Asumisjärjestelyt suhteessa
Toivoisin mielipiteitä... Olemme seurustelleet mieheni kanssa niin että asuimme erillämme. Tulin raskaaksi, ja muutimme yhteen juuri ennen synnytystä töiden vuoksi (kummatkin olimme asuinpaikkakunnillamme töissä). Muutin miehen luo, mutta silti minulla on oma talo, koska sitä ei ole saatu myytyä.
Oma taloni on omakotitalo, jossa riittää välillä hommaa vaikka siellä ei asuttaisi. Miehen lapsi on omalla paikkakunnallaan koulussa, ja minun lapseni meidän vanhalla paikkakunnalla hoidossa (oppimisvaikeuksia, joten suositeltiin ettei otettaisi pois hoidosta ennen koulun alkua, lisäksi saa ylimääräistä opetusta jotta pysyisi muiden tasolla), uusi kunta ei ole vielä onnistunut järjestämään lapselleni edes hoitoa, jonotamme, eikä tule saamaan vastaavaa opetusta siellä.
Nyt mieheni kiukuttelee oleskelustani vanhalla asunnolla. Hänen on vaikea hyväksyä sitä että olen siellä päivittäin hänen ollessaan töissä, samalla kun kyydin lastani niin jään pariksi tunniksi tekemään jotain kun en edes jaksa ajaa eestaas. Kotona olen taas ennenkuin hän palaa. Hänen mielestään tämä kuitenkin kertoo siitä että muka haluan palata asunnolleni enkä asua hänen kanssaan.
Tätä kiukuttelua on jo jatkunut tovin. Alkaa vaikuttaa minuun niin että mietin olisiko se sittenkin hyvä idea; uusi kunta ei pysty huomioida lastani kuten vanha, työmatka olisi lyhyempi, taloni on jopa isompi.
Meitä on tällä hetkellä 5 mieheni asunnossa, mietin jo ennen muuttoa että miten me edes sinne mahdutaan. Mieheni luona on 100 neliötä, mutta siinä on mukana kaiken maailman varasto- ja turhaa käytävätilaa, joten käytännössä asuinkäytössä on ehkä 70 neliötä, ja pohja sellainen että tilat on todella epäkäytännölliset. Minun luonani olisi asuintilaa 120 neliötä ja lapsille omat huoneet. Myös miehen työmatka lyhenisi. Miehelle tämä ei kuitenkaan käy. Miehelle ei myöskään kävisi kokonaan uusi asunto jos kummatkin luopuisi omistaan. Vain asuminen hänen luonaan.
Itsellä alkaa mennä jo hermot tähän... Mietin josko päättäisin koko parisuhteen koko jutun takia.
Kommentit (28)
En ihan ymmärtänyt. Vauva oli tulossa, ja muutitte yhteen töiden vuoksi, jotka kummallakin on eri paikkakunnilla?
Mutta joo, en lähtisi tuollaisen vastarannankiisken kanssa suhteeseen. Mies kuvittelee että hän sanelee ja sinä joustat. Helpompi olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärtänyt. Vauva oli tulossa, ja muutitte yhteen töiden vuoksi, jotka kummallakin on eri paikkakunnilla?
Mutta joo, en lähtisi tuollaisen vastarannankiisken kanssa suhteeseen. Mies kuvittelee että hän sanelee ja sinä joustat. Helpompi olla yksin.
Vähän väärin muotoiltu... Siis muutimme yhteen vasta vähän ennen synnytystä töiden vuoksi, emme aiemmin.
Ap
Meillä hieman samankaltainen tilanne. Asutaan miehen talossa. Omani vain on sen verran kauempana, että käyn siellä vain viikonloppuisin.
Miestä harmittaa se, että käyn talolla ja hän joutuu joko yksin hoitamaan lastemme silloin tai olemaan erossa lapsesta. Mukaan lähtee ehkä kerran kuussa, koska useammin reisaaaminen on kuulemma uuvuttaa. No niin on minultakin, mutta en halua että oman talon hoito kokonaan jää tämän suhteen ja asumisjärjestelyjemme vuoksi . Yhä enemmän ärsyttää myös se, että hoidan oman talon ja teen puolet kotitöistä yhteisessä kodissamme. Mies hoitaa vain omaa taloaan , pääsee arjessa helpommalla ja silti valittaa.
Varmaan outo aihe monille. Harva ryhtyy suhteeseen noilla reunaehdoilla.
Mitään vikaa ei itsessäsi, onneksi.
Kuka on niin tyhmä, että menee lisääntymään ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole asunut saman katon alla ja kunnolla ? Siis oikeasti ?
Vierailija kirjoitti:
Kuka on niin tyhmä, että menee lisääntymään ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole asunut saman katon alla ja kunnolla ? Siis oikeasti ?
Länsimainen ihminen, joka ottaa kaiken moraalisen keskuksensa kaupallisesta telkkarista? Näin esimerkiksi? Tai päinvastoin epäkaupallisesta vasurisoopasta? Sama asia pohjimmiltaan.
No jaa, aika sekava tilanne. Lapsia siellä ja täällä ja taloja siellä ja täällä. En ymmärrä (monen muun asian lisäksi), että mitä se miestä haittaa jos olet siellä omalla talollasi kun hän on töissä? Miktä hän on vastannut kun olet kysynyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on niin tyhmä, että menee lisääntymään ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole asunut saman katon alla ja kunnolla ? Siis oikeasti ?
Länsimainen ihminen, joka ottaa kaiken moraalisen keskuksensa kaupallisesta telkkarista? Näin esimerkiksi? Tai päinvastoin epäkaupallisesta vasurisoopasta? Sama asia pohjimmiltaan.
Että mitä? Saisiko saman Suomeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka on niin tyhmä, että menee lisääntymään ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole asunut saman katon alla ja kunnolla ? Siis oikeasti ?
Länsimainen ihminen, joka ottaa kaiken moraalisen keskuksensa kaupallisesta telkkarista? Näin esimerkiksi? Tai päinvastoin epäkaupallisesta vasurisoopasta? Sama asia pohjimmiltaan.
Että mitä? Saisiko saman Suomeksi?
Rutista sitä älypuhelinta. Ei ole minun tehtäväni kasvattaa aivoasi ulos pakkausmateriaaleista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärtänyt. Vauva oli tulossa, ja muutitte yhteen töiden vuoksi, jotka kummallakin on eri paikkakunnilla?
Mutta joo, en lähtisi tuollaisen vastarannankiisken kanssa suhteeseen. Mies kuvittelee että hän sanelee ja sinä joustat. Helpompi olla yksin.
Vähän väärin muotoiltu... Siis muutimme yhteen vasta vähän ennen synnytystä töiden vuoksi, emme aiemmin.
Ap
?
Ja kuitenkin molemmista asunnoista voi kulkea milempien töihin. Ja nyt voit joka päivä käydä vanhalla asunnolla lapsesi vuoksi.
Missä se lapsesi on iltaisin?
Entä vauva?
Ei tämän pitäisi siis olla sen vaikeampaa ymmärtää kuin mitä siitä tekee... Nykyaikainen suhde, kummallakin ollut omat asunnot ja lapset omilla paikkakunnillaan (miehen työpaikka kuntansa siinä reunassa kummalla puolen asun, eli aika lähellä). Muutama vuosi seurusteltu, ja ehkäisy petti. En tämmöistä riskiä osannut edes ajatella neljääkymppiä lähestyvänä, koska raskautumisen ilman ehkäisyäkin pitäisi vaikeutua yli 35-vuotiaana. Kävin juttelemassa abortista, mutta en pystynyt siihen, ja yhteistuumin päätettiin lähteä tähän. Osoite meillä on edelleen rekisteröity vanhaan kotiin, jotta hoito-oikeus säilyy kunnalla. Sen siirtämisestä on sovittu kun uusi kunta myöntää paikan.
Olen avoimesti kertonut olleeni vanhalla kämpällä, mies ei kysele tekemisistä mutta välilläkertoilen hommista jos niissä jotain kertomista on. Olen myös useamman kerran maininnut etten jaksa ajaa edestakaisin.
Mies on tosiaan tulkinnut tämän niin että haluan olla vanhassa kodissa. Että haluan touhuta siellä enkä uudessa kodissa. Kun hän on asiasta kiukutellut niin olen sanonut että näin ei ole, mutta jostain syystä nyt on jäänyt levy päälle. Hänen mielestään kämpän myynnin pitäisi olla selvää jo, ja uusi hoitopaikkakin olisi hoitunut jo räyhäämällä ja kiukuttelemalla.
Toisaalta ymmärrän. Minulla on joskus historiassa ollut suhde missä tarkoitus oli asua yhdessä hankitussa kodissa, mutta mies lähti jatkuvasti viikonlopuiksi vanhaan kotiin. Siinä ei ollut mitään epämääräistä, useasti kärtti minua mukaan, mutta suoraan sanottuna minulla ei ollut mielenkiintoa jatkuvasti siellä hengata. Tuo ei ollut talo, eikä siellä ollut mitään velvotteita hoidettavana. Silloin tuli sellainen olo että miehelle yhteinen kotimme oli pelkkä yöpymispaikka viikot. Nyt ei kuitenkaan ole kyse vastaavasta, vanhalla asunnolla olen ollut vain miehen työpäivien aikana, aika ei ole ollut pois mistään.
Nyt riidat päättyy miehen marttyyriseen "mikset lähe vanhalle kämpälle kun haluut kuitenkin". Sen verran väsyttää toi jankutus että pari viimeistä kertaa oon lähteny.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärtänyt. Vauva oli tulossa, ja muutitte yhteen töiden vuoksi, jotka kummallakin on eri paikkakunnilla?
Mutta joo, en lähtisi tuollaisen vastarannankiisken kanssa suhteeseen. Mies kuvittelee että hän sanelee ja sinä joustat. Helpompi olla yksin.
Vähän väärin muotoiltu... Siis muutimme yhteen vasta vähän ennen synnytystä töiden vuoksi, emme aiemmin.
Ap?
Ja kuitenkin molemmista asunnoista voi kulkea milempien töihin. Ja nyt voit joka päivä käydä vanhalla asunnolla lapsesi vuoksi.
Missä se lapsesi on iltaisin?
Entä vauva?
Kaikki siis asumme siellä miehen kodissa, illat ja viikonloput olemme siellä, vain päivisin olen käynyt vanhalla asunnolla. Muutto sovittiin silloin yhdessätuumin näin, en jaksanut raskaana (pahoinvoivana) ajaa montaakymmentä kilsaa suuntaansa ylimääräistä töihin kun näimme miehen kanssa kuitenkin joka vkl
Ja vielä lisäys, vanhat kodit on suhteellisen lähekkäin, matka-aika puoli tuntia. Edestakaisin siis tunti. Ajan tämän kyllä kerran päivässä, mutta välissä uudessa kodissa käyminen tarkoittaa kahta tuntia kun vieminen+hakeminen. Hoitopaikka on siis vanhan kodin vieressä, mutta työpaikkani on useamman kymmenen kilometriä siitä, nimenomaan miehen kämpiltä poispäin. Todella kaukana siis.
Eli halusit muuttaa lapsinesi miehen luokse, näin siis alunperin, syyllä niin merkitystä. Joten ehkä kannattaisi yrittää myydä se oma kämppä pois ja hoitaa se hoitopaikka lapselle siitä uuden kodin läheltä, niin ei tarvitse ajella edes takaisin arkisin.
Miehesi on itsekäs. Puhu hänen kanssaan ja yritä saada ymmärtämään tilanne kannaltasi.
Jätä se sika. Siis ihan oikeasti. Jos noin vaikeaa on että kaikki täytyy tehdä hänen tahtonsa mukaan, eikä missään pysty joustamaan suhteen ja yhteisen edun nimissä, niin varmaan sama kaava toteutuu muillakin elämänalueilla.
t. mies