Miten h*lkkarissa koulujen ja päiväkotien kurinpito-ongelmat ovat vanhempien syytä, kun ainoa seuraus sääntöjen rikkomisesta on "puhuttehan asiasta lapsen kanssa kotona"?
No kysymys on oikeastaan kokonaisuudessaan otsikossa.
Tässä yli 10 vuoden kokemuksella päiväkoti-ikäisten ja koululaisten kanssa alkaa jo naurattaa tämä touhu. Kaikkeen levottomuuteen, kiusaamiseen ja jopa väkivaltaan ainoa ratkaisu on KESKUSTELU. Ensin päiväkodissa tai koulussa keskustellaan asia läpi ("kuules Miro-Petteri, ei näin saa tehdä") ja sitten vielä vanhempia pyydetään keskustelemaan asiasta kotona lapsen kanssa.
Kyllähän me vanhemmat keskustellaan. Veikkaan, että suurin osa nykyvanhemmista kyllä kertoo lapsilleen, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Ylipäänsä vanhemmat viettävät nykyään aikaa lastensa kanssa enemmän, kuin koskaan ennen. Moni käy jopa perheneuvolassa saakka keskustelemassa sosiaalityöntekijän, psykologin ja erikoislääkärin pakeilla lapsen kanssa säännöistä, joita koulussa pitää noudattaa. Nykylapset ovat kielellisesti ja sosiaalisesti taitavia ja ymmärtävät kyllä asiat. Mutta samalla he ovat myös, no, lapsia, ja siksi taipuvaisia rikkomaan noita sovittuja sääntöjä jos mahdollisuus tulee (hieman lapsesta riippuen).
Olin itsekin vilkas ja levoton lapsi, mutta ei käynyt mielessäkään esim. lyödä ketään koulussa (kotona nyrkit heiluivat pikkusiskon kanssa). Jaa miksi? Koska pelotti seuraamukset: en halunnut jälki-istuntoon enkä opettajan vihoja niskoilleni. Kotona ei muuten keskusteltu ikinä yhtään mistään ja silti osasin käyttäytyä ihmisiksi, koska koulussa oli kerta kaikkiaan pakko.
Olen kyllä keskustelevan, lapsen huomioivan ja itsetuntoa tukevan kasvatuksen kannalla muuten, mutta silti 100% sillä kannalla, että koulun ja päiväkodin kaltaisten kasvatusinstituutioiden pitäisi itse hoitaa ongelmansa ja pystyä asettamaan itse seuraamuksia lasten töhöilylle. Itse asiassa "keskustelkaa asiasta kotona" voi olla jopa enemmän haitaksi lapsen kehitykselle - kuinka moni vanhempi pystyy pitämään malttinsa siinä vaiheessa, kun noita huomautuksia on kertynyt jo enemmän?
Ja tästä kaikesta voi seurata kotiin tosi negatiivisen vuorovaikutuksen kehä, kun vanhemmat yrittävät saada lapset käyttäytymään päiväkodissa tai koulussa toivotunlaisesti ja kokevat syyllisyyttä lapsen käytöksestä. Siinä missä ne rajat pitäisi asettaa siellä, missä ne on ennenkin asetettu - päiväkodin ja koulun seinien sisällä.
Nykyään väitetään, että vanhemmat yrittävät sysätä kasvatusvastuun päiväkodille ja koululle, mutta silti tosiasia on, että me vanhemmat emme voi mennä päiväkotiin ja kouluun paikan päälle asettamaan lapsille rajoja, jos sitä ei tehdä paikan päällä. Voisikin sanoa, että vanhemmille yritetään sysätä vastuu asioista, jotka ennen olivat kasvatusinstituution vastuulla. Jos päiväkodissa ja koulussa on tietyt säännöt, niissä ollaan myös itse vastuussa siitä, että sääntöjä noudatetaan. Vanhempien tehtävä on tietenkin omalla toiminnallaan tukea tätä, mutta me emme voi tehdä kaikkea, koska emme ole lasten rinnalla päiväkoti- tai koulupäivän aikana toisin kuin noissa paikoissa työskentelevät aikuiset.
Kommentit (150)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä nyt oli se syy että et voi lastasi kasvattaa?
Mitä muuta vanhempi voi enää tehdä? Kun kotona on rajat ja kotona keskustellaan säännöistä, jopa rangaistaan lain rajoissa sääntöjen rikkomisesta koulussa, mutta silti lapsi perseilee koulussa koska ei koskaan joudu kohtaamaan niitä seurauksia siellä KOULUSSA? Mikä siinä on kasvatuksen puutetta? Mitä vanhempi voi enää tehdä?
No siinä vaiheessa varmaan pitää olla yhteydessä sosiaaliviranomaisiin jos kasvatus on ylivoimaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä nyt oli se syy että et voi lastasi kasvattaa?
Mitä muuta vanhempi voi enää tehdä? Kun kotona on rajat ja kotona keskustellaan säännöistä, jopa rangaistaan lain rajoissa sääntöjen rikkomisesta koulussa, mutta silti lapsi perseilee koulussa koska ei koskaan joudu kohtaamaan niitä seurauksia siellä KOULUSSA? Mikä siinä on kasvatuksen puutetta? Mitä vanhempi voi enää tehdä?
No siinä vaiheessa varmaan pitää olla yhteydessä sosiaaliviranomaisiin jos kasvatus on ylivoimaista.
Kokemuksesta sanon, että ei se sossukaan mene kouluun tekemään opettajien töitä näiden puolesta. Sosiaaliviranomaisten kanta on itse asiassa aika selkeä: koulun on hoidettava omat asiansa silloin, kun vanhempi on tehnyt jo omansa.
Aloittajalle vastakysymys, että mitä h*lvettiä niiden opettajien pitäisi sitten tehdä? Ennen vanhaan olisi rähisijät fyysisesti heitetty luokasta, vedetty paidan hihasta ja huudettu päin näköä, että jos tuo ei nyt lopu, niin tulee satikutia.
Teet minkään noista tänään, olet viraton huomenna. Luokasta poitsaminen ei käy, kun oppilasta ei valvo silloin kukaan, ja nykyään ne varmaan tuhoutuu heti, jos ovat yksin käytävässä. Kouluissa ei ole mitään vahtimestaria, joka sen riehuvan kuktamussukan perään voisi katsoa.
Tartut edes hihaan: ei ei ei. Fyysinen koskemattomuus loukattu, ei noin sovi tehdä. Korotat ääntä; ei käy. Eturivi on ottanut kännykkäkamerat tulille jo hyvissä ajoin ja valmiina somettamaan "ope raivoo" videon nettiin.
Se on valitettavasti just näin, miten ihanat vihreät ja punaiset city-kukkikset sen ovat halunneet.
Ja, kaiken lisäksi, asenne tulee AINA kotoa. Oppilas ei pärjää matikassa, kotlna manataan, että on huono opetus/opettaja. Ei mussukassa ole koskaan vikaa. Itse jos olisin tuonut 8 tai 7 matikankokeesta, olisi kotona tullut selkään. Nykyään 5 on ihan hyvä, koska kaikilla on heikkouksia ja vahvuuksia - ja lisäksi opettaja on huono. Miksi se oppilas arvostaisi opettajaa, kun kotonakaan sitä ei tehdä.
Jälki-istunto, tuo palkaton aika. Ja sinnekään ei voi pakottaa, ja vanhemmille pitää ilmoittaa, ja sopia kyyditys jne jne. Koulu on valitettavasti muuttunut, kun kaikki kurinpidolliset toimet on karsittu ja tehty niin vaikeiksi, ettei niitä voi toteuttaa. Suoritetaan "kasvatuskeskusteluja". That's it. Ja se on ainoa, mitä opettajat saa ilman sanktioita tehdä. Turhaa tässä opettajia syytetään.
Kotona kun lapset istuu pleikkarin ja kännykän hoidossa muut ajat, ja huo*ittelee opettajia koulussa, niin kyllä, se on kotikasvatuksen vika.
No mikseivät ne siellä päiväkodissa keskustele lapsen kanssa? Jos vanhemmilta voi odottaa keskustelutaitoa (jota kukaan ei yleensä ole opettanut heille), niin vielä suuremmalla syyllä sitä voi odottaa päiväkodin työntekijöiltä, jotka ovat sentään saaneet koulutuksen alalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
:D just niin. Minä näen lastasi 3-4 tuntia viikossa. Siinä ajassa ei kuule ihmeitä tehdä, jos kotona ei haluta kasvattaa lasta tai käsitellä negatiivisia asioita. Sellaista se vanhemmuus nyt vaan on - aina ei voi olla kivaa ja mukavaa ja helppoa.
T. Aineenopettaja
Onhan se helpompi laittaa Wilma-viestiä vanhemmille kuin pitää kuria ja järjestystä luokassa, lol.
Miten pidetään kuria ja järjestystä yllä, kun ei niille herran enkeleille saa enää sanoa tai tehdä mitään? Vanhemmat ovat itse ajaneet tilannetta tähän suuntaan hermostumalla kaikesta kurinpitoyrityksestä omia kullanmurujaan kohtaan. Koulussakin oppilaat ovat muka asiakkaita.
Ei ole vanhempien syytä. Koulu ja varhaiskasvatus ovat itse ajaneet itsensä tähän pisteeseen viemällä lasten osallistamisen ja omaehtoisuuden vaalimisen liian pitkälle. Sitä niittää, mitä kylvää. Lapset eivät voi olla vastuussa itse itsestään päiväkoti- ja koulupäivien aikana.
Kun lapsi 4 v yhden kerran lyönyt päiväkodissa niin tehtiin lasten suojelu ilmoitus. Päiväkodin henkilökunta ei sen vertaa voi seurata lasten leikkejä että näkisi koska riita tulee. Keskittyvät vain kuvailemaan pikkutarkasti miten päin lapsen kädet olivat kun löi. Ei sitten tullut mieleen mennä väliin. Helpompi olisi pitää lapsi kotona tai palkata joku au pair kotiin. Kun kuunnella Huoli puhetta
Vierailija kirjoitti:
Aloittajalle vastakysymys, että mitä h*lvettiä niiden opettajien pitäisi sitten tehdä? Ennen vanhaan olisi rähisijät fyysisesti heitetty luokasta, vedetty paidan hihasta ja huudettu päin näköä, että jos tuo ei nyt lopu, niin tulee satikutia.
Teet minkään noista tänään, olet viraton huomenna. Luokasta poitsaminen ei käy, kun oppilasta ei valvo silloin kukaan, ja nykyään ne varmaan tuhoutuu heti, jos ovat yksin käytävässä. Kouluissa ei ole mitään vahtimestaria, joka sen riehuvan kuktamussukan perään voisi katsoa.
Tartut edes hihaan: ei ei ei. Fyysinen koskemattomuus loukattu, ei noin sovi tehdä. Korotat ääntä; ei käy. Eturivi on ottanut kännykkäkamerat tulille jo hyvissä ajoin ja valmiina somettamaan "ope raivoo" videon nettiin.
Se on valitettavasti just näin, miten ihanat vihreät ja punaiset city-kukkikset sen ovat halunneet.
Ja, kaiken lisäksi, asenne tulee AINA kotoa. Oppilas ei pärjää matikassa, kotlna manataan, että on huono opetus/opettaja. Ei mussukassa ole koskaan vikaa. Itse jos olisin tuonut 8 tai 7 matikankokeesta, olisi kotona tullut selkään. Nykyään 5 on ihan hyvä, koska kaikilla on heikkouksia ja vahvuuksia - ja lisäksi opettaja on huono. Miksi se oppilas arvostaisi opettajaa, kun kotonakaan sitä ei tehdä.
Jälki-istunto, tuo palkaton aika. Ja sinnekään ei voi pakottaa, ja vanhemmille pitää ilmoittaa, ja sopia kyyditys jne jne. Koulu on valitettavasti muuttunut, kun kaikki kurinpidolliset toimet on karsittu ja tehty niin vaikeiksi, ettei niitä voi toteuttaa. Suoritetaan "kasvatuskeskusteluja". That's it. Ja se on ainoa, mitä opettajat saa ilman sanktioita tehdä. Turhaa tässä opettajia syytetään.
Kotona kun lapset istuu pleikkarin ja kännykän hoidossa muut ajat, ja huo*ittelee opettajia koulussa, niin kyllä, se on kotikasvatuksen vika.
En syy ole yksittäisten opettajien vaan koulun systeeminä. Joku siellä mättää. Ennen lapsista ei välitetty tuon taivaallista, mutta tyhmimmätkin selvisivät joten kuten. Nykyään tipahtaa kelkasta heti, jos ei jotain osaa.
Itse koen hankalaksi jälkikäteen keskustelun. Yritän kysyä 6-vuotiaalta, että mitä oikein tapahtui. Ei hän osaa selittää. Tai selittää jotain, josta en ymmärrä yhtään mitä on tapahtunut. Ope sanoo jotain että lapsilla on ollut riitaa ja siitä on juteltu. Sanon sitten, ettei kannata riidellä. Älä riitele enää. Älä riitele huomenna.
Vierailija kirjoitti:
Kun lapsi 4 v yhden kerran lyönyt päiväkodissa niin tehtiin lasten suojelu ilmoitus. Päiväkodin henkilökunta ei sen vertaa voi seurata lasten leikkejä että näkisi koska riita tulee. Keskittyvät vain kuvailemaan pikkutarkasti miten päin lapsen kädet olivat kun löi. Ei sitten tullut mieleen mennä väliin. Helpompi olisi pitää lapsi kotona tai palkata joku au pair kotiin. Kun kuunnella Huoli puhetta
No justiinsa tämä. Kun ei se tunnekasvatus eikä pedagoginen havainnointi (lukee kuulkaa ihan vasussa) riitä, jos kasvattajat eivät itse pysty asettamaan rajoja.
Menikö sossu päiväkotiin tekemään henkilökunnan työt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä nyt oli se syy että et voi lastasi kasvattaa?
Mitä muuta vanhempi voi enää tehdä? Kun kotona on rajat ja kotona keskustellaan säännöistä, jopa rangaistaan lain rajoissa sääntöjen rikkomisesta koulussa, mutta silti lapsi perseilee koulussa koska ei koskaan joudu kohtaamaan niitä seurauksia siellä KOULUSSA? Mikä siinä on kasvatuksen puutetta? Mitä vanhempi voi enää tehdä?
No mitäpä siinä voisi tehdä? Kysyä lapselta, miksi hän käyttäytyy koulussa niin kuin käyttäytyy?
Vierailija kirjoitti:
Itse koen hankalaksi jälkikäteen keskustelun. Yritän kysyä 6-vuotiaalta, että mitä oikein tapahtui. Ei hän osaa selittää. Tai selittää jotain, josta en ymmärrä yhtään mitä on tapahtunut. Ope sanoo jotain että lapsilla on ollut riitaa ja siitä on juteltu. Sanon sitten, ettei kannata riidellä. Älä riitele enää. Älä riitele huomenna.
Ja miltähän lapsesta tuntuu, kun saa koko ajan pelkkää kielteistä palautetta käytöksestään - ensin päiväkodissa ja sitten vielä uudestaan kotona? Ja kuitenkin lapsi riitelee, kun ei muutakaan osaa, vaikka tietää tekevänsä väärin? Sen sijaan että tilanne rauhoitettaisiin ja sovittaisiin heti paikan päällä, ja jatkettaisiin siitä sitten puhtaalta pöydältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä nyt oli se syy että et voi lastasi kasvattaa?
Mitä muuta vanhempi voi enää tehdä? Kun kotona on rajat ja kotona keskustellaan säännöistä, jopa rangaistaan lain rajoissa sääntöjen rikkomisesta koulussa, mutta silti lapsi perseilee koulussa koska ei koskaan joudu kohtaamaan niitä seurauksia siellä KOULUSSA? Mikä siinä on kasvatuksen puutetta? Mitä vanhempi voi enää tehdä?
No mitäpä siinä voisi tehdä? Kysyä lapselta, miksi hän käyttäytyy koulussa niin kuin käyttäytyy?
"En mä tiiä", sanoo n. 99% lapsista. Tai "luokkakaverit/ope on tyhmiä".
Miten siitä eteenpäin?
Samaa mieltä, pitäisi niitä rajoja pystyä laittamaan sielläkin. Ekaluokkalainen poikani on äkkipikainen ja rajoja testaileva tapaus ja on tehnyt useamman kerran esimerkiksi sellaista, että ei suostu lähteen jollekkin tunnille ollenkaan. Menee pulpetin alle piiloon eikä suostu lähtemään toiseen luokkaan, minne pitäisi mennä. Olen tästä opettajille sanonut, että eikä mitään, kun kerran annatte periksi, niin se tekee tuon joka viikko. Viimeksi oli nyt sitten kouluavustaja kantanut hänet sinne tunnille minne piti mennä ja todennäköisesti se on tässä. En usko että tästä tarvitsee tämän jälkeen kuulla. Kun huomaa että pakko on mennä niin menee. Toinen mitä olen sitten itse tehnyt on se, että olen sanonut että jos koulusta soitetaan kotiin, niin kuin välillä soittelevat että "mitä me nyt tehdään", niin kotona ei sitten katsota yhtään telkkaria sinä päivänä. Eipä ole soittoja nyt hetkeen tullut sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
:D just niin. Minä näen lastasi 3-4 tuntia viikossa. Siinä ajassa ei kuule ihmeitä tehdä, jos kotona ei haluta kasvattaa lasta tai käsitellä negatiivisia asioita. Sellaista se vanhemmuus nyt vaan on - aina ei voi olla kivaa ja mukavaa ja helppoa.
T. Aineenopettaja
Onhan se helpompi laittaa Wilma-viestiä vanhemmille kuin pitää kuria ja järjestystä luokassa, lol.
Miten pidät kuria ja järjestystä, kun sinulla ei opettajana ole oikeutta heittää ulos luokasta (valvontaongelma), et saa koskea oppilaaseen, et saa takavarikoida esim. puhelinta, ääntä ei saa korottaa, lasta ei voi istuttaa koulun jälkeen suoraan jälki-istunnossa vaan ajan pitää sopia tälle oppilaalle ja perheelle, jälki-istunto ei myöskään saa olla ”liian” pitkä, et voi pakottaa ketään mihinkään, ei ole mitään seuraamuksia mistään, nelosia ei ”saa” peruskoulussakaan antaa jne.
Hyvin usein kuuli luokassa oppilaitten suusta että ”mitäs aiot asialle tehdä?” -tyyppisiä kysymyksiä kun tietävät että ei siitä perseilystä mitään seuraa koska opettaja ei saa tehdä mitään. Lapset eivät ole tyhmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
:D just niin. Minä näen lastasi 3-4 tuntia viikossa. Siinä ajassa ei kuule ihmeitä tehdä, jos kotona ei haluta kasvattaa lasta tai käsitellä negatiivisia asioita. Sellaista se vanhemmuus nyt vaan on - aina ei voi olla kivaa ja mukavaa ja helppoa.
T. Aineenopettaja
Kerrotko miten kotona kasvatetaan lasta siihen, ettei lapsi keiku koulussa tuolilla tai pudota kynää lattialle, etenkään kun näitä ei tapahdu kotona?
Sanot sille lapselle että koulussakaan ei käyttäydytä niin.
Mitä vanhempi tekee sitten, kun
a) kotona ei keikuta tuolilla eikä pudotella tavaroita,
b) lapselle sanotaan, että koulussakaan ei saa, mutta
c) lapsi tekee niin silti koulussa?
Anna kun arvaan, arestia ja tarrataulua ja ruutuajan rajaamista pukkaa..? Katsos kun ei vanhemmillakaan ole sen enempää keinoja käytössään.
No opettajako sen lapsen sun puolesta kasvattaa? Mitä sä multa kyselet?
Sulta kysellään sen takia, kun selvästi tiedät, miten lapset pitäisi siellä kotona kasvattaa :) Jaa viisauttasi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
:D just niin. Minä näen lastasi 3-4 tuntia viikossa. Siinä ajassa ei kuule ihmeitä tehdä, jos kotona ei haluta kasvattaa lasta tai käsitellä negatiivisia asioita. Sellaista se vanhemmuus nyt vaan on - aina ei voi olla kivaa ja mukavaa ja helppoa.
T. Aineenopettaja
Onhan se helpompi laittaa Wilma-viestiä vanhemmille kuin pitää kuria ja järjestystä luokassa, lol.
Miten pidetään kuria ja järjestystä yllä, kun ei niille herran enkeleille saa enää sanoa tai tehdä mitään? Vanhemmat ovat itse ajaneet tilannetta tähän suuntaan hermostumalla kaikesta kurinpitoyrityksestä omia kullanmurujaan kohtaan. Koulussakin oppilaat ovat muka asiakkaita.
Ei ole vanhempien syytä. Koulu ja varhaiskasvatus ovat itse ajaneet itsensä tähän pisteeseen viemällä lasten osallistamisen ja omaehtoisuuden vaalimisen liian pitkälle. Sitä niittää, mitä kylvää. Lapset eivät voi olla vastuussa itse itsestään päiväkoti- ja koulupäivien aikana.
On vanhempien vika. Vanhemmat ovat heti opettajan niskassa, jos lasta vähänkin ojentaa, sen sijaan, että olisivat opettajan kanssa samalla puolella kasvattamassa ja opettamassa lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
:D just niin. Minä näen lastasi 3-4 tuntia viikossa. Siinä ajassa ei kuule ihmeitä tehdä, jos kotona ei haluta kasvattaa lasta tai käsitellä negatiivisia asioita. Sellaista se vanhemmuus nyt vaan on - aina ei voi olla kivaa ja mukavaa ja helppoa.
T. Aineenopettaja
Onhan se helpompi laittaa Wilma-viestiä vanhemmille kuin pitää kuria ja järjestystä luokassa, lol.
Miten pidät kuria ja järjestystä, kun sinulla ei opettajana ole oikeutta heittää ulos luokasta (valvontaongelma), et saa koskea oppilaaseen, et saa takavarikoida esim. puhelinta, ääntä ei saa korottaa, lasta ei voi istuttaa koulun jälkeen suoraan jälki-istunnossa vaan ajan pitää sopia tälle oppilaalle ja perheelle, jälki-istunto ei myöskään saa olla ”liian” pitkä, et voi pakottaa ketään mihinkään, ei ole mitään seuraamuksia mistään, nelosia ei ”saa” peruskoulussakaan antaa jne.
Hyvin usein kuuli luokassa oppilaitten suusta että ”mitäs aiot asialle tehdä?” -tyyppisiä kysymyksiä kun tietävät että ei siitä perseilystä mitään seuraa koska opettaja ei saa tehdä mitään. Lapset eivät ole tyhmiä.
Ja jotenkin ajattelet, että vanhemmilla on joku taikanappula, jolla voidaan tuohon puuttua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Peruskasvatus tulee kotoa. Ei siitä mihinkään pääse. Vanhempien auktoriteetin pitää yltää myös siihen, miten lapsi käyttäytyy kodin ulkopuolella.
Kouluilta taas on viety suunnilleen kaikki keinot pistää porukkaa ruotuun. Rangaista ei saa, koskea ei saa, ainoa mitä saa tehdä on keskustella ja valitella. Jos seurauksia ei ole, niin tokihan ne vekarat persailee.
Vanhempien auktoriteetti ei yksinkertaisesti yllä kaikilla sinne päiväkotiin ja kouluun asti, koska lapset ovat lapsia - lasten aivojen kehitys on vielä kesken, ja aikuisten tehtävä siinä ympärillä on huolehtia siitä, että hommat sujuvat. Ja pistää sujumaan, jos ei lapselta itseltään onnistu. Ei esimerkiksi yksivuotias pikkutaapero pysty mitenkään pitämään mielessään koko 10 h hoitopäivän ajan, että ai niin, ei saa töniä kaveria kun äiti ja isi niin sanovat. Sitä pitää toistaa ja toistaa ja toistaa myös siellä hoidossa, vaikka ei olisi kivaa.
Yksinkertaisesti sen kodin kontrollin on ulotuttava niiden kodin seinien ulkopuolellekin ja lasten tulisi olla dialogissa sen pään sisäisen vanhempansa kanssa mistä se vanhempi repisi pelihousunsa.
Ehkä vähän kärjistettyjä esimerkkejä, mutta...
- lapseni ei katso kotona pornoa, siitä ei tarvitse puhua
- lapseni ei juo kotona energiajuomia, siitä ei tarvitse puhua.
Siihen lapseen voi vaikuttaa vaikka hän ei kotona toimikaan väärin. Monen vanhemman on vaikea käsittää miten paljon se lapsen persoonallisuus muuttuu kun hän sen kotioven sulkee.
Ja ei kai se auttamatta tarkoita, jos kotona pyydetään keskustelemaan asiasta etteikö sitä olisi jo päiväkodissa tai koulussa tehty?
Koska mitään ei saa tehdä, lässytys on ainoa, ja se ei tehoa.
Kuri takaisin kouluihin!!!
No opettajako sen lapsen sun puolesta kasvattaa? Mitä sä multa kyselet?