitä sinusta pitäisi tehdä työllistymiskyvyttömän ihmisen tapauksessa jos hän ei halua tulla millään lailla vastaan?
Ymmärrän hyvin, että yrittäjällä on omat perusteensa valita työntekijä, enkä minä kyseistä siivousyrittäjää hylkäyksestäni halua mihinkään moraalipenkkiin istuttaa. En minä siihen työhön oikeasti edes halunnut, koen vain olevani pakotettu tekemään jotain, mikä on ehkä hyväkin ja se on ainut syy sille, että haen töitä. En kuitenkaan mitenkään tahallani haastattelua pilannut.
Olen kyllä ammattiavun piirissä, mutta ei se cv:hen vaikuta mitenkään. Uskon että töihin päästäkseni minun pitäisi valita täystyöllistetty ala kuten sairaanhoito, johon en koe soveltuvani ollenkaan, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole.
Viimeiseen kysymykseesi minulla ei ole vastausta. Karenssi siihen asti kunnes suostuu terapiaan?
T: Sama
Sitä ideaa että avun hankkiminen ei ole miehille sallittua ylläpitää tasan yksi porukka, miehet itse. Kovimpaan ääneen syrjäytyneet miehet jotka ovat ottaneet elämäntehtäväkseen kiusata naisia siitä että naiset hakevat apua.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa taas niin, että oppilaan vanhempineen on nostettava kanne, ja sitä on vaikea todistaa ja se on työlästä. Suomessa vaan pyöritellään peukaloita ja annetaan kiusattujen kärsiä, ei välitetä koko asiasta lähes. Sanotaan vaan jotain että "ei voida". Miksi edes media ei vaadi Suomessa, että ongelmaan on nyt kertakaikkiaan saatava jokin ratkaisu, ja aseta poliitikkoja vastuuseen siitä selkeästi.
Onneksi ovat laiskoja rankaisemaan oman käden oikeutta. Pikkusiskoa koulussa aikoinaan kiusattiin mutta kun minä amisikäisenä vihaisena isoveljenä otin pikkupoikia rinnuksista kiinni ja uhkailin kurkkujen viiltämisellä ennenkuin retuutin heidät ojaan, niin siskoa ei enää ikinä koulussa kiusannut kukaan. Parempi että kiusaajat saa traumat kuin kiusatut jos kerran muuta ratkaisua ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikea termi olisi ja on - syrjäytetyistä -. Syrjäyttäjät vaan yrittävät "syrjäytynyt" termillä siirtää tekojensa seuraukset kohteiden syyksi.
Jep, kun nykyään puhutaan rodullistetuista nekerien sijaan ihan syystäkin, niin kyllä olisi modernia kielenkäyttöä puhua syrjäytetyistä.
Ei näitä kahta asiaa voi verrata. Tummaihoinen haluaa töihin, ei oteta koska väri ja ennakkoluulot. Syrjäytynyt ei halua töihin eikä ammattiavun piiriin että työllistyminen voisi edes potentiaalisesti onnistua. Ei nämä nyt ihan ole yhteismitallisia.
Terve rodullistettu on takuulla paremmassa työllistymistilanteessa kuin syrjäytetty kantis, jolla on 10 vuoden aukko cv:ssä. Minä en päässyt edes osa-aikasiivoukseen, kun haastattelijan mielestä en vaikuttanut tarpeeksi ulospäinsuuntautuneelta. Ihme sinänsä että kerrankin pääsin haastatteluun.
M37
Koetko että siivousyrittäjällä on oikeus valita soveltuvin henkilö vai pitäisikö yrittäjän pitää suojatyöpaikkoja? Onko yrittäjillä siihen varaa? Oletko valmis menemään terapiaan tai kuntoutukseen tai uudelleenkouluttautumiseen jne? Mitä sinusta pitäisi tehdä työllistymiskyvyttömän ihmisen tapauksessa jos hän ei halua tulla millään lailla vastaan?
Ymmärrän hyvin, että yrittäjällä on omat perusteensa valita työntekijä, enkä minä kyseistä siivousyrittäjää hylkäyksestäni halua mihinkään moraalipenkkiin istuttaa. En minä siihen työhön oikeasti edes halunnut, koen vain olevani pakotettu tekemään jotain, mikä on ehkä hyväkin ja se on ainut syy sille, että haen töitä. En kuitenkaan mitenkään tahallani haastattelua pilannut.
Olen kyllä ammattiavun piirissä, mutta ei se cv:hen vaikuta mitenkään. Uskon että töihin päästäkseni minun pitäisi valita täystyöllistetty ala kuten sairaanhoito, johon en koe soveltuvani ollenkaan, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole.
Viimeiseen kysymykseesi minulla ei ole vastausta. Karenssi siihen asti kunnes suostuu terapiaan?
T: Sama
Minä uskon että on ihan oikeasti ihmisiä jotka ei työelämään sovellu tai että sinne asti pääseminen vaatisi niin paljon työtä ja panostusta ettei se ole realistista, varsinkin kun kaikille ei ole töitä. Oon kuitenkin sitä mieltä että näille olisi parempi myöntää oma osuutensa tapahtumien kulkuun ja koettaa sitten rakentaa niin mielekäs elämä kuin mahdollista siitä näkökulmasta. Eikä katkerana vatvoa sitä miten yhteiskunta on minut syrjäyttänyt täysin ilman omaa syytäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä o paha?
Se että ihminen on laumaeläin ja tällaiset pojat ja miehet ovat hyvin, hyvin onnettomia mikä näkyy täälläkin päivittäin 24/7/365. Ainoastaan jos ihmisellä on skitsoidi persoonallisuushäiriö, se voi olla aidosti tyytyväinen yksinäisyydessä ja eristäytyneisyydessä. Ja sekin vielä menis että ovat onnettomia, mutta kun sitä omaa pahaa mieltä ja oloa levitetään hyvin aggressivisella tavalla koko yhteiskuntaan netin kautta.
Niin, ihminen on laumaeläin. Luuletko oikeasti, että nuo pojat pelaavat yksin tietokonetta vastaan? Ei, he pelaavat toisiaan vastaan. Sun mielestä ilmeisesti olisi parempi, jos viisi poikaa istuisi samassa huoneessa. Yksi pelaisi ja neljä katsoisi vierestä. Sitten vaihdettaisiin välillä vuoroa. Eihän tuossa olisi mitään järkeä, kun kerran kaikki voivat pelata samaan aikaan.
Teen itse etätöitä enkä todellakaan tarvitse työkaveria viereeni istumaan ja katsomaan, kun minä teen töitä. Työkaverini tekevät töitä omilla tietokoneillaan kuka missäkin. Kaikki eivät ole fyysisesti edes Suomessa. Silti teemme tiimityötä headsetit päässä. Välillä viestitellään kirjoittamalla, välillä puhumalla mikrofoniin. Ihan samalla tavalla tekevät nuo pojatkin.
Jos katsoit jakson, jossa oli Patrik, niin hänhän nimenomaan kertoi juttelevansa ainakin viiden kaverinsa kanssa joka ainoa päivä. Ei hän ollut yksinäinen, koska hän pelaa kavereidensa kanssa. Kaverit vaan eivät ole fyysisesti läsnä, koska siinä ei olisi mitään järkeäkään pelaamisen kannalta. Aivan kuten ei olisi järkeä siinäkään, että työkaverini istuisi vieressäni ja vuorotellen tekisimme töitä.
Itse katsoin nyt kuitenkin nuo kaikki jaksot ja tuli mieleen monta asiaa. Mietin oikeasti varmaan kymmenen kertaa miten tähän kirjoittaisin sillä en todellakaan halua arvostella ketään tai haluaisi sitä, että joku ajattelee minun vähättelevän toisten kokemuksia. Olen siis itse nainen jota paljon kiusattu aikoinaan ja aika samanlainen tilanne kuin näillä miehillä. Paljon oli muutenkin samoja ajatuksia. Toisaalta voin kyllä sanoa sen, että jotenkin olen aika syrjässä ainakin joihinkin heihin verratessa. Itse olen aika ”näkymätön” ihminen ja siinä mielessä oikeastaan olisi helppo kadota jonnekin ilman ettei kukaan koskaan tietäisi mitään. Itsellä on aika vaikeaa tutustua muihin ja muutenkin jännitän niitä tilanteita paljon enkä todellakaan edes mene moneen paikkaan mielelläni. Minulla kun ei ole puhelimessakaan kenenkään numeroa ja en muista, koska olisin jonkun viestin saanut joltakin jos jotain virallista laskuihin yms liittyvää ei lasketa. En siis missään tapauksessa halua vähätellä heidän vaikeuksiaan tai arvostella, mutta oma elämä on ehkä joiltakin osin sellaista yksinäisempää ja se ajatus aina läsnä ettei kenellekään merkitse mitään missä olen.
Ehkä he ovat jotenkin kaikesta huolimatta enemmän sinut sen asian kanssa, että ovat vähän syrjässä (tosin minusta sekin jos pystyy opiskelemaan on tosi iso saavutus) mutta itselle tämä kaikki ei tavallaan ole mikään sellainen asia jonka pystyisi hyväksymään ja ehkä sitä häpeää senkin takia enemmän. Kokemuksista ehkä eniten Juhon elämä varmasti muistuttaa omaani jonkin verran, kun taas muuten koin jotain samankaltaisuutta Henrin elämän suhteen myöskin ihan asumismuoto myöten. Minulla ei siis ole sama tilanne, mutta muuten löytyi paljon jotain tuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä o paha?
Se että ihminen on laumaeläin ja tällaiset pojat ja miehet ovat hyvin, hyvin onnettomia mikä näkyy täälläkin päivittäin 24/7/365. Ainoastaan jos ihmisellä on skitsoidi persoonallisuushäiriö, se voi olla aidosti tyytyväinen yksinäisyydessä ja eristäytyneisyydessä. Ja sekin vielä menis että ovat onnettomia, mutta kun sitä omaa pahaa mieltä ja oloa levitetään hyvin aggressivisella tavalla koko yhteiskuntaan netin kautta.
Niin, ihminen on laumaeläin. Luuletko oikeasti, että nuo pojat pelaavat yksin tietokonetta vastaan? Ei, he pelaavat toisiaan vastaan. Sun mielestä ilmeisesti olisi parempi, jos viisi poikaa istuisi samassa huoneessa. Yksi pelaisi ja neljä katsoisi vierestä. Sitten vaihdettaisiin välillä vuoroa. Eihän tuossa olisi mitään järkeä, kun kerran kaikki voivat pelata samaan aikaan.
Teen itse etätöitä enkä todellakaan tarvitse työkaveria viereeni istumaan ja katsomaan, kun minä teen töitä. Työkaverini tekevät töitä omilla tietokoneillaan kuka missäkin. Kaikki eivät ole fyysisesti edes Suomessa. Silti teemme tiimityötä headsetit päässä. Välillä viestitellään kirjoittamalla, välillä puhumalla mikrofoniin. Ihan samalla tavalla tekevät nuo pojatkin.
Jos katsoit jakson, jossa oli Patrik, niin hänhän nimenomaan kertoi juttelevansa ainakin viiden kaverinsa kanssa joka ainoa päivä. Ei hän ollut yksinäinen, koska hän pelaa kavereidensa kanssa. Kaverit vaan eivät ole fyysisesti läsnä, koska siinä ei olisi mitään järkeäkään pelaamisen kannalta. Aivan kuten ei olisi järkeä siinäkään, että työkaverini istuisi vieressäni ja vuorotellen tekisimme töitä.
Höh, miksi ihmeessä sitä työtä tai pelaamista pitäisi vuorotellen tehdä kun kaikilla on nykyään omat värkit. Ja oletko ihan varma siitä ettei olisi mitään eroa jos pojat menis pelaamaan jonnekin missä heillä olisi ihmiskontakti irl kuin että kaikki ihmiskontaktit on pelkkää puhetta ja virtuaalipyssyllä ampumista. Ja jos tää pelaaminen ja virtuaali-ihmissuhteet on niin kivaa elämää, niin miksi some on nykyään yksi näiden poikien ja miesten henkinen oksennus? Ei kyllä millään lailla ole välittynyt miten tyytyväisiä syrjäytyneet miehet ovat elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikea termi olisi ja on - syrjäytetyistä -. Syrjäyttäjät vaan yrittävät "syrjäytynyt" termillä siirtää tekojensa seuraukset kohteiden syyksi.
Jep, kun nykyään puhutaan rodullistetuista nekerien sijaan ihan syystäkin, niin kyllä olisi modernia kielenkäyttöä puhua syrjäytetyistä.
Ei näitä kahta asiaa voi verrata. Tummaihoinen haluaa töihin, ei oteta koska väri ja ennakkoluulot. Syrjäytynyt ei halua töihin eikä ammattiavun piiriin että työllistyminen voisi edes potentiaalisesti onnistua. Ei nämä nyt ihan ole yhteismitallisia.
Syrjäytynyt halusi normaalin elämän, mutta hänet syrjäytettiin ja siksi hän on kykenemätön normaaliin elämään.
Syrjäytynyt ei ole syrjäytetty vaan syrjäytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikea termi olisi ja on - syrjäytetyistä -. Syrjäyttäjät vaan yrittävät "syrjäytynyt" termillä siirtää tekojensa seuraukset kohteiden syyksi.
Jep, kun nykyään puhutaan rodullistetuista nekerien sijaan ihan syystäkin, niin kyllä olisi modernia kielenkäyttöä puhua syrjäytetyistä.
Ei näitä kahta asiaa voi verrata. Tummaihoinen haluaa töihin, ei oteta koska väri ja ennakkoluulot. Syrjäytynyt ei halua töihin eikä ammattiavun piiriin että työllistyminen voisi edes potentiaalisesti onnistua. Ei nämä nyt ihan ole yhteismitallisia.
Syrjäytynyt halusi normaalin elämän, mutta hänet syrjäytettiin ja siksi hän on kykenemätön normaaliin elämään.
Syrjäytynyt ei ole syrjäytetty vaan syrjäytynyt.
Tietenkin syrjäytetyllä on vastuu omasta elämästään aikuisiässä ja ymmärrän siksi termin syrjäytynyt, mutta syrjäyttäminen tapahtuu herkän lapsuuden aikana ja niiden henkisten vammojen jälkeen monilla on erittäin suuria vaikeuksia nousta syrjäytettyjen kuopasta pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä o paha?
Se että ihminen on laumaeläin ja tällaiset pojat ja miehet ovat hyvin, hyvin onnettomia mikä näkyy täälläkin päivittäin 24/7/365. Ainoastaan jos ihmisellä on skitsoidi persoonallisuushäiriö, se voi olla aidosti tyytyväinen yksinäisyydessä ja eristäytyneisyydessä. Ja sekin vielä menis että ovat onnettomia, mutta kun sitä omaa pahaa mieltä ja oloa levitetään hyvin aggressivisella tavalla koko yhteiskuntaan netin kautta.
Niin, ihminen on laumaeläin. Luuletko oikeasti, että nuo pojat pelaavat yksin tietokonetta vastaan? Ei, he pelaavat toisiaan vastaan. Sun mielestä ilmeisesti olisi parempi, jos viisi poikaa istuisi samassa huoneessa. Yksi pelaisi ja neljä katsoisi vierestä. Sitten vaihdettaisiin välillä vuoroa. Eihän tuossa olisi mitään järkeä, kun kerran kaikki voivat pelata samaan aikaan.
Teen itse etätöitä enkä todellakaan tarvitse työkaveria viereeni istumaan ja katsomaan, kun minä teen töitä. Työkaverini tekevät töitä omilla tietokoneillaan kuka missäkin. Kaikki eivät ole fyysisesti edes Suomessa. Silti teemme tiimityötä headsetit päässä. Välillä viestitellään kirjoittamalla, välillä puhumalla mikrofoniin. Ihan samalla tavalla tekevät nuo pojatkin.
Jos katsoit jakson, jossa oli Patrik, niin hänhän nimenomaan kertoi juttelevansa ainakin viiden kaverinsa kanssa joka ainoa päivä. Ei hän ollut yksinäinen, koska hän pelaa kavereidensa kanssa. Kaverit vaan eivät ole fyysisesti läsnä, koska siinä ei olisi mitään järkeäkään pelaamisen kannalta. Aivan kuten ei olisi järkeä siinäkään, että työkaverini istuisi vieressäni ja vuorotellen tekisimme töitä.
Höh, miksi ihmeessä sitä työtä tai pelaamista pitäisi vuorotellen tehdä kun kaikilla on nykyään omat värkit. Ja oletko ihan varma siitä ettei olisi mitään eroa jos pojat menis pelaamaan jonnekin missä heillä olisi ihmiskontakti irl kuin että kaikki ihmiskontaktit on pelkkää puhetta ja virtuaalipyssyllä ampumista. Ja jos tää pelaaminen ja virtuaali-ihmissuhteet on niin kivaa elämää, niin miksi some on nykyään yksi näiden poikien ja miesten henkinen oksennus? Ei kyllä millään lailla ole välittynyt miten tyytyväisiä syrjäytyneet miehet ovat elämäänsä.
No tässä me ihmiset olemme erilaisia. Ei läheskään kaikilla ole tarvetta olla fyysisesti toistensa vieressä. Eilen ketjussa joku kertoi, että nettikaverit ei riitä yksinäisyyden poistamiseen, koska kavereita pitää voida halata. Kavereita pitää siis voida fyysisesti koskettaa. Läheskään kaikki meistä ei kaipaa fyysistä kosketusta kavereiltaan. Ihan riittää se juttelu ja yhdessä tekeminen. Ja nykytekniikalla yhdessä voi tehdä, vaikka istuttaisiin fyysisesti eri puolilla maapalloa. Minä istun kotonani Suomessa ja työkaverini talvikodissaan Espanjassa. Mihin sun mielestä meidän pitäisi mennä joka aamu töihin? Berliiniin? Wieniin? Olen tehnyt jo 7 vuoden ajan etätöitä enkä todellakaan kaipaa ruuhkabusseissa matkustamista tai ylipäätään sitä, että työmatkoihin menee aikaa. On paljon mukavampaa, kun voi herätä 5 minuuttia ennen työpäivän alkamista.
Ihan sama tilanne on pelaajilla. Eivät ne muut pelaajat asu samalla paikkakunnalla mukavan kävely- tai pyöräilymatkan päässä. He asuvat eri puolilla Suomea ja varsin usein pelaajia on ympäri maailmaa. Jos yksi kaveri on Brasiliassa, toinen Norjassa, kolmas Suomessa Helsingissä, neljäs Suomessa Rovaniemellä ja viides Englannissa, niin MISSÄ sun mielestä näiden kavereiden pitäisi olla fyysisesti yhdessä pelaamassa? Ja millä rahalla? Ei tavallisella työssäkäyvälläkään olisi varaa sellaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikea termi olisi ja on - syrjäytetyistä -. Syrjäyttäjät vaan yrittävät "syrjäytynyt" termillä siirtää tekojensa seuraukset kohteiden syyksi.
Jep, kun nykyään puhutaan rodullistetuista nekerien sijaan ihan syystäkin, niin kyllä olisi modernia kielenkäyttöä puhua syrjäytetyistä.
Ei näitä kahta asiaa voi verrata. Tummaihoinen haluaa töihin, ei oteta koska väri ja ennakkoluulot. Syrjäytynyt ei halua töihin eikä ammattiavun piiriin että työllistyminen voisi edes potentiaalisesti onnistua. Ei nämä nyt ihan ole yhteismitallisia.
Syrjäytynyt halusi normaalin elämän, mutta hänet syrjäytettiin ja siksi hän on kykenemätön normaaliin elämään.
Syrjäytynyt ei ole syrjäytetty vaan syrjäytynyt.
Tietenkin syrjäytetyllä on vastuu omasta elämästään aikuisiässä ja ymmärrän siksi termin syrjäytynyt, mutta syrjäyttäminen tapahtuu herkän lapsuuden aikana ja niiden henkisten vammojen jälkeen monilla on erittäin suuria vaikeuksia nousta syrjäytettyjen kuopasta pois.
Niinpä. Halusin vain muistuttaa, ettei pidä antaa valtaa omasta elämästään muille.
Kun pääsin elämässäni siihen pisteeseen, että minä olen saanut itse vastata itsestäni, minua ei ole pidätellyt kukaan. En ole halunnut olla tekemisissä koulu- tai opiskeluaikaisten ihmisten kanssa lukuun ottamatta yhtä lapsuudenystävää, koska tunsin itseni silloin aina niin huonoksi elämäntilanteeni vuoksi.
Kun valmistuin ja sain työpaikan, aloin tuntea itseni normaaliksi ja elämä lähti ihan uuteen lentoon. Edelleen, 20-30 vuotta myöhemmin muutun sekunnissa pahoinvoivaksi ja itsetunnottomaksi teiniksi, kun näen vanhan luokkakaverini tms.
Kuinka syvällisiä keskusteluja pelien lomassa käydään?
Ehkäpä muutenkin ne miesten tutkimusten mukaan lukuisat ystävät ovatkin useammin kavereita ja naisilla on yleensä yksi tai muutama sydänystävä mahdollisen puolison lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä o paha?
Se että ihminen on laumaeläin ja tällaiset pojat ja miehet ovat hyvin, hyvin onnettomia mikä näkyy täälläkin päivittäin 24/7/365. Ainoastaan jos ihmisellä on skitsoidi persoonallisuushäiriö, se voi olla aidosti tyytyväinen yksinäisyydessä ja eristäytyneisyydessä. Ja sekin vielä menis että ovat onnettomia, mutta kun sitä omaa pahaa mieltä ja oloa levitetään hyvin aggressivisella tavalla koko yhteiskuntaan netin kautta.
Niin, ihminen on laumaeläin. Luuletko oikeasti, että nuo pojat pelaavat yksin tietokonetta vastaan? Ei, he pelaavat toisiaan vastaan. Sun mielestä ilmeisesti olisi parempi, jos viisi poikaa istuisi samassa huoneessa. Yksi pelaisi ja neljä katsoisi vierestä. Sitten vaihdettaisiin välillä vuoroa. Eihän tuossa olisi mitään järkeä, kun kerran kaikki voivat pelata samaan aikaan.
Teen itse etätöitä enkä todellakaan tarvitse työkaveria viereeni istumaan ja katsomaan, kun minä teen töitä. Työkaverini tekevät töitä omilla tietokoneillaan kuka missäkin. Kaikki eivät ole fyysisesti edes Suomessa. Silti teemme tiimityötä headsetit päässä. Välillä viestitellään kirjoittamalla, välillä puhumalla mikrofoniin. Ihan samalla tavalla tekevät nuo pojatkin.
Jos katsoit jakson, jossa oli Patrik, niin hänhän nimenomaan kertoi juttelevansa ainakin viiden kaverinsa kanssa joka ainoa päivä. Ei hän ollut yksinäinen, koska hän pelaa kavereidensa kanssa. Kaverit vaan eivät ole fyysisesti läsnä, koska siinä ei olisi mitään järkeäkään pelaamisen kannalta. Aivan kuten ei olisi järkeä siinäkään, että työkaverini istuisi vieressäni ja vuorotellen tekisimme töitä.
Höh, miksi ihmeessä sitä työtä tai pelaamista pitäisi vuorotellen tehdä kun kaikilla on nykyään omat värkit. Ja oletko ihan varma siitä ettei olisi mitään eroa jos pojat menis pelaamaan jonnekin missä heillä olisi ihmiskontakti irl kuin että kaikki ihmiskontaktit on pelkkää puhetta ja virtuaalipyssyllä ampumista. Ja jos tää pelaaminen ja virtuaali-ihmissuhteet on niin kivaa elämää, niin miksi some on nykyään yksi näiden poikien ja miesten henkinen oksennus? Ei kyllä millään lailla ole välittynyt miten tyytyväisiä syrjäytyneet miehet ovat elämäänsä.
No tässä me ihmiset olemme erilaisia. Ei läheskään kaikilla ole tarvetta olla fyysisesti toistensa vieressä. Eilen ketjussa joku kertoi, että nettikaverit ei riitä yksinäisyyden poistamiseen, koska kavereita pitää voida halata. Kavereita pitää siis voida fyysisesti koskettaa. Läheskään kaikki meistä ei kaipaa fyysistä kosketusta kavereiltaan. Ihan riittää se juttelu ja yhdessä tekeminen. Ja nykytekniikalla yhdessä voi tehdä, vaikka istuttaisiin fyysisesti eri puolilla maapalloa. Minä istun kotonani Suomessa ja työkaverini talvikodissaan Espanjassa. Mihin sun mielestä meidän pitäisi mennä joka aamu töihin? Berliiniin? Wieniin? Olen tehnyt jo 7 vuoden ajan etätöitä enkä todellakaan kaipaa ruuhkabusseissa matkustamista tai ylipäätään sitä, että työmatkoihin menee aikaa. On paljon mukavampaa, kun voi herätä 5 minuuttia ennen työpäivän alkamista.
Ihan sama tilanne on pelaajilla. Eivät ne muut pelaajat asu samalla paikkakunnalla mukavan kävely- tai pyöräilymatkan päässä. He asuvat eri puolilla Suomea ja varsin usein pelaajia on ympäri maailmaa. Jos yksi kaveri on Brasiliassa, toinen Norjassa, kolmas Suomessa Helsingissä, neljäs Suomessa Rovaniemellä ja viides Englannissa, niin MISSÄ sun mielestä näiden kavereiden pitäisi olla fyysisesti yhdessä pelaamassa? Ja millä rahalla? Ei tavallisella työssäkäyvälläkään olisi varaa sellaiseen.
Onko siis niin ettei sinulla ole etätyökavereiden lisäksi mitään muita ihmiskontakteja, jos kaupan kassoja ei lasketa ihmiskontakteiksi? Et koskaan juttele kenenkään kanssa irl?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä o paha?
Se että ihminen on laumaeläin ja tällaiset pojat ja miehet ovat hyvin, hyvin onnettomia mikä näkyy täälläkin päivittäin 24/7/365. Ainoastaan jos ihmisellä on skitsoidi persoonallisuushäiriö, se voi olla aidosti tyytyväinen yksinäisyydessä ja eristäytyneisyydessä. Ja sekin vielä menis että ovat onnettomia, mutta kun sitä omaa pahaa mieltä ja oloa levitetään hyvin aggressivisella tavalla koko yhteiskuntaan netin kautta.
Niin, ihminen on laumaeläin. Luuletko oikeasti, että nuo pojat pelaavat yksin tietokonetta vastaan? Ei, he pelaavat toisiaan vastaan. Sun mielestä ilmeisesti olisi parempi, jos viisi poikaa istuisi samassa huoneessa. Yksi pelaisi ja neljä katsoisi vierestä. Sitten vaihdettaisiin välillä vuoroa. Eihän tuossa olisi mitään järkeä, kun kerran kaikki voivat pelata samaan aikaan.
Teen itse etätöitä enkä todellakaan tarvitse työkaveria viereeni istumaan ja katsomaan, kun minä teen töitä. Työkaverini tekevät töitä omilla tietokoneillaan kuka missäkin. Kaikki eivät ole fyysisesti edes Suomessa. Silti teemme tiimityötä headsetit päässä. Välillä viestitellään kirjoittamalla, välillä puhumalla mikrofoniin. Ihan samalla tavalla tekevät nuo pojatkin.
Jos katsoit jakson, jossa oli Patrik, niin hänhän nimenomaan kertoi juttelevansa ainakin viiden kaverinsa kanssa joka ainoa päivä. Ei hän ollut yksinäinen, koska hän pelaa kavereidensa kanssa. Kaverit vaan eivät ole fyysisesti läsnä, koska siinä ei olisi mitään järkeäkään pelaamisen kannalta. Aivan kuten ei olisi järkeä siinäkään, että työkaverini istuisi vieressäni ja vuorotellen tekisimme töitä.
Höh, miksi ihmeessä sitä työtä tai pelaamista pitäisi vuorotellen tehdä kun kaikilla on nykyään omat värkit. Ja oletko ihan varma siitä ettei olisi mitään eroa jos pojat menis pelaamaan jonnekin missä heillä olisi ihmiskontakti irl kuin että kaikki ihmiskontaktit on pelkkää puhetta ja virtuaalipyssyllä ampumista. Ja jos tää pelaaminen ja virtuaali-ihmissuhteet on niin kivaa elämää, niin miksi some on nykyään yksi näiden poikien ja miesten henkinen oksennus? Ei kyllä millään lailla ole välittynyt miten tyytyväisiä syrjäytyneet miehet ovat elämäänsä.
No tässä me ihmiset olemme erilaisia. Ei läheskään kaikilla ole tarvetta olla fyysisesti toistensa vieressä. Eilen ketjussa joku kertoi, että nettikaverit ei riitä yksinäisyyden poistamiseen, koska kavereita pitää voida halata. Kavereita pitää siis voida fyysisesti koskettaa. Läheskään kaikki meistä ei kaipaa fyysistä kosketusta kavereiltaan. Ihan riittää se juttelu ja yhdessä tekeminen. Ja nykytekniikalla yhdessä voi tehdä, vaikka istuttaisiin fyysisesti eri puolilla maapalloa. Minä istun kotonani Suomessa ja työkaverini talvikodissaan Espanjassa. Mihin sun mielestä meidän pitäisi mennä joka aamu töihin? Berliiniin? Wieniin? Olen tehnyt jo 7 vuoden ajan etätöitä enkä todellakaan kaipaa ruuhkabusseissa matkustamista tai ylipäätään sitä, että työmatkoihin menee aikaa. On paljon mukavampaa, kun voi herätä 5 minuuttia ennen työpäivän alkamista.
Ihan sama tilanne on pelaajilla. Eivät ne muut pelaajat asu samalla paikkakunnalla mukavan kävely- tai pyöräilymatkan päässä. He asuvat eri puolilla Suomea ja varsin usein pelaajia on ympäri maailmaa. Jos yksi kaveri on Brasiliassa, toinen Norjassa, kolmas Suomessa Helsingissä, neljäs Suomessa Rovaniemellä ja viides Englannissa, niin MISSÄ sun mielestä näiden kavereiden pitäisi olla fyysisesti yhdessä pelaamassa? Ja millä rahalla? Ei tavallisella työssäkäyvälläkään olisi varaa sellaiseen.
Onko siis niin ettei sinulla ole etätyökavereiden lisäksi mitään muita ihmiskontakteja, jos kaupan kassoja ei lasketa ihmiskontakteiksi? Et koskaan juttele kenenkään kanssa irl?
Ja nytpä vastaankin itse kun muistin nähneeni tämän: "Täytyy tässä välissä todeta että en kuulu tuohon porukkaan johon minut laitoit. Olen ihan normaali pätkätöitä duunaava perheen isä."
Olet perheenisä, ja silti viitsit hehkuttaa täällä pelaamaan juttuneiden poikien elämän hienoutta, vaikka yksinäisten ja syrjäytyneiden miesten surkea todellisuus vyöryy netissä päälle, sitä ei voi missään välttää.
Vierailija kirjoitti:
Tähän syrjäytymiseen on ihan helppo ratkaisu. Lopetetaan se vastikketon rahan syytäminen sinne työvieroksujille. Puolenvuoden työttömyden jälkeen alkaa vastikkeellisuus alkun joku 15- 20 tuntia viikko. jotain risusavottaa,roskienkeräämistä, koirien jätösten kerämistä yms. Kaikki voittaa yhteiskunta saa jotain vastiketta rahoille, työtön joutuu nihin sosiaalisiin tilanteisiin ja varmasti aiheuttaa myös sitä vit'tusta mikä taas johtaa hanakkuuteen parantaa sitä omaa työnhakua/ koulutusta. Mitäpidempään työttömyys jatkuu eukä työtön näytä aktivoituvan työnhakuun/ koulutukseen lisätään viikkotunteja pikkuhiljaa. Se hyysäminen pitää nyt lopettaa.
Kyllä minä tätä kannatan, mutta sillä erotuksella, että siitä työstä voisi maksaa vaikka 5 euroa tunnilta ja kaikki se tulo on tukiin vaikuttamatonta. Ihmisillä pitää ehdottomasti olla vaikutelma, että hänen työnsä on rahan arvoista. Se on ainoa keino parantaa ihmisen kiinnostusta työntekoa kohtaan.
Kannattaa muistaa myös, että nykyajan työelämä on kovaa. Fyysiset, perinteiset työt ovat vähentyneet eikä töihin enää vain kävellä kysymällä, että olisko töitä. Sinulle vastataan, että täytä netissä hakemus (joka on parhaillaan monisivuinen ja useita haastattelukierroksia) ja nuoret miehet, joiden luku- ja kirjoitustaito on heikentynyt, eivät mitenkään pärjää verbaalisesti lahjakkaampia vastaan. Ja jos CV:ssä on aukkoja eikä ole koulutusta, niin se sulkee helposti pois työelämästä. Ennen lähes kaikille riitti oli töitä ja ne olivat yksinkertaisempia, mutta nykyään kaupungistumisen, automatisaation, monimutkaistumisen ja ajatustyön lisääntyessä työelämään pääsy on entistä hankalamaa. Nykyään ei edes opiskelu takaa töitä, vaan kilpailu alkaa jo koulussa työpaikoista. Ei ihme, että osa putooa yhteiskunnan verkkojen läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä o paha?
Se että ihminen on laumaeläin ja tällaiset pojat ja miehet ovat hyvin, hyvin onnettomia mikä näkyy täälläkin päivittäin 24/7/365. Ainoastaan jos ihmisellä on skitsoidi persoonallisuushäiriö, se voi olla aidosti tyytyväinen yksinäisyydessä ja eristäytyneisyydessä. Ja sekin vielä menis että ovat onnettomia, mutta kun sitä omaa pahaa mieltä ja oloa levitetään hyvin aggressivisella tavalla koko yhteiskuntaan netin kautta.
Niin, ihminen on laumaeläin. Luuletko oikeasti, että nuo pojat pelaavat yksin tietokonetta vastaan? Ei, he pelaavat toisiaan vastaan. Sun mielestä ilmeisesti olisi parempi, jos viisi poikaa istuisi samassa huoneessa. Yksi pelaisi ja neljä katsoisi vierestä. Sitten vaihdettaisiin välillä vuoroa. Eihän tuossa olisi mitään järkeä, kun kerran kaikki voivat pelata samaan aikaan.
Teen itse etätöitä enkä todellakaan tarvitse työkaveria viereeni istumaan ja katsomaan, kun minä teen töitä. Työkaverini tekevät töitä omilla tietokoneillaan kuka missäkin. Kaikki eivät ole fyysisesti edes Suomessa. Silti teemme tiimityötä headsetit päässä. Välillä viestitellään kirjoittamalla, välillä puhumalla mikrofoniin. Ihan samalla tavalla tekevät nuo pojatkin.
Jos katsoit jakson, jossa oli Patrik, niin hänhän nimenomaan kertoi juttelevansa ainakin viiden kaverinsa kanssa joka ainoa päivä. Ei hän ollut yksinäinen, koska hän pelaa kavereidensa kanssa. Kaverit vaan eivät ole fyysisesti läsnä, koska siinä ei olisi mitään järkeäkään pelaamisen kannalta. Aivan kuten ei olisi järkeä siinäkään, että työkaverini istuisi vieressäni ja vuorotellen tekisimme töitä.
Itsekin kiinnitin huomiota samaan ja toisaalta varmasti heillä on seuraa toisistaan ja saattavat saada monia tuttuja elämäänsä sen pelaamisen kautta. Joillakin heistä näytti olevan seuraa muutenkin ja heillä oli joitakin kavereita kuitenkin. Siinä mielessä minusta kukaan heistä ei ollut täysin yksin kuitenkaan. Voi myös olla etteivät he kaipaa enempää seuraa ja tuo kaikki riittää heille. Itse taas tunnen vähän erilailla ja oikeastaan minulla ei ole ketään kaveria. Ei edes netissä. Siinä mielessä moni näistä pojista on ehkä kuitenkin paremmassa tilanteessa sen asian suhteen. Itse olen nainen ja en pelaa mitään, joten siinä mielessä en edes voisi saada pelikavereista seuraa. Sivusta tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä tässä o paha?
Se että ihminen on laumaeläin ja tällaiset pojat ja miehet ovat hyvin, hyvin onnettomia mikä näkyy täälläkin päivittäin 24/7/365. Ainoastaan jos ihmisellä on skitsoidi persoonallisuushäiriö, se voi olla aidosti tyytyväinen yksinäisyydessä ja eristäytyneisyydessä. Ja sekin vielä menis että ovat onnettomia, mutta kun sitä omaa pahaa mieltä ja oloa levitetään hyvin aggressivisella tavalla koko yhteiskuntaan netin kautta.
Niin, ihminen on laumaeläin. Luuletko oikeasti, että nuo pojat pelaavat yksin tietokonetta vastaan? Ei, he pelaavat toisiaan vastaan. Sun mielestä ilmeisesti olisi parempi, jos viisi poikaa istuisi samassa huoneessa. Yksi pelaisi ja neljä katsoisi vierestä. Sitten vaihdettaisiin välillä vuoroa. Eihän tuossa olisi mitään järkeä, kun kerran kaikki voivat pelata samaan aikaan.
Teen itse etätöitä enkä todellakaan tarvitse työkaveria viereeni istumaan ja katsomaan, kun minä teen töitä. Työkaverini tekevät töitä omilla tietokoneillaan kuka missäkin. Kaikki eivät ole fyysisesti edes Suomessa. Silti teemme tiimityötä headsetit päässä. Välillä viestitellään kirjoittamalla, välillä puhumalla mikrofoniin. Ihan samalla tavalla tekevät nuo pojatkin.
Jos katsoit jakson, jossa oli Patrik, niin hänhän nimenomaan kertoi juttelevansa ainakin viiden kaverinsa kanssa joka ainoa päivä. Ei hän ollut yksinäinen, koska hän pelaa kavereidensa kanssa. Kaverit vaan eivät ole fyysisesti läsnä, koska siinä ei olisi mitään järkeäkään pelaamisen kannalta. Aivan kuten ei olisi järkeä siinäkään, että työkaverini istuisi vieressäni ja vuorotellen tekisimme töitä.
Höh, miksi ihmeessä sitä työtä tai pelaamista pitäisi vuorotellen tehdä kun kaikilla on nykyään omat värkit. Ja oletko ihan varma siitä ettei olisi mitään eroa jos pojat menis pelaamaan jonnekin missä heillä olisi ihmiskontakti irl kuin että kaikki ihmiskontaktit on pelkkää puhetta ja virtuaalipyssyllä ampumista. Ja jos tää pelaaminen ja virtuaali-ihmissuhteet on niin kivaa elämää, niin miksi some on nykyään yksi näiden poikien ja miesten henkinen oksennus? Ei kyllä millään lailla ole välittynyt miten tyytyväisiä syrjäytyneet miehet ovat elämäänsä.
No tässä me ihmiset olemme erilaisia. Ei läheskään kaikilla ole tarvetta olla fyysisesti toistensa vieressä. Eilen ketjussa joku kertoi, että nettikaverit ei riitä yksinäisyyden poistamiseen, koska kavereita pitää voida halata. Kavereita pitää siis voida fyysisesti koskettaa. Läheskään kaikki meistä ei kaipaa fyysistä kosketusta kavereiltaan. Ihan riittää se juttelu ja yhdessä tekeminen. Ja nykytekniikalla yhdessä voi tehdä, vaikka istuttaisiin fyysisesti eri puolilla maapalloa. Minä istun kotonani Suomessa ja työkaverini talvikodissaan Espanjassa. Mihin sun mielestä meidän pitäisi mennä joka aamu töihin? Berliiniin? Wieniin? Olen tehnyt jo 7 vuoden ajan etätöitä enkä todellakaan kaipaa ruuhkabusseissa matkustamista tai ylipäätään sitä, että työmatkoihin menee aikaa. On paljon mukavampaa, kun voi herätä 5 minuuttia ennen työpäivän alkamista.
Ihan sama tilanne on pelaajilla. Eivät ne muut pelaajat asu samalla paikkakunnalla mukavan kävely- tai pyöräilymatkan päässä. He asuvat eri puolilla Suomea ja varsin usein pelaajia on ympäri maailmaa. Jos yksi kaveri on Brasiliassa, toinen Norjassa, kolmas Suomessa Helsingissä, neljäs Suomessa Rovaniemellä ja viides Englannissa, niin MISSÄ sun mielestä näiden kavereiden pitäisi olla fyysisesti yhdessä pelaamassa? Ja millä rahalla? Ei tavallisella työssäkäyvälläkään olisi varaa sellaiseen.
Onko siis niin ettei sinulla ole etätyökavereiden lisäksi mitään muita ihmiskontakteja, jos kaupan kassoja ei lasketa ihmiskontakteiksi? Et koskaan juttele kenenkään kanssa irl?
On, mutta tapaan heitäkin fyysisesti erittäin harvoin. Vanhempiani ja muuta lähisukua tapaan vähän useammin, ehkä noin kerran kuukaudessa. Pidän kuitenkin heihinkin sekä ystäviini ja kavereihini yhteyttä pääasiassa tietokoneen kautta, koska vain yksi ystävistäni asuu alle tunnin matkan päässä No just lauantaina juttelin Kanadassa asuvan kaverini kanssa puhelimessa. Emme ole tavanneet moneen vuoteen, koska hänellä ei ole ollut asiaa Suomeen eikä mullakaan Kanadaan. Käyn välillä lounaalla paikallisessa ravintolassa ja siellä tulee vaihdettua muutama sana henkilökunnan kanssa ja joskus jonkun tutummaksi tulleen asiakkaan kanssa. Koiran kanssa ulkoillessa muutama sana jonkun toisen koiranomistajan kanssa. Mutta nuo ovat enemmän sellaista "sosiaalista kohteliaisuutta", pärjäisin oikein hyvin ilman niitäkin jutusteluja.
Tätä kirjoittaessani kuitenkin ymmärrän, miksi näkemyksemme eroavat. Mä olen tottunut siihen, että ystäväni ja kaverini asuvat eri puolilla Suomea ja maailmaa. Olen tottunut siihen, ettei kenellekään heistä voi spontaanisti ehdottaa piipahtamista kahvilla tai lähtemistä iltalenkille tai leffaan. Mulle tämä on siis ihan normaalia.
Koetko että siivousyrittäjällä on oikeus valita soveltuvin henkilö vai pitäisikö yrittäjän pitää suojatyöpaikkoja? Onko yrittäjillä siihen varaa? Oletko valmis menemään terapiaan tai kuntoutukseen tai uudelleenkouluttautumiseen jne? Mitä sinusta pitäisi tehdä työllistymiskyvyttömän ihmisen tapauksessa jos hän ei halua tulla millään lailla vastaan?