Pihiyden huippu, kerro esimerkki

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mies, siinä on ollut opettamista. Onneksi on ollut kehityskelpoinen ja muuten ihan kunnollinen. 

Siinä vaiheessa kun antoi mulle alkuaikoina synttärilahjaksi t-paidan, jonka oli saanut työnantajaltaan, siis työnantajan logolla, minä sain kunnon kilarit......Monesta asiasta on saatu vuosien varrella vääntää. 

Taustalla on köyhä, todella köyhä lapsuus ja sen aiheuttama pelko ja epävarmuus. Vieläkin saa välillä ihmetellä, kuten eilen kun otin toissailtana hyllyltä pois muutamia mukeja ja laseja, jotka vaan turhina pölyä keräsivät, että vien ne viikonloppuna kierrätykseen, niin aamulla olivat kadonneet.  Ja asiasta oli puhuttu jo viikonloppuna, että kaappeja pitää tyhjentää.  "Eikö voi viedä mökille? Entäs lapsille?" Tiedustelin sitten aamulla syyllisen näköiseltä ukolta, että hautaanko aiot ne säästää? Kaappi on täynnä astioita ja jouluna tuli lisää....(vaikka olen kieltänyt anoppia ja äitiäni tuomasta) Noh, löytyivät ukon vaatekaapista...."Että jos varalle"....sanoin että "perkule, nämä lähtee eikä asiasta keskustella!"

Näitä pihistelyjä riittää, huoltamolla ei ikinä osta sämpylää, menee sinne abc:n kaupan puolelle ja ostaa karjalanpiirakan, housut ostaa, jos saa aleale-laarista vitosella, jonkun vaatteen ostamista miettii mooooonta päivää ja kysyy mun mielipidettä ja sitä jahkataan....eikä puhettakaan, että matkalla missään ravintolassa syötäisiin, no mäkkärille sentään saattaa raskia lähteä. Vieraille alkuaikoina olisi saanut kaupan halvin keksipaketti kahvin kera riittää, minä karjalaisverisenä räjähdin että vieraita kestitään kunnolla, jos niitä aikoo tavata vastakin. Että tuo on noloa.  

Pakko olla pirttihirmuna tämän kanssa.....onneksi on oppinut, ja omissa asioissaan nuukailkoon miten tahtoo, mutta perheen hankinnoissa on parempi että minä määrään. Muuten asuttaisiin varmaan mummonmökissä päreen valossa. 

Kuten viisaasti ja ymmärtäen sanoitkin, hänellä on trauma, köyhyyden pelko. Minulla tuli samanlainen useaksi vuodeksi, kun elin perhe-elämää, jossa puolisoni laittoi kaiken rahamme päihteisiin. Nyt olen koittanut tervehtyä ja sanoa itselleni, että kukaan ei enää tyhjennä tiliäni ja lapsilleni riittää ruokaa. Tämän köyhyyden pelon ymmärtää jokainen, jonka talous on ollut toisten vuoksi täysin katastrofaalinen.

Ymmärrän myös kirjoittajaa, että se ärsyttää, sillä minuakin ärsytti lyhytaikainen miesystäväni, jonka kaapit olivat täynnä vanhentuvia vehnäjauhoja, kaurahiutaleita jne. ja lisää osti. Hävettää tunnustaa, että se oli yksi syy miksi en uskaltanut aloittaa yhteiselämää, että hänellä oli koko suuri omakotitalo täynnä tavaraa jota ei olisi voinut luovuttaa ja minä olisin ehkä voinut saada yhden pienen pöydän kulman laukulleni.

Tämä. Sama juttu, ukko jonka kanssa elelin oli haalinut talonsa täyteen tavaraa + exän kamaa nurkissa edelleen. Mun olis pitänyt sitten mennä "elämäänsä sulostuttamaan" kuten sanoi. Miehet ei tajua, että ensin nurkat kuntoon, exät kokonaan pihalle. Sitten uutta morsianta hakuun.

Sinulla, joka säästät vessapaperia, on varmaan ilmainen vesi.

Lääkärien keskuudessa on enemmän kuin tavallista ruuan varastaminen sairaalassa. Tämä koskee kuulemma potilasruokaa mutta eritoten kaikkia mahdollisia kahvitarjoiluja. Olin hallinnossa sihteerinä ja jouduin käskettynä vahtimaan kahvitarjoilupöytiä ennen tilaisuutta, koska lääkärit kävivät syömässä pöydät tyhjiksi, vaikka oli lappu tietona siitä, että tarjoiluihin ei saa koskea.

Lääkärit ovat hyvin röyhkeitä eivätkä säännöistä piittaa. Pihejä myös, koska mm. lahjakeräyksiin heiltä tuli aina pienin summa jos ollenkaan. Läksiäiskahvit / juhlatarjoilut kyllä maistuivat aina. Törkeää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella oli varmasti vanhempien hankkimia tavaroita, kännykät, tietsikat, astioita, petivaatteet, kodin erilaisia tarvikkeita. Saattoipa olla polkupyörät tai jopa autotkin. Ajokortin olivat varmasti kustantaneet vanhemmat.

Tuskin ostitte itse omilla rahoilla kaikki huonekalut samalla kun muutitte. Entä kahvinkeittimet, mikrot, pesukoneet, imurit jne.

Kuka rahaton nuori ostaa kaikki nämä heti itse ilman vanhempiensa apua?

Tai sitten saitte kunnolla rahaa tilillenne alkupääomaksi.

...

On kauhean helppoa sanoa, että en saanut mukaani kotoa mitään, mutta todellisuudessa jokainen on jotain saanut. Lisäksi vanhemmat on yleensä auttaneet asunnon saamisessa ja auttaneet vuokranmaksussakin alussa.

...Mutta ei ihan 18-vuotiaana ole tapahtunut sitten se pois muuttaminen ilman vanhempien apua.

Voi h... En tiedä pitäisikö olla enemmän vihainen vai huvittunut tästä naiiviudesta.

Voi kuule on paljonkin vanhempia jotka todellakin eivät auta millään lailla!! Ihan itseni esimerkkinä, itse hommasin 17-vuotiaana asunnon (90 luvulla ei ilmeisesti ollut pikkukaupungissa niin tarkkaa olla täysi-ikäinen), itse maksoin ajokortin, itse selvitin ja ostin kaiken mitä tarvitsin. Rahoilla jotka olin säästänyt lapsilisistä jotka sain itselleni noin 15 vuotiaasta alkaen (ja joilla maksoin myös aivan kaikki omat kuluni, vaatteista koulutarvikkeisiin, bussilippuun ja lääkkeisiin). Ei todellakaan ollut mitään kahvinkeitinta, mikroa tai imuria pitkään aikaan, pyykit pesin taloyhtiön pesulassa. Budjetti muuttoon oli ihan muutamia satoja MARKKOJA, mutta kyllä sillä vähän jotain sai kirpputorilta.

Vanhemmat eivät edes käyneet kylässä, saatika muuten auttaneet. Jos kyläilin heillä, ostin omat ruoat ja maksoin oman bussi/junalipun. Itse maksoin aivan kaiken opintorahalla ja -lainalla.

Olisi nyt herätyksen paikka sulla todellisuuteen, sieltä hattaraunelmamaailmasta!

Sait kuitenkin muutaman vuoden lapsilisät itsellesi.  

Muutitko siis tyhjään asuntoon, nukuit paljaalla lattialla ja söit käsistäsi kun ei ollut astioita?

Budjettisi oli muutamia satasia, mutta täällä väitetään, että ei yhtään mitään, ei edes niitä satasia.

90-luku oli vielä niitä ns vanhoja hyviä aikoja, jolloin rahallakin vielä jotain sai.  Kännyköitäkään ei heti vuosikymmenen alussa ollut kellään.  Nykyään sellainen on joka ikisellä iikalla lapsesta lähtien, ja sitä ei lapsi itse itselleen osta.  

En elä hattaramaailmassa,  tiedän nuorien elävän vähillä rahoilla ja tt-tukien ja opintolainojen varassa, mutta en tiedä yhtään nuorta, joka olisi lähtenyt kotoa pelkkä vaatekassi mukanaan.  Kyllä kotoa on varusteltu, hankittu asioita jo etukäteenkin.  Vähintään on huolehdittu, että se asunto on olemassa, mihin nuori muuttaa.  Kyllähän niitäkin on, jotka muuttaa vain jonnekin kaverien nurkkiin tai suoraan kodittomaksi,  mutta niissä tapauksissa on ongelmia sekä nuorella että kotiväellään.  Ei ihan tavallisia tarinoita kuitenkaan. 

Itse muutin aikanaan kotoa suoraan ns. naimisiin.  Häälahjoja oli niin paljon ja kaikenlaisia, että niillä varusti jo pienen omakotitalon yläkerran, jonne muutimme.  Kodinperustamislaina turvasi loput, jopa ensimmäisen vuokran.  Olin 19-vuotias.  Periaatteessa en saanut kotoa mitään, mutta kun tarkemmin ajattelee, niin tokihan vein mennessäni vaikka mitä, itse kutomani matot, itse ompelemani verhot, kaikki kirjani, lukulamppuni, isän aikanaan minulle tekemän lipaston, matkalaukullisen omia muisto- ja muita esineitäni ja valokuvia kummilusikkaani myöten.  Se oli 70-lukua. 

Eikä lähtenyt oma lapsenikaan ihan taivasalle, kyllä hänenkin asioistaan huolehdittiin ensin, että se eläminen ja toimeentulo on edes jotenkin turvattu.  Jatko riippuu sitten nuoresta itsestään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isäni on tuonut lahjaksi uuteen kotiin lapsilleen aina pelkkää leipää ja suolaa, koska se on kuulemma vanha tapa. Aikuistuvat, omilleen muuttavat lapset olisivat toki vanhemman taholta voineet enemmän ilahtua esimerkiksi huonekalujen hankintaan annetusta rahasta kuin ruokasuolapaketista ja reikäleivästä, mutta kukin tyylillään.

Alapeukuista päätellen saitureita riittää.

Yläpeukuista päätellen aika moni ei tunne perinteitä - se todella on suomalainen tapa että pitää viedä Suolaa ja ruisleipää - sillä turvataan että uusi koti pysyy hyvissä ruoissa. - meillä päin (lounais-Suomessa) jopa nuoret vie toisilleen uuteen kotiin tuon tuliaisen (toki usein jotain muutakin varmasti).

Toki varmaan kaikki tajuavat, ettei tuo ole kuin hassu vanha ja herttainen perinne vailla mitään todellisuuden kausaliteettia, mutta sille on ihan tarpeetonta irvistellä.

Okei, eli sinä olet tyytyväinen noin viiden euron lahjaan vanhemmiltasi kotoa pois muuttaessasi? Kavereille ostettiin uuteen kotiin sänkyjä ja pöytiä, me saimme ottaa vanhat vaatteet mukaan kotoa lähtiessämme.

Olen.

Miksi vanhempien sinua vielä siinä tilanteessa tulisi lahjoa?

Miksei mikään riitä?

Meillä on jo lapset muuttaneet opiskelemaan. Jokainen on saanut ottaa kotoa mitä tarvitsee ja haluaa ja 2/3 on jo antanut palautetta että olipa hyvä että hän voi ottaa ne vanhat tavarat, kun opiskelut tuli valmiiksi, oli maku jo taas uusi ja muutettiin yhteenkin jonkun toisen kanssa - se koko kouluajan palvelu työpöytä yms oli helppo viedä Ekotorille eikä kirpaissut yhtään :)

(Sen sijaan meillä kyllä esim maksetaan heille meidän yhteiset matkat kokonaan meidän pussista, ollaan annettu omat saadut perinnön suoraan sukupolven yli heille yms elämää helpottavaa )

Miksei mikään riitä? Ei jumalauta, jos lapsi saa ainoastaan vaatteensa mukaan kotoa lähtiessään, niin tyhjän päälle silloin käytännössä vanhemmat hänet heittävät. Saita ihminen on usein henkisesti sairas.

Kyllä pitää olla ahne jos pitää jotain muuta mukaan saada. Miksi? Itse sisarusten kanssa muutettiin kukin omillamme omiin uusiin koteihin eikä probleemia tullut. Jokaisella oli työ/opiskelupaikat ja asunto sovittuna vuokralle mikä sopi budjettiin.

Aika avuton täytyy olla jos aikuisena pitää vielä vanhempiin tukeutua.

Eli asuitte kotona kuitenkin niin pitkään, että teillä oli tietyt asiat hankittuna valmiiksi, kun muutitte kotoa pois.

Ette nyt sentään pelkät vaatteet mukananne lähteneet.

Jokaisella oli varmasti vanhempien hankkimia tavaroita, kännykät, tietsikat, astioita, petivaatteet, kodin erilaisia tarvikkeita. Saattoipa olla polkupyörät tai jopa autotkin. Ajokortin olivat varmasti kustantaneet vanhemmat.

Tuskin ostitte itse omilla rahoilla kaikki huonekalut samalla kun muutitte. Entä kahvinkeittimet, mikrot, pesukoneet, imurit jne.

Kuka rahaton nuori ostaa kaikki nämä heti itse ilman vanhempiensa apua?

Tai sitten saitte kunnolla rahaa tilillenne alkupääomaksi.

Kyllä meillä nuoret vei omat sänkynsä, koulupöytänsä, tuolinsa yms. Ei he nyt tyhjässä asunnossa uutta elämäänsä aloittaneet.

On kauhean helppoa sanoa, että en saanut mukaani kotoa mitään, mutta todellisuudessa jokainen on jotain saanut. Lisäksi vanhemmat on yleensä auttaneet asunnon saamisessa ja auttaneet vuokranmaksussakin alussa.

No jos on käynyt jo muutaman vuoden töissä ja hankkinut itse palkallaan niitä tarvittavia asioita elämiseen, niin sitten on voinut kuitenkin asua vanhempien luona ilmaiseksi ja siten mahdollistanut sen hankkimisen. Mutta ei ihan 18-vuotiaana ole tapahtunut sitten se pois muuttaminen ilman vanhempien apua.

Omat vaatteet, siinä kaikki. Ikää 19 vuotta, varakkaiden vanhempien ainoa lapsi, yliopistossa. Itse piti hankkia asunto ja kalusteet, ihan kaikki. Yliopisto piti lopulta jättää kesken ja mennä töihin, koska ei ollut rahaa ruokaan, kirjoihin, bussimatkoihin, silmälaseihin ja vuokraan. Tällaisia vanhempia todella on olemassa.

Aika harvinaista kuitenkin.  

Vierailija kirjoitti:

Lääkärien keskuudessa on enemmän kuin tavallista ruuan varastaminen sairaalassa. Tämä koskee kuulemma potilasruokaa mutta eritoten kaikkia mahdollisia kahvitarjoiluja. Olin hallinnossa sihteerinä ja jouduin käskettynä vahtimaan kahvitarjoilupöytiä ennen tilaisuutta, koska lääkärit kävivät syömässä pöydät tyhjiksi, vaikka oli lappu tietona siitä, että tarjoiluihin ei saa koskea.

Lääkärit ovat hyvin röyhkeitä eivätkä säännöistä piittaa. Pihejä myös, koska mm. lahjakeräyksiin heiltä tuli aina pienin summa jos ollenkaan. Läksiäiskahvit / juhlatarjoilut kyllä maistuivat aina. Törkeää.

Tällaisiahan ne usein on, ne "paremmat ihmiset", muut ovat vain heitä varten.

Nauratti tuo mielikuva kahvipöydän vahtimusesta :,D Itse olin aikoinaan siivoojana terveyskeskuksessa ja lääkäris(miesten) jäljiltä löytyi vetämättömiä vessoja, roskia pukuhuoneen lattioilla vaikka roskasanko oli ihan vieressä ym. Kai ovat liian tärkeitä edes omat paskat huuhdellakseen.

Yksi pihipaha tekee kahvin samoista kahvinpuruista ja suodatinpussista uudelleen.

Kuulemma 4 kahvit tulee samoista.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärien keskuudessa on enemmän kuin tavallista ruuan varastaminen sairaalassa. Tämä koskee kuulemma potilasruokaa mutta eritoten kaikkia mahdollisia kahvitarjoiluja. Olin hallinnossa sihteerinä ja jouduin käskettynä vahtimaan kahvitarjoilupöytiä ennen tilaisuutta, koska lääkärit kävivät syömässä pöydät tyhjiksi, vaikka oli lappu tietona siitä, että tarjoiluihin ei saa koskea.

Lääkärit ovat hyvin röyhkeitä eivätkä säännöistä piittaa. Pihejä myös, koska mm. lahjakeräyksiin heiltä tuli aina pienin summa jos ollenkaan. Läksiäiskahvit / juhlatarjoilut kyllä maistuivat aina. Törkeää.

Totta. Olin hoitajana yksityisellä puolella. Leikkurin vieressä oli jääkaappi, jota me kaikki käytimme. Kirurgit ja anestesialääkärit söivät lähes päivittäin meidän eväitämme kaapista ja ei edes anteeksipyyntöä.

Vierailija kirjoitti:

Lääkärien keskuudessa on enemmän kuin tavallista ruuan varastaminen sairaalassa. Tämä koskee kuulemma potilasruokaa mutta eritoten kaikkia mahdollisia kahvitarjoiluja. Olin hallinnossa sihteerinä ja jouduin käskettynä vahtimaan kahvitarjoilupöytiä ennen tilaisuutta, koska lääkärit kävivät syömässä pöydät tyhjiksi, vaikka oli lappu tietona siitä, että tarjoiluihin ei saa koskea.

Lääkärit ovat hyvin röyhkeitä eivätkä säännöistä piittaa. Pihejä myös, koska mm. lahjakeräyksiin heiltä tuli aina pienin summa jos ollenkaan. Läksiäiskahvit / juhlatarjoilut kyllä maistuivat aina. Törkeää.

Työpaikkojen "hyväksikäyttö" on kyllä aika yleistä.  

Hyvin usein sieltä työpaikoilta ajautuu kotiin milloin mitäkin, ei nyt mitään varsin arvokasta, mutta kuitenkin.  

Työpaikan laitteita ja mahdollisuuksia käytetään hyvin mielellään omiin tarkoituksiinkin.  Sitä tehdään joka portaassa.  

Muitan yhden äitini ystävän, joka asui samassa liiketalossa missä oli hänen työpaikkansa.  Joka ikisen puhelun hän soitti sieltä konttorista, koska hänellähän sinne oli avain.  Ei tietenkään työaikana, vaan iltaisin ja viikonloppuisin.  Taisi koko perhe käyttää sitä konttorin puhelinta.  Ei jäänyt ikinä kiinni, on jo kuollutkin.  Siihen aikaan ei puheluita pystynyt jäljittämään, tai ainakaan sitä ei tehty, oli lankapuhelinaika.

Kukapa ei olisi syyllistynyt siihen, että on ottanut työpaikan kopiokoneella omia kopioita, maksamatta niistä.  Joissakin paikoissa se on sallittukin, mutta ei kaikissa.

Muistan yhdestä työpaikastani, että erään miespuolisen työntekijän kissakin eli mukavasti ilmaisella työpaikkaruokailulla ; tyyppi kääräisi aina lähtiessään mukaansa jonkun kalapihvin tai murekepalan tai lihakökkäreen lautasliinaan ja vei kotiinsa kissalle.  Kukaan ei koskaan sanonut mitään, se vain huvitti kaikkia suuresti.  Kerran hän oli kuulemma kysynyt ihan rehellisesti, saisiko ylijäänyttä mureketta viedä kotiinsa kissalle, niin se kiistettiin jyrkästi.  Jotkut elintarvikemääräykset kielsivät ruuan viemisen ulos talosta, se ennemmin kipattiin jätteisiin.

Pihiyden huippu on sossunpummi. Ei käytä senttiäkään itsetienattuja rahoja elämiseen vaan vielä kerjää työssäkäyviltä tukia, joilla ostaa siideriä, tupakkaa, tatuointeja, lävistyksiä, legginsejä...

Laskee ostoksensa päässä siis koko kärry täynnä rompetta ja pelaa hinnan pyöristettäväksi alas päin, ei ollut vitsi.

Autossa ei kesähelteellä käytetä ilmastointia kuin pari minuuttia liikkeellelähdösta bensiininkulutuksen johdosta etupäässä.  Ikkunaa raollee, kun on päästy vauhtiin!

Itse taas ajattelen, ettei tässä maailmassa juuri muusta saa niin pienellä rahalla nautintoa kuin auton ilmastoinnista helteellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärien keskuudessa on enemmän kuin tavallista ruuan varastaminen sairaalassa. Tämä koskee kuulemma potilasruokaa mutta eritoten kaikkia mahdollisia kahvitarjoiluja. Olin hallinnossa sihteerinä ja jouduin käskettynä vahtimaan kahvitarjoilupöytiä ennen tilaisuutta, koska lääkärit kävivät syömässä pöydät tyhjiksi, vaikka oli lappu tietona siitä, että tarjoiluihin ei saa koskea.

Lääkärit ovat hyvin röyhkeitä eivätkä säännöistä piittaa. Pihejä myös, koska mm. lahjakeräyksiin heiltä tuli aina pienin summa jos ollenkaan. Läksiäiskahvit / juhlatarjoilut kyllä maistuivat aina. Törkeää.

Tällaisiahan ne usein on, ne "paremmat ihmiset", muut ovat vain heitä varten.

Nauratti tuo mielikuva kahvipöydän vahtimusesta :,D Itse olin aikoinaan siivoojana terveyskeskuksessa ja lääkäris(miesten) jäljiltä löytyi vetämättömiä vessoja, roskia pukuhuoneen lattioilla vaikka roskasanko oli ihan vieressä ym. Kai ovat liian tärkeitä edes omat paskat huuhdellakseen.

Monet lääkärit ovat epäsiistejä ja olihan täällä joku joka käytti kotona sairaalan vaatteita säästääkseen kuluissa. Sen tiedän, että useimmilla heistä on tyyli hukassa, mutta onko sekin pihiyttä vai mitä, eos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorempana erikoistumisvaiheessa vein vastaanotolta puisia spatuloita (tikku) joita käytin kotona aterimina ja mehujäätä jäädytellessä. Yhä edelleen vien pumpulipuikkopusseja ja nestesaippuaa. En ole koskaan ostanut käsisaippuaa kotiin. Vien myös vastaanotolta lehtiä. Tämä on vain piintynyt tapa.

Ei se ole mikään piintynyt tapa, se on varastamista. Sinä olet varas.

No en nyt ihan siksi kutsuisi; harmiton pieni säästökeino, josta tulee hyvä mieli.

Vai harmiton pieni säästökeino !  Kysy työnantajalta onko samaa mieltä asiasta ?  Minä voisin kanssa harmittomasti pienenä säästökeinona säästää ja tulla vaikka saunomaan saunaasi sekä pesemään pyykit viikottain pesukoneellasi. Työpaikoilta tavaraa varastelevia on paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lääkärien keskuudessa on enemmän kuin tavallista ruuan varastaminen sairaalassa. Tämä koskee kuulemma potilasruokaa mutta eritoten kaikkia mahdollisia kahvitarjoiluja. Olin hallinnossa sihteerinä ja jouduin käskettynä vahtimaan kahvitarjoilupöytiä ennen tilaisuutta, koska lääkärit kävivät syömässä pöydät tyhjiksi, vaikka oli lappu tietona siitä, että tarjoiluihin ei saa koskea.

Lääkärit ovat hyvin röyhkeitä eivätkä säännöistä piittaa. Pihejä myös, koska mm. lahjakeräyksiin heiltä tuli aina pienin summa jos ollenkaan. Läksiäiskahvit / juhlatarjoilut kyllä maistuivat aina. Törkeää.

Totta. Olin hoitajana yksityisellä puolella. Leikkurin vieressä oli jääkaappi, jota me kaikki käytimme. Kirurgit ja anestesialääkärit söivät lähes päivittäin meidän eväitämme kaapista ja ei edes anteeksipyyntöä.

Ihan hirveätä itsekeskeisyyttä. Olin kesätöissä lääkäriasemalla ja siellä näki miten potilaita piti tunkea ajanvarauslistalle silkan ahneuden takia. Jos oli vanhuksia,joilla liikkuminen hidasta,kävi aivan sääliksi se tempominen. Ja kaikki sen takia,ettei mene kallista vastaanottoaikaa hukkaan. Päivätyöstä julkisella oli karattu jo klo 14 vaikka työ siellä olisi vissiin päättynyt vasta klo 16. Tuon kokemuksen jälkeen muuttui asenne koko ammattiin.

Minua huvitti se kahvipöydän vartiointi ahneilta lääkäreiltä,mutta se ei naurata yhtään,että ylilääkäri (tai johtava lääkäri. En tiedä titteliä) käyttää julkisen sairaala-työnantajansa luottokorttia omiin lounaisiin ja päivällisiin jatkuvasti.Henkilö on tavoistaan tunnettu alueella.Olen töissä ravintolassa ja yllätysyllätys: ei tippiä eikä sen paremmin kiitosta heru ! Tavat kuin porsaalla konsanaan ! Miten se menikäänsika silkissä🐷

Aika huippu pihi on sellainen ihminen, joka omien sanojensa mukaan ei osta itselleen autoa siksi, kun ei tarvi sitä mihinkään.   Mutta istuu kyllä hyvin mielellään muitten autoissa kyytiläisenä ja on kovastikin kyselemässä, kenen kyytiin pääsisi, kun johonkin mennään ja välillä taas kyselee, että voisiko joku käyttää häntä jossain autollaan.  Tarvitsee myös autoilijan apua kantamaan jotain painavaa ja isoa kaupasta kotiinsa jne. 

Tosin tää ihminen sentään jotain joskus korvaakin kuskilleen, ostaa kahvit tms.  Mutta kun ei siis tarvitse sitä autoa mihinkään....

Sanoisi sitten suoraan, ettei vain viitsi ostaa autoa, kun siitä on kuluja.

Kokoomus varastaa kaiken itselleen se on  SUOMESSA tosi siksi ovat niin saatanan pihiä.

Yksi tuntemani kunnan ulkopaikkatyöntekijä ajoi kesäisin nurmikoita, niitä paikkoja oli paljon ja eri puolella aluetta.  Ajoi siis paikasta toiseen ja siinä ohimennessään ajeli sillä kunnan näppärällä päältäajettavalla myös oman talonsa pihanurmikon.  Kun sehän nyt oli mukavasti siinä reitin varrella ja ei se kuulemma  liikaa aikaa vienyt, vaikka työajalla olikin.  Ehkä hän sitten korvasi sen olemalla myöhempään töissä, mitä en usko.  

Kuuluuko sekin niihin ammatin suomiin etuisuuksiin, mene tiedä.   Näitähän riittää.  Työpaikkojen autoilla ajetaan usein omiakin asioita jne.  Ainahan se ei tietysti ole edes kiellettyä, riippuu firmasta.

Näistä työpaikalta varastelleista tulikin mieleen tämä.

Täällä eräs jo eläkkeellä oleva koulun johtaja tilasi koululle puutavaraa ja sillä sitten on jos nyt ei ihan rakennettu niin ainakin isosti korjattu puuvenettä.

Aika jännää ettei kukaan ihmettele mitä ala-astelaiset tekee tai onko pakko oikeasti tilata metreittän tiikkiä...