Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Puolisoiden väliset todella suuret tuloerot ja "statuserot" työelämässä - toimiiko teillä?
30.01.2020 |
Me ollaan oltu yhdessä yli 20 vuotta. Alettiin seurustella lukioikäisinä ja ollaan nyt nelikymppisiä. Tuolloin ei tietenkään tiedetty tulevasta, ei omista työurista tai miten tullaan etenemään urillamme ylipäätään.
Minä kouluttauduin akateemiselle, melko kapea-alaiselle matalapalkka-alalle ja mies sellaiselle akateemiselle alalle, jossa työllistymismahdollisuudet ovat laajemmat. No, kuten kuvitella saattaa, jumitan tietenkin edelleen matalapalkkaisena alalla, jossa työtehtäväni ovat suorittavaa tasoa (sihteeri, assistentti jne.). Mies on johtaja-asemassa ja pelkkä kuukausipalkka on viisinkertaisesti sen, mitä minulla.
Miestä tämä ei häiritse, mutta itseäni kyllä. En tiedä miksi, mutta esim. kadulla miehen tuttavia (työn kautta) tavatessa häpeän itseäni. Mies on menestynyt ja itse tällainen ei kukaan ja ei mitään.
Onko jollain onnistunut tällaiset huomattavan suuret tulo- ja statuserot? MITEN?
Kommentit (42)
Tienasin ehka kolmasosan siita, mita ex-mieheni. Mina olen viela korkeasti koulutettu, ja exani on amis.
Ei harmittanut.
Nykyisen kanssa mina elatan meita molempia. Mies on tyoton, vaikka hanella on sama koulutustaso kuin minulla, eika tuo talouteen (toistaiseksi) ns. pennin jenia, koska ei myoskaan saa tukia (minulla on elatusvelvollisuus).
Ei edelleen harmita ollenkaan. Ei mua kiinnosta status tai taloudellisten tilanteiden mahdollinen epajakauma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei hävetä lainkaan. Olen ylpeä että mieheni on menestynyt hyvin ja olen aina tukenut häntä kaikin tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Ei hävetä tai muutakaan. En mittaa omaa arvoani rahassa. Olen saavuttanut paljon muita asioita elämässä mistä voin olla ylpeä.
T. Lähihoitaja
Ehkä häpeän siis sitä, etten ole mielestäni saavuttanut tarpeeksi. En itsekään arvota ketään työn kautta, mutta itseäni sitten ruoskin siitä :(
ap
Olisiko miehen urakehitys ollut yhtä hyvä, jos sinulla menisi aika ja jaksaminen uran kanssa? Kumpi teillä on enemmän ollut vastuussa lapsista ja kodista? Onko mies ollut myös lasten kanssa kotona näiden sairastaessa vai onko hän joka kerta vedonnut ettei voi jäädä pois töistä, kun siellä on "tärkeä tilanne"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoista kuinka tuo on aina niin päin että mies on se menestynyt.
Jos nainen on suurituloisempi, mies on väliaikaisesti työttömänä tai opiskelija. Ehkä satunnaisella 40+ uusioparilla voi olla toisinkin, ja silloin ei yleensä asuta yhdessä.
https://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-02-26_006_001.gif
Oi niin tutulta kuulostaa!
Meillä on jopa miehen kanssa sama koulutus, eri suuntautuminen. Mutta itse olen juuri tyyliin perusduunissa, konttorihommissa, etenemismahdollisuudet nolla.
Periaatteessa voin toki työpaikkaa vaihtaakin, mutta koska mies töidensä takia matkustaa melko usein, olen kiinni 8-16 töissä ja lasten hoidossa ja arjen pyörittämisessä. Kyllä minäkin mielellään tekisin inspiroivaa työtä, matkustaisin ja kestitsisin vieraita firman piikkiin. Ja ottaisin palkkaakin vielä mielellään nelinkertaisesti.
Eli toimiiko...? No, miehen mielestä toimii paremmin kuin minun. Kyllä hänen tulonsa menevät perheen yhteiseen elämiseen suurilta osin. Mutta itse tunnen joskus katkeruutta ja kateutta hänen urastaan ja ”vapaudestaan”. Eli aiheuttaa meillä kyllä kitkaa suhteeseen. Erityisesti PMS-aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hävetä tai muutakaan. En mittaa omaa arvoani rahassa. Olen saavuttanut paljon muita asioita elämässä mistä voin olla ylpeä.
T. Lähihoitaja
Ehkä häpeän siis sitä, etten ole mielestäni saavuttanut tarpeeksi. En itsekään arvota ketään työn kautta, mutta itseäni sitten ruoskin siitä :(
ap
Jos tuo nyt oikeasti sinua hairitsee, niin ei kun itseaan uudelleen kouluttamaan vaan! Jos sun mies kerran tienaa noin paljon, taloudessanne lienee varaa sinun jatko- tai uudelleenkoulutukseesi. :)
Jotenkin tuntuu etta olisit ehka itse halunnut saavuttaa enemman, ja olet ennen kaikkea "vihainen" itsellesi?
No meillä on vähän samantapainen tilanne, sillä erotuksella, että minä olen asiantuntijatehtävissä, mutta julkisella sektorilla eli palkka ei päätä huimaa. Ollaan oltu teineistä asti yhdessä, yli 20 vuotta.
Minua tämä ei haittaa, eikä miestäkään. Törmätään joskus kaupassa jomman kumman työkavereihin, mutta ei siinä sen kummempaa. Tervehditään ja vaihdetaan muutama sana. En edes usko, että miehen työkaverit tietävät, mitä teen työkseni. Enkä minäkään ole töissä kovin tarkkaan kertonut. Samoin sekä omat että yhteiset kaverimme eivät tiedä tarkasti, en tiedä kiinnostaako edes. Ei meillä ole tapana huudella työasioista, korostaa omaa tai toisen asemaa työelämässä tai näyttää ulospäin, että rahaa on. Harva tietää, mikä kummankaan asema työelämässä nykyään on, tai että mies on noussut ylimpään johtoon. Ei ole kerrottu. Osa luulee, että olen edelleen sihteerin hommissa, missä olin 10 vuotta sitten. Oikaisen, jos puheeksi tulee, mutta en erikseen ota työtäni puheeksi. Kerran tässä miehen kanssa naurettiinkin, että aika hauskaa oikeastaan. Ei asuta niin kuin tulotasosta voisi odottaa, eikä työelämän asema näy muutenkaan ulospäin tai käytöksessä. Ei nyt toki köyhäilläkään, melko tavallisilta keskiluokkaisilta varmaan vaikutetaan.
Mutta miksi sinä ap häpeät itseäsi? Mieshän on sinut valinnut jo kauan sitten, ja elämä meni näin. Teillä on varmasti hyvä elämä yhdessä, riippumatta asemasta ja muiden mielipiteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toimii, jos mies on rikkaampi ja miehellä on suurempi status. Toisin päin jos on tilanne, niin nainen ei edes ala seurustelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Oi niin tutulta kuulostaa!
Meillä on jopa miehen kanssa sama koulutus, eri suuntautuminen. Mutta itse olen juuri tyyliin perusduunissa, konttorihommissa, etenemismahdollisuudet nolla.Periaatteessa voin toki työpaikkaa vaihtaakin, mutta koska mies töidensä takia matkustaa melko usein, olen kiinni 8-16 töissä ja lasten hoidossa ja arjen pyörittämisessä. Kyllä minäkin mielellään tekisin inspiroivaa työtä, matkustaisin ja kestitsisin vieraita firman piikkiin. Ja ottaisin palkkaakin vielä mielellään nelinkertaisesti.
Eli toimiiko...? No, miehen mielestä toimii paremmin kuin minun. Kyllä hänen tulonsa menevät perheen yhteiseen elämiseen suurilta osin. Mutta itse tunnen joskus katkeruutta ja kateutta hänen urastaan ja ”vapaudestaan”. Eli aiheuttaa meillä kyllä kitkaa suhteeseen. Erityisesti PMS-aikaan.
Eli sulla on huono itsetunto ja purat sitä mieheen, vaikka sinä ja perheesi pääsee nauttimaan hänen korkeammasta tulotasostaan miehen käyttäessä tulonsa perheen hyväksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toimii, jos mies on rikkaampi ja miehellä on suurempi status. Toisin päin jos on tilanne, niin nainen ei edes ala seurustelemaan.
Kun ryhdyimme seurustelemaan yli 20 vuotta sitten, ei ollut kummallakaan rahaa eikä statusta. Se siitä.
Elämässä ja parisuhteessa on paljon tärkeämpiäkin asioita, kuten samanlaiset elämänarvot, haaveet jne...
Minä olen amk-pohjalta asiantuntijatehtävissä ja ansaitsen noin neljä kertaa enemmän kuin akateeminen vaimoni huonosti työllistävällä alallaan. Tämän ei kai pitäisi toimia, koska lukemani perusteella akateemiset naiset arvostavat miehen korkeaa koulutusta ja sivistystä ja miehet kuulemma pelkäävät koulutettuja naisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimii, jos mies on rikkaampi ja miehellä on suurempi status. Toisin päin jos on tilanne, niin nainen ei edes ala seurustelemaan.
Kun ryhdyimme seurustelemaan yli 20 vuotta sitten, ei ollut kummallakaan rahaa eikä statusta. Se siitä.
Miten tuo kumoaa edellisen?
Mitä tulee sinun kaltaisiisi tapauksiin, tilastokeskuksen mukaan:
Kun miehen tulot kasvavat, avioeron todennäköisyys laskee.
Kun naiset tulot kasvavat, avioeron todennäköisyys nousee.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista kuinka tuo on aina niin päin että mies on se menestynyt.
Jos nainen on suurituloisempi, mies on väliaikaisesti työttömänä tai opiskelija. Ehkä satunnaisella 40+ uusioparilla voi olla toisinkin, ja silloin ei yleensä asuta yhdessä.
https://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-02-26_006_001.gif
No ei ole, meillä ja todella monella tutulla on avioliitossa niin, että nainen on korkeammin koulutettu, menestyneempi ja varakkaampi. Joillain toimii ja joillain ei.
Hyvin menee kirjoitti:
Elämässä ja parisuhteessa on paljon tärkeämpiäkin asioita, kuten samanlaiset elämänarvot, haaveet jne...
Minä olen amk-pohjalta asiantuntijatehtävissä ja ansaitsen noin neljä kertaa enemmän kuin akateeminen vaimoni huonosti työllistävällä alallaan. Tämän ei kai pitäisi toimia, koska lukemani perusteella akateemiset naiset arvostavat miehen korkeaa koulutusta ja sivistystä ja miehet kuulemma pelkäävät koulutettuja naisia.
Akateemisuuden arvostamiseen ja (kuviteltuun) koulutettujen naisten pelkoon on hyvä lääke.
Raha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toimii, jos mies on rikkaampi ja miehellä on suurempi status. Toisin päin jos on tilanne, niin nainen ei edes ala seurustelemaan.
Kun ryhdyimme seurustelemaan yli 20 vuotta sitten, ei ollut kummallakaan rahaa eikä statusta. Se siitä.
Miten tuo kumoaa edellisen?
Mitä tulee sinun kaltaisiisi tapauksiin, tilastokeskuksen mukaan:
Kun miehen tulot kasvavat, avioeron todennäköisyys laskee.
Kun naiset tulot kasvavat, avioeron todennäköisyys nousee.
Liittyy siten, etten iskenyt miestäni hänen rahojensa tai statuksensa takia. Harvemmin nimittäin opiskelijoilla on kumpaakaan. Toiset tai kolmannet kierrokset sitten erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Toimii, jos mies on rikkaampi ja miehellä on suurempi status. Toisin päin jos on tilanne, niin nainen ei edes ala seurustelemaan.
Ei pida paikkaansa.
Vai milla muuten selitat, etta aloin seurustelemaan miehen kanssa, jonka koko rahallinen omaisuus oli tavatessamme ehka 50 euroa, ja koko muu omaisuus mahtui kahteen matkalaukkuun?
Mulla vakituinen kokoaikatyo, joka on koulutustani (korkeakoulu) vastaava. Lisaksi omakotitalo suurehkolla puutarhalla.
Mies on asuinkaupunkimme johtoportaassa. Itse olen saman kaupungin palkkalistoilla duunari niin pienellä liksalla ettei kukaan uskois. Ei häiritse, naurattaa lähinnä.
Alue: Aihe vapaa
Ei hävetä tai muutakaan. En mittaa omaa arvoani rahassa. Olen saavuttanut paljon muita asioita elämässä mistä voin olla ylpeä.
T. Lähihoitaja