Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

!!! Venäjän hyökkäyksen seurauksena Ukrainan Chernobylin voimala-alueella on laajoja metsäpaloja joita palolaitos ei pääse sammuttamaan.

Kaukolaskeumat Suomessakin lienevät mahdollisia riippuen vallitsevasta tuulensuunnasta ja ilmakehän ilmanvirtauksista!!!

Linkitän oheen Zoom Earthin, josta voitte tarkkailla tulipaloja ja tuulen suuntaa sekä useita muita seikkoja.

Tällä hetkellä 27.03.2022 klo 18.39 tuulen suunnat ovat Suomen kannalta hyvät laskeumaa ajatellen.

Yläilmakehän virtausten suuntiin minulla ei ole reaali-aikaista linkkiä. Onko joillain muulla???

https://zoom.earth/#view=61.2,29.7,4z/date=2022-03-27,18:15,+3/layers=w…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastatkaa joku joohan: eli missä on väestönsuoja Hki lähiöissä asuville omakotitalo-ja rivariasujille? Lehdessä luki, että Hki suoja olisi 900tuhannelle. Mistään ei kuitenkaan löydy tästä varmaa tietoa > tai tietoa paikasta, minne tarpeen tullen voisi mennä.

Kerrostaloissa on omat suojat, Maunulassa on se luola, vaan se ei varsinainen pommisuoja kai ole.

Tein tästä aloituksen äsken, muttei kukaan vastaa - joten kysyn siksi täälläkin samaa asiaa.

Hakaniemen alla on luolasto ( jossa lasten kiipeilyharrastuksia sun muuta ), jossa suoja ”tuhansille” - ja suojan väitetään kestävän myös ydiniskut. Eli kuinka monta sinne Arkkiin pääsee ja kuka tämän valinnan tekee?

Keitä onkaan ne onnekkaat, jotka pääsevät sinne?

En ole nyt ihan varma mikä onkaan sinun varsinainen kysymyksesi, joten pahoittelut mikäli minäkin vastaan väärin. Maunulan väestönsuoja on tarkoitettu ensisijaisesti alueen asukkaille ja työntekijöille, suojapaikkoja siellä on alle 4 500. Hakaniemessä sijaitsevassa Merihaan väestönsuojassa on suojapaikkoja 6 000, joista osa on korvamerkitty alueen asukkaille, mutta käsittääkseni siellä on myös jonkun verran kaikille vapaita paikkoja, mutta en tiedä kuinka paljon. Todennäköisesti kuitenkin kaikkein lähimpänä asuvat ehtisivät ensin noille vähäisille vapaille paikoille. Kumpikaan näistä mainituista väestönsuojista ei ymmärtääkseni kuulu niin sanottuihin yleisiin väestönsuojiin, jotka siis on tarkoitettu heille, joilla ei ole merkittyä suojapaikkaa esimerkiksi kerrostalon omassa väestönsuojassa tai tiettyjen kerrostalokiinteistöjen asukkailleen yhteisrahoituksella lähistölle rakentamassa yhteisväestönsuojassa.[/quote

Joku mainitsi Maunulan. Asun Pakilassa ja meille ei tietääkseni väestönsuojia ole. Ohjeistukset ovat todennäköisesti ajalta, jolloin rakennuskanta oli vähäisempi, asukkaita vähemmän.

Olemme siis oman onnemme nojassa. Ei kai sitten muuta voi, kuin mennä puutarhatuoliin istumaan ja odottamaan mitä tuleman pitää.

Vierailija kirjoitti:

LÖytyyko jostain keskustelupalsta preppaajille? Olisi kiinnostava lukea laajemminkin, miten ihmiset yrittävät varautua olemassaoleviin ja näköpiirissä oleviin uhkiin ja kriiseihin. 

Ei taida olla enää niin aktiivinen kuin aikoinaan oli: https://survivalismi.com/

Mutta paljon mielenkiintoista juttua tuolla on!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastatkaa joku joohan: eli missä on väestönsuoja Hki lähiöissä asuville omakotitalo-ja rivariasujille? Lehdessä luki, että Hki suoja olisi 900tuhannelle. Mistään ei kuitenkaan löydy tästä varmaa tietoa > tai tietoa paikasta, minne tarpeen tullen voisi mennä.

Kerrostaloissa on omat suojat, Maunulassa on se luola, vaan se ei varsinainen pommisuoja kai ole.

Tein tästä aloituksen äsken, muttei kukaan vastaa - joten kysyn siksi täälläkin samaa asiaa.

Hakaniemen alla on luolasto ( jossa lasten kiipeilyharrastuksia sun muuta ), jossa suoja ”tuhansille” - ja suojan väitetään kestävän myös ydiniskut. Eli kuinka monta sinne Arkkiin pääsee ja kuka tämän valinnan tekee?

Keitä onkaan ne onnekkaat, jotka pääsevät sinne?

En ole nyt ihan varma mikä onkaan sinun varsinainen kysymyksesi, joten pahoittelut mikäli minäkin vastaan väärin. Maunulan väestönsuoja on tarkoitettu ensisijaisesti alueen asukkaille ja työntekijöille, suojapaikkoja siellä on alle 4 500. Hakaniemessä sijaitsevassa Merihaan väestönsuojassa on suojapaikkoja 6 000, joista osa on korvamerkitty alueen asukkaille, mutta käsittääkseni siellä on myös jonkun verran kaikille vapaita paikkoja, mutta en tiedä kuinka paljon. Todennäköisesti kuitenkin kaikkein lähimpänä asuvat ehtisivät ensin noille vähäisille vapaille paikoille. Kumpikaan näistä mainituista väestönsuojista ei ymmärtääkseni kuulu niin sanottuihin yleisiin väestönsuojiin, jotka siis on tarkoitettu heille, joilla ei ole merkittyä suojapaikkaa esimerkiksi kerrostalon omassa väestönsuojassa tai tiettyjen kerrostalokiinteistöjen asukkailleen yhteisrahoituksella lähistölle rakentamassa yhteisväestönsuojassa.[/quote

Joku mainitsi Maunulan. Asun Pakilassa ja meille ei tietääkseni väestönsuojia ole. Ohjeistukset ovat todennäköisesti ajalta, jolloin rakennuskanta oli vähäisempi, asukkaita vähemmän.

Olemme siis oman onnemme nojassa. Ei kai sitten muuta voi, kuin mennä puutarhatuoliin istumaan ja odottamaan mitä tuleman pitää.

https://palvelukartta.hel.fi/fi/search?q=v%C3%A4est%C3%B6nsuojat

https://www.hel.fi/pela/fi/vaestonsuojelu/vaestonsuojat/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtion huoltovarmuusvarastoista on ollut täällä keskustelua. Ylen MOT-toimitus selvitti maaliskuussa 2021 mitä varastoissa säilytetään. Otsikko: Ruoka puuttuu valtion varmuusvarastoista – viranomaiset olettavat kansalaisten hankkivan itse elintarvikkeita häiriötilanteita varten (Linkki: https://yle.fi/uutiset/3-11822490)

Jutussa kerrotaan, että valtion huoltovarmuusvarastoista löytyy seuraavanlaista sisältöä: raakaöljyä, dieseliä, bensiiniä ja polttoöljyä eli fossiilisia tuontipolttoaineita, kivihiiltä ja maakaasun korvaavaa polttoainetta, viljaa, siemeniä, rehuvalkuaista, lääkkeitä, ampumatarvikkeita ja ruutia. Varastomäärät löytyvät jutun taulukosta, mutta osa tiedoista on turvallisuussyistä salaisia. Varastoissa ei siis säilytetä varsinaisia elintarvikkeita. Viranomaisten mukaan elintarvikkeiden varmuusvarastointi olisi liian kallista.

Jutussa myös mainitaan, että Suomen huoltovarmuus nojaa pitkälti siihen, että toimitus- ja kuljetusketjut toimivat rajojen yli poikkeusoloissakin. Juttuun haastateltu henkilö kertoo, että yli kahdeksankymmentä prosenttia ulkomaankaupasta tulee meritse tai lähtee meritse, ja kysyy mitä tapahtuu, jos meillä ei tätä reittiä ole käytössä. Toisaalta Suomen omavaraisuuden ruuassa kerrotaan olevan noin 80 prosenttia. Kulutustavaroissa omavaraisuus on selvästi pienempi.

Jutussa myös kerrataan kuinka pandemia ja surullisenkuuluisa maskijupakka on haastanut suomalaisen huoltovarmuusjärjestelmän ja sen kriisinsietokyvyn, ja paljastanut sieltä haavoittuvuuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli maaliskuussa 2021 hallituksen uutta päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista.

Toi MOTin ohjelma oli hyvä, mutta se antoi väärän mielikuvan Suomen omavaraisuudesta. Se ei ole 80%, ei mitään sinne päinkään. Kyllähän meillä voidaan tuottaa noin 80% siitä määrästä, jota meillä kuluu, mutta ilman tuontia ehkä 10% ja tuo 20% vajekin on merkittävä. Kuvittele, että tarvitset joka päivä normaalisti, sanotaan vaikka 500 g ruokaa. Tuleekin tilanne, että saatkin ruokaa enää 400 g. Tilanne on ihan ok joitain viikkoja, paino laskee hieman, mutta jossain vaiheessa pitäisi saada jo enemmän ruokaa, jotta painosi ei putoa liian alas ja vointisi heikkene sellaiseksi, että jatkuva puutos alkaa syödä terveyttä ja yleistä vointia, kun ravinto ei enää tarjoakaan riittävästi ja monipuolisesti mitä elimistösi tarvitsee. Tilanteen pitkittyessä erilaiset puutostilatkin alkavat vaivata.

Koko ruokaomavaraisuutemme on tällä hetkellä noin 90% tuonnin varassa. Ei peltoja kynnetä enää hevosella ja auralla, eikä siemeniä viskota peltoihin käsin. Jo tässä vaiheessa tarvitaan maatalouskoneita, joista iso osa tulee muualta, kuten tietenkin niiden varaosatkin. Sitten tarvitaan polttoöljyä ja lannotteita. Muuten ei viljely ota alkaakseen. Yhtälailla kasvihuoneviljelykset, liha- ja maitotuotanto sekä kanalat, kalastus, ihan kaikki tarvitsevat tuonnin tuekseen. Jos tuonti on seis, ja me olemme merituonnin varassa, joten se olisi kriisin myötä hyvin nopeasti seis, mistä ne tuotaisiin Suomeen? Puolustusvoimat laskivat, että ihan tämä mormaalikin tuonti vaatisi yli 6300 rekkaa joka päivä tuomaan sen mitä meillä tarvitaan. Haaparannanko kautta ne ajaisivat Suomeen 200 kilometrin pituisena letkana, kuten Puolustusvoimissa laskettiin näyttääkseen, miten mahdoton tilanne olisi.

Jos meille syttyy sota ja tuontiyhteydet katkeavat, kuten katkeaisivatkin, meidän suurin haasteemme olisi ruoka. Se tulee olemaan nytkin suuri haaste, koska lannoitteista on jo pulaa, kaikki viljelijät eivät pääse viljelemään saati nostamaan volyymiään. Maatalouskoneiden varaosista on pulaa pandemian ja Ukrainan tilanteen vuoksi ja maatalous on jo ehditty ajaa niin tiukille muutenkin, että sen nostaminen vastaamaan edes sitä 80% vaatii todella paljon.

Ja pitää ottaa huomioon myös se, ettei voida ajatella Ruotsin, Norjan ja Tanskan jotenkin automaattisesti aloittavan valtavan erikoisoperaation jotta Suomen tuonti saadaa erikoisjärjestelyillä sujuvasti niiden läpi. Ehei: kyllä niillä mailla on siinä vaiheessa omatkin murheet ja lisäksi myös sellainen probleema, etä mistä se tarvitttava ekstrakapasiteettikaan äkisti niihin maihin ilmestyisi teille, satamiin ja rautateille?

Vieraan lipun alla olevat laivatkin jäisivät pois alueelta, jos sodan uhka on välitön. Ei ne tule tänne upotettavaksi eikä Suomi voi määrätäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtion huoltovarmuusvarastoista on ollut täällä keskustelua. Ylen MOT-toimitus selvitti maaliskuussa 2021 mitä varastoissa säilytetään. Otsikko: Ruoka puuttuu valtion varmuusvarastoista – viranomaiset olettavat kansalaisten hankkivan itse elintarvikkeita häiriötilanteita varten (Linkki: https://yle.fi/uutiset/3-11822490)

Jutussa kerrotaan, että valtion huoltovarmuusvarastoista löytyy seuraavanlaista sisältöä: raakaöljyä, dieseliä, bensiiniä ja polttoöljyä eli fossiilisia tuontipolttoaineita, kivihiiltä ja maakaasun korvaavaa polttoainetta, viljaa, siemeniä, rehuvalkuaista, lääkkeitä, ampumatarvikkeita ja ruutia. Varastomäärät löytyvät jutun taulukosta, mutta osa tiedoista on turvallisuussyistä salaisia. Varastoissa ei siis säilytetä varsinaisia elintarvikkeita. Viranomaisten mukaan elintarvikkeiden varmuusvarastointi olisi liian kallista.

Jutussa myös mainitaan, että Suomen huoltovarmuus nojaa pitkälti siihen, että toimitus- ja kuljetusketjut toimivat rajojen yli poikkeusoloissakin. Juttuun haastateltu henkilö kertoo, että yli kahdeksankymmentä prosenttia ulkomaankaupasta tulee meritse tai lähtee meritse, ja kysyy mitä tapahtuu, jos meillä ei tätä reittiä ole käytössä. Toisaalta Suomen omavaraisuuden ruuassa kerrotaan olevan noin 80 prosenttia. Kulutustavaroissa omavaraisuus on selvästi pienempi.

Jutussa myös kerrataan kuinka pandemia ja surullisenkuuluisa maskijupakka on haastanut suomalaisen huoltovarmuusjärjestelmän ja sen kriisinsietokyvyn, ja paljastanut sieltä haavoittuvuuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli maaliskuussa 2021 hallituksen uutta päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista.

Toi MOTin ohjelma oli hyvä, mutta se antoi väärän mielikuvan Suomen omavaraisuudesta. Se ei ole 80%, ei mitään sinne päinkään. Kyllähän meillä voidaan tuottaa noin 80% siitä määrästä, jota meillä kuluu, mutta ilman tuontia ehkä 10% ja tuo 20% vajekin on merkittävä. Kuvittele, että tarvitset joka päivä normaalisti, sanotaan vaikka 500 g ruokaa. Tuleekin tilanne, että saatkin ruokaa enää 400 g. Tilanne on ihan ok joitain viikkoja, paino laskee hieman, mutta jossain vaiheessa pitäisi saada jo enemmän ruokaa, jotta painosi ei putoa liian alas ja vointisi heikkene sellaiseksi, että jatkuva puutos alkaa syödä terveyttä ja yleistä vointia, kun ravinto ei enää tarjoakaan riittävästi ja monipuolisesti mitä elimistösi tarvitsee. Tilanteen pitkittyessä erilaiset puutostilatkin alkavat vaivata.

Koko ruokaomavaraisuutemme on tällä hetkellä noin 90% tuonnin varassa. Ei peltoja kynnetä enää hevosella ja auralla, eikä siemeniä viskota peltoihin käsin. Jo tässä vaiheessa tarvitaan maatalouskoneita, joista iso osa tulee muualta, kuten tietenkin niiden varaosatkin. Sitten tarvitaan polttoöljyä ja lannotteita. Muuten ei viljely ota alkaakseen. Yhtälailla kasvihuoneviljelykset, liha- ja maitotuotanto sekä kanalat, kalastus, ihan kaikki tarvitsevat tuonnin tuekseen. Jos tuonti on seis, ja me olemme merituonnin varassa, joten se olisi kriisin myötä hyvin nopeasti seis, mistä ne tuotaisiin Suomeen? Puolustusvoimat laskivat, että ihan tämä mormaalikin tuonti vaatisi yli 6300 rekkaa joka päivä tuomaan sen mitä meillä tarvitaan. Haaparannanko kautta ne ajaisivat Suomeen 200 kilometrin pituisena letkana, kuten Puolustusvoimissa laskettiin näyttääkseen, miten mahdoton tilanne olisi.

Jos meille syttyy sota ja tuontiyhteydet katkeavat, kuten katkeaisivatkin, meidän suurin haasteemme olisi ruoka. Se tulee olemaan nytkin suuri haaste, koska lannoitteista on jo pulaa, kaikki viljelijät eivät pääse viljelemään saati nostamaan volyymiään. Maatalouskoneiden varaosista on pulaa pandemian ja Ukrainan tilanteen vuoksi ja maatalous on jo ehditty ajaa niin tiukille muutenkin, että sen nostaminen vastaamaan edes sitä 80% vaatii todella paljon.

Ja pitää ottaa huomioon myös se, ettei voida ajatella Ruotsin, Norjan ja Tanskan jotenkin automaattisesti aloittavan valtavan erikoisoperaation jotta Suomen tuonti saadaa erikoisjärjestelyillä sujuvasti niiden läpi. Ehei: kyllä niillä mailla on siinä vaiheessa omatkin murheet ja lisäksi myös sellainen probleema, etä mistä se tarvitttava ekstrakapasiteettikaan äkisti niihin maihin ilmestyisi teille, satamiin ja rautateille?

Vieraan lipun alla olevat laivatkin jäisivät pois alueelta, jos sodan uhka on välitön. Ei ne tule tänne upotettavaksi eikä Suomi voi määrätäkään.

Kerrotko mikä hyökkäys kohdistuu yhtä aikaa kaikkiin Pohjoismaihin ja sulkee kaikkien satamat samaan aikaan?

Kun ei edes Ukrainassa ole sellaista sotaa. Jos Norjaan hyökätään, puolustaa Norjaa Nato. Miten Venäjä, joka ei saa edes Ukrainaa vallattua kuukaudessa saisi suljettua kaikki Pohjoismaat ja niiden kaikki merialueet???

Hädän tullen väestönsuojiin ei suinkaan hakeuduta omatoimisesti vaan viranomaisten ohjeistuksen mukaan. Tämä siis sille, joka hätäili Helsingin väestönsuojista. Siinä vaiheessa, kun sinun pitää mennä väestönsuojaan niin sinulle kerrotaan minne.

Väestönsuoja ei suinkaan ole suojautumisen ensisijainen vaihtoehto vaan esimerkiksi, jos tänne hyökätään niin siviiliväestö evakuoidaan hyökkäyksen alta pois. Ymmärtääkseni kaasuonnettomuuksissa tai tyyliin ydinlaskeumassa ohjataan väestönsuojaan, jossa on ilmanauodattimet, ellei ole ehditty evakuoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtion huoltovarmuusvarastoista on ollut täällä keskustelua. Ylen MOT-toimitus selvitti maaliskuussa 2021 mitä varastoissa säilytetään. Otsikko: Ruoka puuttuu valtion varmuusvarastoista – viranomaiset olettavat kansalaisten hankkivan itse elintarvikkeita häiriötilanteita varten (Linkki: https://yle.fi/uutiset/3-11822490)

Jutussa kerrotaan, että valtion huoltovarmuusvarastoista löytyy seuraavanlaista sisältöä: raakaöljyä, dieseliä, bensiiniä ja polttoöljyä eli fossiilisia tuontipolttoaineita, kivihiiltä ja maakaasun korvaavaa polttoainetta, viljaa, siemeniä, rehuvalkuaista, lääkkeitä, ampumatarvikkeita ja ruutia. Varastomäärät löytyvät jutun taulukosta, mutta osa tiedoista on turvallisuussyistä salaisia. Varastoissa ei siis säilytetä varsinaisia elintarvikkeita. Viranomaisten mukaan elintarvikkeiden varmuusvarastointi olisi liian kallista.

Jutussa myös mainitaan, että Suomen huoltovarmuus nojaa pitkälti siihen, että toimitus- ja kuljetusketjut toimivat rajojen yli poikkeusoloissakin. Juttuun haastateltu henkilö kertoo, että yli kahdeksankymmentä prosenttia ulkomaankaupasta tulee meritse tai lähtee meritse, ja kysyy mitä tapahtuu, jos meillä ei tätä reittiä ole käytössä. Toisaalta Suomen omavaraisuuden ruuassa kerrotaan olevan noin 80 prosenttia. Kulutustavaroissa omavaraisuus on selvästi pienempi.

Jutussa myös kerrataan kuinka pandemia ja surullisenkuuluisa maskijupakka on haastanut suomalaisen huoltovarmuusjärjestelmän ja sen kriisinsietokyvyn, ja paljastanut sieltä haavoittuvuuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli maaliskuussa 2021 hallituksen uutta päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista.

Toi MOTin ohjelma oli hyvä, mutta se antoi väärän mielikuvan Suomen omavaraisuudesta. Se ei ole 80%, ei mitään sinne päinkään. Kyllähän meillä voidaan tuottaa noin 80% siitä määrästä, jota meillä kuluu, mutta ilman tuontia ehkä 10% ja tuo 20% vajekin on merkittävä. Kuvittele, että tarvitset joka päivä normaalisti, sanotaan vaikka 500 g ruokaa. Tuleekin tilanne, että saatkin ruokaa enää 400 g. Tilanne on ihan ok joitain viikkoja, paino laskee hieman, mutta jossain vaiheessa pitäisi saada jo enemmän ruokaa, jotta painosi ei putoa liian alas ja vointisi heikkene sellaiseksi, että jatkuva puutos alkaa syödä terveyttä ja yleistä vointia, kun ravinto ei enää tarjoakaan riittävästi ja monipuolisesti mitä elimistösi tarvitsee. Tilanteen pitkittyessä erilaiset puutostilatkin alkavat vaivata.

Koko ruokaomavaraisuutemme on tällä hetkellä noin 90% tuonnin varassa. Ei peltoja kynnetä enää hevosella ja auralla, eikä siemeniä viskota peltoihin käsin. Jo tässä vaiheessa tarvitaan maatalouskoneita, joista iso osa tulee muualta, kuten tietenkin niiden varaosatkin. Sitten tarvitaan polttoöljyä ja lannotteita. Muuten ei viljely ota alkaakseen. Yhtälailla kasvihuoneviljelykset, liha- ja maitotuotanto sekä kanalat, kalastus, ihan kaikki tarvitsevat tuonnin tuekseen. Jos tuonti on seis, ja me olemme merituonnin varassa, joten se olisi kriisin myötä hyvin nopeasti seis, mistä ne tuotaisiin Suomeen? Puolustusvoimat laskivat, että ihan tämä mormaalikin tuonti vaatisi yli 6300 rekkaa joka päivä tuomaan sen mitä meillä tarvitaan. Haaparannanko kautta ne ajaisivat Suomeen 200 kilometrin pituisena letkana, kuten Puolustusvoimissa laskettiin näyttääkseen, miten mahdoton tilanne olisi.

Jos meille syttyy sota ja tuontiyhteydet katkeavat, kuten katkeaisivatkin, meidän suurin haasteemme olisi ruoka. Se tulee olemaan nytkin suuri haaste, koska lannoitteista on jo pulaa, kaikki viljelijät eivät pääse viljelemään saati nostamaan volyymiään. Maatalouskoneiden varaosista on pulaa pandemian ja Ukrainan tilanteen vuoksi ja maatalous on jo ehditty ajaa niin tiukille muutenkin, että sen nostaminen vastaamaan edes sitä 80% vaatii todella paljon.

Ja pitää ottaa huomioon myös se, ettei voida ajatella Ruotsin, Norjan ja Tanskan jotenkin automaattisesti aloittavan valtavan erikoisoperaation jotta Suomen tuonti saadaa erikoisjärjestelyillä sujuvasti niiden läpi. Ehei: kyllä niillä mailla on siinä vaiheessa omatkin murheet ja lisäksi myös sellainen probleema, etä mistä se tarvitttava ekstrakapasiteettikaan äkisti niihin maihin ilmestyisi teille, satamiin ja rautateille?

Vieraan lipun alla olevat laivatkin jäisivät pois alueelta, jos sodan uhka on välitön. Ei ne tule tänne upotettavaksi eikä Suomi voi määrätäkään.

Kerrotko mikä hyökkäys kohdistuu yhtä aikaa kaikkiin Pohjoismaihin ja sulkee kaikkien satamat samaan aikaan?

Kun ei edes Ukrainassa ole sellaista sotaa. Jos Norjaan hyökätään, puolustaa Norjaa Nato. Miten Venäjä, joka ei saa edes Ukrainaa vallattua kuukaudessa saisi suljettua kaikki Pohjoismaat ja niiden kaikki merialueet???

Et nyt ymmärtänyt. Suomenlahdelle ja Pohjois-Itämerelle ei tulisi enää yhtään kauppalaivaa. Ei Ruotsin, Tanskan ja Norjan satamakapasiteetti riitä tosta vaan myös Suomen liikenteen hoitamiseen. Ja vaikka riittäisi, niin millä se kama saataisiin sieltä Suomeen?  Göteborgin satamaan ja sieltä RUotsin läpi junalla/rekalla Suomeen?   Ei kai kukaan odota että nuo maat sitoisi koko logistiikkansa Suomen kuljetuksiin, kun niillä taitaa olla omaakin kuljetettavaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtion huoltovarmuusvarastoista on ollut täällä keskustelua. Ylen MOT-toimitus selvitti maaliskuussa 2021 mitä varastoissa säilytetään. Otsikko: Ruoka puuttuu valtion varmuusvarastoista – viranomaiset olettavat kansalaisten hankkivan itse elintarvikkeita häiriötilanteita varten (Linkki: https://yle.fi/uutiset/3-11822490)

Jutussa kerrotaan, että valtion huoltovarmuusvarastoista löytyy seuraavanlaista sisältöä: raakaöljyä, dieseliä, bensiiniä ja polttoöljyä eli fossiilisia tuontipolttoaineita, kivihiiltä ja maakaasun korvaavaa polttoainetta, viljaa, siemeniä, rehuvalkuaista, lääkkeitä, ampumatarvikkeita ja ruutia. Varastomäärät löytyvät jutun taulukosta, mutta osa tiedoista on turvallisuussyistä salaisia. Varastoissa ei siis säilytetä varsinaisia elintarvikkeita. Viranomaisten mukaan elintarvikkeiden varmuusvarastointi olisi liian kallista.

Jutussa myös mainitaan, että Suomen huoltovarmuus nojaa pitkälti siihen, että toimitus- ja kuljetusketjut toimivat rajojen yli poikkeusoloissakin. Juttuun haastateltu henkilö kertoo, että yli kahdeksankymmentä prosenttia ulkomaankaupasta tulee meritse tai lähtee meritse, ja kysyy mitä tapahtuu, jos meillä ei tätä reittiä ole käytössä. Toisaalta Suomen omavaraisuuden ruuassa kerrotaan olevan noin 80 prosenttia. Kulutustavaroissa omavaraisuus on selvästi pienempi.

Jutussa myös kerrataan kuinka pandemia ja surullisenkuuluisa maskijupakka on haastanut suomalaisen huoltovarmuusjärjestelmän ja sen kriisinsietokyvyn, ja paljastanut sieltä haavoittuvuuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli maaliskuussa 2021 hallituksen uutta päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista.

Toi MOTin ohjelma oli hyvä, mutta se antoi väärän mielikuvan Suomen omavaraisuudesta. Se ei ole 80%, ei mitään sinne päinkään. Kyllähän meillä voidaan tuottaa noin 80% siitä määrästä, jota meillä kuluu, mutta ilman tuontia ehkä 10% ja tuo 20% vajekin on merkittävä. Kuvittele, että tarvitset joka päivä normaalisti, sanotaan vaikka 500 g ruokaa. Tuleekin tilanne, että saatkin ruokaa enää 400 g. Tilanne on ihan ok joitain viikkoja, paino laskee hieman, mutta jossain vaiheessa pitäisi saada jo enemmän ruokaa, jotta painosi ei putoa liian alas ja vointisi heikkene sellaiseksi, että jatkuva puutos alkaa syödä terveyttä ja yleistä vointia, kun ravinto ei enää tarjoakaan riittävästi ja monipuolisesti mitä elimistösi tarvitsee. Tilanteen pitkittyessä erilaiset puutostilatkin alkavat vaivata.

Koko ruokaomavaraisuutemme on tällä hetkellä noin 90% tuonnin varassa. Ei peltoja kynnetä enää hevosella ja auralla, eikä siemeniä viskota peltoihin käsin. Jo tässä vaiheessa tarvitaan maatalouskoneita, joista iso osa tulee muualta, kuten tietenkin niiden varaosatkin. Sitten tarvitaan polttoöljyä ja lannotteita. Muuten ei viljely ota alkaakseen. Yhtälailla kasvihuoneviljelykset, liha- ja maitotuotanto sekä kanalat, kalastus, ihan kaikki tarvitsevat tuonnin tuekseen. Jos tuonti on seis, ja me olemme merituonnin varassa, joten se olisi kriisin myötä hyvin nopeasti seis, mistä ne tuotaisiin Suomeen? Puolustusvoimat laskivat, että ihan tämä mormaalikin tuonti vaatisi yli 6300 rekkaa joka päivä tuomaan sen mitä meillä tarvitaan. Haaparannanko kautta ne ajaisivat Suomeen 200 kilometrin pituisena letkana, kuten Puolustusvoimissa laskettiin näyttääkseen, miten mahdoton tilanne olisi.

Jos meille syttyy sota ja tuontiyhteydet katkeavat, kuten katkeaisivatkin, meidän suurin haasteemme olisi ruoka. Se tulee olemaan nytkin suuri haaste, koska lannoitteista on jo pulaa, kaikki viljelijät eivät pääse viljelemään saati nostamaan volyymiään. Maatalouskoneiden varaosista on pulaa pandemian ja Ukrainan tilanteen vuoksi ja maatalous on jo ehditty ajaa niin tiukille muutenkin, että sen nostaminen vastaamaan edes sitä 80% vaatii todella paljon.

Ja pitää ottaa huomioon myös se, ettei voida ajatella Ruotsin, Norjan ja Tanskan jotenkin automaattisesti aloittavan valtavan erikoisoperaation jotta Suomen tuonti saadaa erikoisjärjestelyillä sujuvasti niiden läpi. Ehei: kyllä niillä mailla on siinä vaiheessa omatkin murheet ja lisäksi myös sellainen probleema, etä mistä se tarvitttava ekstrakapasiteettikaan äkisti niihin maihin ilmestyisi teille, satamiin ja rautateille?

Vieraan lipun alla olevat laivatkin jäisivät pois alueelta, jos sodan uhka on välitön. Ei ne tule tänne upotettavaksi eikä Suomi voi määrätäkään.

Kerrotko mikä hyökkäys kohdistuu yhtä aikaa kaikkiin Pohjoismaihin ja sulkee kaikkien satamat samaan aikaan?

Kun ei edes Ukrainassa ole sellaista sotaa. Jos Norjaan hyökätään, puolustaa Norjaa Nato. Miten Venäjä, joka ei saa edes Ukrainaa vallattua kuukaudessa saisi suljettua kaikki Pohjoismaat ja niiden kaikki merialueet???

Et nyt ymmärtänyt. Suomenlahdelle ja Pohjois-Itämerelle ei tulisi enää yhtään kauppalaivaa. Ei Ruotsin, Tanskan ja Norjan satamakapasiteetti riitä tosta vaan myös Suomen liikenteen hoitamiseen. Ja vaikka riittäisi, niin millä se kama saataisiin sieltä Suomeen?  Göteborgin satamaan ja sieltä RUotsin läpi junalla/rekalla Suomeen?   Ei kai kukaan odota että nuo maat sitoisi koko logistiikkansa Suomen kuljetuksiin, kun niillä taitaa olla omaakin kuljetettavaa...

Lisäksi Suomen ja Ruotsin rautatiet taitaa olla eri raidevälillä?  Eli kamat pitäisi joka tapauksessa vielä purkaa tai jotenkin kikkailla junasta toiseen Torniossa.

Autolautat olisi tietty täydessä täpinässä Pohjanlahdella, mutta kyllä niissäkin satamissa tulee raja vastaan jossain vaiheessa että paljonko pystytään kuljettamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt on ilmeisesti varastot valmiina ja poterot kaivettu, kun keskustelu on tyrehtynyt. Olen miettinyt näitä sotauutisia seuratessa, että ei taida suurista valmiusvarastoista yksityisellä ihmisellä olla paljon iloa tuollaisessa tilanteessa. Joko pitää pystyä lähtemään nopeasti, jolloin kaikki pitää sopia reppuun tai sitten jäät piiritykseen ja varastosi todennäköisesti ryöstetään.

Nyt kun uhat ovat konkretisoituneet, niin ainakin itselleni on kirkastunut, että pitää varautua tosi monenlaisiin eri tilanteisiin.

Plan a b c d jne. Kun ketju alkoi, olin varautumassa vain yhdellä lailla.

Siis niin monta asiaa voi mennä pieleen jo esim siitä, jos joku ajattelee varautuvansa kotonaan, alkaen siitä, että koti tuhoutuisi pommituksessa. Tai jos joku ajattelee menevänsä mökille, jo sillä mökkimatkalla voi tapahtua jos jonkinlaista ja perillä myös. Siis tosi monta skeraatiota. Jos joku ajattelee lähtevänsä pakoon ulkomaille ennen kuin sota alkaa, niin mistä hän sen ajankohdan oikeasti arvioi ja mitä jos ennen sitä ei tpimikaan netti, saa varattua lentoa, tai saa ostettua bensaa autoon tms tms.

En ole osannut ennen ajatella näin konkreettisesti mitään.

Suomesta on tosi hankala evakuoitua yhtään mihinkään.

En ihan ymmärrä tuota väitettä, että Suomesta olisi hankalaa evakuoitua mihinkään. Tuskinpa ihan heti sodan alussa vihollinen pystyisi katkaisemaan pääsyä esim Tornion yli Haaparantaan. Pitääkö asiantuntijat sellaista todennäköisenä?

Kyllä se äärimmäisen hankalaa olisi ja hidasta. Kun Ukrainan hyökkäys alkoi ja ihmiset lähtivät pakoon, matka joka normaalisti olisi autolla vienyt 2 tuntia, vei 2 päivää. Valtavat jonot tiellä, liikenne niin hidasta, että hölkäten olisi mennyt ohi, lisävaikeuksia tuli vähän väliä kun joistain autoista loppui bensa ja huoltsikoille oli tuntien jonot. Sitten niitä autoja työnnettiin pois muun liikenteen tukkijoina. Lopuksi rajalla saattoi joutua odottamaan pari päivääkin, että pääsi yli, koska se ihmismäärä oli niin uskomaton. Ja tämä tapahtui hetkessä. Jos lähteä aikoo, on lähdettävä ennen kun alkaa tapahtua. Sen jälkeen lähteminen on todella vaikeaa.

Täyttä pötyä. Ukrainasta lähtee joka päivä edelleen ihmisiä. Ja mitä se parin päivän odotus alkuvaiheessa haittasi, rajan yli sieltä silti mentiin.

Mennään ja mentiin, mutta kysymys oli siitä, onko se ollut helppoa. Ei ole ollut. Kokeilepa itse kylmällä säällä matkustaa autolla 2 vrk, kun polttoainetta pitää säästää ja sitten odotella se 2 vrk rajalla että pääset yli. Siinä autossa, jota et voi tyhjäkäyttää. Jos siis olet onnekas ja tulit autolla. Muutes seisot siellä ulkona sen 2 vrk. Tämä oli realismia Ukrainan maarajalla, kun pakolaisvirrat alkoivat ja nyt kun on ollut humanitäärisiä evakuointeja, ne kulkevat n 25 venäläiset tsekkipisteen läpi.

Tekemällä tehty ongelma tuo, ettei voisi kylmällä säässä jonottaa autossa pari päivää. Sellaisiin tilanteisiin täällä ketjussahan on nimenomaan varauduttu alusta asti. Makuupussit, avaruuspeitteet, lämpimät vaatteet, vesi ja eväät ja taskulamput mukaan.

Kautta aikojen on pystytty lähtemään pakosalle lyhyellä varoitusajalla. Joskus on ehditty pakata karja ja palvelusväki mukaan, joskus on lähdetty niiltä sijoilta vain senhetkiset vaatteet päällä.

Jos on fiksu, niin on jo etukäteen miettinyt, mitkä on ne mahdolliset tilanteet, joissa joutuu oikeasti lähtemään kotoaan pidemmäksi aikaa.

Australiassa aika monessa osavaltiossa ihmisillä on varautumissuunnitelma metsä/maastopaloja varten. Monet olivat kuitenkin unohtaneet sen, että voi tulla myös tuhoisia tulvia. Ja aussitulva on vaarallinen sellaisilla tavoilla, jota tavallinen suomalainen metsäläinen ei edes ymmärrä miettiä: miettikää, kaikki ne australialaiset eläimet, jotka jo muutenkin lähtökohtaisesti haluavat tappaa sinut, ovat kiukkuisia ja paniikissa siellä tulvavedessä ja ihmiseen törmätessään ne tuskin kaipaavat paijausta. Käärmeet, hämähäkit, kasuaarit, krokotiilit... Jaiks.

Suomessa on tuhoisia tulvia ja tuhoisia metsäpaloja. Itse asun keskellä metsää, ja metsäpalo on ihan realistinen uhka. Täällä pyöri parikymmentä vuotta joku pyromaani, joka sytytteli etenkin metsäpalovaroitusaikaan  tulipaloja, myös ajastimella... Välissä oli aina pari vuotta, ettei paloja ole ollut, joten oletettavasti oli silloin sitten osastohoidossa. Onneksi metsäautotiet on täällä pidetty hyvässä kunnossa (juuri tästä nimenomaisesta syystä), joten palokunnilla on pääsy sammutustöihin, ja lähistöllä on jopa järviä, joista saa sammutuskoneille vettä. Samasta syystä tänne johtavan tien varrella on palokunnalle vesiposti. Miettikää, kuinka suuri kustannus syntyy yhdestä ainoasta mieleltään järkkyneestä henkilöstä!

Ja tuosta syystä talomme on kuitenkin aukean keskellä, olemme raivanneet metsää vähän kauemmas. Ainakin maan pinnassa kulkevan palon pystyy torjumaan, tosin pahimmassa latvapalovaiheessa on tietenkin olemassa riski, että palavaa materiaalia lentää lähelle rakennuksia.

Tämä ei kuitenkaan tule yllätyksensä, aikaa lähtöön on vähintään tunteja, ellei päiviä.

Sotatilanteessa on erittäin epätodennäköistä, että koko väestö jouduttaisiin evakuoimaan samanaikaisesti. Osa porukasta pystyy hyvinkin poistumaan vaara-alueilta omatoimisesti hyvissä ajoin, ja osa väestöstä ei poistu kuin aivan viimeisenä vaihtoehtona.

Ruokahuolto ja muu välttämätön päivittäin tarvittava huolto on sitten ihan oma asiansa, siitä pystyisi kirjoittamaan kirjan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtion huoltovarmuusvarastoista on ollut täällä keskustelua. Ylen MOT-toimitus selvitti maaliskuussa 2021 mitä varastoissa säilytetään. Otsikko: Ruoka puuttuu valtion varmuusvarastoista – viranomaiset olettavat kansalaisten hankkivan itse elintarvikkeita häiriötilanteita varten (Linkki: https://yle.fi/uutiset/3-11822490)

Jutussa kerrotaan, että valtion huoltovarmuusvarastoista löytyy seuraavanlaista sisältöä: raakaöljyä, dieseliä, bensiiniä ja polttoöljyä eli fossiilisia tuontipolttoaineita, kivihiiltä ja maakaasun korvaavaa polttoainetta, viljaa, siemeniä, rehuvalkuaista, lääkkeitä, ampumatarvikkeita ja ruutia. Varastomäärät löytyvät jutun taulukosta, mutta osa tiedoista on turvallisuussyistä salaisia. Varastoissa ei siis säilytetä varsinaisia elintarvikkeita. Viranomaisten mukaan elintarvikkeiden varmuusvarastointi olisi liian kallista.

Jutussa myös mainitaan, että Suomen huoltovarmuus nojaa pitkälti siihen, että toimitus- ja kuljetusketjut toimivat rajojen yli poikkeusoloissakin. Juttuun haastateltu henkilö kertoo, että yli kahdeksankymmentä prosenttia ulkomaankaupasta tulee meritse tai lähtee meritse, ja kysyy mitä tapahtuu, jos meillä ei tätä reittiä ole käytössä. Toisaalta Suomen omavaraisuuden ruuassa kerrotaan olevan noin 80 prosenttia. Kulutustavaroissa omavaraisuus on selvästi pienempi.

Jutussa myös kerrataan kuinka pandemia ja surullisenkuuluisa maskijupakka on haastanut suomalaisen huoltovarmuusjärjestelmän ja sen kriisinsietokyvyn, ja paljastanut sieltä haavoittuvuuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli maaliskuussa 2021 hallituksen uutta päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista.

Toi MOTin ohjelma oli hyvä, mutta se antoi väärän mielikuvan Suomen omavaraisuudesta. Se ei ole 80%, ei mitään sinne päinkään. Kyllähän meillä voidaan tuottaa noin 80% siitä määrästä, jota meillä kuluu, mutta ilman tuontia ehkä 10% ja tuo 20% vajekin on merkittävä. Kuvittele, että tarvitset joka päivä normaalisti, sanotaan vaikka 500 g ruokaa. Tuleekin tilanne, että saatkin ruokaa enää 400 g. Tilanne on ihan ok joitain viikkoja, paino laskee hieman, mutta jossain vaiheessa pitäisi saada jo enemmän ruokaa, jotta painosi ei putoa liian alas ja vointisi heikkene sellaiseksi, että jatkuva puutos alkaa syödä terveyttä ja yleistä vointia, kun ravinto ei enää tarjoakaan riittävästi ja monipuolisesti mitä elimistösi tarvitsee. Tilanteen pitkittyessä erilaiset puutostilatkin alkavat vaivata.

Koko ruokaomavaraisuutemme on tällä hetkellä noin 90% tuonnin varassa. Ei peltoja kynnetä enää hevosella ja auralla, eikä siemeniä viskota peltoihin käsin. Jo tässä vaiheessa tarvitaan maatalouskoneita, joista iso osa tulee muualta, kuten tietenkin niiden varaosatkin. Sitten tarvitaan polttoöljyä ja lannotteita. Muuten ei viljely ota alkaakseen. Yhtälailla kasvihuoneviljelykset, liha- ja maitotuotanto sekä kanalat, kalastus, ihan kaikki tarvitsevat tuonnin tuekseen. Jos tuonti on seis, ja me olemme merituonnin varassa, joten se olisi kriisin myötä hyvin nopeasti seis, mistä ne tuotaisiin Suomeen? Puolustusvoimat laskivat, että ihan tämä mormaalikin tuonti vaatisi yli 6300 rekkaa joka päivä tuomaan sen mitä meillä tarvitaan. Haaparannanko kautta ne ajaisivat Suomeen 200 kilometrin pituisena letkana, kuten Puolustusvoimissa laskettiin näyttääkseen, miten mahdoton tilanne olisi.

Jos meille syttyy sota ja tuontiyhteydet katkeavat, kuten katkeaisivatkin, meidän suurin haasteemme olisi ruoka. Se tulee olemaan nytkin suuri haaste, koska lannoitteista on jo pulaa, kaikki viljelijät eivät pääse viljelemään saati nostamaan volyymiään. Maatalouskoneiden varaosista on pulaa pandemian ja Ukrainan tilanteen vuoksi ja maatalous on jo ehditty ajaa niin tiukille muutenkin, että sen nostaminen vastaamaan edes sitä 80% vaatii todella paljon.

Ja pitää ottaa huomioon myös se, ettei voida ajatella Ruotsin, Norjan ja Tanskan jotenkin automaattisesti aloittavan valtavan erikoisoperaation jotta Suomen tuonti saadaa erikoisjärjestelyillä sujuvasti niiden läpi. Ehei: kyllä niillä mailla on siinä vaiheessa omatkin murheet ja lisäksi myös sellainen probleema, etä mistä se tarvitttava ekstrakapasiteettikaan äkisti niihin maihin ilmestyisi teille, satamiin ja rautateille?

Vieraan lipun alla olevat laivatkin jäisivät pois alueelta, jos sodan uhka on välitön. Ei ne tule tänne upotettavaksi eikä Suomi voi määrätäkään.

Kerrotko mikä hyökkäys kohdistuu yhtä aikaa kaikkiin Pohjoismaihin ja sulkee kaikkien satamat samaan aikaan?

Kun ei edes Ukrainassa ole sellaista sotaa. Jos Norjaan hyökätään, puolustaa Norjaa Nato. Miten Venäjä, joka ei saa edes Ukrainaa vallattua kuukaudessa saisi suljettua kaikki Pohjoismaat ja niiden kaikki merialueet???

Et nyt ymmärtänyt. Suomenlahdelle ja Pohjois-Itämerelle ei tulisi enää yhtään kauppalaivaa. Ei Ruotsin, Tanskan ja Norjan satamakapasiteetti riitä tosta vaan myös Suomen liikenteen hoitamiseen. Ja vaikka riittäisi, niin millä se kama saataisiin sieltä Suomeen?  Göteborgin satamaan ja sieltä RUotsin läpi junalla/rekalla Suomeen?   Ei kai kukaan odota että nuo maat sitoisi koko logistiikkansa Suomen kuljetuksiin, kun niillä taitaa olla omaakin kuljetettavaa...

Minä mietin kyllä ihmisten pakoa. Satamien sulkeminen ei estä ihmisiä pakenemasta rajan yli Ruotsiin tai Norjaan. Eikä sota mitenkään heti sulkisi satamiakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtion huoltovarmuusvarastoista on ollut täällä keskustelua. Ylen MOT-toimitus selvitti maaliskuussa 2021 mitä varastoissa säilytetään. Otsikko: Ruoka puuttuu valtion varmuusvarastoista – viranomaiset olettavat kansalaisten hankkivan itse elintarvikkeita häiriötilanteita varten (Linkki: https://yle.fi/uutiset/3-11822490)

Jutussa kerrotaan, että valtion huoltovarmuusvarastoista löytyy seuraavanlaista sisältöä: raakaöljyä, dieseliä, bensiiniä ja polttoöljyä eli fossiilisia tuontipolttoaineita, kivihiiltä ja maakaasun korvaavaa polttoainetta, viljaa, siemeniä, rehuvalkuaista, lääkkeitä, ampumatarvikkeita ja ruutia. Varastomäärät löytyvät jutun taulukosta, mutta osa tiedoista on turvallisuussyistä salaisia. Varastoissa ei siis säilytetä varsinaisia elintarvikkeita. Viranomaisten mukaan elintarvikkeiden varmuusvarastointi olisi liian kallista.

Jutussa myös mainitaan, että Suomen huoltovarmuus nojaa pitkälti siihen, että toimitus- ja kuljetusketjut toimivat rajojen yli poikkeusoloissakin. Juttuun haastateltu henkilö kertoo, että yli kahdeksankymmentä prosenttia ulkomaankaupasta tulee meritse tai lähtee meritse, ja kysyy mitä tapahtuu, jos meillä ei tätä reittiä ole käytössä. Toisaalta Suomen omavaraisuuden ruuassa kerrotaan olevan noin 80 prosenttia. Kulutustavaroissa omavaraisuus on selvästi pienempi.

Jutussa myös kerrataan kuinka pandemia ja surullisenkuuluisa maskijupakka on haastanut suomalaisen huoltovarmuusjärjestelmän ja sen kriisinsietokyvyn, ja paljastanut sieltä haavoittuvuuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli maaliskuussa 2021 hallituksen uutta päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista.

Toi MOTin ohjelma oli hyvä, mutta se antoi väärän mielikuvan Suomen omavaraisuudesta. Se ei ole 80%, ei mitään sinne päinkään. Kyllähän meillä voidaan tuottaa noin 80% siitä määrästä, jota meillä kuluu, mutta ilman tuontia ehkä 10% ja tuo 20% vajekin on merkittävä. Kuvittele, että tarvitset joka päivä normaalisti, sanotaan vaikka 500 g ruokaa. Tuleekin tilanne, että saatkin ruokaa enää 400 g. Tilanne on ihan ok joitain viikkoja, paino laskee hieman, mutta jossain vaiheessa pitäisi saada jo enemmän ruokaa, jotta painosi ei putoa liian alas ja vointisi heikkene sellaiseksi, että jatkuva puutos alkaa syödä terveyttä ja yleistä vointia, kun ravinto ei enää tarjoakaan riittävästi ja monipuolisesti mitä elimistösi tarvitsee. Tilanteen pitkittyessä erilaiset puutostilatkin alkavat vaivata.

Koko ruokaomavaraisuutemme on tällä hetkellä noin 90% tuonnin varassa. Ei peltoja kynnetä enää hevosella ja auralla, eikä siemeniä viskota peltoihin käsin. Jo tässä vaiheessa tarvitaan maatalouskoneita, joista iso osa tulee muualta, kuten tietenkin niiden varaosatkin. Sitten tarvitaan polttoöljyä ja lannotteita. Muuten ei viljely ota alkaakseen. Yhtälailla kasvihuoneviljelykset, liha- ja maitotuotanto sekä kanalat, kalastus, ihan kaikki tarvitsevat tuonnin tuekseen. Jos tuonti on seis, ja me olemme merituonnin varassa, joten se olisi kriisin myötä hyvin nopeasti seis, mistä ne tuotaisiin Suomeen? Puolustusvoimat laskivat, että ihan tämä mormaalikin tuonti vaatisi yli 6300 rekkaa joka päivä tuomaan sen mitä meillä tarvitaan. Haaparannanko kautta ne ajaisivat Suomeen 200 kilometrin pituisena letkana, kuten Puolustusvoimissa laskettiin näyttääkseen, miten mahdoton tilanne olisi.

Jos meille syttyy sota ja tuontiyhteydet katkeavat, kuten katkeaisivatkin, meidän suurin haasteemme olisi ruoka. Se tulee olemaan nytkin suuri haaste, koska lannoitteista on jo pulaa, kaikki viljelijät eivät pääse viljelemään saati nostamaan volyymiään. Maatalouskoneiden varaosista on pulaa pandemian ja Ukrainan tilanteen vuoksi ja maatalous on jo ehditty ajaa niin tiukille muutenkin, että sen nostaminen vastaamaan edes sitä 80% vaatii todella paljon.

Ja pitää ottaa huomioon myös se, ettei voida ajatella Ruotsin, Norjan ja Tanskan jotenkin automaattisesti aloittavan valtavan erikoisoperaation jotta Suomen tuonti saadaa erikoisjärjestelyillä sujuvasti niiden läpi. Ehei: kyllä niillä mailla on siinä vaiheessa omatkin murheet ja lisäksi myös sellainen probleema, etä mistä se tarvitttava ekstrakapasiteettikaan äkisti niihin maihin ilmestyisi teille, satamiin ja rautateille?

Vieraan lipun alla olevat laivatkin jäisivät pois alueelta, jos sodan uhka on välitön. Ei ne tule tänne upotettavaksi eikä Suomi voi määrätäkään.

Kerrotko mikä hyökkäys kohdistuu yhtä aikaa kaikkiin Pohjoismaihin ja sulkee kaikkien satamat samaan aikaan?

Kun ei edes Ukrainassa ole sellaista sotaa. Jos Norjaan hyökätään, puolustaa Norjaa Nato. Miten Venäjä, joka ei saa edes Ukrainaa vallattua kuukaudessa saisi suljettua kaikki Pohjoismaat ja niiden kaikki merialueet???

Et nyt ymmärtänyt. Suomenlahdelle ja Pohjois-Itämerelle ei tulisi enää yhtään kauppalaivaa. Ei Ruotsin, Tanskan ja Norjan satamakapasiteetti riitä tosta vaan myös Suomen liikenteen hoitamiseen. Ja vaikka riittäisi, niin millä se kama saataisiin sieltä Suomeen?  Göteborgin satamaan ja sieltä RUotsin läpi junalla/rekalla Suomeen?   Ei kai kukaan odota että nuo maat sitoisi koko logistiikkansa Suomen kuljetuksiin, kun niillä taitaa olla omaakin kuljetettavaa...

Minä mietin kyllä ihmisten pakoa. Satamien sulkeminen ei estä ihmisiä pakenemasta rajan yli Ruotsiin tai Norjaan. Eikä sota mitenkään heti sulkisi satamiakaan.

Kyse on siitä että sotatoimialueilla ei liiku kauppalaivoja. Ne upotettaisiin.

Paras preppaaja ei kerää mitään ympärilleen vaan liikkuu vapaasti ja kevyesti paikasta toiseen nopeasti ilman ylimääräistä tavaraa. Sitä kaivoa ja taloa eikä ruokavarastoa saa mukaansa kun on paettava. 

Vierailija kirjoitti:

!!! Venäjän hyökkäyksen seurauksena Ukrainan Chernobylin voimala-alueella on laajoja metsäpaloja joita palolaitos ei pääse sammuttamaan.

Kaukolaskeumat Suomessakin lienevät mahdollisia riippuen vallitsevasta tuulensuunnasta ja ilmakehän ilmanvirtauksista!!!

Linkitän oheen Zoom Earthin, josta voitte tarkkailla tulipaloja ja tuulen suuntaa sekä useita muita seikkoja.

Tällä hetkellä 27.03.2022 klo 18.39 tuulen suunnat ovat Suomen kannalta hyvät laskeumaa ajatellen.

Yläilmakehän virtausten suuntiin minulla ei ole reaali-aikaista linkkiä. Onko joillain muulla???

https://zoom.earth/#view=61.2,29.7,4z/date=2022-03-27,18:15,+3/layers=w…

Sääherratkin ovat Putinia vastaan. Ilmavirrat kulkevat Ukrainasta suoraan Venäjälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtion huoltovarmuusvarastoista on ollut täällä keskustelua. Ylen MOT-toimitus selvitti maaliskuussa 2021 mitä varastoissa säilytetään. Otsikko: Ruoka puuttuu valtion varmuusvarastoista – viranomaiset olettavat kansalaisten hankkivan itse elintarvikkeita häiriötilanteita varten (Linkki: https://yle.fi/uutiset/3-11822490)

Jutussa kerrotaan, että valtion huoltovarmuusvarastoista löytyy seuraavanlaista sisältöä: raakaöljyä, dieseliä, bensiiniä ja polttoöljyä eli fossiilisia tuontipolttoaineita, kivihiiltä ja maakaasun korvaavaa polttoainetta, viljaa, siemeniä, rehuvalkuaista, lääkkeitä, ampumatarvikkeita ja ruutia. Varastomäärät löytyvät jutun taulukosta, mutta osa tiedoista on turvallisuussyistä salaisia. Varastoissa ei siis säilytetä varsinaisia elintarvikkeita. Viranomaisten mukaan elintarvikkeiden varmuusvarastointi olisi liian kallista.

Jutussa myös mainitaan, että Suomen huoltovarmuus nojaa pitkälti siihen, että toimitus- ja kuljetusketjut toimivat rajojen yli poikkeusoloissakin. Juttuun haastateltu henkilö kertoo, että yli kahdeksankymmentä prosenttia ulkomaankaupasta tulee meritse tai lähtee meritse, ja kysyy mitä tapahtuu, jos meillä ei tätä reittiä ole käytössä. Toisaalta Suomen omavaraisuuden ruuassa kerrotaan olevan noin 80 prosenttia. Kulutustavaroissa omavaraisuus on selvästi pienempi.

Jutussa myös kerrataan kuinka pandemia ja surullisenkuuluisa maskijupakka on haastanut suomalaisen huoltovarmuusjärjestelmän ja sen kriisinsietokyvyn, ja paljastanut sieltä haavoittuvuuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli maaliskuussa 2021 hallituksen uutta päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista.

Toi MOTin ohjelma oli hyvä, mutta se antoi väärän mielikuvan Suomen omavaraisuudesta. Se ei ole 80%, ei mitään sinne päinkään. Kyllähän meillä voidaan tuottaa noin 80% siitä määrästä, jota meillä kuluu, mutta ilman tuontia ehkä 10% ja tuo 20% vajekin on merkittävä. Kuvittele, että tarvitset joka päivä normaalisti, sanotaan vaikka 500 g ruokaa. Tuleekin tilanne, että saatkin ruokaa enää 400 g. Tilanne on ihan ok joitain viikkoja, paino laskee hieman, mutta jossain vaiheessa pitäisi saada jo enemmän ruokaa, jotta painosi ei putoa liian alas ja vointisi heikkene sellaiseksi, että jatkuva puutos alkaa syödä terveyttä ja yleistä vointia, kun ravinto ei enää tarjoakaan riittävästi ja monipuolisesti mitä elimistösi tarvitsee. Tilanteen pitkittyessä erilaiset puutostilatkin alkavat vaivata.

Koko ruokaomavaraisuutemme on tällä hetkellä noin 90% tuonnin varassa. Ei peltoja kynnetä enää hevosella ja auralla, eikä siemeniä viskota peltoihin käsin. Jo tässä vaiheessa tarvitaan maatalouskoneita, joista iso osa tulee muualta, kuten tietenkin niiden varaosatkin. Sitten tarvitaan polttoöljyä ja lannotteita. Muuten ei viljely ota alkaakseen. Yhtälailla kasvihuoneviljelykset, liha- ja maitotuotanto sekä kanalat, kalastus, ihan kaikki tarvitsevat tuonnin tuekseen. Jos tuonti on seis, ja me olemme merituonnin varassa, joten se olisi kriisin myötä hyvin nopeasti seis, mistä ne tuotaisiin Suomeen? Puolustusvoimat laskivat, että ihan tämä mormaalikin tuonti vaatisi yli 6300 rekkaa joka päivä tuomaan sen mitä meillä tarvitaan. Haaparannanko kautta ne ajaisivat Suomeen 200 kilometrin pituisena letkana, kuten Puolustusvoimissa laskettiin näyttääkseen, miten mahdoton tilanne olisi.

Jos meille syttyy sota ja tuontiyhteydet katkeavat, kuten katkeaisivatkin, meidän suurin haasteemme olisi ruoka. Se tulee olemaan nytkin suuri haaste, koska lannoitteista on jo pulaa, kaikki viljelijät eivät pääse viljelemään saati nostamaan volyymiään. Maatalouskoneiden varaosista on pulaa pandemian ja Ukrainan tilanteen vuoksi ja maatalous on jo ehditty ajaa niin tiukille muutenkin, että sen nostaminen vastaamaan edes sitä 80% vaatii todella paljon.

Ja pitää ottaa huomioon myös se, ettei voida ajatella Ruotsin, Norjan ja Tanskan jotenkin automaattisesti aloittavan valtavan erikoisoperaation jotta Suomen tuonti saadaa erikoisjärjestelyillä sujuvasti niiden läpi. Ehei: kyllä niillä mailla on siinä vaiheessa omatkin murheet ja lisäksi myös sellainen probleema, etä mistä se tarvitttava ekstrakapasiteettikaan äkisti niihin maihin ilmestyisi teille, satamiin ja rautateille?

Vieraan lipun alla olevat laivatkin jäisivät pois alueelta, jos sodan uhka on välitön. Ei ne tule tänne upotettavaksi eikä Suomi voi määrätäkään.

Kerrotko mikä hyökkäys kohdistuu yhtä aikaa kaikkiin Pohjoismaihin ja sulkee kaikkien satamat samaan aikaan?

Kun ei edes Ukrainassa ole sellaista sotaa. Jos Norjaan hyökätään, puolustaa Norjaa Nato. Miten Venäjä, joka ei saa edes Ukrainaa vallattua kuukaudessa saisi suljettua kaikki Pohjoismaat ja niiden kaikki merialueet???

Et nyt ymmärtänyt. Suomenlahdelle ja Pohjois-Itämerelle ei tulisi enää yhtään kauppalaivaa. Ei Ruotsin, Tanskan ja Norjan satamakapasiteetti riitä tosta vaan myös Suomen liikenteen hoitamiseen. Ja vaikka riittäisi, niin millä se kama saataisiin sieltä Suomeen?  Göteborgin satamaan ja sieltä RUotsin läpi junalla/rekalla Suomeen?   Ei kai kukaan odota että nuo maat sitoisi koko logistiikkansa Suomen kuljetuksiin, kun niillä taitaa olla omaakin kuljetettavaa...

Minä mietin kyllä ihmisten pakoa. Satamien sulkeminen ei estä ihmisiä pakenemasta rajan yli Ruotsiin tai Norjaan. Eikä sota mitenkään heti sulkisi satamiakaan.

Kyse on siitä että sotatoimialueilla ei liiku kauppalaivoja. Ne upotettaisiin.

Ja ennenkaikkea niiden omistajat eivät lähde edes katsomaan miten käy, vaan kieltäytyvät lähettämästä laivojaan sotatoimialueelle.  Vakuutukset kun ei kata mitään siellä ja laivat on aika turkasen kalliita.

Tätä varten tarvitaan oman maan lipun alle rekisteröity ISO kauppalaivasto: ne kun voidaan määrätä valtion palvelukseen samalla tavalla kuin voidaan tehdä kaikelle muullekin tarpeelliselle. Ulkomaille ulosliputettua (esim. nämä veroparatiisimukavuusliput, eli Panamat, Liberiat jne.) laivaa ei voida määrätä palvelukseen. Suomellahan on kauppalaivat käyneet hyvin vähiin ja näihin ruotsinlaivoihin ei nyt kovin kummaa määrää saada tavaraa, kun verrataan oikeisiin rahtilaivoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valtion huoltovarmuusvarastoista on ollut täällä keskustelua. Ylen MOT-toimitus selvitti maaliskuussa 2021 mitä varastoissa säilytetään. Otsikko: Ruoka puuttuu valtion varmuusvarastoista – viranomaiset olettavat kansalaisten hankkivan itse elintarvikkeita häiriötilanteita varten (Linkki: https://yle.fi/uutiset/3-11822490)

Jutussa kerrotaan, että valtion huoltovarmuusvarastoista löytyy seuraavanlaista sisältöä: raakaöljyä, dieseliä, bensiiniä ja polttoöljyä eli fossiilisia tuontipolttoaineita, kivihiiltä ja maakaasun korvaavaa polttoainetta, viljaa, siemeniä, rehuvalkuaista, lääkkeitä, ampumatarvikkeita ja ruutia. Varastomäärät löytyvät jutun taulukosta, mutta osa tiedoista on turvallisuussyistä salaisia. Varastoissa ei siis säilytetä varsinaisia elintarvikkeita. Viranomaisten mukaan elintarvikkeiden varmuusvarastointi olisi liian kallista.

Jutussa myös mainitaan, että Suomen huoltovarmuus nojaa pitkälti siihen, että toimitus- ja kuljetusketjut toimivat rajojen yli poikkeusoloissakin. Juttuun haastateltu henkilö kertoo, että yli kahdeksankymmentä prosenttia ulkomaankaupasta tulee meritse tai lähtee meritse, ja kysyy mitä tapahtuu, jos meillä ei tätä reittiä ole käytössä. Toisaalta Suomen omavaraisuuden ruuassa kerrotaan olevan noin 80 prosenttia. Kulutustavaroissa omavaraisuus on selvästi pienempi.

Jutussa myös kerrataan kuinka pandemia ja surullisenkuuluisa maskijupakka on haastanut suomalaisen huoltovarmuusjärjestelmän ja sen kriisinsietokyvyn, ja paljastanut sieltä haavoittuvuuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli maaliskuussa 2021 hallituksen uutta päätöstä huoltovarmuuden tavoitteista.

Toi MOTin ohjelma oli hyvä, mutta se antoi väärän mielikuvan Suomen omavaraisuudesta. Se ei ole 80%, ei mitään sinne päinkään. Kyllähän meillä voidaan tuottaa noin 80% siitä määrästä, jota meillä kuluu, mutta ilman tuontia ehkä 10% ja tuo 20% vajekin on merkittävä. Kuvittele, että tarvitset joka päivä normaalisti, sanotaan vaikka 500 g ruokaa. Tuleekin tilanne, että saatkin ruokaa enää 400 g. Tilanne on ihan ok joitain viikkoja, paino laskee hieman, mutta jossain vaiheessa pitäisi saada jo enemmän ruokaa, jotta painosi ei putoa liian alas ja vointisi heikkene sellaiseksi, että jatkuva puutos alkaa syödä terveyttä ja yleistä vointia, kun ravinto ei enää tarjoakaan riittävästi ja monipuolisesti mitä elimistösi tarvitsee. Tilanteen pitkittyessä erilaiset puutostilatkin alkavat vaivata.

Koko ruokaomavaraisuutemme on tällä hetkellä noin 90% tuonnin varassa. Ei peltoja kynnetä enää hevosella ja auralla, eikä siemeniä viskota peltoihin käsin. Jo tässä vaiheessa tarvitaan maatalouskoneita, joista iso osa tulee muualta, kuten tietenkin niiden varaosatkin. Sitten tarvitaan polttoöljyä ja lannotteita. Muuten ei viljely ota alkaakseen. Yhtälailla kasvihuoneviljelykset, liha- ja maitotuotanto sekä kanalat, kalastus, ihan kaikki tarvitsevat tuonnin tuekseen. Jos tuonti on seis, ja me olemme merituonnin varassa, joten se olisi kriisin myötä hyvin nopeasti seis, mistä ne tuotaisiin Suomeen? Puolustusvoimat laskivat, että ihan tämä mormaalikin tuonti vaatisi yli 6300 rekkaa joka päivä tuomaan sen mitä meillä tarvitaan. Haaparannanko kautta ne ajaisivat Suomeen 200 kilometrin pituisena letkana, kuten Puolustusvoimissa laskettiin näyttääkseen, miten mahdoton tilanne olisi.

Jos meille syttyy sota ja tuontiyhteydet katkeavat, kuten katkeaisivatkin, meidän suurin haasteemme olisi ruoka. Se tulee olemaan nytkin suuri haaste, koska lannoitteista on jo pulaa, kaikki viljelijät eivät pääse viljelemään saati nostamaan volyymiään. Maatalouskoneiden varaosista on pulaa pandemian ja Ukrainan tilanteen vuoksi ja maatalous on jo ehditty ajaa niin tiukille muutenkin, että sen nostaminen vastaamaan edes sitä 80% vaatii todella paljon.

Ja pitää ottaa huomioon myös se, ettei voida ajatella Ruotsin, Norjan ja Tanskan jotenkin automaattisesti aloittavan valtavan erikoisoperaation jotta Suomen tuonti saadaa erikoisjärjestelyillä sujuvasti niiden läpi. Ehei: kyllä niillä mailla on siinä vaiheessa omatkin murheet ja lisäksi myös sellainen probleema, etä mistä se tarvitttava ekstrakapasiteettikaan äkisti niihin maihin ilmestyisi teille, satamiin ja rautateille?

Vieraan lipun alla olevat laivatkin jäisivät pois alueelta, jos sodan uhka on välitön. Ei ne tule tänne upotettavaksi eikä Suomi voi määrätäkään.

Kerrotko mikä hyökkäys kohdistuu yhtä aikaa kaikkiin Pohjoismaihin ja sulkee kaikkien satamat samaan aikaan?

Kun ei edes Ukrainassa ole sellaista sotaa. Jos Norjaan hyökätään, puolustaa Norjaa Nato. Miten Venäjä, joka ei saa edes Ukrainaa vallattua kuukaudessa saisi suljettua kaikki Pohjoismaat ja niiden kaikki merialueet???

Valitettavasti tuo meidän tuontikulkuväylämme on täysin tukittavissa. Ei tarvitse kuin miinoittaa Kaliningradin edusta, niin yksikään laiva ei lähde kokeilemaan onneaan. Ei tarvitse hyökätä yhtään Natomaata vastaan tehdäkseen merisulun meille, valitettavasti. Siksi meidän olisi hyvä olla siellä Natossa itsekin. Mutta mitä tarkoitat sillä, ettei edes Ukrainassa ole sellaista sotaa? Ukrainahan nimenomaan on pitkälti saarrettu meriyhteyksiltään.

Olen itse pyrkinyt pitämään jonkinlaista kotivaraa ja miettimään mistä asioista kannattaisi erityisesti huolehtia. Täällä

Miten se, että meriliikenne ei toimisi, estäisi ihmisten hakeutumisen pois Ruotsin tai Norjan kautta maata pitkin? Se ei ole mikään selitys, että voi olla kylmä ja ruuhkaa. Tämähän on varautumisketju ja ne haasteet ovat juurikin asioita, joihin voi varautua. Voi esim säilöä bensaa kanistereihin ja varautua leiriytymään matkalla, tai voi varautua kulkemaan matkaa vaikka pyöräillä ja telttailemaan. Siis näiden skeraarioiden miettiminen on just sitä varautumista.

Kerroin parissa ketjussa oman varautumiseni (2/5),

Mietin, et ois pitänyt testata sitä kuinka kauan pärjäisin näillä (ei nyt ihan sähköjä poikki), mutta ruuan ja veden suhteen. Sit tää sotatilanne tuli, niin päätin, et antaapa nyt olla kokeilematta. 

Ajatus hyvä, toteutus... jäi.