Lue keskustelun säännöt.
Hyvät survivalistit ja preppaajat! Jaetaanko parhaat vinkit tähän.
01.02.2020 |
Itse en ole mikään tuomionpäivään varautuja, mutta kieltämättä on alkanut mietityttämään yhteiskuntaamme mahdollisesti kohtaavat uhkatilanteet. Mitä jos pska osuukin tuulettimeen, ja pitää selviytyä x määrä päiviä enemmän tai vähemmän kaoottisessa tilanteessa. Meillä kaivo, josta saa vettä (tosin vaatinee keittämisen), puuliesi jolla saa tarvittaessa lämmitettyä vettä, ruokaa ja kotia. Pino polttopuita. Siinäpä ne oikeastaan ovat. Perheessä kaksi aikuista, kaksi teiniä, kaksi koiraa. En pelkää koronavirusta, mutta tiedostan mahdollisen pandemian riskit. Siksipä tässä herättelen (asiallista) keskustelua. Ajatuksia? Vinkkejä?
Kommentit (7592)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän päivän uutisten perusteella myös passi tai henkilökortti on haettava sodan varalta? Ajokortin kanssa pärjää Suomessa ihan hyvin, mutta entä jos olisi poistuttava rajan yli? Ruotsiin pääsee kyllä nyt ihan kävelemällä pohjoisessa, mutta entä jos Ruotsissa olisi aivan eri tilanne kuin Suomessa?
Pitääkö se lähteä passi hakemaan..
Höntti. Trollaatko?
Tietenkään sitä systeemiä ei lähdetä ruuhkauttamaan.
Normaalia kriisivarautumista on pitää dokumentit ajan tasalla.
Eikä täältä olla mihinkään lähdössä. :)Se ruuhkautettiin jo. Lehdessä oli, että seuraavat vapaat ajat on heinäkuussa... Siitä näkee mitä velliperseitä on Suomi täynnä. Kauheita kaakottajia jotka hamstraavat niin vessapaperit, joditabletit kuin passitkin.
Ruuhka on, mutta syyn päättelet nyt ihan väärin. Korona-aikana ei lomailtu ulkomailla, tavisten passit vanhenivat, kun ei vasn tullut hoidettua. Nyt pakettimatkoja myydään ens kesäksi ja talveksi. Ei siinä muusta ole kyse.
Enkä mä ns preppaajana jaksa hermostua vessapaperin tai joditablettien ostajille. :)
Oma varautuminen on ollut kunnossa vuosia, ja tavallinen suomalainen taatusti tarjoaa hätätilanteessa joditabletit myös lähisuvulleen tai naapureilleen.Kaikki, mikä opettaa suurempaa ihmisjoukkoa varautumaan erilaisiin uhkiin, ja siitä tulee tapa useammalle, on siis hyväkin.
”Paras aika varautua oli vuosia sitten, toiseksi paras on tänään.”
Olen jo nähnyt huolella suunniteltuja ja kierron suhteen hyvin hoidettuja kotivarakaappeja muutamalla parikymppisellä opiskelijanuorella. Siitä on tullut hyvä mieli.
Suuri enemmistö Suomessa on kaikkea muuta kuin velliperseitä, vain pientä ryhtiliikettä ja muutamaa hyvää neuvoa vailla.
Panic early, beat the rush!
Mä olen aina myös ollut preppaaja, mitä ei ehkä päältä uskoisi kun olen tällainen vihervasemmistolainen hippi... :D Muutamakin sääntö on tärkeä, ruoka- ja lääketarpeiden kierto sekä se, että ei vahingossakaan paljasta ulkopuolisille, mitä kotoa löytyy.
Oma varautumiseni tuli kyllä hyvin tarpeeseen koronarajoitteiden alettua Suomessa. Täällä pohjoisemmassakin kaikki ostivat kärryt täyteen ja vessapaperi loppui. Mä kävin vain hakemassa kaljaa ja ihmettelin jonossa, että miksi ihmisillä ei ole kotonaan aina vessapaperia - ja miksi suomalaiset kuvittelevat, että se jotenkin loppuisi Suomessa? Mehän ollaan varmaan yksi maailman suurimpia paperinvalmistajamaita!
Itse olin hakenut ison säkin jo edellisellä viikolla alennuksesta, kun huomasin että tautia oli alkanut esiintyä Euroopassakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloin ajattelemaan pidempiaikaista sähkökatkoa ja pakastimia.
Sitten ajattelin aggregaattia. Hetken aikaa tutkittuani törmäsin siihen, ettei ihan tavallinen aggregaatti kävisikään vaan pitäisi olla joku invertteri aggregaatti.
Onko kenelläkään tietoa minkä tehoinen pitää olla että pakastin tai pari toimisi?
Katot käytettävien koneiden tarvitseman tehon tyyppikilvestä ja kerrot suurimman tehon vähintään kahdella mieluusti kolmella, niin saat käynnistystehon minkä kone ottaa käynnistyessään. (jotkut koneet kuten sirkkeli tai hitsauskone vaativat jopa 6-7 kertaisen käynnistystehon käyntitehoon verrattuna mutta jätetään nämä nyt laskuista pois). Kaikkia koneitahan ei tarvitse käyttää yhtä aikaa, vaan niiden käyttöä jaksottamalla pärjätään pienemmälläkin aggregaatilla. Esim. kun pakastimen jäähdyttää kylmäksi se ei tarvitse virtaa pitkään aikaan; aika riippuu tietenkin olosuhteista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruuan säilytyksestä: onko olemassa mitään helposti rakennettavaa tai liikuteltavaa "kevytkellaria" perunoiden ja juuresten säilytykseen, jos käytettävissä ei ole perinteistä peruna- tai maakellaria? Mietin mökille ratkaisua.
Meillä olisi myös puolukkahilloa mitä pitäisi säilyttää viileässä ja siihen maakellari olisi paras ratkaisu, mutta sellaisen rakentaminen tulee kalliiksi. Tontilla on myös käyttämätön rengaskaivo, saisiko siitä jalostettua jotain? Talvella voisi säilyttää tietysti vajassa eikä haittaa vaikka jäätyisikin. Onko kokemuksia tai ratkaisuehdotuksia?
Rengaskaivohan toimii perunakellarina, jos siellä ei ole vettä. Mikä tahansa syvä maakuoppa suojaa pakkaselta, mutta on muistettava suojata myös jyrsijöiltä ja pedoilta.
Käytössäkin olevaa rengaskaivoa voi käyttää kylmäkaappina. Meillä on esimerkiksi tehty kaivon kannen sisäpuolelle ripustuskoukut, joihin voidaan ripustaa sanko taio muu astia roikkumaan joko suoraan taikka narun varassa alemmas viileämpään. Näissä voidaan sitten pitää viileässä säilytettäviä tarvikkeita. Vaikka saunakaljat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos oikein tulkitsen, niin suurin tuho ei näyttäisi tulevan lentokonein, vaan kaupunkialueita pommittavan raskaan tykistön sekä ohjusiskujen kautta (anteeksi jos en osaa käyttää oikeita termejä, joku paremmin tunteva korjatkoon... ymmärrätte kuitenkin varmaan pointin).
Odota odottamatonta.
Niin, voihan tosiaan olla että paljon on vielä näkemättä, ja että ne hävittäjät ja pommikoneet odottavat vielä lähtökäskyjä. Edelleenkin voisi olettaa, että keskittyvät strategisiin kohteisiin, ja kaupunkialueisiin? Jos tässä siis pohditaan erittäin vaarallisia ja hieman vähemmän vaarallisia asuinalueita sodan aikana. Itseltäni tämä tosiaan pelkkää mutu-pohjaista pohdintaa, olen näissä asioissa ihan ummikko. -Ap
Äitini on pikkutyttönä juossut pakoon venäläisten lentokoneiden pommeja - maaseudulla. Suurin todennäköisyys pommitukselle on tietysti kaupungeissa tai joissain tärkeissä kohteissa (padot, sillat, asemat, liikenteen solmukohdat), mutta kyllä niitä pommeja sattumanvaraisesti kannattaa kylvää siviilien niskaan hajapaikkoihinkin - oikein se ei ole, mutta sillä pyritään saamaan paniikkia ja hätää aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän päivän uutisten perusteella myös passi tai henkilökortti on haettava sodan varalta? Ajokortin kanssa pärjää Suomessa ihan hyvin, mutta entä jos olisi poistuttava rajan yli? Ruotsiin pääsee kyllä nyt ihan kävelemällä pohjoisessa, mutta entä jos Ruotsissa olisi aivan eri tilanne kuin Suomessa?
Pitääkö se lähteä passi hakemaan..
Höntti. Trollaatko?
Tietenkään sitä systeemiä ei lähdetä ruuhkauttamaan.
Normaalia kriisivarautumista on pitää dokumentit ajan tasalla.
Eikä täältä olla mihinkään lähdössä. :)Se ruuhkautettiin jo. Lehdessä oli, että seuraavat vapaat ajat on heinäkuussa... Siitä näkee mitä velliperseitä on Suomi täynnä. Kauheita kaakottajia jotka hamstraavat niin vessapaperit, joditabletit kuin passitkin.
Ruuhka on, mutta syyn päättelet nyt ihan väärin. Korona-aikana ei lomailtu ulkomailla, tavisten passit vanhenivat, kun ei vasn tullut hoidettua. Nyt pakettimatkoja myydään ens kesäksi ja talveksi. Ei siinä muusta ole kyse.
Enkä mä ns preppaajana jaksa hermostua vessapaperin tai joditablettien ostajille. :)
Oma varautuminen on ollut kunnossa vuosia, ja tavallinen suomalainen taatusti tarjoaa hätätilanteessa joditabletit myös lähisuvulleen tai naapureilleen.Kaikki, mikä opettaa suurempaa ihmisjoukkoa varautumaan erilaisiin uhkiin, ja siitä tulee tapa useammalle, on siis hyväkin.
”Paras aika varautua oli vuosia sitten, toiseksi paras on tänään.”
Olen jo nähnyt huolella suunniteltuja ja kierron suhteen hyvin hoidettuja kotivarakaappeja muutamalla parikymppisellä opiskelijanuorella. Siitä on tullut hyvä mieli.
Suuri enemmistö Suomessa on kaikkea muuta kuin velliperseitä, vain pientä ryhtiliikettä ja muutamaa hyvää neuvoa vailla.
Panic early, beat the rush!
Mä olen aina myös ollut preppaaja, mitä ei ehkä päältä uskoisi kun olen tällainen vihervasemmistolainen hippi... :D Muutamakin sääntö on tärkeä, ruoka- ja lääketarpeiden kierto sekä se, että ei vahingossakaan paljasta ulkopuolisille, mitä kotoa löytyy.
Oma varautumiseni tuli kyllä hyvin tarpeeseen koronarajoitteiden alettua Suomessa. Täällä pohjoisemmassakin kaikki ostivat kärryt täyteen ja vessapaperi loppui. Mä kävin vain hakemassa kaljaa ja ihmettelin jonossa, että miksi ihmisillä ei ole kotonaan aina vessapaperia - ja miksi suomalaiset kuvittelevat, että se jotenkin loppuisi Suomessa? Mehän ollaan varmaan yksi maailman suurimpia paperinvalmistajamaita!
Itse olin hakenut ison säkin jo edellisellä viikolla alennuksesta, kun huomasin että tautia oli alkanut esiintyä Euroopassakin.
Sama täällä, olen hamsteri. Ja huolehtija, pessimisti, joka on aina valmis vaikka ulkoavaruudesta tulevaan hyökkäykseen. Vessapaperi, lääkkeet, käsidesiä ja maskeja oli valmiina ennen kuin suuret massat ryntäsivät kauppoihin. Kaljaa tai muuta aivotoimintaa muuttavaa en tosin hakenut koko pandemian aikana, kun kirkas mieli on itselleni yhtä tärkeä kuin juoksukunto. Ja varastot.
Ostin kotivaraan ne joditabletitkin, vaikka vähän pohdin, että ei niitä kyllä pandemiassa tarvitse. No, koronan aikana olisi voinut pari kertaa sanoa "mitäs minä sanoin", mutta tässä tilanteessa ei tee mieli sanoa mitään. On niin paska paikka. Sota, vihoviiminen asia mitä kohdata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusintapäivitys: https://72tuntia.fi/
Tuolla sivulla hyvät ohjeet mm. siitä viranomaisten suosittelemasta 72 kotivarasta.
Itse olen hieman hädissäni tuon suojautumisen kanssa. Esim. "sulje ilmanvaihto". Mistä minä sen kerrostalossa suljen? Jos kyse on isosta ongelmasta, huoltomies ei ehdi juoksemaan talosta taloon. Joten voinko murtautua jonnekin teknisiin tiloihin ja jos näin teen, onko siellä iso kytkin jossa lukee "ILMANVAIHTO"?
Samoin se että pitäisi teipata ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot. Niitä on aika paljon kolmiossa.
Tässä on vielä petrattavaa..
Siis oikeasti, pitäisi tehdä lista ovista, ikkunoista, tuuletusrei'stä ym. Sitten mitata kuinka paljon teippiä tarvitaan. Ja sitten hankkia laatikko, johon tämä lista, tarvittava + extra määrä teippiä ja sakset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon varaisitte juomaa nelihenkiselle perheelle? Ilmeisesti sitä menee 8 litraa päivässä. Mihin sellaisen määrän varastoi?
Vierailija kirjoitti:
Uusintapäivitys: https://72tuntia.fi/
Tuolla sivulla hyvät ohjeet mm. siitä viranomaisten suosittelemasta 72 kotivarasta.
Itse olen hieman hädissäni tuon suojautumisen kanssa. Esim. "sulje ilmanvaihto". Mistä minä sen kerrostalossa suljen? Jos kyse on isosta ongelmasta, huoltomies ei ehdi juoksemaan talosta taloon. Joten voinko murtautua jonnekin teknisiin tiloihin ja jos näin teen, onko siellä iso kytkin jossa lukee "ILMANVAIHTO"?
Samoin se että pitäisi teipata ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot. Niitä on aika paljon kolmiossa.
Tässä on vielä petrattavaa..
Ohjeet pitäisi olla talon pelastussuunnitelmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljon varaisitte juomaa nelihenkiselle perheelle? Ilmeisesti sitä menee 8 litraa päivässä. Mihin sellaisen määrän varastoi?
Ootko asiaan tutustumisen ja toteuttamisen alkuvaiheessa? Jos olet, onnittelut hyvästä päätöksestä.
Se perustason kotivarahan on minimi, 3 vuorokautta. Aloita sen kokoamisesta ajatuksella. Lisäät sitten tarpeen mukaan.
Vettä ja huoneenlämmössä pitkään säilyviä juomia kaksi litraa per päivä. Eli alkuvaiheessa hanki nelihenkiselle perheelle 8x3 litraa.
24 litraa siis.
Yleisesti kotivarassa ei Suomessa niinkään kannata panostaa suureen määrään vettä. Vedenkäsittelyyn ja varasuunnitelmaan veden hankkimisesta kyllä.
Mulla on sadan litran kiertävä vesivarasto silti, luin vinkit täältä aiemmin. Kerrostalon kellarikomerossa se.
Vierailija kirjoitti:
Paljon varaisitte juomaa nelihenkiselle perheelle? Ilmeisesti sitä menee 8 litraa päivässä. Mihin sellaisen määrän varastoi?
Yksi kymmenen litran kanisteri kylmänä valutettua hanavettä pimeässä vaatekaapin perällä, keittiön kuivatavarakaapin yhdellä hyllyllä neljätoista litran purkkia purkkia lempimehuja, Hyla-maitoja jne.
72h nestevarasto perheelle ei vie kovin paljon tilaa.
Ruoat meillä on kahdeksi viikoksi. Pieni 50-l keittiö, kaapit sen mukaan. Ei silti ole ollut ongelma tilan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten voi varautua kyberhyökkäyksiin? Nythän just on sellaisia esim Nordeaa vastaan. Pitäisikö olla vähän käteistä ainakin ja printata sellaiset dokumentit, joita voi tarvita, jotka ovat muutoin netissä. Miten muuten?
Vähän käteistä ja kaksi tiliä eri pankeissa. Mulla on käyttötili yhdessä pankissa ja luottokorttitili toisessa. Jos toinen kaatuu, en ole tyhjän päällä. Pankit ovat houkutelleet keskittämään, mutta olen sanonut, että en halua laittaa kaikkia munia yhteen koriin.
Huolehdi laskujen maksamisesta ajoissa, ja jos tulee jokin palvelinhyökkäys tms. joka kestää pitkään, ota yhteyttä laskuttajiin (vuokraisäntä, taloyhtiö, vakuutusyhtiö, sähköyhtiö) ja kerro, mitä on tapahtunut. Antavat lisää maksuaikaa.
Eikös nuo mene itsekseen kun on e-lasku automaattimaksatuksella...ei kai niistä tarvi mihinkään soitella....samoinhan ne myöhästyy kaikilla tahoilla eri maksatukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon varaisitte juomaa nelihenkiselle perheelle? Ilmeisesti sitä menee 8 litraa päivässä. Mihin sellaisen määrän varastoi?
Yksi kymmenen litran kanisteri kylmänä valutettua hanavettä pimeässä vaatekaapin perällä, keittiön kuivatavarakaapin yhdellä hyllyllä neljätoista litran purkkia purkkia lempimehuja, Hyla-maitoja jne.
72h nestevarasto perheelle ei vie kovin paljon tilaa.
Ruoat meillä on kahdeksi viikoksi. Pieni 50-l keittiö, kaapit sen mukaan. Ei silti ole ollut ongelma tilan kanssa.
Vettä vain yhdelle. Kaksi viiden litran lähdevesikanisteria, kymmenisen litraa vissyä, pieni määrä alkoholia, alkoholitonta glögiä, mehua ja useampi UHT-maito. Mikään noista ei ole ylimääräistä vaan osa kiertävää juomavarastoa. Vissyä kuluu helteillä ja kerran vuodessa juo nuo lähdevedet pois ennen kuin ne menevät vanhaksi. Hinta alle kaksi euroa. Mehuja ja limsojakin kannattaa varata ylimääräistä, jos sellaisia kuluu muutenkin.
Lisäksi on hedelmäsoseita ja -säilykkeitä. Ruoastakin saa nestettä ellei olla ihan pähkinäpussi ja myslipatukka -linjalla. Jos kriisiä jo pukkaisi, vettä tietysti myös puhtaaseen kannelliseen ämpäriin lähipäivinä juotavaksi ja muuhun kuin juomiseen käytettävää mihin tahansa astiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljon varaisitte juomaa nelihenkiselle perheelle? Ilmeisesti sitä menee 8 litraa päivässä. Mihin sellaisen määrän varastoi?
2 litra per nenu on liikaa vuorokaudessa, laskisin, että litra saa riittää hätätilanteessa. Meillä on 5l vesikanistereita, limua, mehua jne. keittiön yhdessä korkeassa kaapissa. Yhteensä juomia on 50 litraa, riittää meillä pariksi viikoksi neljälle hengelle kun säännöstellään.
Kun tulee se oikea hätätilanne niin kaikkea aloitetaan tietysti säännöstellä, niin ruokaa kuin juomaakin koska ei tarkoitus on että riittää mahdollisimman pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Täti on melkein 100-vuotias eli ollut jo aikuinen edellisen sodan aikana. Täytyy varmaan kysellä, miten silloin selvittiin.
Kysy ehdottomasti ja kerro sitten meillekin tänne!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon varaisitte juomaa nelihenkiselle perheelle? Ilmeisesti sitä menee 8 litraa päivässä. Mihin sellaisen määrän varastoi?
2 litra per nenu on liikaa vuorokaudessa, laskisin, että litra saa riittää hätätilanteessa. Meillä on 5l vesikanistereita, limua, mehua jne. keittiön yhdessä korkeassa kaapissa. Yhteensä juomia on 50 litraa, riittää meillä pariksi viikoksi neljälle hengelle kun säännöstellään.
Kun tulee se oikea hätätilanne niin kaikkea aloitetaan tietysti säännöstellä, niin ruokaa kuin juomaakin koska ei tarkoitus on että riittää mahdollisimman pitkälle.
Ei, ei ole liikaa! Sitä menee aina myös ruoanlaittoon. Vedestä/nesteen saannista tinkiminen ois vaarallista. Poikkeustilan aikana poksahtaneet munuaiset ois auttamaton paikka.
2l nesteitä päivässä on siis jo se ”säännöstelty” versio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täti on melkein 100-vuotias eli ollut jo aikuinen edellisen sodan aikana. Täytyy varmaan kysellä, miten silloin selvittiin.
Kysy ehdottomasti ja kerro sitten meillekin tänne!
Meillä sota-ajasta puhuttiin paljon ja avoimesti. Viimeinen 101 v veteraanini nukkui syksyllä pois.
Miten selvittiin? Huonosti. Isotäti eli yhden talven lähes pelkällä jäätyneellä lantulla.
Useimmilla ihmisillä oli kykyä tuottaa ruokaa kyllä (paljon pientiloja), muttei varaa pitää kunnon kotivarastoja. Rintamalla sotivat oli ruokittava, pidettävä taistelukuntoisina, kotirintama kiristi vyötä. Evakot pidettiin hengissä viranomaisten käskyn mukaan. Ruoan ja tilan puute (Karjalasta evakuoitujen lisäksi pommituksia pakeni maalle moni kaupungeista) kiristi ihmisten hermoja.
t eri kuin aiempi satavuotiaasta maininnut
Jos tavaratoimitusketjut romahtaa niin ettei kauposta saa ruokaa ym. välttämättömyyksiä ollaan jonkinlaisen hätäavun ja (omien) varastojen varassa. Jos kriisi pitkittyy ja nämäkin alkavat loppua syntyy yksinkertaisesti nälänhätä, jopa melko nopeasti. Kovin montaa päivää kun ihminen ei pysy toimintakykyisenä ilman ruokaa, vaikka hengissä pysyykin kohtuullisen pitkään pelkällä vedelllä.
Nykyisellä väestöllä on hyvin heikot edellytykset hankkia itse ruokavaransa. Nälkään kuoltiin ennen katovuosina vaikka väestö oli erittäin kenttäkelpoista ja selviytymään tottunutta.
"Preppaaminen" ei missään tapauksessa ole vastaus pitkittyneeseen kriisiin, se on vain ensiapua. Jos todella aikoo elää pitkään omavaraisesti se vaatii kykyä muuttaa nykyinen elämäntapa aivan toiseksi. Ja silloinkin riskit ovat erittäin suuret että kaikki epäonnistuu, esim. jos vaikka sairastuu viikoksi tai loukkaa itsensä se voi olla heti kohtalokasta.
Oma vinkkini ennemmin kuin kerätä suuria varastoja on lisätä omaa osaamista. Pitää osata metsästää ja kalastaa, tuntea kaikki resurssit mitä luonto tarjoaa (luonnonmuona), pitää olla varusteet ja kyky tulla toimeen luonnossa vähän pidempiäkin aikoja. Ja pitää osata rakentaa ja korjata - yksinkertaisesti selviytyä kaikista mahdollisista tilanteista.
Jonkinlainen yhteisö tulisi myös olla. Mieluusti sellaisia ihmisiä joista on hyötyä ja jotka eivät ole taakka.
Joku veden varastoiminen kanistereihin on aika höpöhöpöä. Talviaikaan vettä saa sulattamalla lunta ja Suomen luonto on täynnä lähteitä tai jopa pintavesiä joista saa juomakelpoista vettä. Tarvittaessa veden voi keittää. Jos esim. radioaktiivinen laskeuma saastuttaa kaiken tilanne on jo niin epätoivoinen että silloin on aika sama mistä juomavetensä saa. Syöpähän ei yleensä kehity kovin nopeasti ja jos säteilytasot ovat niin korkeita että siitä sairastuu heti sille tuskin voi mitään. Sisälle eristäytyminen ei kuitenkaan pidemmän päälle ole mahdollista
Vierailija kirjoitti:
Jos tavaratoimitusketjut romahtaa niin ettei kauposta saa ruokaa ym. välttämättömyyksiä ollaan jonkinlaisen hätäavun ja (omien) varastojen varassa. Jos kriisi pitkittyy ja nämäkin alkavat loppua syntyy yksinkertaisesti nälänhätä, jopa melko nopeasti. Kovin montaa päivää kun ihminen ei pysy toimintakykyisenä ilman ruokaa, vaikka hengissä pysyykin kohtuullisen pitkään pelkällä vedelllä.
Nykyisellä väestöllä on hyvin heikot edellytykset hankkia itse ruokavaransa. Nälkään kuoltiin ennen katovuosina vaikka väestö oli erittäin kenttäkelpoista ja selviytymään tottunutta.
"Preppaaminen" ei missään tapauksessa ole vastaus pitkittyneeseen kriisiin, se on vain ensiapua. Jos todella aikoo elää pitkään omavaraisesti se vaatii kykyä muuttaa nykyinen elämäntapa aivan toiseksi. Ja silloinkin riskit ovat erittäin suuret että kaikki epäonnistuu, esim. jos vaikka sairastuu viikoksi tai loukkaa itsensä se voi olla heti kohtalokasta.
Oma vinkkini ennemmin kuin kerätä suuria varastoja on lisätä omaa osaamista. Pitää osata metsästää ja kalastaa, tuntea kaikki resurssit mitä luonto tarjoaa (luonnonmuona), pitää olla varusteet ja kyky tulla toimeen luonnossa vähän pidempiäkin aikoja. Ja pitää osata rakentaa ja korjata - yksinkertaisesti selviytyä kaikista mahdollisista tilanteista.
Jonkinlainen yhteisö tulisi myös olla. Mieluusti sellaisia ihmisiä joista on hyötyä ja jotka eivät ole taakka.
Joku veden varastoiminen kanistereihin on aika höpöhöpöä. Talviaikaan vettä saa sulattamalla lunta ja Suomen luonto on täynnä lähteitä tai jopa pintavesiä joista saa juomakelpoista vettä. Tarvittaessa veden voi keittää. Jos esim. radioaktiivinen laskeuma saastuttaa kaiken tilanne on jo niin epätoivoinen että silloin on aika sama mistä juomavetensä saa. Syöpähän ei yleensä kehity kovin nopeasti ja jos säteilytasot ovat niin korkeita että siitä sairastuu heti sille tuskin voi mitään. Sisälle eristäytyminen ei kuitenkaan pidemmän päälle ole mahdollista
Etelä-Suomessa on usein lumettomia talvia eikä se lumesta sulatettu vesi ole useinkaan juomakelpoista. Lisäksi lumesta tulee yllättävän vähän vettä. Senttimetri lunta tuottaa millilitran vettä. Sukattaminen on myös hidasta. Mitään lähteitä tai vastaavia juomakelpoista vettä sisältävää ei useimmilla ole lähistöllä kaupungeissa.
Ketju on lukittu.
Ajokortilla selviää jo aika pitkälle, ja jos on edes vanhentunut passi, sekin kannattaa ottaa mukaan mikäli tulee evakuoitumiskäsky (Suomessa siis viime sotien aikana sellaisia tuli itärajan läheisyydessä oleville paikkakunnille). Myös auton rekisteriotteen on oltava mukana, jos ajaa.
Näistä papereista sen verran, että jos sota syttyisi, niitä kysellään muuallakin kuin rajalla, eli ihan kotimaan sisälläkin. Sodan aikana papereita tarkistettiin Suomessa junissa, linja-autoissa ja maanteillä olevilla tiesuluilla. Samaa on tehty tällä viikolla Ukrainassakin:
"Vaimo ja lapset on saatava turvaan! He haluavat lounaaseen Moldovan rajalle.
Kun hyökkäys alkoi viime torstain aamuyönä, Vasili Medvetskin työtehtävänä oli kuljettaa meidät, Helsingin Sanomien toimittaja ja valokuvaaja, Kiovasta Mariupoliin ja perjantai-illaksi Dnipron kautta takaisin Kiovaan. Kerroimme kuskillemme, että haluaisimme seurata tapahtumia myös kiovalaisten evakkoreitillä."
"TÄSSÄ siis olemme, maanantaiaamuna hotellin parkkipaikalla kymmenen kilometriä Kiovan ydinkeskustasta etelään. Vasili Medvetski ajaa täyteen ahdetun auton luoksemme ja esittelee vaimonsa Žanna Pastušenkon, 10-vuotiaan Matvein ja 8-vuotiaan Jefrosinian eli Frosjan."
"Joidenkin väitteiden mukaan Kiova olisi saarrettu, mutta maanantaiaamuna viimeistään selviää, ettei se pidä paikkaansa. Suuntaamme kaupungista ensin etelään ja sitten lounaaseen. Ukrainalaiset alueellisen turvallisuuden joukot tarkastavat tiesuluilla passit meiltä miehiltä ja joskus kuljettajaltakin. Lisäksi vilkaistaan tavaratilaan.
Kiovassa tiesulkuja on ensin noin kahden kilometrin välein mutta maaseudulla enää vain ehkä 10–20 kilometrin välein. Auton tuulilasiin kiinnitetty käsinkirjoitettu diti-merkintä (lapsia) auttaa etenemistä joillakin tiesuluilla.
Syvimmällä maaseudulla tarkastajat ovat siviilejä metsästysaseiden kanssa. Tiesulut ovat syntyneet hiekkasäkkien, harkkojen ja muiden arkisten materiaalien avulla."
"Saavumme Ukrainan ja Moldovan rajalla olevaan jonoon kello 16 iltapäivällä.
Jonoa on saapuessamme 800 metriä eli olemme hyvin onnekkaita. Vain pari päivää aikaisemmin jono oli tällä rajanylityspaikalla pisimmillään yli viiden kilometrin pituinen."
"Lopulta jonossa on enää lapsia, naisia, eläkeläismiehiä ja ulkomaalaisia autoissaan ja kävelemässä autojen vieressä. Kävelijöiden paperit tarkastetaan nopeammin kuin autoilijoiden."
"Passit, rajalla otettu autovakuutus ja rekisteriote tarkastetaan ja palautetaan seuraavaa tarkistusta varten. Žanna asettaa ne auton kojelaudalle.
Mutta mitä nyt? Rekisteriotetta ei löydy seuraavaan tarkastukseen enää mistään.
Iskee paniikki. Žanna Pastušenko tutkii pimeää asfalttia auton ympärillä.
”EIEIEIEIEIEIEIEI!” hän huutaa. Raja on enää kymmenen metrin päässä ja vuoromme jatkotarkistukseen lähestyy. Joudutaanko nyt kääntymään takaisin?
Lapsetkin hätääntyvät äidin huudosta, ja yritämme rauhoitella. Rekisteriote oli käsissäsi vain hetki sitten. Kyllä se löytyy!
Ja niin se löytyykin. Kuvaaja ottaa passimme kojelaudalta, ja toisen välistä putoaa rekisteriote. Rajavartija oli vain sattunut laittamaan sen suomalaispassin väliin, mitä Žanna ei huomannut heti tarkistaa.
Hän itkee helpotuksesta.
Ukrainan rajavartijat käyttäytyvät empaattisesti tätäkin lapsiperhettä kohtaan.
Siirrymme Moldovan rajamuodollisuuksiin, ja lopulta 800 metrin jono on selvitetty neljässä tunnissa.
Olemme Moldovassa."
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008654900.html