Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.

Vierailija kirjoitti:

Pakkaajille ja lähtijöille sellainen asia mietittäväksi, että jos Suomeen tulee hyökkäys niin tod.näk. silloin on laajempikin so-ta Euroopassa (esim. myös Ruotsissa, Baltiassa jne).

Ei kannata siis automaattisesti ajatella, että suomalaisille olisi ovet auki samalla lailla kuin nyt on ukranalaisille... muilla maillakin nimittäin voi olla kädet täynnä omaa puolustusta silloin, tai ainakin paikat täynnä jo muita tulijoita.

Niin ja tiedättehän, että sotatilanteessa kaikilla suomalaisilla aikuisilla on maanpuolustusvelvollisuus. Muut kuin armeijan käyneet määrätään erilaisiin yhteiskunnan pyörittämiselle välttämättömiin töihin. Se maasta poistuminen ei välttämättä onnistu ihan noin vain.

Tässäpä vielä lisää lumen sulattamisen ongelmista: https://eralehti.fi/2021/03/10/sulatatko-vetta-lumesta-tee-kirveella-ja…

Pula-ajan keittokirjasta ruokaohjeita.

Ei kaikkeen voi koskaan varautua. Mutta moneen asiaan voi. En minä pysty keräämään johonkin bunkkeriin varastoa ydintalven varalle koko perheelleni.

Pystyn kuitenkin varautumaan siihen, että pankit ovat jumissa pari viikkoa ja mikään maksuliikenne ei toimi.

Pystyn varautumaan siihen, että selkäni hajoaa (sukuvika) ja kykenen vain lattiatasosta huutelemaan lapsille ohjeita pari viikkoa.

Pystyn varautumaan siihen, että vedet on poikki viikon verran puolen tunnin varoitusajalla.

Pystyn varautumaan sähkökatkoon, ja sähköjen totaaliseen häviämiseen (se olisi rasittavaa ja tylsää, mutta ei tekisi meidän kotioloista kuitenkaan asumiskelvottomia).

Pystyn varautumaan siihen, että joudun tinkimään länsimaisesta mukavasta elintasosta ja palaamaan johonkin 70-luvulle, ruskean kastikkeen ja keitettyjen perunoiden aikaan.

Suurin osa tästä varautumisesta on itseasiassa korvien välin varautumista. Kun tietää, että asioita voi mennä pieleen, niin ei ole niin hämmentävää. Tao sokeeraavaa. Tai jotain. Mä olen ainakin huomannut, että jos mulla on edes jonkinlainen ajatus, miten pitää erilaisissa tilanteissa toimia, niin pystyn toimimaan. Jos automatka katkeaa siihen, että edessä ja takana kaatuu puita myrskyn takia, niin kannattaako ajaa eteenpäin? Ja kannattaako myrskyn jatkuessa mennä hakemaan turvaa niiden kaatuneiden puiden välistä vai siihen pystyssä olevaan metsään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon varaisitte juomaa nelihenkiselle perheelle? Ilmeisesti sitä menee 8 litraa päivässä. Mihin sellaisen määrän varastoi?

2 litra per nenu on liikaa vuorokaudessa, laskisin, että litra saa riittää hätätilanteessa. Meillä on 5l vesikanistereita, limua, mehua jne. keittiön yhdessä korkeassa kaapissa. Yhteensä juomia on 50 litraa, riittää meillä pariksi viikoksi neljälle hengelle kun säännöstellään. 

Kun tulee se oikea hätätilanne niin kaikkea aloitetaan tietysti säännöstellä, niin ruokaa kuin juomaakin koska ei tarkoitus on että riittää mahdollisimman pitkälle.

Ei, ei ole liikaa! Sitä menee aina myös ruoanlaittoon. Vedestä/nesteen saannista tinkiminen ois vaarallista. Poikkeustilan aikana poksahtaneet munuaiset ois auttamaton paikka.

2l nesteitä päivässä on siis jo se ”säännöstelty” versio.

Ei meillä muutenkaan juoda niin paljoa vuorokaudessa. Eri asia helteillä tai jos on paljon liikuntaa. 

Vierailija kirjoitti:

Jos tavaratoimitusketjut romahtaa niin ettei kauposta saa ruokaa ym. välttämättömyyksiä ollaan jonkinlaisen hätäavun ja (omien) varastojen varassa. Jos kriisi pitkittyy ja nämäkin alkavat loppua syntyy yksinkertaisesti nälänhätä, jopa melko nopeasti. Kovin montaa päivää kun ihminen ei pysy toimintakykyisenä ilman ruokaa, vaikka hengissä pysyykin kohtuullisen pitkään pelkällä vedelllä.

Nykyisellä väestöllä on hyvin heikot edellytykset hankkia itse ruokavaransa. Nälkään kuoltiin ennen katovuosina vaikka väestö oli erittäin kenttäkelpoista ja selviytymään tottunutta. 

"Preppaaminen" ei missään tapauksessa ole vastaus pitkittyneeseen kriisiin, se on vain ensiapua. Jos todella aikoo elää pitkään omavaraisesti se vaatii kykyä muuttaa nykyinen elämäntapa aivan toiseksi. Ja silloinkin riskit ovat erittäin suuret että kaikki epäonnistuu, esim. jos vaikka sairastuu viikoksi tai loukkaa itsensä se voi olla heti kohtalokasta. 

Oma vinkkini ennemmin kuin kerätä suuria varastoja on lisätä omaa osaamista. Pitää osata metsästää ja kalastaa, tuntea kaikki resurssit mitä luonto tarjoaa (luonnonmuona), pitää olla varusteet ja kyky tulla toimeen

luonnossa vähän pidempiäkin aikoja.  Ja pitää osata rakentaa ja korjata - yksinkertaisesti selviytyä kaikista mahdollisista tilanteista. 

Jonkinlainen yhteisö tulisi myös olla. Mieluusti sellaisia ihmisiä joista on hyötyä ja jotka eivät ole taakka.

Joku veden varastoiminen kanistereihin on aika höpöhöpöä. Talviaikaan vettä saa sulattamalla lunta ja Suomen luonto on täynnä lähteitä tai jopa pintavesiä joista saa juomakelpoista vettä. Tarvittaessa veden voi keittää.  Jos esim. radioaktiivinen laskeuma saastuttaa kaiken tilanne on jo niin epätoivoinen että silloin on aika sama mistä juomavetensä saa. Syöpähän ei yleensä kehity kovin nopeasti  ja jos säteilytasot ovat niin korkeita että siitä sairastuu heti sille tuskin voi mitään. Sisälle eristäytyminen ei kuitenkaan pidemmän päälle ole mahdollista

Mistä otat kaupunkioloissa vaikka kesällä vettä, jos vedenjakelu on poikki? Kyllä se vesi on kaikkein tärkein asia, mitä kriisissä pitää olla varalla.

Tietenkään lumen sulattaminen ei ole pysyvä ratkaisu ja jos ja kun vettä on saatavilla se ei tietenkään kannata. Talvisaikaan lumesta sulatetulla vedellä kuitenkin pystyy selviytymään. Olen itse elänyt viikon putkeen lumesta sulatetulla vedellä, siinä ei ole mitään ongelmaa.

Polttoaine ei lopu Suomesta koskaan koska puuta on niin paljon.

Vesikanisterivarasto riittää vain joitakin päiviä ja jos yrittää säilyttää vettä pidempään vesi menee pilalle bakteerien takia.

Kaupungeissa on aina varavesiverkko joka on itse asiassa usein parempaa vettä kuin pääasiallisessa verkossa virtaava puhdistettu pintavesi. Molempien vesiverkkojen yhtäaikainen toimimattomuus on melko epätodennäköistä. Yleisiä vesiposteja on ainakin omassa kaupungissani lukuisia. Jos mitkään näistä ei toimi kaupunki lienee muutenkin siinä kunnossa että parempi siirtyä kauemmas asumaan.

Vierailija kirjoitti:

Pystyn varautumaan siihen, että joudun tinkimään länsimaisesta mukavasta elintasosta ja palaamaan johonkin 70-luvulle, ruskean kastikkeen ja keitettyjen perunoiden aikaan.

No tuohon on nyt ihan turha mitenkään valmistautua. Sadattuhannet ihmiset elää tässä maassa juuri noin, ei se känny ja some sitä paljoa kummemmaksi muuta.

Ja vaikea ymmärtää mikä kriisi tuollaiseen johtaisi. Esim. Ukrainaa ollaan nyt pommittamassa 1700-luvulle. Ei siellä ole moninpaikoin sähköä, lämpöä eikä vettä saatavilla, esim. Mariupol. Ruokaa ehkä jostain vielä saavat, jos on mahdollista pommitusten alla hakea. Ja pohjoisesta tulee hyiset tuulet nyt päälle - siellä kuolee lähipäivinä paljon ihmisiä myös kylmyyteen.

Vierailija kirjoitti:

Jos tavaratoimitusketjut romahtaa niin ettei kauposta saa ruokaa ym. välttämättömyyksiä ollaan jonkinlaisen hätäavun ja (omien) varastojen varassa. Jos kriisi pitkittyy ja nämäkin alkavat loppua syntyy yksinkertaisesti nälänhätä, jopa melko nopeasti. Kovin montaa päivää kun ihminen ei pysy toimintakykyisenä ilman ruokaa, vaikka hengissä pysyykin kohtuullisen pitkään pelkällä vedelllä.

Nykyisellä väestöllä on hyvin heikot edellytykset hankkia itse ruokavaransa. Nälkään kuoltiin ennen katovuosina vaikka väestö oli erittäin kenttäkelpoista ja selviytymään tottunutta. 

"Preppaaminen" ei missään tapauksessa ole vastaus pitkittyneeseen kriisiin, se on vain ensiapua. Jos todella aikoo elää pitkään omavaraisesti se vaatii kykyä muuttaa nykyinen elämäntapa aivan toiseksi. Ja silloinkin riskit ovat erittäin suuret että kaikki epäonnistuu, esim. jos vaikka sairastuu viikoksi tai loukkaa itsensä se voi olla heti kohtalokasta. 

Oma vinkkini ennemmin kuin kerätä suuria varastoja on lisätä omaa osaamista. Pitää osata metsästää ja kalastaa, tuntea kaikki resurssit mitä luonto tarjoaa (luonnonmuona), pitää olla varusteet ja kyky tulla toimeen luonnossa vähän pidempiäkin aikoja.  Ja pitää osata rakentaa ja korjata - yksinkertaisesti selviytyä kaikista mahdollisista tilanteista. 

Jonkinlainen yhteisö tulisi myös olla. Mieluusti sellaisia ihmisiä joista on hyötyä ja jotka eivät ole taakka.

Joku veden varastoiminen kanistereihin on aika höpöhöpöä. Talviaikaan vettä saa sulattamalla lunta ja Suomen luonto on täynnä lähteitä tai jopa pintavesiä joista saa juomakelpoista vettä. Tarvittaessa veden voi keittää.  Jos esim. radioaktiivinen laskeuma saastuttaa kaiken tilanne on jo niin epätoivoinen että silloin on aika sama mistä juomavetensä saa. Syöpähän ei yleensä kehity kovin nopeasti  ja jos säteilytasot ovat niin korkeita että siitä sairastuu heti sille tuskin voi mitään. Sisälle eristäytyminen ei kuitenkaan pidemmän päälle ole mahdollista

Tämähän on sinänsä ihan totta, mutta aika ylimielistä kirjoitusta eikä pitkän ajan varautuminen millään tavalla sulje pois lyhyemmän aikavälin preppausta ja vesivarastoja.

Ruokaa ja juomaa tarvitsee heti eikä yhteisöjän muodostaminen viljelysmaineen kovin nopeasti onnistu. Luonnossa pitää osata toimia joo, mutta kun tilanne on päällä niin luonnonmuonien keräily keskellä talvea tuntuu aika epätodennäköiseltä.

Preppauksen ja valmistautumisen tavoite kuitenkin on valmistautua poikkeustilanteisiin. Se voi olla tilapäinen vesikatko tai se voi olla jotain paljon vakavampaa.

Mistä löytyis kunnon ensiapuvälineitä oikein tosipaikan varalle?

Vierailija kirjoitti:

Mistä löytyis kunnon ensiapuvälineitä oikein tosipaikan varalle?

Riippuu tietysti mitä tarkoitat kunnon välineillä. Tavikset eivät pysty ostamaan muuta kuin apteekeista ja muutamasta verkkokaupasta.

Kasvattakaa omat perunat kukkapenkissä ensi kesänä.  Säilyvät styrox-laukussa parvekkeella pitkälle syksyyn.  Tai kellarissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä löytyis kunnon ensiapuvälineitä oikein tosipaikan varalle?

Riippuu tietysti mitä tarkoitat kunnon välineillä. Tavikset eivät pysty ostamaan muuta kuin apteekeista ja muutamasta verkkokaupasta.

Tikkausvälineitä, hemostaasia yms. Oliso hyvä olla mukana esimerkiksi vaelluksilla ja vaikka ihan kotonakin.

Vierailija kirjoitti:

Mistä löytyis kunnon ensiapuvälineitä oikein tosipaikan varalle?

Osta auton ensiapupakkaus. Puolilmasia ja ihan hyvää tavaraa sisällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä löytyis kunnon ensiapuvälineitä oikein tosipaikan varalle?

Riippuu tietysti mitä tarkoitat kunnon välineillä. Tavikset eivät pysty ostamaan muuta kuin apteekeista ja muutamasta verkkokaupasta.

Tikkausvälineitä, hemostaasia yms. Oliso hyvä olla mukana esimerkiksi vaelluksilla ja vaikka ihan kotonakin.

Amazon.de löytyy kaikki mainitsemasi ja enemmän

Perhokalastajat. Netissä ainakin joku myi just steriilejä ea välibeitä joissa oli suonipihtiä, neulat ja langat yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pystyn varautumaan siihen, että joudun tinkimään länsimaisesta mukavasta elintasosta ja palaamaan johonkin 70-luvulle, ruskean kastikkeen ja keitettyjen perunoiden aikaan.

No tuohon on nyt ihan turha mitenkään valmistautua. Sadattuhannet ihmiset elää tässä maassa juuri noin, ei se känny ja some sitä paljoa kummemmaksi muuta.

Ja vaikea ymmärtää mikä kriisi tuollaiseen johtaisi. Esim. Ukrainaa ollaan nyt pommittamassa 1700-luvulle. Ei siellä ole moninpaikoin sähköä, lämpöä eikä vettä saatavilla, esim. Mariupol. Ruokaa ehkä jostain vielä saavat, jos on mahdollista pommitusten alla hakea. Ja pohjoisesta tulee hyiset tuulet nyt päälle - siellä kuolee lähipäivinä paljon ihmisiä myös kylmyyteen.

Jos maailmankaupassa, lähinnä logistiikassa, tulee ongelmia, niin ollaan aika lähellä 70-lukua. Kaupoista alkaa kadota eksoottiset hedelmät, wagyu-nauta ja tuoreet mustikat Espanjasta. Elektroniikkakomponentit on kortilla (nyt jo on pulaa tietyistä komponenteista, joka rajoittaa tuotantoa maailmanlaajuisesti), kahvi kallista, kohta on kaakaokin huippuhinnoissa, polttoaineiden hinnoista puhumattakaan. Kyllä se vaan vaikuttaa jokapäiväiseen elämään - enkä nyt puhu somesta ja netistä. Se, että sadattuhannet elävät 70-lukua nyt, saattaa hyvinkin pitää paikkaansa. Mutta kun aletaan puhua miljoonista, niin se vaikuttaa silloin jo kaikkien elämään.

Eikä tuohon tarvita kuin se, että Kiina päättää valloittaa Taiwanin ja länsimaat ryhtyvät taloudellisiin vastatoimiin.

Hyvä. 70-luku oli paljon inhimillisempi mitä nykyaika. Tervetuloa :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän päivän uutisten perusteella myös passi tai henkilökortti on haettava sodan varalta? Ajokortin kanssa pärjää Suomessa ihan hyvin, mutta entä jos olisi poistuttava rajan yli? Ruotsiin pääsee kyllä nyt ihan kävelemällä pohjoisessa, mutta entä jos Ruotsissa olisi aivan eri tilanne kuin Suomessa?

Pitääkö se lähteä passi hakemaan..

Höntti. Trollaatko?

Tietenkään sitä systeemiä ei lähdetä ruuhkauttamaan.

Normaalia kriisivarautumista on pitää dokumentit ajan tasalla.

Eikä täältä olla mihinkään lähdössä. :)

Se ruuhkautettiin jo. Lehdessä oli, että seuraavat vapaat ajat on heinäkuussa... Siitä näkee mitä velliperseitä on Suomi täynnä. Kauheita kaakottajia jotka hamstraavat niin vessapaperit, joditabletit kuin passitkin.

Ruuhka on, mutta syyn päättelet nyt ihan väärin. Korona-aikana ei lomailtu ulkomailla, tavisten passit vanhenivat, kun ei vasn tullut hoidettua. Nyt pakettimatkoja myydään ens kesäksi ja talveksi. Ei siinä muusta ole kyse.

Enkä mä ns preppaajana jaksa hermostua vessapaperin tai joditablettien ostajille. :)

Oma varautuminen on ollut kunnossa vuosia, ja tavallinen suomalainen taatusti tarjoaa hätätilanteessa joditabletit myös lähisuvulleen tai naapureilleen.

Kaikki, mikä opettaa suurempaa ihmisjoukkoa varautumaan erilaisiin uhkiin, ja siitä tulee tapa useammalle, on siis hyväkin.

”Paras aika varautua oli vuosia sitten, toiseksi paras on tänään.”

Olen jo nähnyt huolella suunniteltuja ja kierron suhteen hyvin hoidettuja kotivarakaappeja muutamalla parikymppisellä opiskelijanuorella. Siitä on tullut hyvä mieli.

Suuri enemmistö Suomessa on kaikkea muuta kuin velliperseitä, vain pientä ryhtiliikettä ja muutamaa hyvää neuvoa vailla.

Minäkin ihmettelen tätä, että jotkut jaksavat kiukutella niille, jotka varautuu. Jos se on jotain pelkoa siitä, että jää itse ilman, niin miksei sitten ole varautunut itse? Jostain projisoinnista tai pelosta siinä täytyy olla kyse, koska mitä väliä sillä muuten olisi?

Mitä useampi ihminen tai perhe varautuu edes jollain lailla, sen parempi kaikille. Vaikkei kaikilla olisi ihan kaikki asiat kunnossa, niin aivan kaikki vie meitä yhteisönä eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tavaratoimitusketjut romahtaa niin ettei kauposta saa ruokaa ym. välttämättömyyksiä ollaan jonkinlaisen hätäavun ja (omien) varastojen varassa. Jos kriisi pitkittyy ja nämäkin alkavat loppua syntyy yksinkertaisesti nälänhätä, jopa melko nopeasti. Kovin montaa päivää kun ihminen ei pysy toimintakykyisenä ilman ruokaa, vaikka hengissä pysyykin kohtuullisen pitkään pelkällä vedelllä.

Nykyisellä väestöllä on hyvin heikot edellytykset hankkia itse ruokavaransa. Nälkään kuoltiin ennen katovuosina vaikka väestö oli erittäin kenttäkelpoista ja selviytymään tottunutta. 

"Preppaaminen" ei missään tapauksessa ole vastaus pitkittyneeseen kriisiin, se on vain ensiapua. Jos todella aikoo elää pitkään omavaraisesti se vaatii kykyä muuttaa nykyinen elämäntapa aivan toiseksi. Ja silloinkin riskit ovat erittäin suuret että kaikki epäonnistuu, esim. jos vaikka sairastuu viikoksi tai loukkaa itsensä se voi olla heti kohtalokasta. 

Oma vinkkini ennemmin kuin kerätä suuria varastoja on lisätä omaa osaamista. Pitää osata metsästää ja kalastaa, tuntea kaikki resurssit mitä luonto tarjoaa (luonnonmuona), pitää olla varusteet ja kyky tulla toimeen luonnossa vähän pidempiäkin aikoja.  Ja pitää osata rakentaa ja korjata - yksinkertaisesti selviytyä kaikista mahdollisista tilanteista. 

Jonkinlainen yhteisö tulisi myös olla. Mieluusti sellaisia ihmisiä joista on hyötyä ja jotka eivät ole taakka.

Joku veden varastoiminen kanistereihin on aika höpöhöpöä. Talviaikaan vettä saa sulattamalla lunta ja Suomen luonto on täynnä lähteitä tai jopa pintavesiä joista saa juomakelpoista vettä. Tarvittaessa veden voi keittää.  Jos esim. radioaktiivinen laskeuma saastuttaa kaiken tilanne on jo niin epätoivoinen että silloin on aika sama mistä juomavetensä saa. Syöpähän ei yleensä kehity kovin nopeasti  ja jos säteilytasot ovat niin korkeita että siitä sairastuu heti sille tuskin voi mitään. Sisälle eristäytyminen ei kuitenkaan pidemmän päälle ole mahdollista

Tämähän on sinänsä ihan totta, mutta aika ylimielistä kirjoitusta eikä pitkän ajan varautuminen millään tavalla sulje pois lyhyemmän aikavälin preppausta ja vesivarastoja.

Ruokaa ja juomaa tarvitsee heti eikä yhteisöjän muodostaminen viljelysmaineen kovin nopeasti onnistu. Luonnossa pitää osata toimia joo, mutta kun tilanne on päällä niin luonnonmuonien keräily keskellä talvea tuntuu aika epätodennäköiseltä.

Preppauksen ja valmistautumisen tavoite kuitenkin on valmistautua poikkeustilanteisiin. Se voi olla tilapäinen vesikatko tai se voi olla jotain paljon vakavampaa.

Sivusta. Olen ajatellut tämän niin, että varautumisessa on monta astetta tai "pykälää". Ne hoidetaan kuntoon tässä järjestyksessä:

Ensimmäinen on 3 vrk kotona ja siksi ajaksi varaudutaan suunnilleen aivan kaikkeen ja siten, että elämänlaatu ei juurikaan muutu. Kriisin toteutuessa veden saanti pitää selvittää tämän jakson aikana. Samoin suojautuminen tarvittaessa ja tehdä tarvittavat pikajärjestelyt lämmön, wc:n ja ruuanlaiton suhteen. Kerätään oma lähipiiri yhteen paikkaan. Jutellaan naapureiden kanssa.

Sitten se reppu. Tämän voi miettiä oman tilanteensa ja omien kykyjensä mukaan, että onko se enemmän tyyppiä sairaalareissu/evakuointitilanne vai varustellumpi rinkka vaativiin maasto-olosuhteisiin. Valmiiksi pakattujen lisäksi reppuun valmis lista asioista, jotka sinne pitää lähtötilanteessa lisätä.

Seuraava pykälä on 1 kk. Edelleen kaikkea, mitä normaalistikin käytetään ja mitä tarvitaan esim. ruuanlaittoon, peseytymiseen ja lämpimänä pysymiseen. Ainoastaan vesi pitää löytää jostain, mutta sitäkin varten täytyy olla astiat. Polttoainetta ei ehkä enää ole, eikä tuoreita kasviksia, jos on talvi. Joitakin tuoretuotteita ei enää ole. Tämän kuukauden aikana pyritään turvaamaan vesihuolto ja lämpö jatkossa, sekä tehdään kompostikäymälä ja paremmat pesu- ja ruuanlaitto-olosuhteet. Säilötään ruokia tilanteen mukaan ja vähennetään kahvin juontia. Kartoitetaan yhteisö ja pyritään aktiivisesti luomaan toimivaa yhteistyötä muiden kanssa. Jaetaan neuvoja ja autetaan toisia.

Sitten 3 kk. Pakasteet on varmaan kulutettu ja iso osa jääkaapin sisällöstä. Pitkän sähkökatkon sattuessa muuten kannattaa käyttää ne pakasteet ensin ja keksiä tapoja säilöä niitä. Esim. kypsä liha säilyy vähän kauemmin kuin raaka. Jotain voi ehkä kuivata. Marjat voi keittää hilloiksi. Kaikkea muuta kuin tuoretta on edelleen, mutta säännöstely on jo tiukkaa. Tänä aikana parannellaan olosuhteita, mietitään puutteita, opetellaan kalastamaan, kasvattamaan kasveja, keräilemään luonnonkasveja jne. Vieroittaudutaan kahvista kokonaan. Yhteisö järjestäytyy paremmin.

6 kk. Kananmunat on viimeistään tässä kohtaa loppuneet, eli puolen vuoden sisällä on hommattava kanoja sekä niille suojaa ja aitausta. Tarvikkeet pitää siis olla jossain varastossa. Jos kanoja ei saa mistään, niitä voi yrittää hautoa kylmässä säilytetyistä luomumunista. Osa hygieniatuotteista alkaa olla lopussa. Kaikki menee tässä vaiheessa tiukan säännöstelyn alle. Kasvatetaan kasviksia ja säilötään kaikkea mahdollista. Tutustutaan kasvilääkintään ja valmistetaan kasvilääkkeitä. Keksitään uutta tilannetta vastaavia työrooleja ja ammatteja.

Vuosi. Viimeisetkin säilykkeet ja muut loppuu. Yksittäisiä kauan säilyviä tuotteita voi olla jäljellä. Tähän mennessä on pitänyt ratkaista kaikki ravinto-, vesi-, lämpö- ja hygienia-asiat siten, että pärjää käytännössä omavaraisesti tai osin vaihdantataloudessa. Opetellaan valamaan kynttilöitä ja valmistamaan saippuaa jne.