Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Vierailija kirjoitti:

Jaa parhaat säilyvät ruuat ja herkullisimmat preppausreseptit!

Syksy tulee ja uutiset ovat taas sen suuntaisia (Mustanmeren viljakuljetukset, Euroopan ja Amerikan kuivuudet ja palot, Aasian tulvat, Intian riisinvientikielto), että tekee mieli varautua astetta paremmin, ainakin parin viikon hyvällä kotivaralla. Sitä olisi vain hyvä kierrättääkin, ja viime vuosien aikana on tullut syötyä paljon papua ja pastaa, niin kaivataan uusia makuja ja reseptejä.

Asutaan kerrostalossa, pakastin on, mutta ei kovin iso. Lapset nirsoja. Jos löytyisi edes pari uutta luottoreseptiä, joita voisi tehdä parin viikon välein, niin siinä saisi kotivaraa taas kiertämään.

Muuten olen ajatellut, että pidän tänä vuonna erityisesti huolta, että meillä on kaapissa aina pari varapulloa rypsiöljyä ja varmaan myös oliiviöljyä.

En usko, että Suomessa ihan hirveää pulaa on perunselintarvikkeista, toi tämän kesän makaronipula on kuriositeetti, muuta pastaahan on edelleen hyllyillä ihan riittämiin. Makaronilaatikon voi tehdä muustakin kuin sarvimakaronista, vaikka kierremakaronista. Joku teki spagetista, että sen kun pohtimaan omaan keittiöön sopivaa vaihtoehtoa.

Mutta peruselintarvikkeista tehdyt perusruuat ovat yleensä varmoja valintoja, lapsista riippuu sitten se, että mitä ne kelpaavat perusruuat ovat. Meillä menevät perinteiset suomalaiset kotiruuat (hernekeitto, perunat ja jauhelihakastike jne) mutta myös esimerkiksi täytetyt tortillat, chili sin/con carne, curryt, dahl - joka on lasten lempiruokaa. Mausteita saa olla reippaasti, kunhan ei ole inkivääriä... Suomessa on saatavilla hyvin ruotsalaisia papuja ja linssejä, ja niiden kuljetukseen ei vaikuta se, jämähtääkö jonku konttilaiva poikittain jonkun kanaalin keskelle.

Hyvässä kotivarassa on aina mukana myös mausteita ja muita tykötarpeita, noiden mainitsemiesi öljyjen lisäksi esimerkiksi etikkaa ja valkoviini/omenaviinietikkaa, sokeria, suolaa, pikakahvia, kaakaojauhetta, jauhoja.

Joskus on ihan kiva tehdä marraskuisen ankeuden keskelle ihan yht'äkkiä suunnittelematta iltapalaksi mutakakkua tai banaanimuffinsseja. Ja jos saa (pienenkin) palan mutakakkua aamupalaksi, niin kummasti löytyy postiivisempi vaihde lähteä hoitoon/kouluun/töihin/työharjoitteluun.

Mutta ihan kotimainen peruna on hyvä, luotettava ja monipuolinen aines. Se ei ehkä kerrostalo-olosuhteissa säily koko talvea, mutta hyvinkin useita viikkoja oikein säilytettynä (eikä se vaadi jääkaappia). Ranskalaisia perunoita, lohkoperunoita, uuniperunoita (täytteeksi vaikka sitä koronaa varten hamstrattua tonnikalaa tai nötköttiä), perunamuusia, hasselbackan perunoita, keitettyjä perunoita, paistettuja perunoita, soppaan... Meillä luottodahlin reseptiin kuuluu perunaa, kurpitsaa, lehtikaalin/mangoldin varsisilppua (parsakaalin varsiosakin menee), porkkanaa ja punaisia linssejä, paljon valkosipulia ja mausteita. Ja se dahl maistuu pelkiltään, riisin, pastan ja perunamuussin kanssa, kuskusin kanssa tai vaikka ohutleivän kanssa. Mut joo, meillä on omituisia lapsia. Niille kelpaa leivän väliin myös pavunidut.

Pasta ja pavut, pyhä kaksikko. Mutta sitten on riisi, kuskus, bulgur (sekin on vehnää), polenta (maissia), kotimaiset jyvätuotteet (kaura, ohra, ruis) - näiden osalta säilyvyys ei ehkä ole valkoisen pastan luokkaa, koska niissä on rasvaa. Kvinoa on meillä yllättävästi suosittu lisäke, mielummin ulkomainen suurisiemeninen kuitenkin.

Kevätkääryleet on helppoja, mielestäni helpompia kuin sushin vääntäminen. Niiden sisään voi laittaa "mitä tahansa", ja dippikastikkeeksi se, mikä kelpaa. Se riisipaperi säilyy ikuisuuden.

Sushia voi periaatteessa tehdä myös mistä tahansa, kunhan on vaan sitä riisiä. Sushietikan tilalla voi käyttää tavallista etikkaa, jonka on maustanut sokerilla ja suolalla. Tonnikala, pakastekatkaravut ja surimipuikot sekä keitetty porkkana (ainoa tuoretuote), niillä pääsee jo pitkälle, kunhan on vielä soijakastiketta.

4822 vielä täydentää vastaustaan taustatiedoilla. Asumme maalla, ja kasvatan hyvin paljon kasviksia kasvimaalla. Kaikki käyttämämme peruna (lukuunottamatta ranskalaisia perunoita, joita en viitsi friteerata - olen laiska) tulee omasta maasta, meillä on käytössämme erittäin hyvä perunakellari. Se ei ole kovin hyvä porkkanakellari, joten porkkanaa on omasta takaa vain noin jouluun asti. Sen sijaan kurpitsat säilyvät siellä hyvin - ne säilyvät myös viileällä verannallamme noin hiihtolomiin asti. Hillot, mehut, kotiviinit, etikkasäilykkeet jne ovat siellä kellarissa. Kasvatan myös värillisiä perunoita, Violet Queeen on meillä ollut satoisa. Tekisi mieli kuitenkin vaihtaa se kotimaista perää olevaan Synkeään Sakariin. Ihan vaan periaatteesta.

Marjat tulevat omasta takaa tai naapurista, raparperia saan "loputtomasti". Aroniaa kymmeniä litroja joka vuosi. Herukat mehuksi, muista marjoista sitten likööriä, hilloja, hyytelöitä jne tai ihan vaan pakasteena. Mustikkaa sen verran, että saa vähintään joka toinen viikko mustikkapiirakan talvella. Omenaa tulee satunnaisesti, hieman huonot kasvuolosuhteet tällä kylällä. Siitä tehdään omenahilloa, joka säilyy kellarissa pari vuotta (jos ei sitä syödä pois nopeammin).

Vuoden sadonkorjuu alkaa keväällä nokkosista, niitä kuivaan teeaineksiksi, sen jälkeen muut silmut, versot ja nuoret lehdet. Vuohenputkea ja maitohorsmaa kerään, maitohorsma sopii hyvin wok-ruokiin. Pakastan horsmaa. Sit on raparperiaika, sitten alkaa olla versoja ja taimia ja harvennustaimia kasvimaalta (pestoksi). Kasvatan kaiken käyttämämme valkosipulin, ja yritän koko ajan kasvattaa sitä määrää, itusilmuista lisäämällä menee aina se pari vuotta, ennenkuin on syömäkokoisia valkosipuleita.

Kasvatan paljon kurpitsaa, sitä menee kurkkusalaatin tapaisena säilykkeenä paljon, mutta myös ihan tuoreeltaan käytettäväksi. Jonkin verran myös kuivaan (halloween)kurpitsaa, se kuivuu hyvin ja jauhautuu hyvin blenderissä, sitä jauhoa voi lisätä mihin vaan. Samoin nokkosjauhoa - ja teen viherjauhetta kaikista vihreistä syömäkelpoisista lehdistä ja naateista, sitä voi lisätä mm. lettuihin, kastikkeisiin ja keittoihin. tai vaikka sämpylätaikinaan. Pinaattia yritän kasvattaa joka vuosi, usein se vain kukkii eikä tuota lehtiä. Sen sijaan saan yleensä hyvän sadon mangoldista ja lamopinaatista (uudenseelanninpinaatti). Tomaattia tulee mitä tulee, osan siitä pilkon pakkaseen, ihan pätevää tomaattimurskaa.

Mutta nyt on alkanut meille tärkein satokausi: sienikausi. Näin aluksi syömme kädestä suuhun, eli liki joka päivä kantarelleja, herkkutatteja, orakkaankin jo löysin. Kohta alan pakastaa keltavahveroita, ne eivät sovi kuivattavaksi. Jos on hyvä tattivuosi, kuivaan mahdollisimman paljon. Jos on huono, voin käyttää edellisvuonna kuivattuja sitten. Viimeiset sienet ovat suppilovahverot, joita kerätään lumentuloon asti. Kerään myös rouskuja suolasieniksi, olinkin jo unohtanut, kuinka hyviä ne ovat, kun tein pikkusatsin joku vuosi sitten. Nyt niitä teen aina, kunhan vaan satoa löytyy.

Eli meillä kotivaran kerääminen on oikeasti sellaista perinteistä sadonkorjuuta ja säilöntääkin. Että sen osalta olenvähän huono tavanomaisen kotitalouden kotivaraohjeita antamaan...

Nyt vedetään sitten monelta merkiltä saman aikaisesti pakastemansikoitakin pois myynnistä. Onko näitä nyt enemmän ja suurilta tuottajilta, vai tuntuuko vain siltä? Mitä on tapahtunut turvalliselle ruoantuotannolle?

Uutisissa siitä kun Coloradossa kaksi siskosta ja toisen lapsi löytyi metsästä menehtyneinä. Olivat yrittäneet paeta pandemiaa (voi vain arvata millaisia muita aatteita siihen liittyi), kokeilla pelkkien nettivideoiden opastamana survivalisti elämää, mutta ilmeisesti kylmä talvi sitten vei mukanaan.

Varautumista on erilaista, mutta minusta sille on syynsä miksi Suomessa ei hirveästi näy survivalisteja, maksimissaan sellaista larppaavia. Ajatus tuntuu vetoavan erityisesti miehiin ja kuva on hyvin romantisoitu. Talviretkeily ja eräily ovat asia erikseen, mutta metsässä asuminen talven yli ei tosiaan ole mikään läpihuutojuttu.

Survivalismi tarkoittaa tässä kontekstissa siis enemmän taitoihin kuin välineisiin perustuvaa preppaamista, sitä että pärjää luonnossa vähäiselläkin varusteella. Siihen liittyvät taidot voi olla erätaidot, ravinnon kerääminen, jäljittäminen ja metsästys/ansoitus/kalastus, makeshift tarvikkeiden ja suojan valmistaminen jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa parhaat säilyvät ruuat ja herkullisimmat preppausreseptit!

Syksy tulee ja uutiset ovat taas sen suuntaisia (Mustanmeren viljakuljetukset, Euroopan ja Amerikan kuivuudet ja palot, Aasian tulvat, Intian riisinvientikielto), että tekee mieli varautua astetta paremmin, ainakin parin viikon hyvällä kotivaralla. Sitä olisi vain hyvä kierrättääkin, ja viime vuosien aikana on tullut syötyä paljon papua ja pastaa, niin kaivataan uusia makuja ja reseptejä.

Asutaan kerrostalossa, pakastin on, mutta ei kovin iso. Lapset nirsoja. Jos löytyisi edes pari uutta luottoreseptiä, joita voisi tehdä parin viikon välein, niin siinä saisi kotivaraa taas kiertämään.

Muuten olen ajatellut, että pidän tänä vuonna erityisesti huolta, että meillä on kaapissa aina pari varapulloa rypsiöljyä ja varmaan myös oliiviöljyä.

En usko, että Suomessa ihan hirveää pulaa on perunselintarvikkeista, toi tämän kesän makaronipula on kuriositeetti, muuta pastaahan on edelleen hyllyillä ihan riittämiin.

Olen hieman eri mieltä, siis siitä ettei Suomessa voi tulla pulaa peruselintarvikkeista. Suomen ruoantuotannon suhteellisen korkeasta omavaraisuusasteesta huolimatta moderni globaali ja monimutkainen ruoantuotanto on hyvin heikko kriisejä vastaan, varsinkin jos niitä tapahtuu monta samanaikaisesti. Ilmastonmuutos nostaa riskiä tällaiselle tilanteelle. En sano tätä pelotellakseni, vaan siksi että minusta ruokaturvan eteen kannattaa tehdä töitä meilläkin, eikä tuudittautua ajatukseen ettei lintukodossa koskaan voi tapahtua mitään pahaa.

Miten helkkarissa perunat saa säilymään? Jääkaapin alimmassa lokerossa alkaa itää jo päivässä. Olisi kiva pitää edes viikon perunat kotivarassa. Kellaria ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Uutisissa siitä kun Coloradossa kaksi siskosta ja toisen lapsi löytyi metsästä menehtyneinä. Olivat yrittäneet paeta pandemiaa (voi vain arvata millaisia muita aatteita siihen liittyi), kokeilla pelkkien nettivideoiden opastamana survivalisti elämää, mutta ilmeisesti kylmä talvi sitten vei mukanaan.

Varautumista on erilaista, mutta minusta sille on syynsä miksi Suomessa ei hirveästi näy survivalisteja, maksimissaan sellaista larppaavia. Ajatus tuntuu vetoavan erityisesti miehiin ja kuva on hyvin romantisoitu. Talviretkeily ja eräily ovat asia erikseen, mutta metsässä asuminen talven yli ei tosiaan ole mikään läpihuutojuttu.

Survivalismi tarkoittaa tässä kontekstissa siis enemmän taitoihin kuin välineisiin perustuvaa preppaamista, sitä että pärjää luonnossa vähäiselläkin varusteella. Siihen liittyvät taidot voi olla erätaidot, ravinnon kerääminen, jäljittäminen ja metsästys/ansoitus/kalastus, makeshift tarvikkeiden ja suojan valmistaminen jne.

Niin hullua! Surullinen uutinen siitä, miten youtubea katsomalla päätyy ratkaisuun, joka vie kolmelta hengen. Talviolosuhteissa eläminen viikonkin ajan luonnon armoilla vaatii kokemusta ja onneakin. Ei tarvitse kuin sairastua tai loukkaantua vähän ja henki on vaarassa.

https://www.nbcnews.com/news/us-news/questions-linger-death-family-went…

Vierailija kirjoitti:

Miten helkkarissa perunat saa säilymään? Jääkaapin alimmassa lokerossa alkaa itää jo päivässä. Olisi kiva pitää edes viikon perunat kotivarassa. Kellaria ei ole.

Perunaa ei kannattaisi säilyttää jääkaapissa, koska niiden tärkkelys muuttuu sokeriksi ja perunat itävät herkästi varsinkin, jos perunat ovat suljetussa muovipussissa. Jos muuta säilytyspaikkaa ei ole, niin siirrä perunat ainakin paperipussiin ja suosi pesemättömiä perunoita. Se multapintaisuus suojaa perunaa hieman paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uutisissa siitä kun Coloradossa kaksi siskosta ja toisen lapsi löytyi metsästä menehtyneinä. Olivat yrittäneet paeta pandemiaa (voi vain arvata millaisia muita aatteita siihen liittyi), kokeilla pelkkien nettivideoiden opastamana survivalisti elämää, mutta ilmeisesti kylmä talvi sitten vei mukanaan.

Varautumista on erilaista, mutta minusta sille on syynsä miksi Suomessa ei hirveästi näy survivalisteja, maksimissaan sellaista larppaavia. Ajatus tuntuu vetoavan erityisesti miehiin ja kuva on hyvin romantisoitu. Talviretkeily ja eräily ovat asia erikseen, mutta metsässä asuminen talven yli ei tosiaan ole mikään läpihuutojuttu.

Survivalismi tarkoittaa tässä kontekstissa siis enemmän taitoihin kuin välineisiin perustuvaa preppaamista, sitä että pärjää luonnossa vähäiselläkin varusteella. Siihen liittyvät taidot voi olla erätaidot, ravinnon kerääminen, jäljittäminen ja metsästys/ansoitus/kalastus, makeshift tarvikkeiden ja suojan valmistaminen jne.

Niin hullua! Surullinen uutinen siitä, miten youtubea katsomalla päätyy ratkaisuun, joka vie kolmelta hengen. Talviolosuhteissa eläminen viikonkin ajan luonnon armoilla vaatii kokemusta ja onneakin. Ei tarvitse kuin sairastua tai loukkaantua vähän ja henki on vaarassa.

https://www.nbcnews.com/news/us-news/questions-linger-death-family-went…

Villiveikkaus että hätiköityyn päätökseen on ajanut altistuminen ns. vaihtoehtoisille tiedonlähteille ja siitä johtuva paniikki. Sitten on katsottu niitä survivalisti YouTubettajia, jotka ottavat toisistaan miehistä mittaa sillä kuka pärjää (tai ainakin väittää pärjäävänsä) askeettisimmin. Että kyllähän meidän esi-isätkin ovat luonnon armoilla selviytyneet. Syntyy vääristynyt kuva realiteeteista ja nyt se maksoi ihmishenkiä.

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/063f6122-edea-4198-b3e0-46ef9c51b412

Huokaisin jo helpotuksesta keväällä, että viime vuosien riskit olivat ohi ja voi vohdoin rentoutua. Nyt tuntuu, ettei voikaan, vaan pitää alkaa taas varautua.

Tuon artikkelin mukaan Venäjä saattaa hyökätä Nato-maahankin. Ajattelin aiemmin, ettei se olisi mahdollista.

Lisäksi lintuinfluenssa voi alkaa levitä ihmisiin ja siinä joka toinen tartunnan saanut ihminen kuolee, jos rokotteen saamisessa kestää.

Purin keväällä varmuusvarastojani ja bug out bagini, kun liityimme Natoon ja tuntui, että korona olisi helpottanut. Tuntuu että nyt pitää alkaa varautua taas. Teen kuitenkin erilaisen laukun kuin viimeksi, tavallisemman, eikä mitään täyteen ahdettua reppua. Niitä maastossa selviytymistarvikkeita tuskin tarvitaan.

Pullovesivarastot ovat yhä olemassa, mutta ne eivät taida riittää muuta kuin juomiseen. Meillä tuli päivän vesikatko kerrostalossa kesällä ja siinä kului ämpäreittäin vettä, kun piti huuhtoa pönttö ja pestä käsiä.

Sähkökeskustelu ja varautuminen esim katkoihin palaa ensi talvena taas, tämä kesä oli vain hengähdystauko. Viime talvena lämmittimet olivat loppu kaupoista, nyt niitä ehkä saisi. Mikä olisi pienikokoinen ja turvallisin kerrostaloon? Oliko petrolilämmitin turvallinen, ettei tule häkää ja kosteutta, vai mikä olisi paras?

Ruokavarastoni olivat vanhentuneet, en ollut ostanut sellaisia aineksia, joita oikeasti käytän. Ehkä helpointa on ostaa nyt kaappiin tavallieta riisiä ja spagettia. Varsinkin kun niiden saatavuus on heikkenemässä. Mutta mistä niihin helpoimmin proteiinia? Jostain kuivapavuistako tms?

Minulla oli myös puolen vuoden ajan pulaa päivittäin käyttämästäni lääkkeestä, kun sitä ei tullut Suomeen ollenkaan. Mietin että lähteäkö ulkomaille ostamaan niitä. Kävi ilmi, ettei resepti olisi ollut pätevä, kun se oli sähköinen. Sähköinen resepti käy vain joissain tietyissä maissa. Epäselväksi jäi, että käykö suomalainen paperiresepti ulkomailla paremmin, vai hyväksyykö kukin maa vain oman maansa reseptin. Tietääkö joku?

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/063f6122-edea-4198-b3e0-46ef9c51b412

Huokaisin jo helpotuksesta keväällä, että viime vuosien riskit olivat ohi ja voi vohdoin rentoutua. Nyt tuntuu, ettei voikaan, vaan pitää alkaa taas varautua.

Tuon artikkelin mukaan Venäjä saattaa hyökätä Nato-maahankin. Ajattelin aiemmin, ettei se olisi mahdollista.

Lisäksi lintuinfluenssa voi alkaa levitä ihmisiin ja siinä joka toinen tartunnan saanut ihminen kuolee, jos rokotteen saamisessa kestää.

Purin keväällä varmuusvarastojani ja bug out bagini, kun liityimme Natoon ja tuntui, että korona olisi helpottanut. Tuntuu että nyt pitää alkaa varautua taas. Teen kuitenkin erilaisen laukun kuin viimeksi, tavallisemman, eikä mitään täyteen ahdettua reppua. Niitä maastossa selviytymistarvikkeita tuskin tarvitaan.

Pullovesivarastot ovat yhä olemassa, mutta ne eivät taida riittää muuta kuin juomiseen. Meillä tuli päivän vesikatko kerrostalossa kesällä ja siinä kului ämpäreittäin vettä, kun piti huuhtoa pönttö ja pestä käsiä.

Sähkökeskustelu ja varautuminen esim katkoihin palaa ensi talvena taas, tämä kesä oli vain hengähdystauko. Viime talvena lämmittimet olivat loppu kaupoista, nyt niitä ehkä saisi. Mikä olisi pienikokoinen ja turvallisin kerrostaloon? Oliko petrolilämmitin turvallinen, ettei tule häkää ja kosteutta, vai mikä olisi paras?

Ruokavarastoni olivat vanhentuneet, en ollut ostanut sellaisia aineksia, joita oikeasti käytän. Ehkä helpointa on ostaa nyt kaappiin tavallieta riisiä ja spagettia. Varsinkin kun niiden saatavuus on heikkenemässä. Mutta mistä niihin helpoimmin proteiinia? Jostain kuivapavuistako tms?

Minulla oli myös puolen vuoden ajan pulaa päivittäin käyttämästäni lääkkeestä, kun sitä ei tullut Suomeen ollenkaan. Mietin että lähteäkö ulkomaille ostamaan niitä. Kävi ilmi, ettei resepti olisi ollut pätevä, kun se oli sähköinen. Sähköinen resepti käy vain joissain tietyissä maissa. Epäselväksi jäi, että käykö suomalainen paperiresepti ulkomailla paremmin, vai hyväksyykö kukin maa vain oman maansa reseptin. Tietääkö joku?

Resepteistä: jokaisessa maassa on oma käytäntönsä, joten kannattaa maakohtaisesti selvittää ensin. Paperiresepti on yleensä varmin. Joskus lääkkeen saaminen edellyttää sitä, että käy siellä kyseisessä maassa lääkärissä, silloin on hyvä olla mukana se suomalainen resepti ja mahdollinen sairauskertomus kansainvälisellä sairauskoodilla.

Hyvin säilyviä (joskin tällä palstalla säännällisesti haukuttuja ja inhottuja, ei niinkään tässä ketjussa) proteiineja ovat erilaiset kasvisproteiinivalmisteet, soijarouhe, soijapalat, härkisvalmisteet, ja meidän perheen suosikki hernis. Niistä on vesi ja rasva poistettu ja siksi säilyvät kuivassa "ikuisesti". Ne ovat monikäyttöisiä, koska ovat neutraalin makuisia, maustamalla saa mitä vain. Itse olen huomannut, että jos haluan käyttää niitä "lihan" tapaan, niin niitä ei missään tapauksessa ensin lioteta, vaan paahdetaan öljyssä ja mausteissa pannulla ensin, ja vasta sen jälkeen lisätään nestettä.

Muita proteiininlähteitä löytyy sitten säilykkeinä liki rajattomasti: tonnikalat, nää uudet kotimaisesta kalasta tehdyt säilykkeet, sardiinit, makrillit, nötkötti (jos tykkää), kanaakin löytyy nykyään säilyketölkeissä, lihapullat ruskeassa kastikkeessa ;-)  ja tietenkin erilaiset papusäilykkeet. Säilyketölkeissä olevat ovat siitä käteviä, että ne ovat jo kypsiä, eikä niiden saattaminen syömiskelpoiseksi vaadi kuin purkin avaamisen.

Yksi askare, joka vie yllättävän paljon vettä, on tiskaaminen! Eli tilapäistä vesikatkosta varten voi olla ihan hyvä idea kertakäyttöastiat.

Meillä ensi talvi menee lämmityksen ja ruuanlaiton osalta kuten viime talvikin: puulämmityksellä ja puuhellalla. Sähköä säästyi 37-45% aikaisempiin vuosiin verrattuna, jolloin tein ruokaa vain satunnaisesti puuhellalla. Viime talvena käytin sähköhellaa marraskuu-maaliskuussa ehkä neljä kertaa. Puita on varattu 3x enemmän kuin viime talvena.

Vierailija kirjoitti:

Miten helkkarissa perunat saa säilymään? Jääkaapin alimmassa lokerossa alkaa itää jo päivässä. Olisi kiva pitää edes viikon perunat kotivarassa. Kellaria ei ole.

Meillä on perunakellariin matkaa noin 1km (se on siskoni pihassa), joten en joka päivä hae pottuja sieltä. Haen kerralla isomman satsin (2-5kg) ja laitan ne ihan muovikassiin ja sen muovikassin termoskassiin, jota säilytän verannalla. Veranta on yleensä viileämpi kuin muu talo, mutta keväästä syksyyn ihan huoneenlämpöinen. Siellä pimeässä mutta suht' lämpimässä ja aika kuivassa olosuhteessa ne potut säilyy itämättä pari-kolme viikkoa, alkusyksystä pidempäänkin. Näin keskikesällä viimevuotiset perunat itävät jo kellarissakin (juhannukseen asti menee ilman ituja) joten viikossa ne kasvattaa idut joka tapauksessa siellä mun termoskassin pimeydessäkin. Ehkä parempi vaihtoehto olisi paperipussi+se termoskassi, mutta kun ei ole sopivaa paperipussia koskaan saatavilla, niin muovikassilla on menty.

Jääkaappi on paljon huonompi säilytyspaikka, liian kosteaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten helkkarissa perunat saa säilymään? Jääkaapin alimmassa lokerossa alkaa itää jo päivässä. Olisi kiva pitää edes viikon perunat kotivarassa. Kellaria ei ole.

Meillä on perunakellariin matkaa noin 1km (se on siskoni pihassa), joten en joka päivä hae pottuja sieltä. Haen kerralla isomman satsin (2-5kg) ja laitan ne ihan muovikassiin ja sen muovikassin termoskassiin, jota säilytän verannalla. Veranta on yleensä viileämpi kuin muu talo, mutta keväästä syksyyn ihan huoneenlämpöinen. Siellä pimeässä mutta suht' lämpimässä ja aika kuivassa olosuhteessa ne potut säilyy itämättä pari-kolme viikkoa, alkusyksystä pidempäänkin. Näin keskikesällä viimevuotiset perunat itävät jo kellarissakin (juhannukseen asti menee ilman ituja) joten viikossa ne kasvattaa idut joka tapauksessa siellä mun termoskassin pimeydessäkin. Ehkä parempi vaihtoehto olisi paperipussi+se termoskassi, mutta kun ei ole sopivaa paperipussia koskaan saatavilla, niin muovikassilla on menty.

Jääkaappi on paljon huonompi säilytyspaikka, liian kosteaa.

Hain viikko sitten vihoviimeisiä vanhoja perunoita tuolta siskon kellarista (yhteiset perunat). Valikoin perunoita, joissa oli vain pieniä idunalkuja, tosi pitkäituiset heitin ämpäriin, kompostiin menoa varten. Osasta perunoita tein jo viime viikonloppuna perunasalaattia, ja tänään kävin kaivelemassa muovipussista perunoita nakkisoppaan. Niissä oli noin 1-3cm ituja, raksin ne pois ennen pesua ja kuorimista. Perunat ovat vielä kiinteitä ja sileitä. Säilytin niitä siis viikon muovikassissa, joka on termoskassissa verannalla, jossa mittarin mukaan on noin 22 astetta, eli termoskassissa sama lämpötila. Se termoskassi nyt lähinnä suojaa perunoita valolta, ja talvella voimakkailta lämpötilanvaihteluilta. Jäljelle jäi muutama peruna, pohdin tässä, että ne voisi keittää ja tehdä paistettuja perunoita grillimakkaroiden kanssa ensi viikolla, tai sitten espanjalaistyylistä munakasta. Sitten luulen, että sieltä kellarista ei enempää pottuja kannata kaivella, täytyy tyhjentää perunalaari ja putsata se, jotta sitten perunannostoaikaan se on valmiina.

Soppa oli hyvää.

Miksi muuten joissain ruokakaupoissa perunat pidetään viileässä, jääkaapissa viihtyvien kasvisten kanssa? Luulisi että säilyvyys olisi tärkeää.

Vierailija kirjoitti:

Miksi muuten joissain ruokakaupoissa perunat pidetään viileässä, jääkaapissa viihtyvien kasvisten kanssa? Luulisi että säilyvyys olisi tärkeää.

Ne ovat siellä kaupassa hyvin lyhyen aikaa, muutamia päiviä maksimissaan. Pienissä kaupoissa ei ole kauheasti ylimääräistä tilaa, joten tehdään kompromisseja.

Siis perunahan säilyy parhaiten viileässä, mutta ei liian kylmässä, kuivahkossa, mutta ei liian kuivassa tilassa, joka on EHDOTTOMASTI pimeä, ja ilmava. Suuret perunavarastot on sekä kosteus- että lämpötilavakioituja (sen mitä olen niitä kiertänyt), mutta vielä tarkempaa on esimerkiksi kukkakaalin säilytysolosuhteet.

Ja perunan pitää olla kuivaa, kun se varastoidaan, se ei saisi olla paksun märän saven peitossa. Pesu vaurioittaa perunan pintaa ja heikentää säilyvyyttä, joten ruokakauppohin toimitettavat pestyt perunat pestään juuri ennen pakkaamista ja toimittamista. Jos ostan perunaa, niin ostan multaperunaa, pesemätöntä (en sitä uudelleenturvetettua). No, jos viiden kilon perunasäkin pestyä perunaa saa 0,20€ niin tottakai ostan, jos omat perunat ovat vähissä!

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/063f6122-edea-4198-b3e0-46ef9c51b412

Huokaisin jo helpotuksesta keväällä, että viime vuosien riskit olivat ohi ja voi vohdoin rentoutua. Nyt tuntuu, ettei voikaan, vaan pitää alkaa taas varautua.

Tuon artikkelin mukaan Venäjä saattaa hyökätä Nato-maahankin. Ajattelin aiemmin, ettei se olisi mahdollista.

Lisäksi lintuinfluenssa voi alkaa levitä ihmisiin ja siinä joka toinen tartunnan saanut ihminen kuolee, jos rokotteen saamisessa kestää.

Purin keväällä varmuusvarastojani ja bug out bagini, kun liityimme Natoon ja tuntui, että korona olisi helpottanut. Tuntuu että nyt pitää alkaa varautua taas. Teen kuitenkin erilaisen laukun kuin viimeksi, tavallisemman, eikä mitään täyteen ahdettua reppua. Niitä maastossa selviytymistarvikkeita tuskin tarvitaan.

Pullovesivarastot ovat yhä olemassa, mutta ne eivät taida riittää muuta kuin juomiseen. Meillä tuli päivän vesikatko kerrostalossa kesällä ja siinä kului ämpäreittäin vettä, kun piti huuhtoa pönttö ja pestä käsiä.

Sähkökeskustelu ja varautuminen esim katkoihin palaa ensi talvena taas, tämä kesä oli vain hengähdystauko. Viime talvena lämmittimet olivat loppu kaupoista, nyt niitä ehkä saisi. Mikä olisi pienikokoinen ja turvallisin kerrostaloon? Oliko petrolilämmitin turvallinen, ettei tule häkää ja kosteutta, vai mikä olisi paras?

Ruokavarastoni olivat vanhentuneet, en ollut ostanut sellaisia aineksia, joita oikeasti käytän. Ehkä helpointa on ostaa nyt kaappiin tavallieta riisiä ja spagettia. Varsinkin kun niiden saatavuus on heikkenemässä. Mutta mistä niihin helpoimmin proteiinia? Jostain kuivapavuistako tms?

Minulla oli myös puolen vuoden ajan pulaa päivittäin käyttämästäni lääkkeestä, kun sitä ei tullut Suomeen ollenkaan. Mietin että lähteäkö ulkomaille ostamaan niitä. Kävi ilmi, ettei resepti olisi ollut pätevä, kun se oli sähköinen. Sähköinen resepti käy vain joissain tietyissä maissa. Epäselväksi jäi, että käykö suomalainen paperiresepti ulkomailla paremmin, vai hyväksyykö kukin maa vain oman maansa reseptin. Tietääkö joku?

Venäjän hyökkääminen Natomaahan on niin epätodennäköinen ja toteutuessaan suuren härdellin aiheuttava skenaario, että sellaista ei kannata ajatella. BOB-kassitkin ovat vähän niin ja näin. Jos nyt tietää missä tärkeät asiakirjat ovat ja koti on suunnilleen järjestyksessä, lähtökassin saa kasaan nopeasti. Eipä siitä lähtökassista suurta haittaakaan ole, mutta tositilanteessa Suomen kaltaisessa maassa siitä ei ole suurta apuakaan. Minne sitä lähtisi? Jos on olemassa kakkoskoti, se on tietenkin vaihtoehto.

Jos on lähdettävä, se vaan sitten pitäisi tehdä ajoissa ennen, kun kaikki muutkin oma-aloitteisesti lähtevät tukkivat tiet. Esimerkkejä on paljon, esimerkiksi Ukrainan sodan alettua. Sellainen matka, joka normaalisti veisi tunnin, saattoi viedä vuorokauden sodan sytyttyä, koska pakoliikennettä oli niin paljon. Osalta loppu matkanteko kesken, koska bensa-asemalle ei päästy ajoissa. Jonot niille olivat tunteja ja jonottavat tukkivat liikennettä. Autojonot seisoivat, tiet tukkeutuivay sinne jääneistä tyhjätankkisista autoista ja ketjukolareitakin oli paljon.

Jos taas pitäisi heittäytyä luonnon armoille, elämä olisi pian niin vaikeaa, että yleisesti on parempi pysyä siellä missä on, ellei yleistä evakuointia ole. Jo pelkästään tarvittavan veden saaminen on niin paljon energiaa kuluttavaa, että sitä saa pian tehdä henkensä edestä esimerkiksi talviolosuhteissa. Jos on lunta, sitä voi sulatta. Puhtaan lumen löytäminen ja tarvittavan määrän sulattaminen on työlästä. Luonnontilassa oleva lumi sisältää paljon bakteereja ja eläinten jätöksiä. Yhtä vesilitraa kohti pitää sulattaa noin 100 litraa lunta, koska osa siitä haihtuu juomakelpoiseksi kiehutettaessa ja vesi pitää filtteröidä. Lumesta sulatettu vesi ei sisällä mineraaleja ja sen elektrolyyttitaso on erilainen. Jos sillä vedellä pitäisi elää pidemmän aikaa, ongelmia tulee.

Lintuinfluessa tarttuu ihmiseen äärimmäisen harvoin ja todetuissa tapauksissa altistuminen on ollut runsasta ja jatkuvaa, mutta riskitekijöitä on olemassa muutenkin kuin lintuinfluenssan vuoksi. Siksi luonnonveden puhdistaminen on tärkeää.

Suomalaisella sähköisellä reseptillä voi ostaa lääkkeitä tällä hetkellä Virossa, Kroatiassa, Portugalissa, Puolassa ja Espanjassa.

Ulkomailla toimivista resepteistä lisää täällä. Reseptin tulee olla engl. versiona.

https://www.kanta.fi/ammattilaiset/resepti-ulkomailla

Vierailija kirjoitti:

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/063f6122-edea-4198-b3e0-46ef9c51b412

Huokaisin jo helpotuksesta keväällä, että viime vuosien riskit olivat ohi ja voi vohdoin rentoutua. Nyt tuntuu, ettei voikaan, vaan pitää alkaa taas varautua.

Tuon artikkelin mukaan Venäjä saattaa hyökätä Nato-maahankin. Ajattelin aiemmin, ettei se olisi mahdollista.

Tuo artikkelihan kertoo salaliitoksi nimetystä vitsistä, joka myöhemmin levisi somessa. Ei siinä puhuta venäjän hyökkäyksestä, vaan siitä, ettei Suomea muka voisi olla olemassa, ettei missään maassa voi mennä niin hyvin kuin Suomessa eri mittauskriteereillä katsottuna menee, ja että Suomi olisi itse asiassa vain "vesistö, jolla Japani saa kalastaa rajoituksetta kalaa sushia varten." 🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa parhaat säilyvät ruuat ja herkullisimmat preppausreseptit!

Syksy tulee ja uutiset ovat taas sen suuntaisia (Mustanmeren viljakuljetukset, Euroopan ja Amerikan kuivuudet ja palot, Aasian tulvat, Intian riisinvientikielto), että tekee mieli varautua astetta paremmin, ainakin parin viikon hyvällä kotivaralla. Sitä olisi vain hyvä kierrättääkin, ja viime vuosien aikana on tullut syötyä paljon papua ja pastaa, niin kaivataan uusia makuja ja reseptejä.

Asutaan kerrostalossa, pakastin on, mutta ei kovin iso. Lapset nirsoja. Jos löytyisi edes pari uutta luottoreseptiä, joita voisi tehdä parin viikon välein, niin siinä saisi kotivaraa taas kiertämään.

Muuten olen ajatellut, että pidän tänä vuonna erityisesti huolta, että meillä on kaapissa aina pari varapulloa rypsiöljyä ja varmaan myös oliiviöljyä.

En usko, että Suomessa ihan hirveää pulaa on perunselintarvikkeista, toi tämän kesän makaronipula on kuriositeetti, muuta pastaahan on edelleen hyllyillä ihan riittämiin.

Olen hieman eri mieltä, siis siitä ettei Suomessa voi tulla pulaa peruselintarvikkeista. Suomen ruoantuotannon suhteellisen korkeasta omavaraisuusasteesta huolimatta moderni globaali ja monimutkainen ruoantuotanto on hyvin heikko kriisejä vastaan, varsinkin jos niitä tapahtuu monta samanaikaisesti. Ilmastonmuutos nostaa riskiä tällaiselle tilanteelle. En sano tätä pelotellakseni, vaan siksi että minusta ruokaturvan eteen kannattaa tehdä töitä meilläkin, eikä tuudittautua ajatukseen ettei lintukodossa koskaan voi tapahtua mitään pahaa.

Jos Suomi jäisi eristyksiin, maatalous loppuisi Suomessa. Maatalous on täysin riippuvainen ulkomailta tuodusta öljystä, koneista ja niiden varaosista, lannoitteiden ja rehun raaka-aineista ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa parhaat säilyvät ruuat ja herkullisimmat preppausreseptit!

Syksy tulee ja uutiset ovat taas sen suuntaisia (Mustanmeren viljakuljetukset, Euroopan ja Amerikan kuivuudet ja palot, Aasian tulvat, Intian riisinvientikielto), että tekee mieli varautua astetta paremmin, ainakin parin viikon hyvällä kotivaralla. Sitä olisi vain hyvä kierrättääkin, ja viime vuosien aikana on tullut syötyä paljon papua ja pastaa, niin kaivataan uusia makuja ja reseptejä.

Asutaan kerrostalossa, pakastin on, mutta ei kovin iso. Lapset nirsoja. Jos löytyisi edes pari uutta luottoreseptiä, joita voisi tehdä parin viikon välein, niin siinä saisi kotivaraa taas kiertämään.

Muuten olen ajatellut, että pidän tänä vuonna erityisesti huolta, että meillä on kaapissa aina pari varapulloa rypsiöljyä ja varmaan myös oliiviöljyä.

En usko, että Suomessa ihan hirveää pulaa on perunselintarvikkeista, toi tämän kesän makaronipula on kuriositeetti, muuta pastaahan on edelleen hyllyillä ihan riittämiin.

Olen hieman eri mieltä, siis siitä ettei Suomessa voi tulla pulaa peruselintarvikkeista. Suomen ruoantuotannon suhteellisen korkeasta omavaraisuusasteesta huolimatta moderni globaali ja monimutkainen ruoantuotanto on hyvin heikko kriisejä vastaan, varsinkin jos niitä tapahtuu monta samanaikaisesti. Ilmastonmuutos nostaa riskiä tällaiselle tilanteelle. En sano tätä pelotellakseni, vaan siksi että minusta ruokaturvan eteen kannattaa tehdä töitä meilläkin, eikä tuudittautua ajatukseen ettei lintukodossa koskaan voi tapahtua mitään pahaa.

Jos Suomi jäisi eristyksiin, maatalous loppuisi Suomessa. Maatalous on täysin riippuvainen ulkomailta tuodusta öljystä, koneista ja niiden varaosista, lannoitteiden ja rehun raaka-aineista ym.

Miksi se loppuisi? Palattaisiin vaan ajassa takaisin n. 70 vuotta, jolloin kaikilla oli oma pikkutilansa, hevonen hommissa yms. Eläinten uloste toimii lannoitteena.