Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Akateemisten älykkäät keskustelut

Sanan säilä
30.01.2020 |

Palstalla moni (nainen) perustelee akateemisuuden hyötynä, että voi käydä analyyttistä keskustelua kumppaninsa kanssa. En kiellä, etteikö korkea koulutus lisäisi tätä kykyä.

Silti monen akateemisen yleissivistys on valitettavan kapeaa. Tietämys omalla alalla voi olla hyvinkin syvällistä. Se ei kuitenkaan havaintojeni mukaan aina tarkoita, että keskustelu olisi samanlaista monista muista yleisistä keskustelunaiheista, kuten taloudesta, politiikasta, urheilusta tai kulttuurista.

Kysynkin sinulta korkeasti koulutettu: Onko sivistyksesi myös monialaista ja osaatko hahmottaa hyvin syy-seuraus-suhteita esimerkiksi taloudessa ja politiikassa? Pidätkö tätä edes tärkeänä?

Kommentit (119)

Vierailija
101/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

siis piilo, ei piiro

Vierailija
102/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tällä viikolla käynyt keskusteluja tohtorimieheni kanssa Kreikan talouskuurin vaikutuksesta maan demografiaan, ottomaanien perimysjärjestelyistä, napalmista ja sen käytön ongelmista historiallisesti ajatellen, farmakologisista erityispiirteistä liittyen eri maiden lääketieteeseen jne. En ymmärrä parisuhteita, joissa ei keskustella oikeasti kiinnostavista asioista.

En usko sanaakaan paitsi jos sovitte viikkoa aikaisemmin mistä tulette keskustelamaan tai sitten toinen luentoi ja kommentoi väliin vähäisillä tiedoilla.

Miksi kukaan sopisi etukäteen keskustelujen aiheita. Kyllä ne ihan spontaaneja ovat ja noista aiheista puolet aloitti puolisi, ouolet minä.

Niin niin. Aivan juuri.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suora kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tällä viikolla käynyt keskusteluja tohtorimieheni kanssa Kreikan talouskuurin vaikutuksesta maan demografiaan, ottomaanien perimysjärjestelyistä, napalmista ja sen käytön ongelmista historiallisesti ajatellen, farmakologisista erityispiirteistä liittyen eri maiden lääketieteeseen jne. En ymmärrä parisuhteita, joissa ei keskustella oikeasti kiinnostavista asioista.

Miksi tuo miehen tohtorius pitää mainita kun et mainitse omaa koulutustasi? Harvempi määrittää itseään koulutuksen kautta (ja erittäin harva miehen tutkinnon), enemmän ammatti sitä määrittää ja sekin yleensä aika vähän.

Itse olen hämmentyneenä seurannut akateemisten ihmisten keskustelua twitterissä. Monet vähemmän koulutetut ihmiset solvaavat törkeästi ihmisryhmiä, arvoja ja uskontoja, kyllä, mutta eivät nuo kolleegani tunnu juuri korkeammalla tasolla kommentoivan takaisin, tuntuisi naurettavalta jollei olisi niin surullista. Eikö yhteiskunnassa kyetä keskustelemaan kompleksista asioista kuin mustavalkoisesti kärjistäen, ratkaisujen sijaan toisten argumenteista virheitä etsien.

Aloituksessa otettiin heti kantaa puolisotoiveisiin. Itselleni akateemisuus on puolisossa tärkeää. En kuitenkaan ole kiinnostunut pelkästään oman alansa hallitsevasta akateemisesta, vaan laajemmin sivistyneestä renessassi-ihmisestä. Oma koulutukseni on tuplamaisterin.

Miten tuplamaisterius on hyödyntänyt parisuhdettasi?

Erittäin paljon etenkin puheenaihe tasolla. Ei kannata väheksyä tutkintojen vaikutuksia myös henkiseen jaksamiseeni perhe-elämässä tai kykyyni tienata rahaa.

No historia (eikä kyllä valtio-oppikaan) ei tilastojen valossa todellakaan ole ala jota kannattaa mainostaa suuripalkkaiseen työhön vievänä, todennäköisesti kykysi tienata rahaa olisi huomattavasti parempi AMK insinööritutkinnolla. Lukion ope taitaa olla uran huippu?

Et taida olla itse minkään sortin kouluja käynyt? Huomaa heti, miten et pysy keskustelussa tippaakaan kärryillä ja siksi alat puhua aiheen vierestä.

Luehan otsikko uusiksi.

Huvittunut sivusta

Tohtori ja dosentti alallani, huvittaa vain tuo tuplamaisteri joka pätee miehensä tohtorintutkinnolla ja itse ylpeili palkallaan ("tuo hyvän palkan") - siitä tuo heitto. 

Ne laajiten sivistyneet ihmiset joihin olen ulkomailla tutustuneet ovat olleet miellyttäviä, kiinnostuneet kaikesta, ja oman tietämyksenä esittelyn sijaan olleet valmiimpia kysymään. Muistan lämmöllä yhtä alani teoreetikkogurua joka käyttäytyi vaatimattomasti ja kyseli aidosti kiinnostuneena itseään mietityttäneitä asioita minulta, empiirikolta. Minusta sivistykseen kuuluu jonkinlainen nöyryys (joka on tosiasioiden tunnustamista ja oman tietämyksen rajojen tajua), sitä täällä palstalle ei näiden innokkaimpien "akateemisesti sivistyneiden" kirjoituksissa näy, pikemminkin läpi kuultaa besserwisseriys.

Vierailija
104/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suora kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tällä viikolla käynyt keskusteluja tohtorimieheni kanssa Kreikan talouskuurin vaikutuksesta maan demografiaan, ottomaanien perimysjärjestelyistä, napalmista ja sen käytön ongelmista historiallisesti ajatellen, farmakologisista erityispiirteistä liittyen eri maiden lääketieteeseen jne. En ymmärrä parisuhteita, joissa ei keskustella oikeasti kiinnostavista asioista.

Miksi tuo miehen tohtorius pitää mainita kun et mainitse omaa koulutustasi? Harvempi määrittää itseään koulutuksen kautta (ja erittäin harva miehen tutkinnon), enemmän ammatti sitä määrittää ja sekin yleensä aika vähän.

Itse olen hämmentyneenä seurannut akateemisten ihmisten keskustelua twitterissä. Monet vähemmän koulutetut ihmiset solvaavat törkeästi ihmisryhmiä, arvoja ja uskontoja, kyllä, mutta eivät nuo kolleegani tunnu juuri korkeammalla tasolla kommentoivan takaisin, tuntuisi naurettavalta jollei olisi niin surullista. Eikö yhteiskunnassa kyetä keskustelemaan kompleksista asioista kuin mustavalkoisesti kärjistäen, ratkaisujen sijaan toisten argumenteista virheitä etsien.

Aloituksessa otettiin heti kantaa puolisotoiveisiin. Itselleni akateemisuus on puolisossa tärkeää. En kuitenkaan ole kiinnostunut pelkästään oman alansa hallitsevasta akateemisesta, vaan laajemmin sivistyneestä renessassi-ihmisestä. Oma koulutukseni on tuplamaisterin.

Miten tuplamaisterius on hyödyntänyt parisuhdettasi?

Erittäin paljon etenkin puheenaihe tasolla. Ei kannata väheksyä tutkintojen vaikutuksia myös henkiseen jaksamiseeni perhe-elämässä tai kykyyni tienata rahaa.

No historia (eikä kyllä valtio-oppikaan) ei tilastojen valossa todellakaan ole ala jota kannattaa mainostaa suuripalkkaiseen työhön vievänä, todennäköisesti kykysi tienata rahaa olisi huomattavasti parempi AMK insinööritutkinnolla. Lukion ope taitaa olla uran huippu?

Keskustelu koski yleissivistystä ja kykyä keskustella laaja-alaisesti elämän ja maailman eri sfääreistä. Taloustiede itsessään on mielenkiintoinen keskustelun aihe, mutta se miten paljon itse tai toinen tienaa on keskustelunaiheena lähinnä moukkamainen.

Kun kerran kyseenalaistamiseen taipuvainen akateeminen pääsi vauhtiin niin kysyisin vielä miksi tienaamisesta keskustelu anonyymisti olisi moukkamaista? Tämän keskustelun aihe on akateemisten yleissivistys eli sikäli ohis, mutta ihmettenpä vaan. Suomessahan raha-asiat ovat jonkinlainen tabu ja koenkin erittäin vapauttavana kun lähipiirissäni on pari ihmistä joiden kanssa voi puhua rahasta vapaasti. Minusta palkkojen vertailu voi olla rakentavaa ja tärkeääkin yhteiskunnallisesti -esimerkkinä optiot ja tulospalkkiot.

Mikään ei tapa haluja käydä sivistynyttä keskustelua enemmän kuin joku tollukka alkaa puhumaan tienaamisista ja yleensä on aina joku putkimies, joka tienaa kolme kertaa enemmän kuin filosofian tohtori. Entä sitten? Voi olla vaikka karvaisempikin, mutta se ei silti tuo mielenkiintoa sanomisiin, jos keskustelu koski vaikka yhdysvaltain terveydenhuoltoreformia.

Vierailija
105/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole huomannut minkäänlaista korrelaatiota koulutustaustan ja keskustelun syvällisyyden kanssa. Olen kokeillut kaikki maamme koulutusasteet.

Vierailija
106/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suora kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tällä viikolla käynyt keskusteluja tohtorimieheni kanssa Kreikan talouskuurin vaikutuksesta maan demografiaan, ottomaanien perimysjärjestelyistä, napalmista ja sen käytön ongelmista historiallisesti ajatellen, farmakologisista erityispiirteistä liittyen eri maiden lääketieteeseen jne. En ymmärrä parisuhteita, joissa ei keskustella oikeasti kiinnostavista asioista.

Miksi tuo miehen tohtorius pitää mainita kun et mainitse omaa koulutustasi? Harvempi määrittää itseään koulutuksen kautta (ja erittäin harva miehen tutkinnon), enemmän ammatti sitä määrittää ja sekin yleensä aika vähän.

Itse olen hämmentyneenä seurannut akateemisten ihmisten keskustelua twitterissä. Monet vähemmän koulutetut ihmiset solvaavat törkeästi ihmisryhmiä, arvoja ja uskontoja, kyllä, mutta eivät nuo kolleegani tunnu juuri korkeammalla tasolla kommentoivan takaisin, tuntuisi naurettavalta jollei olisi niin surullista. Eikö yhteiskunnassa kyetä keskustelemaan kompleksista asioista kuin mustavalkoisesti kärjistäen, ratkaisujen sijaan toisten argumenteista virheitä etsien.

Aloituksessa otettiin heti kantaa puolisotoiveisiin. Itselleni akateemisuus on puolisossa tärkeää. En kuitenkaan ole kiinnostunut pelkästään oman alansa hallitsevasta akateemisesta, vaan laajemmin sivistyneestä renessassi-ihmisestä. Oma koulutukseni on tuplamaisterin.

Miten tuplamaisterius on hyödyntänyt parisuhdettasi?

Erittäin paljon etenkin puheenaihe tasolla. Ei kannata väheksyä tutkintojen vaikutuksia myös henkiseen jaksamiseeni perhe-elämässä tai kykyyni tienata rahaa.

No historia (eikä kyllä valtio-oppikaan) ei tilastojen valossa todellakaan ole ala jota kannattaa mainostaa suuripalkkaiseen työhön vievänä, todennäköisesti kykysi tienata rahaa olisi huomattavasti parempi AMK insinööritutkinnolla. Lukion ope taitaa olla uran huippu?

Keskustelu koski yleissivistystä ja kykyä keskustella laaja-alaisesti elämän ja maailman eri sfääreistä. Taloustiede itsessään on mielenkiintoinen keskustelun aihe, mutta se miten paljon itse tai toinen tienaa on keskustelunaiheena lähinnä moukkamainen.

Kun kerran kyseenalaistamiseen taipuvainen akateeminen pääsi vauhtiin niin kysyisin vielä miksi tienaamisesta keskustelu anonyymisti olisi moukkamaista? Tämän keskustelun aihe on akateemisten yleissivistys eli sikäli ohis, mutta ihmettenpä vaan. Suomessahan raha-asiat ovat jonkinlainen tabu ja koenkin erittäin vapauttavana kun lähipiirissäni on pari ihmistä joiden kanssa voi puhua rahasta vapaasti. Minusta palkkojen vertailu voi olla rakentavaa ja tärkeääkin yhteiskunnallisesti -esimerkkinä optiot ja tulospalkkiot.

Mikään ei tapa haluja käydä sivistynyttä keskustelua enemmän kuin joku tollukka alkaa puhumaan tienaamisista ja yleensä on aina joku putkimies, joka tienaa kolme kertaa enemmän kuin filosofian tohtori. Entä sitten? Voi olla vaikka karvaisempikin, mutta se ei silti tuo mielenkiintoa sanomisiin, jos keskustelu koski vaikka yhdysvaltain terveydenhuoltoreformia.

Sotkeudun keskusteluunne ohiksena. Palkasta ja rahasta puhuminen tai vaikeneminen on kulttuurisidonnainen juttu. Euroopassa se koetaan sivistymättömänä, USAssa raha ei ole tabu, siitä puhutaan yliopistolla ja kulttuuripiireissä avoimesti. Hämäännyttää kun ensimmäiset kerrat tuohon törmää, mutta tosiaan erilainen kulttuuri samanlaisen sivistystason omaavilla ihmisillä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suora kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tällä viikolla käynyt keskusteluja tohtorimieheni kanssa Kreikan talouskuurin vaikutuksesta maan demografiaan, ottomaanien perimysjärjestelyistä, napalmista ja sen käytön ongelmista historiallisesti ajatellen, farmakologisista erityispiirteistä liittyen eri maiden lääketieteeseen jne. En ymmärrä parisuhteita, joissa ei keskustella oikeasti kiinnostavista asioista.

Miksi tuo miehen tohtorius pitää mainita kun et mainitse omaa koulutustasi? Harvempi määrittää itseään koulutuksen kautta (ja erittäin harva miehen tutkinnon), enemmän ammatti sitä määrittää ja sekin yleensä aika vähän.

Itse olen hämmentyneenä seurannut akateemisten ihmisten keskustelua twitterissä. Monet vähemmän koulutetut ihmiset solvaavat törkeästi ihmisryhmiä, arvoja ja uskontoja, kyllä, mutta eivät nuo kolleegani tunnu juuri korkeammalla tasolla kommentoivan takaisin, tuntuisi naurettavalta jollei olisi niin surullista. Eikö yhteiskunnassa kyetä keskustelemaan kompleksista asioista kuin mustavalkoisesti kärjistäen, ratkaisujen sijaan toisten argumenteista virheitä etsien.

Aloituksessa otettiin heti kantaa puolisotoiveisiin. Itselleni akateemisuus on puolisossa tärkeää. En kuitenkaan ole kiinnostunut pelkästään oman alansa hallitsevasta akateemisesta, vaan laajemmin sivistyneestä renessassi-ihmisestä. Oma koulutukseni on tuplamaisterin.

Miten tuplamaisterius on hyödyntänyt parisuhdettasi?

Erittäin paljon etenkin puheenaihe tasolla. Ei kannata väheksyä tutkintojen vaikutuksia myös henkiseen jaksamiseeni perhe-elämässä tai kykyyni tienata rahaa.

No historia (eikä kyllä valtio-oppikaan) ei tilastojen valossa todellakaan ole ala jota kannattaa mainostaa suuripalkkaiseen työhön vievänä, todennäköisesti kykysi tienata rahaa olisi huomattavasti parempi AMK insinööritutkinnolla. Lukion ope taitaa olla uran huippu?

Keskustelu koski yleissivistystä ja kykyä keskustella laaja-alaisesti elämän ja maailman eri sfääreistä. Taloustiede itsessään on mielenkiintoinen keskustelun aihe, mutta se miten paljon itse tai toinen tienaa on keskustelunaiheena lähinnä moukkamainen.

Kun kerran kyseenalaistamiseen taipuvainen akateeminen pääsi vauhtiin niin kysyisin vielä miksi tienaamisesta keskustelu anonyymisti olisi moukkamaista? Tämän keskustelun aihe on akateemisten yleissivistys eli sikäli ohis, mutta ihmettenpä vaan. Suomessahan raha-asiat ovat jonkinlainen tabu ja koenkin erittäin vapauttavana kun lähipiirissäni on pari ihmistä joiden kanssa voi puhua rahasta vapaasti. Minusta palkkojen vertailu voi olla rakentavaa ja tärkeääkin yhteiskunnallisesti -esimerkkinä optiot ja tulospalkkiot.

Mikään ei tapa haluja käydä sivistynyttä keskustelua enemmän kuin joku tollukka alkaa puhumaan tienaamisista ja yleensä on aina joku putkimies, joka tienaa kolme kertaa enemmän kuin filosofian tohtori. Entä sitten? Voi olla vaikka karvaisempikin, mutta se ei silti tuo mielenkiintoa sanomisiin, jos keskustelu koski vaikka yhdysvaltain terveydenhuoltoreformia.

Tässä toinen ohis. Mielestäsi siis jossain mammankeskiluokkakuplassa kasvatettu yliopistoon pukattu ihminen oikeasti ymmärtää näitä terveydenhuoltorakenteita, koska "no mulla on kaikki mennyt hienosti joten ymmärrän hienosti"? No et ymmärrä. Amerikan terveydenhuoltoprobleema on jotain ihan muuta. Siellä yksi pressa haluaa olla jeesus joka tuo kaikille helposti ihan kaikkea, toinen taas toteaa että no ei voida vaatia yrityksiä hoitamaan ilmaiseksi maksukyvyttömiä asiakkaita.

Ihmiset jotka on jostain köyhyyskurasta taistelleet itsensä elävien kirjoihin ymmärtää nämä asiat. Sen sijaan suurin osa yliopistolallukoista ei ymmärrä, koska he ovat syntyneet mamman ja papan täyshoitolaan ja saaneet kaiken helposti.

Vierailija
108/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen seurustellut sekä akateemisten että ei-akateemisten miesten kanssa. Sanoisin, että erot yksilöissä ovat isommat kuin ero akateemisuudessa. Omassa akateemisessa miehessäni arvostan suuresti sitä, että hän aidosti kuuntelee mitä minulla on sanottavaa ja reagoi siihen. Erimielisyydet ratkotaan keskustelemalla ratkaisukeskeisesti siten, että molemmille jää asiasta ainakin kohtalainen mieli, jos ei hyvä mieli. Molemmat meistä ymmärtävät myös sen, että toisen onnelisuus lisää omaa onnellisuutta, eli toinen kannattaa yrittää pitää onnellisena huomioimalla sittä toista. Keskustelemme myös erilaisista asioista paljon. Tämän viikon aiheita muun muassa ovat olleet: perussuomalaisten puolueohjelman näköalattomuus, vihkisormusten kaiverrukset, kaveripariskunnan avioerokriisi, mitä tänään syötäisiin, lattiavalun kuivumisnopeus, riisin hiilijalanjälki, ay-liikkeen mahtipontiset lausunnot, hälytysjärjestelmän kotiin asentamisen plussat ja miinukset, korona-viruksen aiheuttama epävakaus OMX-listatuissa yhtiöissä jne. Kaikenlaisesta höpötetään, niin kuin varmasti ei-akateemisetkin pariskunnat. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suora kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tällä viikolla käynyt keskusteluja tohtorimieheni kanssa Kreikan talouskuurin vaikutuksesta maan demografiaan, ottomaanien perimysjärjestelyistä, napalmista ja sen käytön ongelmista historiallisesti ajatellen, farmakologisista erityispiirteistä liittyen eri maiden lääketieteeseen jne. En ymmärrä parisuhteita, joissa ei keskustella oikeasti kiinnostavista asioista.

Miksi tuo miehen tohtorius pitää mainita kun et mainitse omaa koulutustasi? Harvempi määrittää itseään koulutuksen kautta (ja erittäin harva miehen tutkinnon), enemmän ammatti sitä määrittää ja sekin yleensä aika vähän.

Itse olen hämmentyneenä seurannut akateemisten ihmisten keskustelua twitterissä. Monet vähemmän koulutetut ihmiset solvaavat törkeästi ihmisryhmiä, arvoja ja uskontoja, kyllä, mutta eivät nuo kolleegani tunnu juuri korkeammalla tasolla kommentoivan takaisin, tuntuisi naurettavalta jollei olisi niin surullista. Eikö yhteiskunnassa kyetä keskustelemaan kompleksista asioista kuin mustavalkoisesti kärjistäen, ratkaisujen sijaan toisten argumenteista virheitä etsien.

Aloituksessa otettiin heti kantaa puolisotoiveisiin. Itselleni akateemisuus on puolisossa tärkeää. En kuitenkaan ole kiinnostunut pelkästään oman alansa hallitsevasta akateemisesta, vaan laajemmin sivistyneestä renessassi-ihmisestä. Oma koulutukseni on tuplamaisterin.

Miten tuplamaisterius on hyödyntänyt parisuhdettasi?

Erittäin paljon etenkin puheenaihe tasolla. Ei kannata väheksyä tutkintojen vaikutuksia myös henkiseen jaksamiseeni perhe-elämässä tai kykyyni tienata rahaa.

No historia (eikä kyllä valtio-oppikaan) ei tilastojen valossa todellakaan ole ala jota kannattaa mainostaa suuripalkkaiseen työhön vievänä, todennäköisesti kykysi tienata rahaa olisi huomattavasti parempi AMK insinööritutkinnolla. Lukion ope taitaa olla uran huippu?

Keskustelu koski yleissivistystä ja kykyä keskustella laaja-alaisesti elämän ja maailman eri sfääreistä. Taloustiede itsessään on mielenkiintoinen keskustelun aihe, mutta se miten paljon itse tai toinen tienaa on keskustelunaiheena lähinnä moukkamainen.

Kun kerran kyseenalaistamiseen taipuvainen akateeminen pääsi vauhtiin niin kysyisin vielä miksi tienaamisesta keskustelu anonyymisti olisi moukkamaista? Tämän keskustelun aihe on akateemisten yleissivistys eli sikäli ohis, mutta ihmettenpä vaan. Suomessahan raha-asiat ovat jonkinlainen tabu ja koenkin erittäin vapauttavana kun lähipiirissäni on pari ihmistä joiden kanssa voi puhua rahasta vapaasti. Minusta palkkojen vertailu voi olla rakentavaa ja tärkeääkin yhteiskunnallisesti -esimerkkinä optiot ja tulospalkkiot.

Mikään ei tapa haluja käydä sivistynyttä keskustelua enemmän kuin joku tollukka alkaa puhumaan tienaamisista ja yleensä on aina joku putkimies, joka tienaa kolme kertaa enemmän kuin filosofian tohtori. Entä sitten? Voi olla vaikka karvaisempikin, mutta se ei silti tuo mielenkiintoa sanomisiin, jos keskustelu koski vaikka yhdysvaltain terveydenhuoltoreformia.

Tässä toinen ohis. Mielestäsi siis jossain mammankeskiluokkakuplassa kasvatettu yliopistoon pukattu ihminen oikeasti ymmärtää näitä terveydenhuoltorakenteita, koska "no mulla on kaikki mennyt hienosti joten ymmärrän hienosti"? No et ymmärrä. Amerikan terveydenhuoltoprobleema on jotain ihan muuta. Siellä yksi pressa haluaa olla jeesus joka tuo kaikille helposti ihan kaikkea, toinen taas toteaa että no ei voida vaatia yrityksiä hoitamaan ilmaiseksi maksukyvyttömiä asiakkaita.

Ihmiset jotka on jostain köyhyyskurasta taistelleet itsensä elävien kirjoihin ymmärtää nämä asiat. Sen sijaan suurin osa yliopistolallukoista ei ymmärrä, koska he ovat syntyneet mamman ja papan täyshoitolaan ja saaneet kaiken helposti.

Oletko laajemminkin tutustunut yhdysvaltalaiseen todellisuuteen?

Vierailija
110/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suora kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tällä viikolla käynyt keskusteluja tohtorimieheni kanssa Kreikan talouskuurin vaikutuksesta maan demografiaan, ottomaanien perimysjärjestelyistä, napalmista ja sen käytön ongelmista historiallisesti ajatellen, farmakologisista erityispiirteistä liittyen eri maiden lääketieteeseen jne. En ymmärrä parisuhteita, joissa ei keskustella oikeasti kiinnostavista asioista.

Miksi tuo miehen tohtorius pitää mainita kun et mainitse omaa koulutustasi? Harvempi määrittää itseään koulutuksen kautta (ja erittäin harva miehen tutkinnon), enemmän ammatti sitä määrittää ja sekin yleensä aika vähän.

Itse olen hämmentyneenä seurannut akateemisten ihmisten keskustelua twitterissä. Monet vähemmän koulutetut ihmiset solvaavat törkeästi ihmisryhmiä, arvoja ja uskontoja, kyllä, mutta eivät nuo kolleegani tunnu juuri korkeammalla tasolla kommentoivan takaisin, tuntuisi naurettavalta jollei olisi niin surullista. Eikö yhteiskunnassa kyetä keskustelemaan kompleksista asioista kuin mustavalkoisesti kärjistäen, ratkaisujen sijaan toisten argumenteista virheitä etsien.

Aloituksessa otettiin heti kantaa puolisotoiveisiin. Itselleni akateemisuus on puolisossa tärkeää. En kuitenkaan ole kiinnostunut pelkästään oman alansa hallitsevasta akateemisesta, vaan laajemmin sivistyneestä renessassi-ihmisestä. Oma koulutukseni on tuplamaisterin.

Miten tuplamaisterius on hyödyntänyt parisuhdettasi?

Erittäin paljon etenkin puheenaihe tasolla. Ei kannata väheksyä tutkintojen vaikutuksia myös henkiseen jaksamiseeni perhe-elämässä tai kykyyni tienata rahaa.

No historia (eikä kyllä valtio-oppikaan) ei tilastojen valossa todellakaan ole ala jota kannattaa mainostaa suuripalkkaiseen työhön vievänä, todennäköisesti kykysi tienata rahaa olisi huomattavasti parempi AMK insinööritutkinnolla. Lukion ope taitaa olla uran huippu?

Keskustelu koski yleissivistystä ja kykyä keskustella laaja-alaisesti elämän ja maailman eri sfääreistä. Taloustiede itsessään on mielenkiintoinen keskustelun aihe, mutta se miten paljon itse tai toinen tienaa on keskustelunaiheena lähinnä moukkamainen.

Kun kerran kyseenalaistamiseen taipuvainen akateeminen pääsi vauhtiin niin kysyisin vielä miksi tienaamisesta keskustelu anonyymisti olisi moukkamaista? Tämän keskustelun aihe on akateemisten yleissivistys eli sikäli ohis, mutta ihmettenpä vaan. Suomessahan raha-asiat ovat jonkinlainen tabu ja koenkin erittäin vapauttavana kun lähipiirissäni on pari ihmistä joiden kanssa voi puhua rahasta vapaasti. Minusta palkkojen vertailu voi olla rakentavaa ja tärkeääkin yhteiskunnallisesti -esimerkkinä optiot ja tulospalkkiot.

Mikään ei tapa haluja käydä sivistynyttä keskustelua enemmän kuin joku tollukka alkaa puhumaan tienaamisista ja yleensä on aina joku putkimies, joka tienaa kolme kertaa enemmän kuin filosofian tohtori. Entä sitten? Voi olla vaikka karvaisempikin, mutta se ei silti tuo mielenkiintoa sanomisiin, jos keskustelu koski vaikka yhdysvaltain terveydenhuoltoreformia.

Tässä toinen ohis. Mielestäsi siis jossain mammankeskiluokkakuplassa kasvatettu yliopistoon pukattu ihminen oikeasti ymmärtää näitä terveydenhuoltorakenteita, koska "no mulla on kaikki mennyt hienosti joten ymmärrän hienosti"? No et ymmärrä. Amerikan terveydenhuoltoprobleema on jotain ihan muuta. Siellä yksi pressa haluaa olla jeesus joka tuo kaikille helposti ihan kaikkea, toinen taas toteaa että no ei voida vaatia yrityksiä hoitamaan ilmaiseksi maksukyvyttömiä asiakkaita.

Ihmiset jotka on jostain köyhyyskurasta taistelleet itsensä elävien kirjoihin ymmärtää nämä asiat. Sen sijaan suurin osa yliopistolallukoista ei ymmärrä, koska he ovat syntyneet mamman ja papan täyshoitolaan ja saaneet kaiken helposti.

Oletko laajemminkin tutustunut yhdysvaltalaiseen todellisuuteen?

Sinä siis olet? Kerro lisää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oon maisteri ja entinen ikiopiskelija. Luin seitsemän tiedekunnan aineita parissakin yliopistossa lähes puhtaasti omasta kiinnostuksesta käsin, rakkaudella vois kutsuu huttumaisteriksi. Toki voi laskea, että koviakin tieteitä tuohon väistämättä mahtuu, mutta kyllähän mun tutkintotodistukset on muuta kuin laskentatoimi + tilastotiede minimajassa - mallia.

Miesystäväni puolestaan on mennyt ilman jatko-opintoja perheensä yritykseen töihin. Hän on kuitenkin superkiinnostunut kaikesta, niin uutisista kuin politiikasta, taiteista ja kulttuurista, urheilusta ja sosiaalisista ilmiöistä. Ja älykäs, ajatukset ovat perusteltuja ja hänen omiaan. Mulla on hänen kanssaan enemmän yhteistä kuin useimpien yllä mainitsemieni kaltaisten putkessa valmistuneiden kanssa.

Toisaalta ap:n olisi hyvä miettiä, miten paljon aikaa todellisen asiantuntijuuden hankkiminen jossakin asiassa vaatii. Mitä jos kaikki olisivat tällä lailla kivasti mutta väistämättä hieman pinnallisesti yleissivistyneitä? Maailma tarvitsee kehittyäkseen sekä tiettyjen aiheiden superosaajia että useiden aiheiden yhdistäjiä. Yleissivistys on mahtavaa, mutta kaikesta ei tarvitse kaikkien olla kartalla.

Vierailija
112/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oon maisteri ja entinen ikiopiskelija. Luin seitsemän tiedekunnan aineita parissakin yliopistossa lähes puhtaasti omasta kiinnostuksesta käsin, rakkaudella vois kutsuu huttumaisteriksi. Toki voi laskea, että koviakin tieteitä tuohon väistämättä mahtuu, mutta kyllähän mun tutkintotodistukset on muuta kuin laskentatoimi + tilastotiede minimajassa - mallia.

Miesystäväni puolestaan on mennyt ilman jatko-opintoja perheensä yritykseen töihin. Hän on kuitenkin superkiinnostunut kaikesta, niin uutisista kuin politiikasta, taiteista ja kulttuurista, urheilusta ja sosiaalisista ilmiöistä. Ja älykäs, ajatukset ovat perusteltuja ja hänen omiaan. Mulla on hänen kanssaan enemmän yhteistä kuin useimpien yllä mainitsemieni kaltaisten putkessa valmistuneiden kanssa.

Toisaalta ap:n olisi hyvä miettiä, miten paljon aikaa todellisen asiantuntijuuden hankkiminen jossakin asiassa vaatii. Mitä jos kaikki olisivat tällä lailla kivasti mutta väistämättä hieman pinnallisesti yleissivistyneitä? Maailma tarvitsee kehittyäkseen sekä tiettyjen aiheiden superosaajia että useiden aiheiden yhdistäjiä. Yleissivistys on mahtavaa, mutta kaikesta ei tarvitse kaikkien olla kartalla.

Hienoa, että miehesi on hieno, mutta pohjatilanne on se, että olet opiskellut oman mielen mukaan yhteiskunnan kalliiseen laskuun. Mitä ylpeiltävää siinä on? No mutkun mies on hieno! Ei. Ei. Sinä. Mitä sinä olet tehnyt ja valinnut?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jännä miten moni akateemisesti sivistynyt viettää aikaansa täällä mammapalstalla.

Vierailija
114/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suora kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tällä viikolla käynyt keskusteluja tohtorimieheni kanssa Kreikan talouskuurin vaikutuksesta maan demografiaan, ottomaanien perimysjärjestelyistä, napalmista ja sen käytön ongelmista historiallisesti ajatellen, farmakologisista erityispiirteistä liittyen eri maiden lääketieteeseen jne. En ymmärrä parisuhteita, joissa ei keskustella oikeasti kiinnostavista asioista.

Miksi tuo miehen tohtorius pitää mainita kun et mainitse omaa koulutustasi? Harvempi määrittää itseään koulutuksen kautta (ja erittäin harva miehen tutkinnon), enemmän ammatti sitä määrittää ja sekin yleensä aika vähän.

Itse olen hämmentyneenä seurannut akateemisten ihmisten keskustelua twitterissä. Monet vähemmän koulutetut ihmiset solvaavat törkeästi ihmisryhmiä, arvoja ja uskontoja, kyllä, mutta eivät nuo kolleegani tunnu juuri korkeammalla tasolla kommentoivan takaisin, tuntuisi naurettavalta jollei olisi niin surullista. Eikö yhteiskunnassa kyetä keskustelemaan kompleksista asioista kuin mustavalkoisesti kärjistäen, ratkaisujen sijaan toisten argumenteista virheitä etsien.

Aloituksessa otettiin heti kantaa puolisotoiveisiin. Itselleni akateemisuus on puolisossa tärkeää. En kuitenkaan ole kiinnostunut pelkästään oman alansa hallitsevasta akateemisesta, vaan laajemmin sivistyneestä renessassi-ihmisestä. Oma koulutukseni on tuplamaisterin.

Miten tuplamaisterius on hyödyntänyt parisuhdettasi?

Erittäin paljon etenkin puheenaihe tasolla. Ei kannata väheksyä tutkintojen vaikutuksia myös henkiseen jaksamiseeni perhe-elämässä tai kykyyni tienata rahaa.

No historia (eikä kyllä valtio-oppikaan) ei tilastojen valossa todellakaan ole ala jota kannattaa mainostaa suuripalkkaiseen työhön vievänä, todennäköisesti kykysi tienata rahaa olisi huomattavasti parempi AMK insinööritutkinnolla. Lukion ope taitaa olla uran huippu?

No periaatteessa noilla lapuilla on myös poliittinen palkintovirka ihan mahdollinen, etenkin nykyisen vassarifemakkohallituksen aikoina. Ei niin vähäpätöistä akateemista naista etteikö sille joku pesti löydettäisi veronmaksajien rahalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jännä miten moni akateemisesti sivistynyt viettää aikaansa täällä mammapalstalla.

Kyllä. Sen lisäksi myös liike-elämän terävin kärki näyttää viihtyvän palstalla lähes 24/7. Ilmeisesti se siis pitää paikkaansa että herrat (rouvat) ei mitään työtä tee vaan repivät vaan mahtavat hillot duunarin selkänahasta ja heittävät viestiä vauvapalstalle aamuseiskasta iltayhteentoista.

Vierailija
116/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suora kysymys kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tällä viikolla käynyt keskusteluja tohtorimieheni kanssa Kreikan talouskuurin vaikutuksesta maan demografiaan, ottomaanien perimysjärjestelyistä, napalmista ja sen käytön ongelmista historiallisesti ajatellen, farmakologisista erityispiirteistä liittyen eri maiden lääketieteeseen jne. En ymmärrä parisuhteita, joissa ei keskustella oikeasti kiinnostavista asioista.

Miksi tuo miehen tohtorius pitää mainita kun et mainitse omaa koulutustasi? Harvempi määrittää itseään koulutuksen kautta (ja erittäin harva miehen tutkinnon), enemmän ammatti sitä määrittää ja sekin yleensä aika vähän.

Itse olen hämmentyneenä seurannut akateemisten ihmisten keskustelua twitterissä. Monet vähemmän koulutetut ihmiset solvaavat törkeästi ihmisryhmiä, arvoja ja uskontoja, kyllä, mutta eivät nuo kolleegani tunnu juuri korkeammalla tasolla kommentoivan takaisin, tuntuisi naurettavalta jollei olisi niin surullista. Eikö yhteiskunnassa kyetä keskustelemaan kompleksista asioista kuin mustavalkoisesti kärjistäen, ratkaisujen sijaan toisten argumenteista virheitä etsien.

Aloituksessa otettiin heti kantaa puolisotoiveisiin. Itselleni akateemisuus on puolisossa tärkeää. En kuitenkaan ole kiinnostunut pelkästään oman alansa hallitsevasta akateemisesta, vaan laajemmin sivistyneestä renessassi-ihmisestä. Oma koulutukseni on tuplamaisterin.

Miten tuplamaisterius on hyödyntänyt parisuhdettasi?

Erittäin paljon etenkin puheenaihe tasolla. Ei kannata väheksyä tutkintojen vaikutuksia myös henkiseen jaksamiseeni perhe-elämässä tai kykyyni tienata rahaa.

No historia (eikä kyllä valtio-oppikaan) ei tilastojen valossa todellakaan ole ala jota kannattaa mainostaa suuripalkkaiseen työhön vievänä, todennäköisesti kykysi tienata rahaa olisi huomattavasti parempi AMK insinööritutkinnolla. Lukion ope taitaa olla uran huippu?

Keskustelu koski yleissivistystä ja kykyä keskustella laaja-alaisesti elämän ja maailman eri sfääreistä. Taloustiede itsessään on mielenkiintoinen keskustelun aihe, mutta se miten paljon itse tai toinen tienaa on keskustelunaiheena lähinnä moukkamainen.

Kun kerran kyseenalaistamiseen taipuvainen akateeminen pääsi vauhtiin niin kysyisin vielä miksi tienaamisesta keskustelu anonyymisti olisi moukkamaista? Tämän keskustelun aihe on akateemisten yleissivistys eli sikäli ohis, mutta ihmettenpä vaan. Suomessahan raha-asiat ovat jonkinlainen tabu ja koenkin erittäin vapauttavana kun lähipiirissäni on pari ihmistä joiden kanssa voi puhua rahasta vapaasti. Minusta palkkojen vertailu voi olla rakentavaa ja tärkeääkin yhteiskunnallisesti -esimerkkinä optiot ja tulospalkkiot.

Mikään ei tapa haluja käydä sivistynyttä keskustelua enemmän kuin joku tollukka alkaa puhumaan tienaamisista ja yleensä on aina joku putkimies, joka tienaa kolme kertaa enemmän kuin filosofian tohtori. Entä sitten? Voi olla vaikka karvaisempikin, mutta se ei silti tuo mielenkiintoa sanomisiin, jos keskustelu koski vaikka yhdysvaltain terveydenhuoltoreformia.

Tässä toinen ohis. Mielestäsi siis jossain mammankeskiluokkakuplassa kasvatettu yliopistoon pukattu ihminen oikeasti ymmärtää näitä terveydenhuoltorakenteita, koska "no mulla on kaikki mennyt hienosti joten ymmärrän hienosti"? No et ymmärrä. Amerikan terveydenhuoltoprobleema on jotain ihan muuta. Siellä yksi pressa haluaa olla jeesus joka tuo kaikille helposti ihan kaikkea, toinen taas toteaa että no ei voida vaatia yrityksiä hoitamaan ilmaiseksi maksukyvyttömiä asiakkaita.

Ihmiset jotka on jostain köyhyyskurasta taistelleet itsensä elävien kirjoihin ymmärtää nämä asiat. Sen sijaan suurin osa yliopistolallukoista ei ymmärrä, koska he ovat syntyneet mamman ja papan täyshoitolaan ja saaneet kaiken helposti.

Kirjoituksesi on mustavalkoisen yleistävä. Yliopistossa opiskelee vsin kuplasta pukattuja täyshoidossa eläneitä lallukoita kun taas kadulla 20 vuotta elänyt ymmärtää syvällisesti terveydenhoidon rakenteet. Just. t. eri.

Vierailija
117/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keskustelussa näkyy selvästi se, että joillekin ihmisille riittää, että saa tutkinnon tehtyä ja ammatin, jolla tienaa rahaa. Mikään laajempi sivistys ei ole tarpeeksi katsottu tai ajateltu edes, että sitä tarvittaisiin. Voin kuvitella, että tällaiset kaverit eivät osaa keskutella laaja-alaisesti sen enempää kuin kaupan kassatkaan muusta kuin omasta alastaan. Sitten on olemassa toinen ihmisryhmä, joka on laaja-alaisesti kiinnostunut maailmasta, seuraa mitä tapahtuu, lukee, matkailee, sivistää itseään. Tähän ei tarvita akateemista pohjatutkintoa, mutta piirteenä se on yleisempi akateemisilla kuin muilla.

Vierailija
118/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alkuperäiseen kysymykseen vastaan että joo, mielestäni olen hankkinut aika laaja-alaisen sivistyksen. Toki elämä on jatkuvaa oppimista jne. 

Ei sivistys sinänsä katso koulutustasoa. Luulen vaan, että ihmiset jotka janoavat tietoa hakeutuvat useammin yliopistoon kuin ne, joita ei kiinnosta muu maailma. 

Vierailija
119/119 |
01.02.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ole tyytyväinen ap, jos naiset tietää sua vähemmän - niin sen kuuluukin olla! Muuten olette piiro-h0m0-pari, sinä neiti ja nainen äijä...

Voipi olla, mutten kuitenkaan kerro siitä maisterivaimolleni...