Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.
Itse en ole mikään tuomionpäivään varautuja, mutta kieltämättä on alkanut mietityttämään yhteiskuntaamme mahdollisesti kohtaavat uhkatilanteet. Mitä jos pska osuukin tuulettimeen, ja pitää selviytyä x määrä päiviä enemmän tai vähemmän kaoottisessa tilanteessa. Meillä kaivo, josta saa vettä (tosin vaatinee keittämisen), puuliesi jolla saa tarvittaessa lämmitettyä vettä, ruokaa ja kotia. Pino polttopuita. Siinäpä ne oikeastaan ovat. Perheessä kaksi aikuista, kaksi teiniä, kaksi koiraa. En pelkää koronavirusta, mutta tiedostan mahdollisen pandemian riskit. Siksipä tässä herättelen (asiallista) keskustelua. Ajatuksia? Vinkkejä?
Kommentit (7621)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa parhaat säilyvät ruuat ja herkullisimmat preppausreseptit!
Syksy tulee ja uutiset ovat taas sen suuntaisia (Mustanmeren viljakuljetukset, Euroopan ja Amerikan kuivuudet ja palot, Aasian tulvat, Intian riisinvientikielto), että tekee mieli varautua astetta paremmin, ainakin parin viikon hyvällä kotivaralla. Sitä olisi vain hyvä kierrättääkin, ja viime vuosien aikana on tullut syötyä paljon papua ja pastaa, niin kaivataan uusia makuja ja reseptejä.
Asutaan kerrostalossa, pakastin on, mutta ei kovin iso. Lapset nirsoja. Jos löytyisi edes pari uutta luottoreseptiä, joita voisi tehdä parin viikon välein, niin siinä saisi kotivaraa taas kiertämään.
Muuten olen ajatellut, että pidän tänä vuonna erityisesti huolta, että meillä on kaapissa aina pari varapulloa rypsiöljyä ja varmaan myös oliiviöljyä.
En usko, että Suomessa ihan hirveää pulaa on perunselintarvikkeista, toi tämän kesän makaronipula on kuriositeetti, muuta pastaahan on edelleen hyllyillä ihan riittämiin.
Olen hieman eri mieltä, siis siitä ettei Suomessa voi tulla pulaa peruselintarvikkeista. Suomen ruoantuotannon suhteellisen korkeasta omavaraisuusasteesta huolimatta moderni globaali ja monimutkainen ruoantuotanto on hyvin heikko kriisejä vastaan, varsinkin jos niitä tapahtuu monta samanaikaisesti. Ilmastonmuutos nostaa riskiä tällaiselle tilanteelle. En sano tätä pelotellakseni, vaan siksi että minusta ruokaturvan eteen kannattaa tehdä töitä meilläkin, eikä tuudittautua ajatukseen ettei lintukodossa koskaan voi tapahtua mitään pahaa.
Jos Suomi jäisi eristyksiin, maatalous loppuisi Suomessa. Maatalous on täysin riippuvainen ulkomailta tuodusta öljystä, koneista ja niiden varaosista, lannoitteiden ja rehun raaka-aineista ym.
Miksi se loppuisi? Palattaisiin vaan ajassa takaisin n. 70 vuotta, jolloin kaikilla oli oma pikkutilansa, hevonen hommissa yms. Eläinten uloste toimii lannoitteena.
Koska se ei toimi niin. Ei sitä noin vain palata menneisiin. Siinä ehtii tulla nälkä ennen kun kansa on ruokittu. Siihen menisi vuosia, ellei kymmeniä, että sellaiseen voitaisiin palata. On hyvä muistaa sekin, että Suomessa oli pula ruoasta 2 maailmansodan aikana, vaikka olimme omavaraisempia ja meillä oli pientiloja paljon. Ruokapula syntyi, koska olimme saarroksissa. Ihan lähiaikoina olemme kokeneet sen, että pandemian ja Ukrainan sodan aikana lannoitteiden hinnat moninkertaistuivat. Kun samaan aikaan energian ja polttoaineiden hinnat nousivat ja koneiden varaosista on ollut pulaa, monet ammattiviljelijät ja -kasvattajat ovat olleet sen edessä, ettei ole ollut varaa tai mahdollisuuksia tuottaa ruokaa aiempien vuosien tapaan. Kun kone menee rikki ja sen varaosan saamiseen menee pari kuukautta, peli on menetetty siltä satovuodelta. Näin se vaan valitettavasti on, puhumattakaan siitä, jos tulee huono satovuosi. Siinä ei huonolla tuurilla jää viljaa myytäväksi, kun pitää jättää siemenviljat seuraavaksi vuodeksi ja Suomen varmuusvarastossakaan ei enää ole siemenviljaa kuin ensiapuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa parhaat säilyvät ruuat ja herkullisimmat preppausreseptit!
Syksy tulee ja uutiset ovat taas sen suuntaisia (Mustanmeren viljakuljetukset, Euroopan ja Amerikan kuivuudet ja palot, Aasian tulvat, Intian riisinvientikielto), että tekee mieli varautua astetta paremmin, ainakin parin viikon hyvällä kotivaralla. Sitä olisi vain hyvä kierrättääkin, ja viime vuosien aikana on tullut syötyä paljon papua ja pastaa, niin kaivataan uusia makuja ja reseptejä.
Asutaan kerrostalossa, pakastin on, mutta ei kovin iso. Lapset nirsoja. Jos löytyisi edes pari uutta luottoreseptiä, joita voisi tehdä parin viikon välein, niin siinä saisi kotivaraa taas kiertämään.
Muuten olen ajatellut, että pidän tänä vuonna erityisesti huolta, että meillä on kaapissa aina pari varapulloa rypsiöljyä ja varmaan myös oliiviöljyä.
En usko, että Suomessa ihan hirveää pulaa on perunselintarvikkeista, toi tämän kesän makaronipula on kuriositeetti, muuta pastaahan on edelleen hyllyillä ihan riittämiin.
Olen hieman eri mieltä, siis siitä ettei Suomessa voi tulla pulaa peruselintarvikkeista. Suomen ruoantuotannon suhteellisen korkeasta omavaraisuusasteesta huolimatta moderni globaali ja monimutkainen ruoantuotanto on hyvin heikko kriisejä vastaan, varsinkin jos niitä tapahtuu monta samanaikaisesti. Ilmastonmuutos nostaa riskiä tällaiselle tilanteelle. En sano tätä pelotellakseni, vaan siksi että minusta ruokaturvan eteen kannattaa tehdä töitä meilläkin, eikä tuudittautua ajatukseen ettei lintukodossa koskaan voi tapahtua mitään pahaa.
Jos Suomi jäisi eristyksiin, maatalous loppuisi Suomessa. Maatalous on täysin riippuvainen ulkomailta tuodusta öljystä, koneista ja niiden varaosista, lannoitteiden ja rehun raaka-aineista ym.
Miksi se loppuisi? Palattaisiin vaan ajassa takaisin n. 70 vuotta, jolloin kaikilla oli oma pikkutilansa, hevonen hommissa yms. Eläinten uloste toimii lannoitteena.
Siihen vanhaan ei yksinkertaisesti ole enää paluumahdollisuuksia, jo siitä yksinkertaisesta syystä, että äärimmäisen harva suomalainen on valmis likaamaan käsiään edes autonsa pesussa, saatikka sitten kyntämään maata kuokalla ja hevosauralla. Todellakin naurettava postaus, mikä osoittaa kirjoittajalta täydellistä aidon elämän ymmärtämättömyyttä, joku psykohoidosta karannut huuhaahaihattalija taas asialla.
No kuolkoot uusavuttomat sitten nälkään, minä voin jatkaa elämääni omalla tilallani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa parhaat säilyvät ruuat ja herkullisimmat preppausreseptit!
Syksy tulee ja uutiset ovat taas sen suuntaisia (Mustanmeren viljakuljetukset, Euroopan ja Amerikan kuivuudet ja palot, Aasian tulvat, Intian riisinvientikielto), että tekee mieli varautua astetta paremmin, ainakin parin viikon hyvällä kotivaralla. Sitä olisi vain hyvä kierrättääkin, ja viime vuosien aikana on tullut syötyä paljon papua ja pastaa, niin kaivataan uusia makuja ja reseptejä.
Asutaan kerrostalossa, pakastin on, mutta ei kovin iso. Lapset nirsoja. Jos löytyisi edes pari uutta luottoreseptiä, joita voisi tehdä parin viikon välein, niin siinä saisi kotivaraa taas kiertämään.
Muuten olen ajatellut, että pidän tänä vuonna erityisesti huolta, että meillä on kaapissa aina pari varapulloa rypsiöljyä ja varmaan myös oliiviöljyä.
En usko, että Suomessa ihan hirveää pulaa on perunselintarvikkeista, toi tämän kesän makaronipula on kuriositeetti, muuta pastaahan on edelleen hyllyillä ihan riittämiin.
Olen hieman eri mieltä, siis siitä ettei Suomessa voi tulla pulaa peruselintarvikkeista. Suomen ruoantuotannon suhteellisen korkeasta omavaraisuusasteesta huolimatta moderni globaali ja monimutkainen ruoantuotanto on hyvin heikko kriisejä vastaan, varsinkin jos niitä tapahtuu monta samanaikaisesti. Ilmastonmuutos nostaa riskiä tällaiselle tilanteelle. En sano tätä pelotellakseni, vaan siksi että minusta ruokaturvan eteen kannattaa tehdä töitä meilläkin, eikä tuudittautua ajatukseen ettei lintukodossa koskaan voi tapahtua mitään pahaa.
Jos Suomi jäisi eristyksiin, maatalous loppuisi Suomessa. Maatalous on täysin riippuvainen ulkomailta tuodusta öljystä, koneista ja niiden varaosista, lannoitteiden ja rehun raaka-aineista ym.
Miksi se loppuisi? Palattaisiin vaan ajassa takaisin n. 70 vuotta, jolloin kaikilla oli oma pikkutilansa, hevonen hommissa yms. Eläinten uloste toimii lannoitteena.
Siihen vanhaan ei yksinkertaisesti ole enää paluumahdollisuuksia, jo siitä yksinkertaisesta syystä, että äärimmäisen harva suomalainen on valmis likaamaan käsiään edes autonsa pesussa, saatikka sitten kyntämään maata kuokalla ja hevosauralla. Todellakin naurettava postaus, mikä osoittaa kirjoittajalta täydellistä aidon elämän ymmärtämättömyyttä, joku psykohoidosta karannut huuhaahaihattalija taas asialla.
No kuolkoot uusavuttomat sitten nälkään, minä voin jatkaa elämääni omalla tilallani.
Semmoista kansalaishenkeä sitten. Onnea matkaan, tarvitset sitä!
Vierailija kirjoitti:
Semmoista kansalaishenkeä sitten. Onnea matkaan, tarvitset sitä!
Mikä nyt riepoo? Pitäisikö kuolla nälkään muiden mukana, jotta olisi tarpeeksi kansalaishenkeä? Esitin vain yhden mahdollisen ratkaisun ja siitäkin piti alkaa haukkumaan psykohoidosta karanneeksi huuhaahaihattelijaksi. Olisi voinut vain todeta että ei toimi ja sillä sipuli. Tästä syystä anonyymit keskustelufoorumit on kyllä suurinta sontaa, voidaan nimitellä ja lytätä muita ihan miten huvittaa.
Minäkin muistan lukeneeni Suomen ruoantuotannon (niin viljelyn kuin lihan, maidon jne.) olevan riippuvainen ulkomaista. Ihmisiä on paljon enemmän ja siksi tuotantokin on tehostettua, mutta ilman moderneja välineitä ja tekniikoita voisi tulla ongelmia. Edes ne tilalliset eivät välttämättä osaisi tehdä sitä perinteisillä menetelmillä.
Uskon kuitenkin että omaa pienimuotoista puutarhaa voi pyörittää poikkeustilanteessakin jos vain on tietoa, taitoa/kokemusta ja aikaa tehdä kovaa duunia sen eteen. Ei sillä varmasti 100% saa itseään ruokittua, mutta parempi kuin ei mitään.
Itse olen kokonaan hylännyt ajatuksen kotieläinten pitämisestä osana omavaraisuus suunnitelmaani, koska en saa sitä millään tavalla kestäväksi/järkeväksi resurssien suhteen. Eläin ottaa enemmän kuin antaa, jos ajatellaan pelkkää hyötysuhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa parhaat säilyvät ruuat ja herkullisimmat preppausreseptit!
Syksy tulee ja uutiset ovat taas sen suuntaisia (Mustanmeren viljakuljetukset, Euroopan ja Amerikan kuivuudet ja palot, Aasian tulvat, Intian riisinvientikielto), että tekee mieli varautua astetta paremmin, ainakin parin viikon hyvällä kotivaralla. Sitä olisi vain hyvä kierrättääkin, ja viime vuosien aikana on tullut syötyä paljon papua ja pastaa, niin kaivataan uusia makuja ja reseptejä.
Asutaan kerrostalossa, pakastin on, mutta ei kovin iso. Lapset nirsoja. Jos löytyisi edes pari uutta luottoreseptiä, joita voisi tehdä parin viikon välein, niin siinä saisi kotivaraa taas kiertämään.
Muuten olen ajatellut, että pidän tänä vuonna erityisesti huolta, että meillä on kaapissa aina pari varapulloa rypsiöljyä ja varmaan myös oliiviöljyä.
En usko, että Suomessa ihan hirveää pulaa on perunselintarvikkeista, toi tämän kesän makaronipula on kuriositeetti, muuta pastaahan on edelleen hyllyillä ihan riittämiin.
Olen hieman eri mieltä, siis siitä ettei Suomessa voi tulla pulaa peruselintarvikkeista. Suomen ruoantuotannon suhteellisen korkeasta omavaraisuusasteesta huolimatta moderni globaali ja monimutkainen ruoantuotanto on hyvin heikko kriisejä vastaan, varsinkin jos niitä tapahtuu monta samanaikaisesti. Ilmastonmuutos nostaa riskiä tällaiselle tilanteelle. En sano tätä pelotellakseni, vaan siksi että minusta ruokaturvan eteen kannattaa tehdä töitä meilläkin, eikä tuudittautua ajatukseen ettei lintukodossa koskaan voi tapahtua mitään pahaa.
Jos Suomi jäisi eristyksiin, maatalous loppuisi Suomessa. Maatalous on täysin riippuvainen ulkomailta tuodusta öljystä, koneista ja niiden varaosista, lannoitteiden ja rehun raaka-aineista ym.
Miksi se loppuisi? Palattaisiin vaan ajassa takaisin n. 70 vuotta, jolloin kaikilla oli oma pikkutilansa, hevonen hommissa yms. Eläinten uloste toimii lannoitteena.
Tässä nyt on ihan käytännön ongelmia (jos unohdetaan ihmisten taidot tai niiden puuttuminen). Hevosia ei ole tarpeeksi, eikä niitä saada tuotettua tarpeeksi. Hevoskäyttöisiä työkoneita on vielä vähemmän, meillä sellaiset löytyy, mutta saattaa olla, että esimerkiksi länget ei sovi nykyhevosille, jotka voi olla isompia kuin sodan jälkeen hevoset oli. Moni pelto on raivattu maahan, joka ei ole muokattavissa hevosvetoisilla koneilla (=savi). Viiden miljoonan ihmisen hajasijoittaminen on todella suuri urakka - mieti, miten siirtokarjalaisten asuttaminen sujui, ja heitä ei ollut edes kymmenesosaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoista kansalaishenkeä sitten. Onnea matkaan, tarvitset sitä!
Mikä nyt riepoo? Pitäisikö kuolla nälkään muiden mukana, jotta olisi tarpeeksi kansalaishenkeä? Esitin vain yhden mahdollisen ratkaisun ja siitäkin piti alkaa haukkumaan psykohoidosta karanneeksi huuhaahaihattelijaksi. Olisi voinut vain todeta että ei toimi ja sillä sipuli. Tästä syystä anonyymit keskustelufoorumit on kyllä suurinta sontaa, voidaan nimitellä ja lytätä muita ihan miten huvittaa.
Kukahan tässä on nimitellyt?
(en ole kumpikaan aiemmin vastanneista)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa parhaat säilyvät ruuat ja herkullisimmat preppausreseptit!
Syksy tulee ja uutiset ovat taas sen suuntaisia (Mustanmeren viljakuljetukset, Euroopan ja Amerikan kuivuudet ja palot, Aasian tulvat, Intian riisinvientikielto), että tekee mieli varautua astetta paremmin, ainakin parin viikon hyvällä kotivaralla. Sitä olisi vain hyvä kierrättääkin, ja viime vuosien aikana on tullut syötyä paljon papua ja pastaa, niin kaivataan uusia makuja ja reseptejä.
Asutaan kerrostalossa, pakastin on, mutta ei kovin iso. Lapset nirsoja. Jos löytyisi edes pari uutta luottoreseptiä, joita voisi tehdä parin viikon välein, niin siinä saisi kotivaraa taas kiertämään.
Muuten olen ajatellut, että pidän tänä vuonna erityisesti huolta, että meillä on kaapissa aina pari varapulloa rypsiöljyä ja varmaan myös oliiviöljyä.
En usko, että Suomessa ihan hirveää pulaa on perunselintarvikkeista, toi tämän kesän makaronipula on kuriositeetti, muuta pastaahan on edelleen hyllyillä ihan riittämiin.
Olen hieman eri mieltä, siis siitä ettei Suomessa voi tulla pulaa peruselintarvikkeista. Suomen ruoantuotannon suhteellisen korkeasta omavaraisuusasteesta huolimatta moderni globaali ja monimutkainen ruoantuotanto on hyvin heikko kriisejä vastaan, varsinkin jos niitä tapahtuu monta samanaikaisesti. Ilmastonmuutos nostaa riskiä tällaiselle tilanteelle. En sano tätä pelotellakseni, vaan siksi että minusta ruokaturvan eteen kannattaa tehdä töitä meilläkin, eikä tuudittautua ajatukseen ettei lintukodossa koskaan voi tapahtua mitään pahaa.
Jos Suomi jäisi eristyksiin, maatalous loppuisi Suomessa. Maatalous on täysin riippuvainen ulkomailta tuodusta öljystä, koneista ja niiden varaosista, lannoitteiden ja rehun raaka-aineista ym.
Miksi se loppuisi? Palattaisiin vaan ajassa takaisin n. 70 vuotta, jolloin kaikilla oli oma pikkutilansa, hevonen hommissa yms. Eläinten uloste toimii lannoitteena.
Suomella ei taida olla työhevosia ja vanhoja välineitä valmiusvarastossa odottamassa, saati ihmisiä jotka tietää miten homma hoituu.
Mitä ihmettä nyt on meneillään, kun koko ajan vedetään elintarvikkeita pois. Yhden kuukauden aikana on vedetty takaisin:
Kaurajuomat (Fazer) eilen.
Monen eri tuottajan pakastemarjat (mansikka ja sekoitukset) toissapäivänä
Auringonkukansiemenet
Perunalastuja
Palvattua sianlihaa
Kylmäsavustettua lohta
Kuppikakkuja
Pata-aineksia
Makaronia (monta eri)
Pastatuotteita (muita)
Activia mansikkajogurttia
Tuorepastaa
Pakastepinaattia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on tällä hetkellä mahdollisuus päästä liki omavaraiseksi (suola pitää ostaa ja jotain muuta pientä, mutta ne voi vaikka vaihtaa mustikoihin tai sieniin). Se vaatii kyllä sen verran tiukkaa sitoutumista tavoitteeseen, että täysipäiväinen työssäkäynti ei tietenkään ole enää mahdollista etenkään kasvukaudella. Omavaraisuus Suomessa edellyttää ravinnon osalta runsasta painotusta kasviksiin, etenkin perunaan ja muihin juureksiin sekä palkokasveihin, perinteiseen härkäpapuun ja herneeseen. Viljankasvatus omavaraisesti, ilman mitään koneita, on yllättävän työlästä, ja pienillä koneillakin se on työlästä. Jo pelkästään viljan puinti, eli jyvien irrottaminen tähkästä ja akanoiden poistaminen on aikaavievää, jos sitä ei ole koneellistettu. Ihminen on kuitenkin kymmeniä tuhansia vuosia viitsinyt nähdä vaivaa saadakseen leipää (kyllä, leipää, ja leipään tarvitaan jauhoja, joita saadaan viljasta), joten onhan se tottakai mahdollista.
Esimerkiksi polttopuiden teko käsipeleillä on hyvin aikaavievää hommaa. Kyllä sen pystyy tekemään, jos on aikaa. Puut poikki käsisahalla, karsiminen vesurilla tai kirveellä (itse suosin vesuria), pätkiminen, halkominen, tarvittaessa vielä uudestaan katkaisu sopivaan mittaan, kuivumisen odottelu ja sitten vielä pinoaminen. Jossain välissä puut pitää kuljettaa kaatokohdasta sinne puuvarastoon, harvoin niitä kotipihassa löytyy vuodesta toiseen. Kun se polttopuiden teko konevoiminkin vie aikaa!
Ihminen on siitä merkillinen epeli, että pakon edessä moni kykenee tekemään asioita, joita ei tiennyt edes osaavansa. Ihmisten resilienssi, eli kyky palautua hankalista tilanteista, vaihtelee. Se vaihtelee yksittäisellä ihmiselläkin eri aikoina. Pienikin toivonkipinä saattaa riittää ylläpitämään tahtoa selviytyä ja kykyä toimia. En olisi niin pessimistinen kuin moni muu täällä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoista kansalaishenkeä sitten. Onnea matkaan, tarvitset sitä!
Mikä nyt riepoo? Pitäisikö kuolla nälkään muiden mukana, jotta olisi tarpeeksi kansalaishenkeä? Esitin vain yhden mahdollisen ratkaisun ja siitäkin piti alkaa haukkumaan psykohoidosta karanneeksi huuhaahaihattelijaksi. Olisi voinut vain todeta että ei toimi ja sillä sipuli. Tästä syystä anonyymit keskustelufoorumit on kyllä suurinta sontaa, voidaan nimitellä ja lytätä muita ihan miten huvittaa.
Minä en kylläkään haukkunut ketään missäänn vaiheessa. Toivotin vain onnea valitsemallesi suhtautumiselle, jossa (toimimattoman ratkaisusi johdosta) uusavuttomiksi nimittämäsi ihmiset saavat kuolla nälkään sillä aikaa, kun sinulla on kaikki hyvin. Niinhän sekään ei tulisi menemään, jos hiemankaan historiaa tunnet. Sitä tuontia tarvitset sinäkin, ellet ole superihminen, joka ei tarvitse koskaan mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on tällä hetkellä mahdollisuus päästä liki omavaraiseksi (suola pitää ostaa ja jotain muuta pientä, mutta ne voi vaikka vaihtaa mustikoihin tai sieniin). Se vaatii kyllä sen verran tiukkaa sitoutumista tavoitteeseen, että täysipäiväinen työssäkäynti ei tietenkään ole enää mahdollista etenkään kasvukaudella. Omavaraisuus Suomessa edellyttää ravinnon osalta runsasta painotusta kasviksiin, etenkin perunaan ja muihin juureksiin sekä palkokasveihin, perinteiseen härkäpapuun ja herneeseen. Viljankasvatus omavaraisesti, ilman mitään koneita, on yllättävän työlästä, ja pienillä koneillakin se on työlästä. Jo pelkästään viljan puinti, eli jyvien irrottaminen tähkästä ja akanoiden poistaminen on aikaavievää, jos sitä ei ole koneellistettu. Ihminen on kuitenkin kymmeniä tuhansia vuosia viitsinyt nähdä vaivaa saadakseen leipää (kyllä, leipää, ja leipään tarvitaan jauhoja, joita saadaan viljasta), joten onhan se tottakai mahdollista.
Esimerkiksi polttopuiden teko käsipeleillä on hyvin aikaavievää hommaa. Kyllä sen pystyy tekemään, jos on aikaa. Puut poikki käsisahalla, karsiminen vesurilla tai kirveellä (itse suosin vesuria), pätkiminen, halkominen, tarvittaessa vielä uudestaan katkaisu sopivaan mittaan, kuivumisen odottelu ja sitten vielä pinoaminen. Jossain välissä puut pitää kuljettaa kaatokohdasta sinne puuvarastoon, harvoin niitä kotipihassa löytyy vuodesta toiseen. Kun se polttopuiden teko konevoiminkin vie aikaa!
Ihminen on siitä merkillinen epeli, että pakon edessä moni kykenee tekemään asioita, joita ei tiennyt edes osaavansa. Ihmisten resilienssi, eli kyky palautua hankalista tilanteista, vaihtelee. Se vaihtelee yksittäisellä ihmiselläkin eri aikoina. Pienikin toivonkipinä saattaa riittää ylläpitämään tahtoa selviytyä ja kykyä toimia. En olisi niin pessimistinen kuin moni muu täällä on.
Valitettavasti ei ole mahdollista. Eikä Suomi ole koskaan ollut maataloudessa täysin omavarainen. Suomen korkea ruokaomavaraisuusaste nojaa vahvasti sen kokonaistuotannon korkeaan tuontivaraisuuteen ja näin on ollut jo yli sadan vuoden ajan...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmoista kansalaishenkeä sitten. Onnea matkaan, tarvitset sitä!
Mikä nyt riepoo? Pitäisikö kuolla nälkään muiden mukana, jotta olisi tarpeeksi kansalaishenkeä? Esitin vain yhden mahdollisen ratkaisun ja siitäkin piti alkaa haukkumaan psykohoidosta karanneeksi huuhaahaihattelijaksi. Olisi voinut vain todeta että ei toimi ja sillä sipuli. Tästä syystä anonyymit keskustelufoorumit on kyllä suurinta sontaa, voidaan nimitellä ja lytätä muita ihan miten huvittaa.
Minä en kylläkään haukkunut ketään missäänn vaiheessa. Toivotin vain onnea valitsemallesi suhtautumiselle, jossa (toimimattoman ratkaisusi johdosta) uusavuttomiksi nimittämäsi ihmiset saavat kuolla nälkään sillä aikaa, kun sinulla on kaikki hyvin. Niinhän sekään ei tulisi menemään, jos hiemankaan historiaa tunnet. Sitä tuontia tarvitset sinäkin, ellet ole superihminen, joka ei tarvitse koskaan mitään.
Ja naapuriapua tms. työvoimaa. Ei kukaan yksin mitään farmia pyöritä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä nyt on meneillään, kun koko ajan vedetään elintarvikkeita pois. Yhden kuukauden aikana on vedetty takaisin:
Kaurajuomat (Fazer) eilen.
Monen eri tuottajan pakastemarjat (mansikka ja sekoitukset) toissapäivänä
Auringonkukansiemenet
Perunalastuja
Palvattua sianlihaa
Kylmäsavustettua lohta
Kuppikakkuja
Pata-aineksia
Makaronia (monta eri)
Pastatuotteita (muita)
Activia mansikkajogurttia
Tuorepastaa
Pakastepinaattia
Kesätyöntekijät. Kannattaa seurata pidemmällä aikavälillä asioita, niin oppii hitaasti lainalaisuuksia ja korrelaatioita. Kesätyöntekijöiden/kausityöntekijöiden tullessa alkaa tulla tuotteiden takaisinvetoja, niin on ollut ... kymmeniä vuosia?
Yksi rikkoutunut laite aiheutti takaisinvedon paitsi sen firman nimikkotuotteet osalta, myös kaikkien niiden tuotteiden osalta, jossa käytettiin ko. laitteellalinjalla valmistettua pastaa. Eli kaikki kuivat sarvimakaronit, kaikki ne pata-ainekset, jossa oli käytetty yhtenä aineksena sitä makaronia, kaikki ne einekset, joissa oli käytetty sitä makaronia (esim. makaronilaatikko).
Laiterikkojen taustalla on taas monta asiaa: kesätyöntekijät, jotka eivät osaa käyttää ja huoltaa laitteita eivätkä osaa huomata, jos jotain on vialla. Rahansäästö: harvennetaan huoltovälejä, ostetaan halvempia varaosia, käytetään halvempaa huoltoliikettä, korjataan vain näkyvissä oleva vika eikä tarkisteta, onko siitä ollut seurannaisvaikutuksia.
Pakastemarjojen osalta "monen eri tuottajan" on itseasiassa sekin YHDEN marjatukkurin jäljiltä, ne marjat vaan pussitetaan erilaisiin pusseihin, eri kriteereillä. Halvimmissa voi olla raakoja ja eri kokoisia marjoja, kalliimmissa on tasakokoisia parahultaisesti kypsiä marjoja. Ja jos yhden marjasatsin seassa, vaikka nyt mansikoissa, on jotain, mikä edellyttää takaisinvetoa, niin silloin myös KAIKKI ne tuotteet, joissa tuota marjaa on (pakastemarjasekoitukset, hillot, marjapiirakat...) ovat sen takaisinvedon piirissä myös.
Nyt on sattunut tällaisia suuria näkyviä takaisinvetoja peräkkäin, yleensä niitä on vain yksi kerrallaan.
Hometoksiineja löytyy ihan säännöllisesti kuivatuotteista (jyvät, pähkinät, siemenet...), ja niitä löytyy, koska niitä tutkitaan!
Ylipäätään nämä takaisinvedot kertovat siitä, että vaikka omavalvonta onkin jo rapistunut Suomen elintarviketuotannossa (tehdastasolla), niin viranomaisvalvonta edelleen toimii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on tällä hetkellä mahdollisuus päästä liki omavaraiseksi (suola pitää ostaa ja jotain muuta pientä, mutta ne voi vaikka vaihtaa mustikoihin tai sieniin). Se vaatii kyllä sen verran tiukkaa sitoutumista tavoitteeseen, että täysipäiväinen työssäkäynti ei tietenkään ole enää mahdollista etenkään kasvukaudella. Omavaraisuus Suomessa edellyttää ravinnon osalta runsasta painotusta kasviksiin, etenkin perunaan ja muihin juureksiin sekä palkokasveihin, perinteiseen härkäpapuun ja herneeseen. Viljankasvatus omavaraisesti, ilman mitään koneita, on yllättävän työlästä, ja pienillä koneillakin se on työlästä. Jo pelkästään viljan puinti, eli jyvien irrottaminen tähkästä ja akanoiden poistaminen on aikaavievää, jos sitä ei ole koneellistettu. Ihminen on kuitenkin kymmeniä tuhansia vuosia viitsinyt nähdä vaivaa saadakseen leipää (kyllä, leipää, ja leipään tarvitaan jauhoja, joita saadaan viljasta), joten onhan se tottakai mahdollista.
Esimerkiksi polttopuiden teko käsipeleillä on hyvin aikaavievää hommaa. Kyllä sen pystyy tekemään, jos on aikaa. Puut poikki käsisahalla, karsiminen vesurilla tai kirveellä (itse suosin vesuria), pätkiminen, halkominen, tarvittaessa vielä uudestaan katkaisu sopivaan mittaan, kuivumisen odottelu ja sitten vielä pinoaminen. Jossain välissä puut pitää kuljettaa kaatokohdasta sinne puuvarastoon, harvoin niitä kotipihassa löytyy vuodesta toiseen. Kun se polttopuiden teko konevoiminkin vie aikaa!
Ihminen on siitä merkillinen epeli, että pakon edessä moni kykenee tekemään asioita, joita ei tiennyt edes osaavansa. Ihmisten resilienssi, eli kyky palautua hankalista tilanteista, vaihtelee. Se vaihtelee yksittäisellä ihmiselläkin eri aikoina. Pienikin toivonkipinä saattaa riittää ylläpitämään tahtoa selviytyä ja kykyä toimia. En olisi niin pessimistinen kuin moni muu täällä on.
Valitettavasti ei ole mahdollista. Eikä Suomi ole koskaan ollut maataloudessa täysin omavarainen. Suomen korkea ruokaomavaraisuusaste nojaa vahvasti sen kokonaistuotannon korkeaan tuontivaraisuuteen ja näin on ollut jo yli sadan vuoden ajan...
Tarkoitin yksittäistä ihmistä/taloutta, ja tässä huomaan, että olisi pitänyt mainita tämä viestissäni heti alkuun, ja nimenomaan sanoin liki omavaraiseksi. Yksittäinen ihminen tai talous (perhe) voi olla lähes omavarainen, mutta ei 100%. Koko Suomen kansaa ei tälläkään hetkellä pystyttäisi ruokkimaan vain omalla tuotannolla.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on tällä hetkellä mahdollisuus päästä liki omavaraiseksi (suola pitää ostaa ja jotain muuta pientä, mutta ne voi vaikka vaihtaa mustikoihin tai sieniin). Se vaatii kyllä sen verran tiukkaa sitoutumista tavoitteeseen, että täysipäiväinen työssäkäynti ei tietenkään ole enää mahdollista etenkään kasvukaudella. Omavaraisuus Suomessa edellyttää ravinnon osalta runsasta painotusta kasviksiin, etenkin perunaan ja muihin juureksiin sekä palkokasveihin, perinteiseen härkäpapuun ja herneeseen. Viljankasvatus omavaraisesti, ilman mitään koneita, on yllättävän työlästä, ja pienillä koneillakin se on työlästä. Jo pelkästään viljan puinti, eli jyvien irrottaminen tähkästä ja akanoiden poistaminen on aikaavievää, jos sitä ei ole koneellistettu. Ihminen on kuitenkin kymmeniä tuhansia vuosia viitsinyt nähdä vaivaa saadakseen leipää (kyllä, leipää, ja leipään tarvitaan jauhoja, joita saadaan viljasta), joten onhan se tottakai mahdollista.
Esimerkiksi polttopuiden teko käsipeleillä on hyvin aikaavievää hommaa. Kyllä sen pystyy tekemään, jos on aikaa. Puut poikki käsisahalla, karsiminen vesurilla tai kirveellä (itse suosin vesuria), pätkiminen, halkominen, tarvittaessa vielä uudestaan katkaisu sopivaan mittaan, kuivumisen odottelu ja sitten vielä pinoaminen. Jossain välissä puut pitää kuljettaa kaatokohdasta sinne puuvarastoon, harvoin niitä kotipihassa löytyy vuodesta toiseen. Kun se polttopuiden teko konevoiminkin vie aikaa!
Ihminen on siitä merkillinen epeli, että pakon edessä moni kykenee tekemään asioita, joita ei tiennyt edes osaavansa. Ihmisten resilienssi, eli kyky palautua hankalista tilanteista, vaihtelee. Se vaihtelee yksittäisellä ihmiselläkin eri aikoina. Pienikin toivonkipinä saattaa riittää ylläpitämään tahtoa selviytyä ja kykyä toimia. En olisi niin pessimistinen kuin moni muu täällä on.
En kutsuisi itseäni pessimistiksi vaan realistiksi. Eli näen sen ruoantuotannon nykyisen tilan ja potentiaalisen riskin sille ettei modernit välineet ja tekniikat olisi enää syystä tai toisesta vaihtoehtoja. Ja sen sijaan että pistäisin uskoni siihen että ihminen on kyllä merkillinen epeli ja kekseliäs kun on tarve, niin ehdottaisin että olisi myös se konkreettinen plan B. Pessimisti sanoisi vain että ei kannata edes yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on tällä hetkellä mahdollisuus päästä liki omavaraiseksi (suola pitää ostaa ja jotain muuta pientä, mutta ne voi vaikka vaihtaa mustikoihin tai sieniin). Se vaatii kyllä sen verran tiukkaa sitoutumista tavoitteeseen, että täysipäiväinen työssäkäynti ei tietenkään ole enää mahdollista etenkään kasvukaudella. Omavaraisuus Suomessa edellyttää ravinnon osalta runsasta painotusta kasviksiin, etenkin perunaan ja muihin juureksiin sekä palkokasveihin, perinteiseen härkäpapuun ja herneeseen. Viljankasvatus omavaraisesti, ilman mitään koneita, on yllättävän työlästä, ja pienillä koneillakin se on työlästä. Jo pelkästään viljan puinti, eli jyvien irrottaminen tähkästä ja akanoiden poistaminen on aikaavievää, jos sitä ei ole koneellistettu. Ihminen on kuitenkin kymmeniä tuhansia vuosia viitsinyt nähdä vaivaa saadakseen leipää (kyllä, leipää, ja leipään tarvitaan jauhoja, joita saadaan viljasta), joten onhan se tottakai mahdollista.
Esimerkiksi polttopuiden teko käsipeleillä on hyvin aikaavievää hommaa. Kyllä sen pystyy tekemään, jos on aikaa. Puut poikki käsisahalla, karsiminen vesurilla tai kirveellä (itse suosin vesuria), pätkiminen, halkominen, tarvittaessa vielä uudestaan katkaisu sopivaan mittaan, kuivumisen odottelu ja sitten vielä pinoaminen. Jossain välissä puut pitää kuljettaa kaatokohdasta sinne puuvarastoon, harvoin niitä kotipihassa löytyy vuodesta toiseen. Kun se polttopuiden teko konevoiminkin vie aikaa!
Ihminen on siitä merkillinen epeli, että pakon edessä moni kykenee tekemään asioita, joita ei tiennyt edes osaavansa. Ihmisten resilienssi, eli kyky palautua hankalista tilanteista, vaihtelee. Se vaihtelee yksittäisellä ihmiselläkin eri aikoina. Pienikin toivonkipinä saattaa riittää ylläpitämään tahtoa selviytyä ja kykyä toimia. En olisi niin pessimistinen kuin moni muu täällä on.
Realismi ei ole pessimismiä. Otetaan vaikka tuo polttopuuhomma. Olet siinä ihan oikeassa, mutta 72% suomalaisista asuu 5% alueella Suomen kokonaispinta-alasta kaupungeissa. Jos puhutaan puusta lämmitysmuotona, niin ne klapit eivät lämmitä niitä noin 4 miljoonaa suomalaista, joilla ei ole puulämmitysmahdollisuutta kotonaan. Sen asian muuttaminen veisi vuosia, vaikka voimaan astuisi jonkinlainen laki, että jokaisessa kodissa on oltava jokin puulämmityselementti, eikä sekään ilman tuontia edes onnistuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä nyt on meneillään, kun koko ajan vedetään elintarvikkeita pois. Yhden kuukauden aikana on vedetty takaisin:
Kaurajuomat (Fazer) eilen.
Monen eri tuottajan pakastemarjat (mansikka ja sekoitukset) toissapäivänä
Auringonkukansiemenet
Perunalastuja
Palvattua sianlihaa
Kylmäsavustettua lohta
Kuppikakkuja
Pata-aineksia
Makaronia (monta eri)
Pastatuotteita (muita)
Activia mansikkajogurttia
Tuorepastaa
Pakastepinaattia
Kesätyöntekijät. Kannattaa seurata pidemmällä aikavälillä asioita, niin oppii hitaasti lainalaisuuksia ja korrelaatioita. Kesätyöntekijöiden/kausityöntekijöiden tullessa alkaa tulla tuotteiden takaisinvetoja, niin on ollut ... kymmeniä vuosia?
Yksi rikkoutunut laite aiheutti takaisinvedon paitsi sen firman nimikkotuotteet osalta, myös kaikkien niiden tuotteiden osalta, jossa käytettiin ko. laitteellalinjalla valmistettua pastaa. Eli kaikki kuivat sarvimakaronit, kaikki ne pata-ainekset, jossa oli käytetty yhtenä aineksena sitä makaronia, kaikki ne einekset, joissa oli käytetty sitä makaronia (esim. makaronilaatikko).
Laiterikkojen taustalla on taas monta asiaa: kesätyöntekijät, jotka eivät osaa käyttää ja huoltaa laitteita eivätkä osaa huomata, jos jotain on vialla. Rahansäästö: harvennetaan huoltovälejä, ostetaan halvempia varaosia, käytetään halvempaa huoltoliikettä, korjataan vain näkyvissä oleva vika eikä tarkisteta, onko siitä ollut seurannaisvaikutuksia.
Pakastemarjojen osalta "monen eri tuottajan" on itseasiassa sekin YHDEN marjatukkurin jäljiltä, ne marjat vaan pussitetaan erilaisiin pusseihin, eri kriteereillä. Halvimmissa voi olla raakoja ja eri kokoisia marjoja, kalliimmissa on tasakokoisia parahultaisesti kypsiä marjoja. Ja jos yhden marjasatsin seassa, vaikka nyt mansikoissa, on jotain, mikä edellyttää takaisinvetoa, niin silloin myös KAIKKI ne tuotteet, joissa tuota marjaa on (pakastemarjasekoitukset, hillot, marjapiirakat...) ovat sen takaisinvedon piirissä myös.
Nyt on sattunut tällaisia suuria näkyviä takaisinvetoja peräkkäin, yleensä niitä on vain yksi kerrallaan.
Hometoksiineja löytyy ihan säännöllisesti kuivatuotteista (jyvät, pähkinät, siemenet...), ja niitä löytyy, koska niitä tutkitaan!
Ylipäätään nämä takaisinvedot kertovat siitä, että vaikka omavalvonta onkin jo rapistunut Suomen elintarviketuotannossa (tehdastasolla), niin viranomaisvalvonta edelleen toimii.
Miten yrityksillä on sitten varaa kesätyöntekijöihin jos nämä vuodesta toiseen muka hajoittaa koneet ja aiheuttaa suurtakaisinvedot?
Säästösyyt kuulostaa tyypillisemmältä. Säästetään laadusta, työntekijöiden työvälineistä ja ajasta, ja siten myös kuluttajien turvallisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on tällä hetkellä mahdollisuus päästä liki omavaraiseksi (suola pitää ostaa ja jotain muuta pientä, mutta ne voi vaikka vaihtaa mustikoihin tai sieniin). Se vaatii kyllä sen verran tiukkaa sitoutumista tavoitteeseen, että täysipäiväinen työssäkäynti ei tietenkään ole enää mahdollista etenkään kasvukaudella. Omavaraisuus Suomessa edellyttää ravinnon osalta runsasta painotusta kasviksiin, etenkin perunaan ja muihin juureksiin sekä palkokasveihin, perinteiseen härkäpapuun ja herneeseen. Viljankasvatus omavaraisesti, ilman mitään koneita, on yllättävän työlästä, ja pienillä koneillakin se on työlästä. Jo pelkästään viljan puinti, eli jyvien irrottaminen tähkästä ja akanoiden poistaminen on aikaavievää, jos sitä ei ole koneellistettu. Ihminen on kuitenkin kymmeniä tuhansia vuosia viitsinyt nähdä vaivaa saadakseen leipää (kyllä, leipää, ja leipään tarvitaan jauhoja, joita saadaan viljasta), joten onhan se tottakai mahdollista.
Esimerkiksi polttopuiden teko käsipeleillä on hyvin aikaavievää hommaa. Kyllä sen pystyy tekemään, jos on aikaa. Puut poikki käsisahalla, karsiminen vesurilla tai kirveellä (itse suosin vesuria), pätkiminen, halkominen, tarvittaessa vielä uudestaan katkaisu sopivaan mittaan, kuivumisen odottelu ja sitten vielä pinoaminen. Jossain välissä puut pitää kuljettaa kaatokohdasta sinne puuvarastoon, harvoin niitä kotipihassa löytyy vuodesta toiseen. Kun se polttopuiden teko konevoiminkin vie aikaa!
Ihminen on siitä merkillinen epeli, että pakon edessä moni kykenee tekemään asioita, joita ei tiennyt edes osaavansa. Ihmisten resilienssi, eli kyky palautua hankalista tilanteista, vaihtelee. Se vaihtelee yksittäisellä ihmiselläkin eri aikoina. Pienikin toivonkipinä saattaa riittää ylläpitämään tahtoa selviytyä ja kykyä toimia. En olisi niin pessimistinen kuin moni muu täällä on.
Realismi ei ole pessimismiä. Otetaan vaikka tuo polttopuuhomma. Olet siinä ihan oikeassa, mutta 72% suomalaisista asuu 5% alueella Suomen kokonaispinta-alasta kaupungeissa. Jos puhutaan puusta lämmitysmuotona, niin ne klapit eivät lämmitä niitä noin 4 miljoonaa suomalaista, joilla ei ole puulämmitysmahdollisuutta kotonaan. Sen asian muuttaminen veisi vuosia, vaikka voimaan astuisi jonkinlainen laki, että jokaisessa kodissa on oltava jokin puulämmityselementti, eikä sekään ilman tuontia edes onnistuisi.
Okei, meillä on nyt eri näkökulma: minä katson yksittäisen perheyksikön osalta, sinä koko valtion osalta.
Puunpoltolla ei saada pidettyä suomalaisia lämpimänä eikä ruokittuna nopeasti ja vaivattomasti.
JOS tulisi tilanne, että KAIKKI yhteydet ulkomaailmaan katkeaisivat, samalla menisi sähköt jne. niin se karsisi aika nopeasti väestöäkin. Esimerkiksi kaikki ne ihmiset, joiden elämä on kiinni sähkössä tai sähköllä tuotetussa asiassa (lääkehappi) tai ulkomailta tuoduissa lääkkeissä (1-tyypin diabetes, antibiootit jne), menehtyisivät jollain aikavälillä. Ensimmäinen ongelma olisi vainajien käsittely, miten haudata kymmeniä ellei satojatuhansia vainajia, jos käytössä on vain lapiot, rautakanget ja kuokat? Laitetaanko roviot pystyyn?
Tämä skenaario on käyty tässä ketjussa läpi ainakin kerran, todennäköisesti useamminkin.
Pelkkä ruoka ei ole ongelma. Itseasiassa ruokahuolto on alkuvaiheessa vain hankaluus, on paljon vaikeampia asioita ratkaistavana ensin akuutisti.
Alue: Aihe vapaa
Siihen vanhaan ei yksinkertaisesti ole enää paluumahdollisuuksia, jo siitä yksinkertaisesta syystä, että äärimmäisen harva suomalainen on valmis likaamaan käsiään edes autonsa pesussa, saatikka sitten kyntämään maata kuokalla ja hevosauralla. Todellakin naurettava postaus, mikä osoittaa kirjoittajalta täydellistä aidon elämän ymmärtämättömyyttä, joku psykohoidosta karannut huuhaahaihattalija taas asialla.