Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Miten pitäisi varautua eri sijainteihin?

Venäjä tekee näköjään aika monesti hyökkäyksensä yöllä, joten siinä tapauksessa useimmat ovat kotona sängyssä nukkumassa. Siinä pitäisi lyetä a heräömään ja b reagoimaan oikein ja nopeasti, vaikka on puolinukuksissa vielä.

Jos taas se, mikä vaatii varautumista ja reagointia, tapahtuu päivällä, niin moni on töissä ja lapswt päiväkodissa tai koulussa. Siinä sitten tiet tukkeutuvat ja kännykkälinjat kaatuvat, kun kukin lähtee hakemaan lapsiaan/soittaa niille, tai kaikki joutuvat väestösuojaan siellä,missä sattuvat olemaan, ja ne kaikki varautumistarvikkeet ovat kotona,eivätkä saatavilla. Oletteko varautuneet tällaiseen jotenkin? Vähän epäkäytännöllistä kanneskellajotain bug out reppua mukanaan kaikkialle...

Pökö kirjoitti:

Hyvä vinkki tuo turvavyön katkaiseminen, puukko riittää molempiin. Kävin äsken kokeilemassa pääsenkö turvavöistä pois avaamatta ja katkaisematta ja helposti tuokin onnistui, hoikka kun olen.

Autossa on hyvä olla myös turvaliivit, tulitikut, wc-papru, kännykän lataus, yms

Niin, kippasit auton katolleen ja sitten ryömitään vöistä vapauteen? Tuskin. Muutoin testistäsi ei ollut mitään apua ja tietoa tulevaan... auton turvavyön lukko ei koskaan kolarissa jumiudu mutta koetapa vapautua roikkumassa ollessasi vöistä...

Onko teillä muilla varautumishenkisiä läheisiä? Meillä on läheinen ja pitkäaikainen ystäväpariskunta, jonka kanssa meillä on yhteisiä suunnitelmia pahimman varalle, ollut jo melkein 10 vuotta. Asumme samassa kylässä maalla. Sekin luo turvallisuuden tunnetta, että on joku kenen kanssa jakaa muuttuvan arjen jos sellaiseen tilanteeseen joudumme. Molemmissa kodeissa on hyvä varautumistaso. Sen lisäksi meillä on yhdessä suunniteltu yhteinen hankintalista ja suunnitelma miten toimisimme jos oikein paha tilanne syntyisi yllättäen. Tietenkään kaikkeen ei voi varautua, mutta äkillisessä tilanteessa toimitaan sitten sen mukaan miten voi.

Vierailija kirjoitti:

Miten pitäisi varautua eri sijainteihin?

Venäjä tekee näköjään aika monesti hyökkäyksensä yöllä, joten siinä tapauksessa useimmat ovat kotona sängyssä nukkumassa. Siinä pitäisi lyetä a heräömään ja b reagoimaan oikein ja nopeasti, vaikka on puolinukuksissa vielä.

Jos taas se, mikä vaatii varautumista ja reagointia, tapahtuu päivällä, niin moni on töissä ja lapswt päiväkodissa tai koulussa. Siinä sitten tiet tukkeutuvat ja kännykkälinjat kaatuvat, kun kukin lähtee hakemaan lapsiaan/soittaa niille, tai kaikki joutuvat väestösuojaan siellä,missä sattuvat olemaan, ja ne kaikki varautumistarvikkeet ovat kotona,eivätkä saatavilla. Oletteko varautuneet tällaiseen jotenkin? Vähän epäkäytännöllistä kanneskellajotain bug out reppua mukanaan kaikkialle...

Minä olen valinnut asuinpaikkani aina sen mukaan että se on lähellä lapsen koulua, minun työpaikkaa ja esim. väestönsuojaa. Mutta tällaisen järjestäminen vaatii melkoista taituruutta ja joustamistakin.

Hyvä pointti, kiitos siitä

Leikkuri auton avoimeen keskikonsoli lokeroon ja narunpätkällä kiinni turvavyönkiinnittimeen niin siinä roikkuu hollilla kun ollaan jotenkinmitenpäin    muutenhan se on hukassa jossain päin. Kaikki kamat tuollaisessa skenaariossa on 99% ulottumattomissa.  ja hanskalokeron kun avaisi niin kaikki valuisi johonkin riippuen asennosta. Oikeasti hyvä huomio.

Vierailija kirjoitti:

Täällä ehdotettiin venäjä tyyliin tilkitsemään luodinreikiä kehossa tamponeilla, mutta minulla on teille painesiteen ja kiristyssiteen lisäksi hengen pelastava vinkki: Celox hemostaatti. Sitä saa rakeina/jauheena tai siteenä, ja sillä voi tyrehdyttää suuremmankin verenvuodon, jopa silloin kun vamma on kaulassa. Ja rintakehän lävistävään vammaan ns. chest seal, ettei kuole ilmarintaan.

Ainiin ja haluaisin vielä alleviivata sitä että aivan kuten kiristyssiteenkin kohdalla, niin sekä hemostaatti että chest seal ovat ensihoitoa, eikä mikään easy fix. Eli runsaan verenvuodon syyn takia potilas on joka tapauksessa aina toimitettava jatkohoitoon ammattilaisille. Näiden tuotteiden hyöty on siinä että ne estävät potilasta vuotamasta kuiviin ennen hoitoon pääsyä.

Tamponit taas niin, noh. Ehkä oikeat ensiaputuotteet ovat hintansa väärti.

Vierailija kirjoitti:

Olin 14-vuotias Tshernobylin pamahtaessa, ja sattumalta Suomen pahimmalla laskeuma-alueella. Pska säkä sen suhteen, mutta vielä ei ole ollut seurauksia asiasta.

Olen joutunut testaamaan paniikkikäyttäytymistäni erittäin pahassa tilanteessa/pahoissa tilanteissa, ja valitettavasti olen niitä ihmisiä, jotka toimivat katastrofin keskelläkin rationaalisesti. Hajotaan sitten myöhemmin, jos siihen on mahdollisuus. Valitettavasti? Koska olisi niin kiva vetää siilipuolustukseen ja ulista muita apuun, mut se ei vaan ole mun luonto.

Fyysisesti en ole parhaimmillani, farmarikävely kyllä sujuu, mutta juoksu on sitten vähän heikompi osa-alue. Toisaalta pystyn kävelemään kylmiltäni 20km päivässä painava reppu selässä+painavat turvasaappaat jalassa metsäkoneen jälkiä, joten kestävyyspuoli on kunnossa. Mä vaan en oo gepardi.

Olen teininä saanut häkämyrkytyksen, ja voin kertoa, että ei se oo kivaa. Opin kerrasta, ja kaikissa savupelleissä on häkäreiät/lovettu pala pois. Mun henkeni pelasti kissanpentu ja koiranpentu, jotka väkisin halusivat viedä mut ulos.

Olen myös varautunut siihen, että naapureista ei ole apua. Lähin naapuri on skitso, joka saattaa paniikkitilanteessa tulla huitelemaan haulikon kanssa, sekin on koettu. Ja edelleen olen hengissä kertomassa tätäkin tarinaa, että repikää siitä te, jotka selitätte, että ei palstamamma pärjää aseistetulle miehelle (molemmat selvisivät hengissä). Toisaalta sama naapuri lahjoittaa joka vuosi vihanneksia kasvimaaltaan meille, kun meillä on niin iso perhe (tämä oli hänen oma perustelunsa), ja on kysynyt, tarvitsemmeko lisää polttopuuta (korvausta vastaan tietenkin, mikä on itsestään selvää).

Isorokosta vaahdottiin joku sivu sitten. Se on ilmavälitteinen tauti, eikä pysy vesistöissä kovin pitkään tartuntakykyisenä. Ihan koronasta tutut torjuntatoimenpiteet tehoaa isorokkoon hyvin. Yhden kiinteistön pystyy saastuttamaan isorokkoviruksella tai pernaruttobakteerilla ilmanvaihdon kautta, mutta koko väestöä ei voi sillä tavoin tavoittaa.

Suurempi uhka on antibioottiresistentit bakteerit - ne vievät ihmiset, jos ei nyt kiviajalle, niin 1900-luvun alkupuolelle, jolloin umpisuolenleikkaus saattoi pelastaa hengen tai viedä sen, hammastulehdus tiesi kuolemaa ja tikku sormessa johti amputaatioon. Pikkuinen keuhkokuume olisi myös kuopan kaivajalle tienestin paikka.

Keskellä Suomea on erittäin epätodennäköistä joutua suoran ydinaselatauksen uhriksi. Sen sijaan liikenteen solmukohdissa, voimaloiden lähistöllä, teollisuuskeskittymissä ja muissa vastaavissa jonkinlainen uhka onkin. Venäjä tuskin haluaa Suomesta autiomaata, koska silloin se menettäisi kaiken tulevaisuuden taloudellisen hyödyn, mutta se haluaisi lamauttaa koko yhteiskunnan. Ja se ei riitä siihen, että edes taktisia pommeja kannattaisi heitellä sinne tänne. Kyllä ne lasautetaan tarkkaan harkitusti. Tai no, harkitusti ja harkitusti, mutta suunnitelman mukaan.

Eri asia on sitten se, että siinä vaiheessa kun Suomea aletaan pommittaa, niin todennäköisesti muu maailma olisi jo aika lailla kärventynyt.

Olen kyllä vahvasti eri mieltä isorokon vaarallisuudesta. Se on todellakin erittäin vaarallinen tauti, niin kuin mitkä tahansa tartuntataudit, jotka voivat levitä laajalle. Virukset voivat myös muuntua varianttien myötä esim. helpommin tarttuviksi, kun ne tarttuvat ihmisiltä toisille. Kukaan ei hallitse virusten evouluutiota. Tästä syystä pidän bioaseita  pahempina kuin ydinaseita!  Minkään maan ei missään ilmansuunnassa tule käyttää bioaseita. Nehän leviävät sitten myös omiin joukkoihin ja kansalaisiin.

Tarvittaisiin lisää keskustelua bioaseiden käytön kieltämiseksi. Niin ikään biolaboratorioiden toimintaa pitäisi valvoa ja säännellä tiukemmin. Ei ole OK, että tieteen nimissä otetaan jotain ylettömiä riskejä, joista voi tulla globaaleja ongelmia.

Ydinaseiden vaikutukset sentään tunnetaan tarkasti ja taktisilla ydinaseilla ne vaikutukset ovat paikallisia. Suurempia strategisia ydinaseita ei taas uskalleta käyttää, luulisin ettei edes Venäjällä olla niin hulluja. Toivotaan. Ikävä kyllä ydinaseiden olemassaolo ei ole kokonaan estänyt sotia Euroopassakaan, niin kuin toisen maailmansodan jälkeen uskottiin. Sodista on tullut sitten vaan hivenen pienimuotoisempia.

Minusta yksi osa survivalismia on myös edistää rauhansanomaa ja -liikettä globaalisti. Tavalliset ihmiset eivät tarvitse järjettömiä, turhia sotia. Niitä tarvitsee vain eliitti pönkittääkseen omaa valtaansa. Näin se on ollut aina historiassakin.

Mikäli tulee vesipulaa alueella, jossa lähellä on vaan meri, voisiko siitä tehdä juomakelpoista käänteisosmoosilaitteella? Näitähän myydään kotikäyttöönkin, mutta en tiedä kuinka hyviä ne ovat.

Onneksi Suomi on tuhansien järvien maa, mutta jos sattuu asumaan kaupungissa, esim. Helsingissä.

https://www.vesisuodatinkauppa.fi/product/519/ecosoft-kaanteisosmoosila…]

Ecosoft käänteisosmoosilaitteella voidaan suodattaa mm. seuraavia veden epäpuhtauksia:

• Fluoridia • Alumiinia • Torjunta-aineita • Hopeaa

• Bakteereja • Klorideja • DDT:ta • Kuparia

• Alkueliötä • Natriumia • Bentseeniä • Kromia

• Arseenia • Nitraattia • Ksyleeniä • Nikkeliä

• Asbestia • Fosfaatteja • Tolueenia • Sinkkiä • Lyijyä

• Uraania

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pökö kirjoitti:

72h elää syömättäkin, 3 hernekeittopurkkia a 99c + 2 x 1,5l pulloa vettä niin pärjää ihan hyvin 1 hlö.

Kyllä sen h-keiton voi kylmänäkin syödä.

Mutta jotta olisi mukavaa ja henkisesti helpompaa, voi varustautua monipuolisemmin.

Ja olen minä varautunut hybridi uhkaan. Sähkön, polttoaineiden, palvelujen pitkäänkin käyttökatkoon.

Kellariin en aio turvautua, alla syy

Ohjukset ja pommit ovat kalliita ja niitä on naapurissa rajallinen määrä. Ei maalla ja kaupunkien keskustojen ulkopuolella ole mitään vaaraa ohjuksista tai pommituksista. Lisäksi naapurimme osumatarkkuus on nähty.

Kaupungin keskustaan kun tähtää, niin johonkin aina osuu, lähiössä tai maalla yksittäiseen taloon osuminen on epävarmaa ja vaikutus liian pieni.( olisikohan meillä miljoona rakennusta keskustojen ulkopuolella, koko maailmankaan ohjukset ei taitaisi riittää)

Jos oikeasti tulisi Suomeen sota, niin turvallisinta olisi asua maalla. Mietippä ,kannattaako ohjus suunnata tornitaloon Helsingissä vai rintamamies taloon maaseudulla?

WW2 oli vielä potkurihävittäjiä joissa oli konekivääri/ pieni tykki nokalla, niillä saatettiin ampua yksittäisiä ihmisiä tai taloja, vanhoista sotaelokuvista on tullut ihmisille mielikuvia, jotka eivät enään päde.

Nykyaikaisessa suihkuhävittäjässä on ohjuksia siiven alla ja niitä ei todellakaan tuhlata mitättömiin kohteisiin. Ja vanhat hitaat potkurikoneet ammutaan jo rajalla alas, länsimaisen ilmatorjuntapatteriston tarkkuudella.

Olkaa huoletta, kaikki jotka ette asu suurimmissa keskustoissa ja keskustoissa asuvat ,pitäkää auton patteri ladattuna, niin pääsette maalais-serkun suojiin ja lihapatojen äärelle sutjakkaasti ;)

Huomauttaisin ettei maallakaan välttämättä olla 100% turvassa jos asuu strategisesti merkittävällä alueella. Armeijan tukikohdat, junaradat, merkittävät tiet ja sillat, energiantuotanto ja tehtaat.

Ei ole turvassa välttis, koska tiedustelijat ja siirtyjät siirtyvät myös sivuteita pitkin. Ei ne moottoritiellä tule, kaikki.

Eikös moottoritiet ja valtaväylät pommiteta ihan ekana, joten sen jälkeen kaikki liikkuvat pikkuteitä pitkin.

Puolustusvoimien nykyinen taistelutapa on sellainen, että se on nimenomaan hiottu suurvalta-armeijan (siis venäjän) hyökkäystapaa ajatellen. Vihollinen siis pyritään ohjaamaan pois isoilta väyliltä, jota pitkin se mieluiten kulkisi raskaan kalustonsa kanssa. Sillat on rakennettu niin, että ne on helppo räjäyttää. Myös ainakin Kaakkois-Suomessa on paikkoja, joissa voidaan laskea suuri määrä vettä pelloille. Eli joo, vihollinen pyritään saamaan pikkuteille ja maastoon, jossa sitten ohjataan liikettä haluttuun suuntaan, ehkä vetäydytään viivyttäen, ja isketään sivustoihin, ja poistutaan paikalta. Väsytetään ja katkaistaan huoltoyhteydet. Käytetään maastoa hyväksi, joka jo itsessään on hyvin haasteellinen isolle sotavoimalle, joka luottaa massaan ja raskaisiin aseisiin.

Vierailija kirjoitti:

Miten pitäisi varautua eri sijainteihin?

Venäjä tekee näköjään aika monesti hyökkäyksensä yöllä, joten siinä tapauksessa useimmat ovat kotona sängyssä nukkumassa. Siinä pitäisi lyetä a heräömään ja b reagoimaan oikein ja nopeasti, vaikka on puolinukuksissa vielä.

Jos taas se, mikä vaatii varautumista ja reagointia, tapahtuu päivällä, niin moni on töissä ja lapswt päiväkodissa tai koulussa. Siinä sitten tiet tukkeutuvat ja kännykkälinjat kaatuvat, kun kukin lähtee hakemaan lapsiaan/soittaa niille, tai kaikki joutuvat väestösuojaan siellä,missä sattuvat olemaan, ja ne kaikki varautumistarvikkeet ovat kotona,eivätkä saatavilla. Oletteko varautuneet tällaiseen jotenkin? Vähän epäkäytännöllistä kanneskellajotain bug out reppua mukanaan kaikkialle...

Sen verran tohon tuli mieleen, että ei venäjä pystyisi tekemään mitään yllätyshyökkäystä. Nykyiden tiedustelutoiminta on niin tehokasta, että kaikki joukkojensiirrot on täysin tiedossa. Ja Naton jäsenyyden, ja jo nyt pelkän hakemisen takia, armeija saa entistä enemmän reaaliaikaista dataa. Ei siis tarvitse sitä pelätä, että se hyökkäys tulisi jotenkin yllättäen.

Se että hyökkäys alkaisi, vaatisi useiden kuukausien valmistelun, ja joukkojen siirron rajan lähistölle, ja se kyllä huomataan. Sekin hyvä puoli on tällä hetkellä, että niitä joukkoja ei ole. Vaikka venäjä aloittaisi just tällä hetkellä valmistelut, ja vaikka se saisi kasaan riittävät joukot, niin niiden kouluttamiseen menisi kuukausia että niistä olisi mihinkään kunnolliseen taistelutoimintaan. Vielä kauemmin menisi taistelukelpoisen kaluston rakentamiseen, siis vuosia, kun raahaavat jo Ukrainaan vanhaa rojua millä ei tee nykysodankäynnissä juuri mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te kerrostalossa asujat, olisko paikallaan pitää verkkokellarissa (väestönsuojassa) oma pikku survival box? Makuupussit, otsalamppu, vähän säilykkeitä, kosteuspyyhkeitä, pelikortit jne

Valitettavasti rikolliset jo varastivat naapuritalossa verkkokellareista tavaraa, se ei ole hyvä idea.

Tiedän, että joihinkin omakotitaloihinkin on murtauduttu. Siksipä talot kannattaakin pitää tyhjillään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te kerrostalossa asujat, olisko paikallaan pitää verkkokellarissa (väestönsuojassa) oma pikku survival box? Makuupussit, otsalamppu, vähän säilykkeitä, kosteuspyyhkeitä, pelikortit jne

Me ollaan päädytty pitämään ihan kotona makuupussit ja muut tarvikkeet. Ihan mökkireissuja varten on helpompi, että tavarat on asunnossa. Meillä väestönsuoja on myös eri päässä taloa kuin meidän verkkokellari niin helpommin saa tavarat kasaan kotoa kuin menemällä klitsun kautta.

Kyllä, kun aikaa on vähän ja siellä muitakin etsijöitä niin aika ei riitä. Kotiin vaan jokin komero näille.

Väestönsuojassa oleva tavara oli ajateltu käytettäväksi nimenomaan siellä väestönsuojassa, ja liittyi keskusteluun, mitä siellä väestönsuojassa on valmiina ja mitä ihmisten pitää tuoda mukanaan.

Itse asiassa, jos teillä on hätätavarat väestönsuojan häkkivarastossa, ne on just huonoimmassa paikassa, kun väestönsuojaa tarvitaan ja tyhjennetään. Siinä tilanteessa, jos suoja pitää ottaa käyttöön ja kaikki talon asukkaat ei ole paikalla (osa esim. töissä, mökillä tai lomamatkalla), häkkivarastojen irtotavaroita ei edes yritetä viedä asuntoihin (ei ole avaimia). Vaan ne luultavasti tuupataan jonnekin takapihalle kasaan häkkien purkajien ja tyhjentäjien vauhdilla. Se arvokas laatikko on sitten samassa kasassa pihan perällä naapurin kesävaatteiden ja verhojen ja laskettusuksien alla.

Tyhjennyksestä on kyllä tarkoitus ilmoittaa kaikille, myös sille tyypille, jonka häkkivarastossa on laatikko, jonka päällä on iso kyltti: Tämä laatikko jää väestönsuojaan. Mutta kaikki käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku selvittää mitä kaikkea on valmiina kansalaista varten väestönsuojassa, vai eikö yhtään mitään? Miten se systeemi tositilanteessa oikein menee?

Muuten säästäkää kaikki silica pussit joita ostoksien mukana tulee. Niitä voi käyttää repussa kosteutta imemässä jne.

Esim. Hakaniemen väestönsuojasta löytyy vesipisteet, vessat, suihkut, käsittääkseni myös sängynrungot. Mutta ruoka, vesi, makuupussit ja muut ohjeistetaan itse tuomaan.

Suojassa on tosiaan vain suojan tekniset laitteet, iv-koneet, ämpärivessat ja lapio ja hakku ja joditabletit (jos joku ei ole pöllinyt kotiinsa)

Ota suojaan mukaan itse

- makuupussi

- omat lääkkeesi

- ruokaa tarpeeksi, jota ei tarvitse lämmittää (suojassa on korkeintaan mikro jos joku sellaisen sinne tuo ja sähköt toimii)

- juoma-astia (suojassa on YLEENSÄ vesipiste ja vesisaaveja veden säilytystä varten, eli vettä ei tarvitse tuoda)

- otsavalo

- savetteja peseytymistä varten

- joku pieni kirja tai peli on hyvä

Eläimiä suojaan ei saa tuoda.

Lisäksi on hyvä huomata, että esim. kerrostalosuojan käyttöönoton teet sinä itse, talosi väestönsuojavastaavan neuvojen mukaan. Te asukkaat itse puratte ne häkkivarastot ja rakennatte oven laskeumateltat ja laitatte IV-koneet kuntoon. Samoin suojan käytön aikana pyöritetään vuorotellen iv-koneita käsin (jos sähkö ei tule / teillä on vanhat laitteet) ja tyhjennellään niitä ämpärivessoja.

Tavallisissa talosuojissa ei ole sänkyjä, joten ihan järkevää olisi tuoda parin lapsiperheen kerrossängyt suojaan. Nukkumista pitää kuitenkin kaikkien porrastaa tilanahtauden takia.

Mitenkähän tuokin onnistuu taloissa, joissa 80% asukkaista on huonokuntoisia vanhuksia?

Ja talot, joissa on paljon koiria ja kissoja ym lemmikkejä, ihan varmasti niitä tuodaan tiloihin. Painitaanko siellä ovella, että ei saa tuoda vai alistutaanko sille, että kyllä ne ovat perheenjäseniä. Kuten ovatkin.

Miten kukaan voisi jättää eläintä asuntoonsa ilman ruokaa ja suojaa, kärsimään jostain laskeumasta vielä kaiken lisäksi?!

Eri

Jotenkin kuvittelisin, että lemmikkien omistajat jäisi vaan väestönsuojan ulkopuolelle.

Meillä väestönsuoja sijaitsee kellarissa johon voisi omaan häkivarastoon jättää lemmikkinsä, jolloin se lemmikki tavallaan (riippuen vaarasta) olisi enemmän turvassa kuin vain omassa kodissa, vaikka itse menisi ihan sinne varsinaiseen suojaan sisälle 🤔

Useimmiten jokaisen oma häkkivarasto ON siellä väestönsuojassa, ja sinne ei eläimiä saa tuoda.

Vierailija kirjoitti:

Toki sitä voi suojaan menijät keskenään päättää, haluaako kaikki, että eläimet tulee mukaan. Kun on pari päivää katsellut sen pikkukoiran kuseskelevan yhteisen sängyn alle ja isommat koirat paskovat lattialle ja räkyttävät toisilleen 24/7 siinä karussa betonihallissa jossa jokaisella on se 0,5m2 tilaa (piirrä ihmeessä teipillä ala lattiaan), saattaa monen mieli muuttua ja lemmikit lähtevät ulos.

Tai miten happi riittää ihmisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Te kerrostalossa asujat, olisko paikallaan pitää verkkokellarissa (väestönsuojassa) oma pikku survival box? Makuupussit, otsalamppu, vähän säilykkeitä, kosteuspyyhkeitä, pelikortit jne

Kannattaisi mieluummin pakata noi kotona reppuun, jonka voi nappaista mukaan, mihin joutuukaan yhtäkkiä lähtemään.

Kysymys oli niistä tavaroista, jotka pitää ottaa mukaan väestönsuojaan, mutta ymmärrän kyllä, jos haluaa pitää sen yhden repun kaikkia mahdollisia tilanteita silmälläpitäen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ehdotettiin venäjä tyyliin tilkitsemään luodinreikiä kehossa tamponeilla, mutta minulla on teille painesiteen ja kiristyssiteen lisäksi hengen pelastava vinkki: Celox hemostaatti. Sitä saa rakeina/jauheena tai siteenä, ja sillä voi tyrehdyttää suuremmankin verenvuodon, jopa silloin kun vamma on kaulassa. Ja rintakehän lävistävään vammaan ns. chest seal, ettei kuole ilmarintaan.

Ainiin ja haluaisin vielä alleviivata sitä että aivan kuten kiristyssiteenkin kohdalla, niin sekä hemostaatti että chest seal ovat ensihoitoa, eikä mikään easy fix. Eli runsaan verenvuodon syyn takia potilas on joka tapauksessa aina toimitettava jatkohoitoon ammattilaisille. Näiden tuotteiden hyöty on siinä että ne estävät potilasta vuotamasta kuiviin ennen hoitoon pääsyä.

Tamponit taas niin, noh. Ehkä oikeat ensiaputuotteet ovat hintansa väärti.

Nämä tuotteet ovat myös kohtuuhintaisia, ja olen miettinyt niiden lähettämistä tämänhetkiselle sotatantereelle.

Pökö kirjoitti:

Pökö kirjoitti:

Aggregaattin ongelma on polttoaineen säännöstely kriisissä. Jostain luin että polttoainetta säännösteltäisiin niin että jokatoinen päivä saisi ostaa 14 l per ajoneuvo.

Minä tarvitsisin bensaa autoon,moottorisahaan ja veneeseen > kalastaisin ruokaa ja tekisin klapeja.

7500 w= 7,5kwh    onko näin? jos on niin riitäisi hyvin talon tarpeisiin.

Jos tuota käyttää täydellä teholla 4x 1 h /vrk   niin polttoainetta menee 140l viikossa ja siinä saa sitten käydä naapureilta kerjäämässä rahatukku kädessä.

En mitenkään pidä silti huonona, hyvin auttaa sähkökatkoksissa, hankkisin itsekkin jos asuisin alueella jossa katkoksia on. Kuten täällä mökillä , ilmajohdot ja jatkuvasti pikkukatkoksia. Kotona on ollut 22 v aikana 1 pidempi katkos 6 h ja jokunen lyhyt 1 h

Odottaisin tähän kommenttia aggregaatin omistajilta, kovasti asiaa olen tuuminut ja kaasuun päädyin

Onhan 30l/100km kuluttavia autojakin ja jotkut ajavat niillä.

Aggregaattihan on tilapäiskäyttöä varten ja pieni salkkuaggregaatti ei vie "mitään".

Meillä ollut matkaveneessä salkkuaggregaatti. Säätää kierroslukunsa kuormituksen mukaan ja on yllättävän hiljainen.

Tuolla on ladattu akustoja saarissa veneen oman maasähköjärjestelmän kautta, ettei tarvitse käyttää veneen omaa moottoria mekastamassa ja muita häiritsemässä.

Kuinka kauan käytät kotona liettä? Yhtä kauan käy aggregaatti, jos käytät kannettavaa liettä sillä. Jos ajattelee, että tunnin, niin silloin on kulunut ~1l bensaa. Nyt siis puhun vain salkkuaggregaatista ja kannettavasta liesitasosta.

Toki isompi, pesukoneen kokoinen aggregaatti vie enemmän, mutta en sitäkään huudattaisi sähkökatkosta-sähkökatkoon. Ainoastaan tarve sanelisi.

Palaa sitä kaasuakin. 4kw lämmitin kuluttaa noin 330g kaasua tunnissa. Grillikaasun saatavuus on talvisin haastavampaa ja Venäjän kaasutoimitukset on seis.

Joku väläytti 4x1h, joten 1,2kg kuluu kaasua/ vrk. 10kg pullo menee 7,5 vrk välein (~30€) ja kaasulämmittimellä ruokaa laiteta.

Hieman hintavammat aggregaatit toimivat polttoöljyllä/ dieselillä. Kulutus pienempi ja polttoaine halvempaa. 1m3 ibc-kontin tankkaamalla pärjää melko monen sähkökatkon ajan. Kontteja on välillä ilmaisesi jaossa. Samoin vanhoja öljysäiliöitä.

https://yle.fi/uutiset/3-12605949

Moni liputtaa aggregaattien puolesta

https://yle.fi/uutiset/3-8666399

Muutamanvuoden takainen aggregaatin turvin tehty omavaraissähköistys laskelma omakotitalosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä ehdotettiin venäjä tyyliin tilkitsemään luodinreikiä kehossa tamponeilla, mutta minulla on teille painesiteen ja kiristyssiteen lisäksi hengen pelastava vinkki: Celox hemostaatti. Sitä saa rakeina/jauheena tai siteenä, ja sillä voi tyrehdyttää suuremmankin verenvuodon, jopa silloin kun vamma on kaulassa. Ja rintakehän lävistävään vammaan ns. chest seal, ettei kuole ilmarintaan.

Ainiin ja haluaisin vielä alleviivata sitä että aivan kuten kiristyssiteenkin kohdalla, niin sekä hemostaatti että chest seal ovat ensihoitoa, eikä mikään easy fix. Eli runsaan verenvuodon syyn takia potilas on joka tapauksessa aina toimitettava jatkohoitoon ammattilaisille. Näiden tuotteiden hyöty on siinä että ne estävät potilasta vuotamasta kuiviin ennen hoitoon pääsyä.

Tamponit taas niin, noh. Ehkä oikeat ensiaputuotteet ovat hintansa väärti.

Nämä tuotteet ovat myös kohtuuhintaisia, ja olen miettinyt niiden lähettämistä tämänhetkiselle sotatantereelle.

Paljon niitä on vietykin Ukrainaan, esim. Varustelekasta. Vähän aikaa sitten tilasivat uusia Celox rapid siteitä ja nyt ne on taas loppu.

Vierailija kirjoitti:

Pökö kirjoitti:

Pökö kirjoitti:

Aggregaattin ongelma on polttoaineen säännöstely kriisissä. Jostain luin että polttoainetta säännösteltäisiin niin että jokatoinen päivä saisi ostaa 14 l per ajoneuvo.

Minä tarvitsisin bensaa autoon,moottorisahaan ja veneeseen > kalastaisin ruokaa ja tekisin klapeja.

7500 w= 7,5kwh    onko näin? jos on niin riitäisi hyvin talon tarpeisiin.

Jos tuota käyttää täydellä teholla 4x 1 h /vrk   niin polttoainetta menee 140l viikossa ja siinä saa sitten käydä naapureilta kerjäämässä rahatukku kädessä.

En mitenkään pidä silti huonona, hyvin auttaa sähkökatkoksissa, hankkisin itsekkin jos asuisin alueella jossa katkoksia on. Kuten täällä mökillä , ilmajohdot ja jatkuvasti pikkukatkoksia. Kotona on ollut 22 v aikana 1 pidempi katkos 6 h ja jokunen lyhyt 1 h

Odottaisin tähän kommenttia aggregaatin omistajilta, kovasti asiaa olen tuuminut ja kaasuun päädyin

Onhan 30l/100km kuluttavia autojakin ja jotkut ajavat niillä.

Aggregaattihan on tilapäiskäyttöä varten ja pieni salkkuaggregaatti ei vie "mitään".

Meillä ollut matkaveneessä salkkuaggregaatti. Säätää kierroslukunsa kuormituksen mukaan ja on yllättävän hiljainen.

Tuolla on ladattu akustoja saarissa veneen oman maasähköjärjestelmän kautta, ettei tarvitse käyttää veneen omaa moottoria mekastamassa ja muita häiritsemässä.

Kuinka kauan käytät kotona liettä? Yhtä kauan käy aggregaatti, jos käytät kannettavaa liettä sillä. Jos ajattelee, että tunnin, niin silloin on kulunut ~1l bensaa. Nyt siis puhun vain salkkuaggregaatista ja kannettavasta liesitasosta.

Toki isompi, pesukoneen kokoinen aggregaatti vie enemmän, mutta en sitäkään huudattaisi sähkökatkosta-sähkökatkoon. Ainoastaan tarve sanelisi.

Palaa sitä kaasuakin. 4kw lämmitin kuluttaa noin 330g kaasua tunnissa. Grillikaasun saatavuus on talvisin haastavampaa ja Venäjän kaasutoimitukset on seis.

Joku väläytti 4x1h, joten 1,2kg kuluu kaasua/ vrk. 10kg pullo menee 7,5 vrk välein (~30€) ja kaasulämmittimellä ruokaa laiteta.

Hieman hintavammat aggregaatit toimivat polttoöljyllä/ dieselillä. Kulutus pienempi ja polttoaine halvempaa. 1m3 ibc-kontin tankkaamalla pärjää melko monen sähkökatkon ajan. Kontteja on välillä ilmaisesi jaossa. Samoin vanhoja öljysäiliöitä.

https://yle.fi/uutiset/3-12605949

Moni liputtaa aggregaattien puolesta

https://yle.fi/uutiset/3-8666399

Muutamanvuoden takainen aggregaatin turvin tehty omavaraissähköistys laskelma omakotitalosta.

Ja 120m2 omakotitalossa noita kaasulämmittimiä saa olla 3kpl.

Eivät puhalla/ levitä lämpöä, vaan säteilevät. Yksi pieni 4kw kaasusäteilijä ei paljon lämmitä. Ei lauhoillakaan keleillä toisella puolella taloa. Kokeiltu mökillä, vaikka missä kohtaa, joka vanha rintamamiestalo.

Aina jossain paleli, vaikka tulet pesässä ja kaasulämmitin jossainpäin. Viikon aikana ehti testi vahvistaa yhden kaasulämmittimen riittävän vain yhteen makuuhuoneeseen ja sinnekin tietyin varauksin.

Kaasunkulutuksen voi jokainen laskea ja kertoa tarvittavalla määrällä.

Halvempaa huudattaa puhaltavaa ilmalämpöpumppua aggregaatilla ja tehdä ruokaa samalla, ajasta riippumatta. Uusimmat ilmalämpöpumput ja hellat on kytketty pistokkein ja kytkentä on helppo toteuttaa. Ellei sitten asennuta sähkömiehellä verkonvaihtokytkintä (100-500€). Silloin kaikki kuorma pitää kytkeä aluksi pois, siirryttäessä aggregaattisähköön ja maltilla kytkeä laitteita päälle.

Itse olen varautunut hyvällä kotivaralla (ruoka, lääkkeet, varusteet, jne.) ja bug out bag on ollut toistakymmentä vuotta tulipalojen ja maanjäristysten (asuin maanjäristysalueella) varalta. Mutta mitenkään muuten en aion varautua. Kärsin vaikeasta kroonisesta sairaudesta, jonka kanssa ei missään sotatantereella elellä, joten jos nyt oikeasti Suomeen hyökättisiin niin se olisi sitten minun elämän loppu ja se on ihan okei. Itseasiassa olen juuri sen takia rauhallisin mielin ja keskityn elämään hetkessä ja nauttimaan elämästä tässä ja nyt.