20 vuotta taistellut niitä samojen 15 kilon kanssa, kokoajan yrittänyt. Tulin siihen tulokseen että olen vain luovuttanut elämässäni.

Miljona suunnitelma, hirveästi tukea olen saanut eri paikoilta, mieletön määrä rahaa haaskannut kuntosaleihin, palveluihin.

Ongelmani on se että koen aivan mielettömään vaikeaksi sitoutua tähän projektiin. Pelkään laihtumista enemmän kuin lihomista. Minua inhottaa se tunne uudesta minästäni koska silloin minulla on menetettävää.

Nyt on elämä ollut ok, paino aina tämä sama eli osaan olla lihomatta. Mikä enää voi auttaa minua löytää helpon tavan elää? Tässä nyt ei ole kyse ruuasta tai liikunnasta vaan henkisestä puolesta.

Olen sen lisäksi jatkuvalla piiskamisella saanut itselleni kroonisia rasitusvammoja.

Musta tuntuu että olen luovuttanut itseni kanssa, en ole 20 vuoden aikana kertaakaan onnistunut nauttii elämästä tai osoittaa itselleni että kykenisin tekemään jotain hyvää itselleni.

Kokoajan kävelen vain paksuissa legginseissä kun ei kaupoissa ole tarpeeksi isoja farkku kokoja. Olen koko 46.