Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.
Itse en ole mikään tuomionpäivään varautuja, mutta kieltämättä on alkanut mietityttämään yhteiskuntaamme mahdollisesti kohtaavat uhkatilanteet. Mitä jos pska osuukin tuulettimeen, ja pitää selviytyä x määrä päiviä enemmän tai vähemmän kaoottisessa tilanteessa. Meillä kaivo, josta saa vettä (tosin vaatinee keittämisen), puuliesi jolla saa tarvittaessa lämmitettyä vettä, ruokaa ja kotia. Pino polttopuita. Siinäpä ne oikeastaan ovat. Perheessä kaksi aikuista, kaksi teiniä, kaksi koiraa. En pelkää koronavirusta, mutta tiedostan mahdollisen pandemian riskit. Siksipä tässä herättelen (asiallista) keskustelua. Ajatuksia? Vinkkejä?
Kommentit (7621)
Näin yleisesti ajateltuna autoon on turha hillota ruokaa. Ei ole realistista että jos auto vaikka hajoaa tielle ja nälkä yllättää, että sieltä takakontista otetaan retkikeitin ja aletaan kokkaamaan jotain. Kyllä silloin joku energiapitoinen nopea välipala kelpaa, kunnes tilanne saadaan selvitettyä.
Jos taas ollaan menossa jonnekin kauemmas, vaikka mökille, niin sitä varten pakataan joka tapauksessa omat ruokansa.
Ennen koronaa, kun ajoin paljon pitkiä reissuja, mulla oli hanskalokerossa pussillinen sirkkalakuja ja pari-kolme myslipatukkaa. Niiden lisäksi otin aina autoon mukaan vähintään vesipullon.
Ei siksi, että pelkäsin jumittuvani viikoksi pää alaspäin johonkin kanjoniin auto kiilaantuneena kallioiden väliin, vaan siksi, että joskus oli hankala suunnitella päivää siten, että ei olisi tullut pitkiä ajomatkoja kerralla ajettavaksi (ajallisesti pitkiä). Jos jollain mettätaipaleella meni, niin ei siellä mitään abc:tä tullut vastaan, että olisi voinut pysähtyä kahville tai syömään. Noi hätäeväät sitten pelasti sen, että ei mennyt hermo. Jos taas oli yöajoa, niin varasin mukaan paljon kokista - kofeiinia ja monta pissataukoa, niin pysyi hyvin virkeänä.
ostan S-ryhmän hävipusseja, kun on saatavilla. 50 senttiä, paljon kasviksia, ja kun saman tien käyttää, on kelpo apetta melkein ilmaiseksi.
Nyt tulee semmoinen vinkki jota moni ei välttämättä pääse kokeilemaan, mutta jos ikinä käytte Japanissa niin siellä hätävararuoka on ihan omaa luokkaansa valikoimaltaan, maultaan, koostumukseltaan, ja usein säilyvyys ja helppo valmistaminenkin on hiottu täydellisyyteen. Siis meinaan sellaista retkeilyruokaan ja säilykkeisiin verrattavaa. Heillä on tietysti paljon kokemusta alalta, koska maata ravistelee säännöllisesti luonnonvoimat eikä täten sähköä ja vettä aina ole. Ja keksiväthän he pikanuudelitkin sotien jälkeistä nälkää paikkaamaan. (Kannattaa lukea niiden kehityksen funktiosta jos kiinnostaa, minusta todella kiehtovaa)
Niitä on varmaan turha lähteä itse tilaamaan, mutta esim. Tokyokanista saa (tai ainakin aiemmin sai) kuppinuudeleiden lisäksi valmisriisipakkauksia, jotka valmistuu mikrossa parissa minuutissa (ei toimi jos sähköt poikki, mutta esim. sähkökriisin aikaan voisi syödä lämmintä riisiä sähköä säästäen, eikä tarvitse läträtä vedellä keittäessä ja kattilaa jynssätessä mikä on tavallisesti riisin valmistuksessa se pahin), ja on oikein hyvää ja täyttävää. En tiedä kiinnostaisiko heitä tuoda maahan vastaavia tuotteita suomalaiseen makuun, vaikka leipää tai kuivakakkua tölkissä, kun meillä on kuitenkin retkeily- ja mökkikulttuuri elossa, ja moni kotivaraa harkitseva tuntuu mieluummin haluavan sellaisia hätävaroja joita hillotaan kaapissa pahanpäivän varalle. Postikulut jakaantuu pienemmäksi isoja määriä tilatessa ja nyt olisi jenin kurssi semmoinen ettei olisi liian kallis ostajalle.
En tiiä. Tuli vaan tässä mieleen kun pääsin retkellä korkkaamaan Japanin matkalta mukaan tarttuneet Mos Burgerin (aka. Japanin Hese) kasvipohjaiset green burger ja teriyaki pihvisäilykkeet. Hyviä oli ja täyttävää. Hampparin välissä olisi mennyt täydestä ravintolasta tilattuna. Kaiken lisäksi pitkä säilyvyys.
Vierailija kirjoitti:
Nyt tulee semmoinen vinkki jota moni ei välttämättä pääse kokeilemaan, mutta jos ikinä käytte Japanissa niin siellä hätävararuoka on ihan omaa luokkaansa valikoimaltaan, maultaan, koostumukseltaan, ja usein säilyvyys ja helppo valmistaminenkin on hiottu täydellisyyteen. Siis meinaan sellaista retkeilyruokaan ja säilykkeisiin verrattavaa. Heillä on tietysti paljon kokemusta alalta, koska maata ravistelee säännöllisesti luonnonvoimat eikä täten sähköä ja vettä aina ole. Ja keksiväthän he pikanuudelitkin sotien jälkeistä nälkää paikkaamaan. (Kannattaa lukea niiden kehityksen funktiosta jos kiinnostaa, minusta todella kiehtovaa)
Niitä on varmaan turha lähteä itse tilaamaan, mutta esim. Tokyokanista saa (tai ainakin aiemmin sai) kuppinuudeleiden lisäksi valmisriisipakkauksia, jotka valmistuu mikrossa parissa minuutissa (ei toimi jos sähköt poikki, mutta esim. sähkökriisin aikaan voisi syödä lämmintä riisiä sähköä säästäen, eikä tarvitse läträtä vedellä keittäessä ja kattilaa jynssätessä mikä on tavallisesti riisin valmistuksessa se pahin), ja on oikein hyvää ja täyttävää. En tiedä kiinnostaisiko heitä tuoda maahan vastaavia tuotteita suomalaiseen makuun, vaikka leipää tai kuivakakkua tölkissä, kun meillä on kuitenkin retkeily- ja mökkikulttuuri elossa, ja moni kotivaraa harkitseva tuntuu mieluummin haluavan sellaisia hätävaroja joita hillotaan kaapissa pahanpäivän varalle. Postikulut jakaantuu pienemmäksi isoja määriä tilatessa ja nyt olisi jenin kurssi semmoinen ettei olisi liian kallis ostajalle.
En tiiä. Tuli vaan tässä mieleen kun pääsin retkellä korkkaamaan Japanin matkalta mukaan tarttuneet Mos Burgerin (aka. Japanin Hese) kasvipohjaiset green burger ja teriyaki pihvisäilykkeet. Hyviä oli ja täyttävää. Hampparin välissä olisi mennyt täydestä ravintolasta tilattuna. Kaiken lisäksi pitkä säilyvyys.
Voi kun täälläkin osattaisiin. Monet retkiruoat maksaa hitosti ja vaikka ravintoarvoista ollaan tarkkoja niin ne ovat semmoista mautonta mössöä ettei niitä erkkikään syö.
varauduttu on. Len vuosien varrella rakentanut tilalleni pomminkin kestävän "maakellarin" jonka teon aloitin poraamalla kaivon sekä kaivannon jätteille jonka katoin. Siinä on mm vessaistuin luukkuu muulle jätteelle sekä ilmaputki jonka ulko-osa hyvin naamioitu kuten koko ilmanvaihto. Koko rakennelma maaston mukaiseksi naamioituna. Sisällä elintarpeita, lääkkeitä, kaasua, hygieniatarvikketa, paristoja, ajankulua ja kuntoilulaite. Kaikki riittävät väh. 3 kk.Yhteydenpito ulkomaailmaan. Ja turvaksi on pumppuhaulikko, kivääri sekä pistooli sekä patruunoita yhteensää 1500 laukaukseen. Vapaata oleskelutilaa 3,5 x 5 metriä.
Vierailija kirjoitti:
varauduttu on. Len vuosien varrella rakentanut tilalleni pomminkin kestävän "maakellarin" jonka teon aloitin poraamalla kaivon sekä kaivannon jätteille jonka katoin. Siinä on mm vessaistuin luukkuu muulle jätteelle sekä ilmaputki jonka ulko-osa hyvin naamioitu kuten koko ilmanvaihto. Koko rakennelma maaston mukaiseksi naamioituna. Sisällä elintarpeita, lääkkeitä, kaasua, hygieniatarvikketa, paristoja, ajankulua ja kuntoilulaite. Kaikki riittävät väh. 3 kk.Yhteydenpito ulkomaailmaan. Ja turvaksi on pumppuhaulikko, kivääri sekä pistooli sekä patruunoita yhteensää 1500 laukaukseen. Vapaata oleskelutilaa 3,5 x 5 metriä.
Jahas. Paljonko maksoi? Mitä lupia vaati? Olet varmaan semmoisella alalla että osaat rakentaa (ei rakennuttaa) pommisuojia?
Vierailija kirjoitti:
varauduttu on. Len vuosien varrella rakentanut tilalleni pomminkin kestävän "maakellarin" jonka teon aloitin poraamalla kaivon sekä kaivannon jätteille jonka katoin. Siinä on mm vessaistuin luukkuu muulle jätteelle sekä ilmaputki jonka ulko-osa hyvin naamioitu kuten koko ilmanvaihto. Koko rakennelma maaston mukaiseksi naamioituna. Sisällä elintarpeita, lääkkeitä, kaasua, hygieniatarvikketa, paristoja, ajankulua ja kuntoilulaite. Kaikki riittävät väh. 3 kk.Yhteydenpito ulkomaailmaan. Ja turvaksi on pumppuhaulikko, kivääri sekä pistooli sekä patruunoita yhteensää 1500 laukaukseen. Vapaata oleskelutilaa 3,5 x 5 metriä.
Saako nähdä kuvan siitä suojasta? :-)
Nyt on meiningit tulossa, ehkä jo vuoden päästä. Epävakaiden sääolosuhteiden yleistyessä monen satokasvin sato saattaa mennä pilalle samaan aikaan. Se tietää maailmanlaajuista pulaa ja nälkää. Suurinosa viljasta syötetään tällä hetkellä tuotantoeläimille jotta saadaan lihaa. Onko nyt se hetki kun on pakko vähentää eläinten ja lihan määrää, jotta kaikille riittää ruokaa?
Vierailija kirjoitti:
Nyt on meiningit tulossa, ehkä jo vuoden päästä. Epävakaiden sääolosuhteiden yleistyessä monen satokasvin sato saattaa mennä pilalle samaan aikaan. Se tietää maailmanlaajuista pulaa ja nälkää. Suurinosa viljasta syötetään tällä hetkellä tuotantoeläimille jotta saadaan lihaa. Onko nyt se hetki kun on pakko vähentää eläinten ja lihan määrää, jotta kaikille riittää ruokaa?
Suomen oloissa ei ihan kaikki satokasvit kasva. Sen sijaan nurmi ja eläinten rehuksi kasvavat viljat kasvavat. Se mikä on varmaa on että tulevaisuudessa suomeen on tunkua ilmaston, puhtaan ympäristön ja veden takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on meiningit tulossa, ehkä jo vuoden päästä. Epävakaiden sääolosuhteiden yleistyessä monen satokasvin sato saattaa mennä pilalle samaan aikaan. Se tietää maailmanlaajuista pulaa ja nälkää. Suurinosa viljasta syötetään tällä hetkellä tuotantoeläimille jotta saadaan lihaa. Onko nyt se hetki kun on pakko vähentää eläinten ja lihan määrää, jotta kaikille riittää ruokaa?
Suomen oloissa ei ihan kaikki satokasvit kasva. Sen sijaan nurmi ja eläinten rehuksi kasvavat viljat kasvavat. Se mikä on varmaa on että tulevaisuudessa suomeen on tunkua ilmaston, puhtaan ympäristön ja veden takia.
Suomi ei kuitenkaan ole missään kuplassa, vaan sääolosuhteet ja muiden maiden kriisit tulevat vaikuttamaan täälläkin. Ruokatuotannon omavaraisuuden vuoksi olisi hyvä miettiä uutta tapaa käyttää maa, vesi ja muut resurssit tehokkaammin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on meiningit tulossa, ehkä jo vuoden päästä. Epävakaiden sääolosuhteiden yleistyessä monen satokasvin sato saattaa mennä pilalle samaan aikaan. Se tietää maailmanlaajuista pulaa ja nälkää. Suurinosa viljasta syötetään tällä hetkellä tuotantoeläimille jotta saadaan lihaa. Onko nyt se hetki kun on pakko vähentää eläinten ja lihan määrää, jotta kaikille riittää ruokaa?
Suomen oloissa ei ihan kaikki satokasvit kasva. Sen sijaan nurmi ja eläinten rehuksi kasvavat viljat kasvavat. Se mikä on varmaa on että tulevaisuudessa suomeen on tunkua ilmaston, puhtaan ympäristön ja veden takia.
Suomi ei kuitenkaan ole missään kuplassa, vaan sääolosuhteet ja muiden maiden kriisit tulevat vaikuttamaan täälläkin. Ruokatuotannon omavaraisuuden vuoksi olisi hyvä miettiä uutta tapaa käyttää maa, vesi ja muut resurssit tehokkaammin.
Suomessa, jos ruuantuotannon huoltovarmuutta miettii, niin pellot kannattaisi käyttää viljaan ja palkokasveihin (pavut herneet), ne säilyvät kuivattuna iät ja ajat. Lihantuotanto kyykähtää ensimmäiseen sähkökatkoon, navetoista menee sähköt, teurasautot ei saa dieseliä, teurastamot ei laitoksena toimi eikä kylmäkuljetus tai kylmäsäilytys onnistu. Kuivattu papupussi ei sähköä kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on meiningit tulossa, ehkä jo vuoden päästä. Epävakaiden sääolosuhteiden yleistyessä monen satokasvin sato saattaa mennä pilalle samaan aikaan. Se tietää maailmanlaajuista pulaa ja nälkää. Suurinosa viljasta syötetään tällä hetkellä tuotantoeläimille jotta saadaan lihaa. Onko nyt se hetki kun on pakko vähentää eläinten ja lihan määrää, jotta kaikille riittää ruokaa?
Suomen oloissa ei ihan kaikki satokasvit kasva. Sen sijaan nurmi ja eläinten rehuksi kasvavat viljat kasvavat. Se mikä on varmaa on että tulevaisuudessa suomeen on tunkua ilmaston, puhtaan ympäristön ja veden takia.
Suomi ei kuitenkaan ole missään kuplassa, vaan sääolosuhteet ja muiden maiden kriisit tulevat vaikuttamaan täälläkin. Ruokatuotannon omavaraisuuden vuoksi olisi hyvä miettiä uutta tapaa käyttää maa, vesi ja muut resurssit tehokkaammin.
No, kyllä meillä riitä maata, vettä ja energiaa omien tarpeisiin. Mutta ei meistä tule uutta Ukrainaa maailman vilja-aitaksi. Edes kasvihuoneilmiö ei sitä pariin sataan vuoteen tee.
Onpa muuten hauskaa kun jengillä makaronit loppu. Mulla vielä vanhaa, jossa päiväys elokuussa, mutta eihän se mikskään mee ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on meiningit tulossa, ehkä jo vuoden päästä. Epävakaiden sääolosuhteiden yleistyessä monen satokasvin sato saattaa mennä pilalle samaan aikaan. Se tietää maailmanlaajuista pulaa ja nälkää. Suurinosa viljasta syötetään tällä hetkellä tuotantoeläimille jotta saadaan lihaa. Onko nyt se hetki kun on pakko vähentää eläinten ja lihan määrää, jotta kaikille riittää ruokaa?
Suomen oloissa ei ihan kaikki satokasvit kasva. Sen sijaan nurmi ja eläinten rehuksi kasvavat viljat kasvavat. Se mikä on varmaa on että tulevaisuudessa suomeen on tunkua ilmaston, puhtaan ympäristön ja veden takia.
Suomi ei kuitenkaan ole missään kuplassa, vaan sääolosuhteet ja muiden maiden kriisit tulevat vaikuttamaan täälläkin. Ruokatuotannon omavaraisuuden vuoksi olisi hyvä miettiä uutta tapaa käyttää maa, vesi ja muut resurssit tehokkaammin.
Suomessa, jos ruuantuotannon huoltovarmuutta miettii, niin pellot kannattaisi käyttää viljaan ja palkokasveihin (pavut herneet), ne säilyvät kuivattuna iät ja ajat. Lihantuotanto kyykähtää ensimmäiseen sähkökatkoon, navetoista menee sähköt, teurasautot ei saa dieseliä, teurastamot ei laitoksena toimi eikä kylmäkuljetus tai kylmäsäilytys onnistu. Kuivattu papupussi ei sähköä kaipaa.
Älä höpötä. Talvea vasten on karja ennenkin teurastettu. Lisäksi katovuosina 1860-luvulla pärjäs just ne alueet missä oli karjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on meiningit tulossa, ehkä jo vuoden päästä. Epävakaiden sääolosuhteiden yleistyessä monen satokasvin sato saattaa mennä pilalle samaan aikaan. Se tietää maailmanlaajuista pulaa ja nälkää. Suurinosa viljasta syötetään tällä hetkellä tuotantoeläimille jotta saadaan lihaa. Onko nyt se hetki kun on pakko vähentää eläinten ja lihan määrää, jotta kaikille riittää ruokaa?
Suomen oloissa ei ihan kaikki satokasvit kasva. Sen sijaan nurmi ja eläinten rehuksi kasvavat viljat kasvavat. Se mikä on varmaa on että tulevaisuudessa suomeen on tunkua ilmaston, puhtaan ympäristön ja veden takia.
Suomi ei kuitenkaan ole missään kuplassa, vaan sääolosuhteet ja muiden maiden kriisit tulevat vaikuttamaan täälläkin. Ruokatuotannon omavaraisuuden vuoksi olisi hyvä miettiä uutta tapaa käyttää maa, vesi ja muut resurssit tehokkaammin.
Suomessa, jos ruuantuotannon huoltovarmuutta miettii, niin pellot kannattaisi käyttää viljaan ja palkokasveihin (pavut herneet), ne säilyvät kuivattuna iät ja ajat. Lihantuotanto kyykähtää ensimmäiseen sähkökatkoon, navetoista menee sähköt, teurasautot ei saa dieseliä, teurastamot ei laitoksena toimi eikä kylmäkuljetus tai kylmäsäilytys onnistu. Kuivattu papupussi ei sähköä kaipaa.
Älä höpötä. Talvea vasten on karja ennenkin teurastettu. Lisäksi katovuosina 1860-luvulla pärjäs just ne alueet missä oli karjaa.
Vai oisko ne jotka on siellä ruokatuotannon alkupäässä, jotka sai just omiin tarpeisiinsa?
Venäjän viljasopimuskatkon vuoksi viljan hinta nousee koko maailmassa ja kun suurissa tuottajamaissa on tappohelteet tai tulvia, satokadot tulevat olemaan mittavia. Ruoan hinta tulee kokonaisuutena nousemaan tavalla, jota ei ole nähty parin sukupolven aikana. Varautukaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on meiningit tulossa, ehkä jo vuoden päästä. Epävakaiden sääolosuhteiden yleistyessä monen satokasvin sato saattaa mennä pilalle samaan aikaan. Se tietää maailmanlaajuista pulaa ja nälkää. Suurinosa viljasta syötetään tällä hetkellä tuotantoeläimille jotta saadaan lihaa. Onko nyt se hetki kun on pakko vähentää eläinten ja lihan määrää, jotta kaikille riittää ruokaa?
Suomen oloissa ei ihan kaikki satokasvit kasva. Sen sijaan nurmi ja eläinten rehuksi kasvavat viljat kasvavat. Se mikä on varmaa on että tulevaisuudessa suomeen on tunkua ilmaston, puhtaan ympäristön ja veden takia.
Suomi ei kuitenkaan ole missään kuplassa, vaan sääolosuhteet ja muiden maiden kriisit tulevat vaikuttamaan täälläkin. Ruokatuotannon omavaraisuuden vuoksi olisi hyvä miettiä uutta tapaa käyttää maa, vesi ja muut resurssit tehokkaammin.
Suomessa, jos ruuantuotannon huoltovarmuutta miettii, niin pellot kannattaisi käyttää viljaan ja palkokasveihin (pavut herneet), ne säilyvät kuivattuna iät ja ajat. Lihantuotanto kyykähtää ensimmäiseen sähkökatkoon, navetoista menee sähköt, teurasautot ei saa dieseliä, teurastamot ei laitoksena toimi eikä kylmäkuljetus tai kylmäsäilytys onnistu. Kuivattu papupussi ei sähköä kaipaa.
Älä höpötä. Talvea vasten on karja ennenkin teurastettu. Lisäksi katovuosina 1860-luvulla pärjäs just ne alueet missä oli karjaa.
Ei aivan. Nälkävuosia edelsi jo yli 10 huonoa satovuotta ja karjan ravinnosta oli pula. Kun karja oli teurastettu, ei ollut sitäkään ruokaa tarjolla. Oikeastaan vain länsirannikolla ihmiset selvisivät joten kuten, mutta ei sielläkään tavallinen kansa, vaan ainoastaan varakkaimmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on meiningit tulossa, ehkä jo vuoden päästä. Epävakaiden sääolosuhteiden yleistyessä monen satokasvin sato saattaa mennä pilalle samaan aikaan. Se tietää maailmanlaajuista pulaa ja nälkää. Suurinosa viljasta syötetään tällä hetkellä tuotantoeläimille jotta saadaan lihaa. Onko nyt se hetki kun on pakko vähentää eläinten ja lihan määrää, jotta kaikille riittää ruokaa?
Suomen oloissa ei ihan kaikki satokasvit kasva. Sen sijaan nurmi ja eläinten rehuksi kasvavat viljat kasvavat. Se mikä on varmaa on että tulevaisuudessa suomeen on tunkua ilmaston, puhtaan ympäristön ja veden takia.
Suomi ei kuitenkaan ole missään kuplassa, vaan sääolosuhteet ja muiden maiden kriisit tulevat vaikuttamaan täälläkin. Ruokatuotannon omavaraisuuden vuoksi olisi hyvä miettiä uutta tapaa käyttää maa, vesi ja muut resurssit tehokkaammin.
Suomessa, jos ruuantuotannon huoltovarmuutta miettii, niin pellot kannattaisi käyttää viljaan ja palkokasveihin (pavut herneet), ne säilyvät kuivattuna iät ja ajat. Lihantuotanto kyykähtää ensimmäiseen sähkökatkoon, navetoista menee sähköt, teurasautot ei saa dieseliä, teurastamot ei laitoksena toimi eikä kylmäkuljetus tai kylmäsäilytys onnistu. Kuivattu papupussi ei sähköä kaipaa.
Älä höpötä. Talvea vasten on karja ennenkin teurastettu. Lisäksi katovuosina 1860-luvulla pärjäs just ne alueet missä oli karjaa.
Massiivinen sähkökatko on ongelma. Esimerkiksi tuotantokanaloissa lintujen elinaika on 2 tuntia jos jostain syystä varaenergiaa ei ole, sitä ei saada käynnistymään tai kun varaenergia ehtyy sähkökatkon kestäessä. Ilman ilmanvaihtoa tuontantolintujen tarina on siinä, eikä mitään valtakunnalliseen levitykseen päättyvää hätäteurastusta ole mahdollista tehdä. Siinä menee munat ja broilerit yhtälailla. Tämä on valitettava fakta, usko tai älä.
Tässä on vielä esimerkki mitä tapahtuu, kun broilerikasvattamossa on ilmanvaihtokatkos 10-15 minuutin ajan https://yle.fi/a/3-12575178
20–30% (40 000 linnusta) kuoli ja siivoukseen tarvittiin vapaapalokuntalaisten apua.
Yleensä ulos lähtiessä mukaan lähtee joka tapauksessa vähintään avaimet, lompakko ja kännykkä, joten samaan laukkuun mahtuva pieni eväs (esim. energiapatukka) riittänee. Jos se laukku unohtuu kotiin tai autoon, niin eväiden puuttuminen tai kuumeneminen/jäätyminen lienee pienin ongelmistamme.
Jos taas ei käytä laukkuja niin tasku, vyötasku tms..