Mies torjui painon takia?
Kyselyä (sinkku)naisille (varatutkin saavat toki vastata että miten toimisitte, jos olisitte sinkkuja)
Alkutilanne: Olet 168 cm pitkä ja 82 kg nätti nainen. Ihailemasi mies torjuu sinut, vaikka on tiettävästi vapaa. Torjuntasyyt ovat sitä perus "en just nyt halua mitään suhdetta" tms.
Sitten myöhemmin, kun olet 58 kg ja kiinteytynyt myös, mies osoittaa kiinnostusta.
Miten nainen toimisit tällaisessa tilanteessa? Olettaen, että olisit yhä kiinnostunut miehestä.
Kommentit (191)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan ne pudotetut kilot olemusta muuttaa, mutta niin muuttaa se hyvä olokin mikä painonpudotuksesta ja aiempaa terveellisemmästä ruokavaliosta/elämäntavasta seuraa. Erikoista, että laihtunut itsekin näkee vain sen ulkoisen muutoksen (jota ei kuitenkaan kukaan muu saisi nähdä/noteerata) ja samaan aikaan viis veisaa siitä hyvästä (tai ainakin aiempaa paremmasta) olosta ja jaksamisesta joka tietenkin myös näkyy muille ihmisille.
Ainakin itsellä on ihan huikea ero jaksamisessa ja fiiliksessä erilaisilla ruokavalioilla. Mitä vähemmän syön sokeria ja höttöhiilareita niin sitä parempi olo (ja esim iho) on. Sama toimii tietysti toisinpäin eli mikään ei jaksa kiinnostaa oikein vttujakaan kun ruokavalio koostuu eineksistä, pikaruuasta, karkeista ja sipseistä. Ja näitä pakastapizza/eines/mässy/energiajuoma-limu kasoja näkyy moni muukin ylipainoinen lappavan kassalla hihnalle..
Kaikilla ei toisaalta tapahdu mitään suuria muutoksia mielihaluissa ja jaksamisessa laihtumisen myötä. Ei se kaikkia muuta ihmisinä muuten kuin ulkonäön osalta ja toisilla jatkuva painontarkkailu voi johtaa myös ahdistuksen tunteeseen, jolloin henkinen hyvinvointi saattoi olla itseasiassa jopa parempi pullukkana.
Tiputas nyt ensin ne extrasi ja tule sitten kertomaan kuinka minkäänlaista huomattavaa muutosta jaksamisessa ja/tai mielihaluissa ei ole vaikka painoa onkin 20-30 kiloa vähemmän.
Tai vaihtoehtoisesti pakkaa johonkin rinkkaan tuo 20-30 kiloa ja tee ihan kaikki tuo lisäpaino selässäsi vaikkapa viikon ajan ja tule sitten kertomaan kuinka ei tunnu kerrassaan missään.
Ei ne kilot yksin mistään kerro. Itse ainakin syön paljon terveellisemmin nykyään, enkä käytä alkoholia. Nyt on kuitenkin painoa 20 kiloa enemmän kuin siihen aikaan, kun alkoholi ja herkut maistui.
168 cm pitkälle on normaalipaino vielä noin 70 kg. 82 kiloa tarkoittaa vain noin 12 kilon ylipainoa, eli lievää ylipainoa. Lihavuus tarkoittaa painoindeksiä 30 ja yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkisesti kypsä ihminen ymmärtää, että muillakin kuin itsellä on oikeus asettaa henkilökohtaista vaatimustasoa. Naisena en haluaisi ylipainoista miestä. Reiluna naisena ymmärrän samat toiveet miessukupuolen puolelta.
Mutta eikö aloituksessa pointti ollut se, että mies kertoi valheellisen syyn sille, ettei kiinnosta? Henkisesti kypsä ihminen kykenee suoruuteen ja rehellisyyteen.
Miehen olisi siis pitänyt sanoa: ” sori, ei kiinnosta lihavat”? Siitä varmasti pelkkää hyvää olisikin seurannut. Ja olihan se hyvin mahdollista ettei miestä juuri silloin parisuhde kiinnostanut. Oletettavasti tapahtumien välillä on aikaa kulunut jonkin verran (vähintään vuosi), koska ap on paljon painoa tiputtanut.
Tässä ketjussa kulminoituu taas se, että teki mies miten vaan niin aina on väärin, koska nais(t)en mielestä löytyy tapahtumalle joku negatiivinen selitys.
Jos sukupuolet olisi toisinpäin, niin vika olisi silti miehessä joka tietenkin vuosia myöhemmin on viimein senverran aikuistunut taimuutavastaavaapaskaa, että hienolle naiselle viimein kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
No en alkaisi, sanoisin sille että ”ethän sä halunnut parisuhdetta”. Tai sitten se yrittää vaan panna sua?
Ei halunnut SILLOIN parisuhdetta. Elämäntilanne on kerennyt varmasti selkeytyä tuollaisen painonpudotuksen aikana eikä se liity millään tavoin painoon. Voi toki katsoa positiivisemmin naista joka on saanut elämänsä hallintaan. Tuo alkupainohan ei ollut terve pituuteen nähden eli elämänhallintakin oli hukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en alkaisi, sanoisin sille että ”ethän sä halunnut parisuhdetta”. Tai sitten se yrittää vaan panna sua?
Ei halunnut SILLOIN parisuhdetta. Elämäntilanne on kerennyt varmasti selkeytyä tuollaisen painonpudotuksen aikana eikä se liity millään tavoin painoon. Voi toki katsoa positiivisemmin naista joka on saanut elämänsä hallintaan. Tuo alkupainohan ei ollut terve pituuteen nähden eli elämänhallintakin oli hukassa.
Selkeästi ap sai sen kuvan, että kyse ei ollut muusta kuin painosta. Miksi ihmeessä hakeudutaan deittimarkkinoille, jos ei olekaan sopiva aika deittailla? Aika epäuskottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkisesti kypsä ihminen ymmärtää, että muillakin kuin itsellä on oikeus asettaa henkilökohtaista vaatimustasoa. Naisena en haluaisi ylipainoista miestä. Reiluna naisena ymmärrän samat toiveet miessukupuolen puolelta.
Mutta eikö aloituksessa pointti ollut se, että mies kertoi valheellisen syyn sille, ettei kiinnosta? Henkisesti kypsä ihminen kykenee suoruuteen ja rehellisyyteen.
Miehen olisi siis pitänyt sanoa: ” sori, ei kiinnosta lihavat”? Siitä varmasti pelkkää hyvää olisikin seurannut. Ja olihan se hyvin mahdollista ettei miestä juuri silloin parisuhde kiinnostanut. Oletettavasti tapahtumien välillä on aikaa kulunut jonkin verran (vähintään vuosi), koska ap on paljon painoa tiputtanut.
Tässä ketjussa kulminoituu taas se, että teki mies miten vaan niin aina on väärin, koska nais(t)en mielestä löytyy tapahtumalle joku negatiivinen selitys.
Minusta tässä näkyy se, että naisia on monenlaisia. Jotkut arvostavat "valkoisia valheita", toiset haluavat kuulla totuuden. Koskaan ei voi tietää, mitä toinen haluaa.
No jos mua itseäni mies edelleen kiinnostaisi niin miksen alkaisi tapailla ja ottaisi selvää olisiko jutusta enempäänkin? Miksi ihmeessä pitäisi murehtia jotain mistä ei voi olla edes varma ja jotenkin lapsellisesti "kostaa", että nönnönnöö sä et ehkä halunnut mua läskinä joten nytpä hoikempana mä en haluakaan sua vaikka sä tykkäätkin musta ja mäkin tykkään susta..
Mitä ihmeen merkitystä sillä edes on miksi mies ei halunnut aikoinaan seurustella? Ei niitä tunteita voi pakottaakaan. Ethän sä ap voi edes tietää vaikka mies olisikin yhtälailla kiinnostunut nyt sinusta ja seurustelusta kanssasi vaikka olisitkin edelleen ylipainoinen? Aiemmin saattoi ihan oikeasti olla väärä hetki. Ihmisellä kun on tapana kasvaa (henkisesti siis) kun ikää tulee ja aikaa kuluu, joten hyvinkin nyt saattaa olla ihan muut prioriteetit kuin silloin.
Mulla sama pituus, elikkä tiedän myös että Sun pituuden normaalipainon bmi yltää tonne 70 kg. Mikä antaa 12 kilon ylipainon. Jos se on enimmäkseen tisseissä, perseessä ja vyötärö löytyy eikä hirvee römppämaha niin ei Sun paino ole este varmasti normimiehelle.
Itse huomasin kun lihoin 85 kiloseksi 73. sta kilosta. Ei enää samaa huomiota, jotenkin muutuin näkymättömäksi. Eikä enää mielipiteitä pahemmin kuunneltu. Voin itsekin huonosta nyt jälkikäteen miettinyt. Nyt painonpudotus käynnissä kuusi kiloa lähtenyt, ja vartaloa kiinteyttänyt treenaamalla. Tarkotus pudottaa normaalipainoiseksi. Elikkä vielä joku 10 kiloa. Jo toi kuus kiloa piristänyt ihmeesti. Pidän itse normaalipainoisista miehistä. Joku vastaavaa ylipainon mikä itselläni oli on mielestäni turnoff, miksi ei miehenkin mielestä saattaisi ja saisi olla?
En minäkään lihavaa miestä itselleni huolisi. Kuvottaa ajatuskin. Juttuhan on toinen jos mies on pudottanut painonsa normaaleihin mittoihin. Ainoa mikä kysymyksessäsi on outoa on se että pelkän painon ympärillä tuntuu pyörivän. Kai ne mutkin asiat merkkaavat? Itse en siitä syystä lihavaa huolisi että se kertoisi siitä että me emme ole sopivia toisillemme koska arvot ja elämäntavat ovat liian erilaiset. Sulla paino näyttää olevan kytköksissä vain ulkonäköön. Liittyyhän siihen myös seksuaalinen puoli, toisen kokeminen viehättäväksi ulkoiseksi, urheilullisuus, oman ulkoisen olemuksen merkitys itselle, harrastukset, ruokavalio ja sen tuoma terveysaspekti ja niin paljon muutakin.. kertoo siis siitä että lihava mies ei pidä samoja asoita niin tärkeänä kuin esimerkiksi minä ja siitä syystä minä en ottaisi lihavaa miestä itselleni.. toki jos mies kasvaa muutenkin ihmisenä (eli muutain kuin vain laihtuu) voisin kokea hänet kenties painon putoamisen jälkeen viehättäväksi. t. nainen
Ainainen narina siitä että lihava ei kelpaa..no ei elpaa jos toisen mielestä et näytä viehättävälle. Piste. En voi ymmärtää näitä ruikuttavia avauksia omasta painosta ja siitä ettei kelpaa!!! Etsi sellainen jolle kelpaat!
Vierailija kirjoitti:
Ottaisiko ap itse läskin miehen? Tai muut ketjun naiset?
no en todellakaan ottaisi lihavaa miestä t.nainen
Minä olen juuri noilla mitoilla. Ei ksi siinä mitään, jos en sovi muottiin. Ei kaikista voi tykätä. Joku tykkää tummasta ja toinen vaaleasta. Toinen kelpuuttaa lihavamman. Ei painoa tiputeta yhtäkkiä 20 kg.
On minut dumpattu hulluuden takia ja pihtaamisen takia. Joten ylipaino menee samaan sarjaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen laihtunut todella paljon. Olin liikalihavana näkymätön ja sukupuoleton miehille.
Laihdutin liikakilot pois ja aloin urheilla säännöllisesti, kasvatin pitkät hiukset, pukeuduin eri tavalla, naisellisesti.
Miehet katselevat ja kysyntää on.
Minusta ihan ymmärrettävää. Aluksi se huomio tuntui oudolta, kun esim bussipysäkillä mies flirttaili tai metrossa mies vilkaisee kahteen kertaan jne.
Ymmärrettävää...itse en vaan pystyisi olemaan miehen kanssa, joka ei hyväksy minua lihavana. Tuskin hyväksyisi sitten jos lihoisin uudestaan.
no älä sitten liho :D
Jos mä edelleen tykkäisin miehestä niin käyttäisin häntä kaikin tavoin hyväkseni. Sitten jos löytyisi parempi niin vaihtaisin siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkisesti kypsä ihminen ymmärtää, että muillakin kuin itsellä on oikeus asettaa henkilökohtaista vaatimustasoa. Naisena en haluaisi ylipainoista miestä. Reiluna naisena ymmärrän samat toiveet miessukupuolen puolelta.
Mutta eikö aloituksessa pointti ollut se, että mies kertoi valheellisen syyn sille, ettei kiinnosta? Henkisesti kypsä ihminen kykenee suoruuteen ja rehellisyyteen.
Miehen olisi siis pitänyt sanoa: ” sori, ei kiinnosta lihavat”? Siitä varmasti pelkkää hyvää olisikin seurannut. Ja olihan se hyvin mahdollista ettei miestä juuri silloin parisuhde kiinnostanut. Oletettavasti tapahtumien välillä on aikaa kulunut jonkin verran (vähintään vuosi), koska ap on paljon painoa tiputtanut.
Tässä ketjussa kulminoituu taas se, että teki mies miten vaan niin aina on väärin, koska nais(t)en mielestä löytyy tapahtumalle joku negatiivinen selitys.
höpö höpö. Kyllä täältä löytyy varsin kattavasti erilailla ajattelevia naisia. Ei kaikille meille naisillekkaan lihava mies kelpaa :D
sulla tuntuu olevan vaan omassa päässä joku ihme - voi meitä miesparkoja kun kaikki naiset on ilkeitä meille -päähänpinttymä..mene hoitoon hoidattamaan toi uhriutuva asenteeesi kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en alkaisi, sanoisin sille että ”ethän sä halunnut parisuhdetta”. Tai sitten se yrittää vaan panna sua?
Ei halunnut SILLOIN parisuhdetta. Elämäntilanne on kerennyt varmasti selkeytyä tuollaisen painonpudotuksen aikana eikä se liity millään tavoin painoon. Voi toki katsoa positiivisemmin naista joka on saanut elämänsä hallintaan. Tuo alkupainohan ei ollut terve pituuteen nähden eli elämänhallintakin oli hukassa.
Selkeästi ap sai sen kuvan, että kyse ei ollut muusta kuin painosta. Miksi ihmeessä hakeudutaan deittimarkkinoille, jos ei olekaan sopiva aika deittailla? Aika epäuskottavaa.
Siis mille ihmeen deittimarkkinoille tuokaan mies nyt oli työntynyt väkisin? Voihan sitä tavata ihan vaan arjessa jonkun kivan ihmisen, jonka kanssa näkee kerran kaksi kaverina vaikka ei millään muotoa olisi parisuhdetta hakemassakaan. Toisaalta jossain tinderissä olisi melko hiljaista jos kaikkien pitäisi olla deittimarkkinoilla ainoastaan silloin kun ovat vakavaa parisuhdetta hakemassa.,
Jotenkin melkein epäilisin, että ap on saanut tuon käsityksen ainoastaan siksi ettei itse pitänyt itseään pulskempana parisuhdekelpoisena eikä ollut itseensä tyytyväinen. Nyt sitten hoikistuneena onkin kuin miltei eri ihminen kun on tyytyväinen itseensä ja sinut kroppansa kanssa. Terve itsevarmuus on turn on.
Vierailija kirjoitti:
Ainainen narina siitä että lihava ei kelpaa..no ei elpaa jos toisen mielestä et näytä viehättävälle. Piste. En voi ymmärtää näitä ruikuttavia avauksia omasta painosta ja siitä ettei kelpaa!!! Etsi sellainen jolle kelpaat!
No mutku nythän sillä on jo sellainen mies kelle kelpaa, mutta sepäs ei nyt kelpaakaan kun sille ei kelvannut entinen lihava ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkisesti kypsä ihminen ymmärtää, että muillakin kuin itsellä on oikeus asettaa henkilökohtaista vaatimustasoa. Naisena en haluaisi ylipainoista miestä. Reiluna naisena ymmärrän samat toiveet miessukupuolen puolelta.
Mutta eikö aloituksessa pointti ollut se, että mies kertoi valheellisen syyn sille, ettei kiinnosta? Henkisesti kypsä ihminen kykenee suoruuteen ja rehellisyyteen.
Miehen olisi siis pitänyt sanoa: ” sori, ei kiinnosta lihavat”? Siitä varmasti pelkkää hyvää olisikin seurannut. Ja olihan se hyvin mahdollista ettei miestä juuri silloin parisuhde kiinnostanut. Oletettavasti tapahtumien välillä on aikaa kulunut jonkin verran (vähintään vuosi), koska ap on paljon painoa tiputtanut.
Tässä ketjussa kulminoituu taas se, että teki mies miten vaan niin aina on väärin, koska nais(t)en mielestä löytyy tapahtumalle joku negatiivinen selitys.
Johtuisko ihan vaan siitä kokemuksesta, että miehet harvemmin osaa olla rehellisiä ja ystävällisiä naiselle? Että liian monelle miehelle on ihan mahdoton ajatus kohdella naista kuin tasavertaista ihmistä ja nainen nähdään yleensä pelkkänä plluna?
Ja jos tämä yleistäminen vtuttaa, niin silloin kannattaa osoittaa syyttävä sormi ihan sinne muiden miesten suuntaan. Jep, just niiden laatikkopäisten kirurgien joiden alla olevaa maatakin te miehet tunnutte kateellisina palvovan.
Keksit nyt itse ne 20 liikakiloa .