Onko se SOKERIRASITUS niin kauhea kuin sanotaan?

Litku maistui musta vähän väljähtäneltä light coca caolalta, eli ei ollut karmeeta.



verikokeet on mulle se vaikea paikka, niiden aikana heikotti.

raskauksia, synnytyksiä ja vauvoja on runsaasti. Mutta onko sitten niin, että nämä äänekkäimmät kokemuksiensa kertojat ovat sitten niitä negatiivisesti kaikkeen asennoituvia " maailmanlopun ennustajia" , joille kaikki on aina niin kauhean hankalaa ja vaikeaa...

siis suurimman osan jättää vastaamatta tähän?



Tottakai toivotaan, että ap saa sitä paremmanmakuista litkua eikä koe paastoa heikottavana ja pääsee sujuvasti kesäpäivän viettoon heti testin jälkeen, mutta miksi on tuomittavaa kertoa omista kokemuksista, jotka ei ehkä olekaan ihan niin kivoja? Kukaan ei mielestäni ole mitenkään pelotellut, kertonut vain, että voi tulla heikko olo tai että joillain paikkakunnilla se litku vain yksinkertaisesti on erimakuista kuin toisilla.

Vierailija:

raskauksia, synnytyksiä ja vauvoja on runsaasti. Mutta onko sitten niin, että nämä äänekkäimmät kokemuksiensa kertojat ovat sitten niitä negatiivisesti kaikkeen asennoituvia " maailmanlopun ennustajia" , joille kaikki on aina niin kauhean hankalaa ja vaikeaa...

En pystynyt syömään mitään makeaa tai sokeripitoista kuukauteen jäi kyllä sellaiset traumat...

Pelkäsin kamalasti sokerirasitukseen menoa, kun olin lukenu kauhujuttuja miten litku on pahaa ja tulee huono olo. Menin kuitenkin. Viikolla 26 tehtiin. Ensin otettiin verikoe, sitten hoitaja haki jääkaapista pienen limsapullon (0,33l) kokoisen pullon ja antoi kertakäyttömukin käteen - 5 min aikaa juoda pullo tyhjäksi. Eka kulaus - ajattelin, että ei tuu mitään - mutta kulaus kulaukselta se meni alas. Pullon kyljestä luin tekstejä, se on siis tavallista energiajuomaa, colan makuista, ei mitään erikoista. Mitä enemmän join, sitä paremmalta se alkoi maistua. Siinä vaiheessa oli jo vähän nälkäkin ja olo alkoi parantua, kun sai energiaa ja verensokerin nousemaan. Toinen mukillinen meni alas jo helposti. Sitten odotustilaan lukemaan kirjaa, tunnin kuluttua verikoe, kahden tunnin kuluttua toinen ja sitten kotiin. Mulla oli hyvä olo ihan koko ajan.

Joten koko homma voi mennä ihan hyvinkin, et voi tietää etukäteen, miten oma kehosi reagoi.



Veriarvoissa paastoarvo oli yhden pykälän liian korkea, 4,9. Muut arvot olivat hyvät.

en tuon juomisen takia, vaan sen takia että

1. oli painoindexi justiisa nippa nappa siinä rajalla, raskaus edennyt suorastaan oppikirjamaisesti ilman mitään ongelmia, vauva ei todellakaan iso ja kaikki hyvin.

2. minusta on julmaa ilman selviä perusteita laittaa raskaana oleva nainen, jolla muutenkin koko ajan nälkä, paastoamaan puoli vuorokautta.

minä normaalipainoinen, silloin himoliikkuja, kärähdin ensin virtsassa sokeria, sain passituksen sokerirasitukseen, arvot huimat, sairaalaan vuorokausikäyrälle, neuvoivat että syö näin, sanoin että syön terveellisesti - en usko että ruokavalio auttaa. Sairaalan ruokavaliolla sokeriarvot vielä korkeemmat kuin kotona. Insuliinihoito muutamaksi viikoksi. Terve vauva.



Mikä oli pahinta, se etten ollut osannut ajatella että tämä voi sattua minulle.

Noh, kerron oman kokemukseni. Musta ei ollut paha juttu paastota, sokerirasitushan oli aamulla, eikä illalla muutenkaan tarvitse syödä. Litku maistui sokerilta, luulenpa, että se on sitä ihan samaa sokeriliuosta useimmilla, jotkut vaan kuvittelevat sen maistuvan jollekin muulle kuin sokerille. Eihän pelkkä sokeri nyt mitään herkkua ole välttämättä. Mulle ei tullut huono olo, eikä mulla ole mitään neulakammoakaan. Oli ihan kiva makoilla pari tuntia lueskelemassa lehtiä - se on harvinaista herkkua pienen lapsen äidille.



Eli itselläni ainakin oli kauhu kaukana tuosta kokemuksesta, mutta kai tämäkin on yksilöllistä, kuten kaikki muu.

Testi tehtiin siis Helsingissä, ja siellä ohjattiin heti pitkälleen vuodepaikalle. Ihmettelin henkilökunnalle miksi litkussa oli päivää aikaisempi päivämäärä kuin testipäivä, sanoivat, että se on tehty silloin ja laitettu kylmään. Jos juoma on lämmintä johtuu se kuulemma siitä, jos ovat joskus unohtaneet laittaa sen kylmään. Näin siis Helsingin Töölössä.

Vierailija:

ensin verta, sitten mukillinen litkua ja tunnin odottelu ja taas verta, litku tunti odottelua , verta ja kotiin.

10

ja välillä otetaan verikokeita. Ei sinun elimistöä muu rasita kuin se sokeri ja tylsä odottelu.

Itsekin olen juossut siellä monta kertaa, koska aina on pissassa sokeria, vaikkei veressä olekaan. Munuaiskynnys on niin matala aina loppupuolella raskautta...



Eli tosiaan vielä edellisessä raskaudessa oli sitä sinänsä harmitonta sokerilitkua, ihan ok sekin. Nyt ovat vaihtaneet siihen puolen litran pulloon kokiksen tyyppistä. SAmannäköistä ja aika paljon makuistakin, helposti sen juo, vaikka ainakin täällä päin on aina ollut lämmintä...



Ja sitten tosiaan 3 kertaa tunnin välein ne putket verta käsivarresta ja välissä istutaan ja lueskellaan lehtiä tai miten nyt saa parhaiten rauhassa ajan kulumaan. Kutoakaan ei saa, ettei kulu liikaa energiaa, sanottiin meillä päin...



ELi helppo homma, mutta aikaa ottaa. Se paasto-osuus on ihan helppo, jos rasitusaika aamulla, ja täällä eivät aikoja myöhemmäksi edes anna.

Alkoholin tarkoitus on hämätä maksaa, ettei se pilkkoisi litkun sisältämää sokeria niin nopeasti.



YTHS siis tarjosi yöpaaston jälkeen aamudrinkin!

Huvitti se sokeriRASITUS, miten väärän kuvan se antoi silloin kun perustin tämän otsikon. Luulin suurinpiirtein, että joudun juoksemaan jollain juoksumatolla testin ajan, kun kuitenkin olin vuodelevossa. ;D

95 ja 03. Molemmat kerrat olivat suh helppoja. Paastoa 10 tuntia. Verikoe ja sitten ruskea olut pullollinen makeaa litkua. Ja sitten himaan tunniksi. Taas verikokeeseen ja kotiin taas. Ja sitten viimeiseen verikokeeseen. Helppoa. Ei tullut paha olo.

Ehdottomasti ei saanut syödä mitään tuon rasituskokeen aikana. Jos noiden verikokeiden aikana syö jotain, niin se vääristää tuloksia. Verensokeri nousee ja siinä voit kärähtää seurantalistalle. Joudut juoksemaan testeissä usemmmin.

En suosittele tuota syömistä.

makeahkoa litkua. Sain ajan heti aamu seitsemäksi, niin ei paastoaminen ollut mitenkään ylivoimaista (klo 22-07). Nyt oon laihduttanut sen verran, että jos uusi raskaus tulee, niin ainakaan ylipainon takia ei tarvitse mennä rasitukseen, mut jos muusta syystä pitää niin mielellään menen. Lapsen ja äidin parhaaksi.

pääsi tyhjäksi, muulloinkin. Mutta suurimmalla osallahan tällaista ei ole, joten ei heille paastoaminen mikään ongelma varmaan ollutkaan. Mutta mulle sattui olemaan, en sano siis pelotellakseni vaan totean vaan asian tilan.



Ja rasituskokeeseenkin taisin joutua juuri tuon pahoinvoinnin takia: tulin kiireessä töistä neuvolaan, matkalla ostin pillimehun ja suklaapatukan, ettei tulisi nälkäinen ja pahoinvoiva olo, kun syödä en ehtinyt. Ja virtsassa oli sitten sokeria, ilmeisesti johtui tuosta sokerisesta välipalastani.

Meillä se maistui tosiaan vähän cokikselta ja sellaiselta sitruunajuomalta. Ei siellä mitään ihme rasituksia ole. Otetaan verikoe, juodaan litku, otetaan tunnin päästä verikoe ja sitten taas tunnin päästä. Puuduttavan tylsää istua labrassa (kirja mukaan!). Minnekään ei saa odotushuoneesta poistua, vessassa sai käydä, mut jos esim. polttaa niin ei saa käydä tupakalla (onneks en polta) eikä juoda vettä tms. syömisestä puhumattakaan vaikka siinä vaiheessa on jo kovin nälkä. Eka kerralla mulla tuli reilun tunnin päästä aikamoinen päänsärky, toisella kerralla ei mitään ongelmaa. Mutta labrasta suoraan syömään!

Nyt se on tehty. Juoma oli ihanan kylmää, kun oli niin kuuma päiväkin. Se oli nopeasti juotu kerralla, ja oli enemmän hyvää kuin pahaa. Mitään pahoinvointeja ei tullut, homma meni jouheasti, ja ihan kuin mitään testiä ei olisi koskaan tehtykään. Eli positiivinen kokemus. Tuloksetkin sain jo, kaikki kunnossa.



Ap