Saavatko lääkiksen kandit palkkaa 4. vuodesta eteenpäin?

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä, että lääkiksen aikana on tehtävä neljä palkallista harjoittelujaksoa (amanuenssuuria), kestävät 1 kk ja palkka ennen veroja n. 1500e/kk. Joskus onnistuu tehdä harjoittelu kurssin päällä samanaikaisesti mutta yleensä nämä sijoittuvat pääosin loma-aikoihin koska pakollisesta opetuksesta ei saa olla päivisin pois vaikka olisikin palkallisessa harjoittelussa.

Loppuvaiheessa opetuspäivät voivat hyvinkin olla 8 tunnin mittaisia ma-pe, joten aika harva jaksaa painaa kaikki illat ja viikonloput töitä sen lisäksi, kun tentteihinkin pitää lukea ja sen lisäksi olisi kiva ehtiä nähdä kavereita ja harrastaakin.

T. nro 14

Kiitos taas, juuri tällaista käytännön tietoa tarvitsen voidakseni päättää. Olen itse tosiaan ihan eri elämänvaiheessa, joten kaverit ja harrastukset eivät ole niin relevantteja, mutta pitää tosiaan tietää kuinka pitkiä loppuvaiheen päivät ovat, että pystyy arvioimaan kuinka tehdä sitten niitä nykyisen alan hommia.

Ekoina vuosina päivät yliopistolla kuulemma lyhyitä kun paljon itseopiskeluakin, joten silloin työajat voinee järjestää helpommin.

Mä en haluaisi tavata AP:tä lääkärinä. Ymmärtäminen on heikkoa, empatiakykyä ei löydy ja vastaa ylimielisesti hänelle annettuihin vastauksiin. Ainoa motivaatio tuntuu olevan raha.

Ootko AP kuullut, että jotkut opiskelee ansiosidonnaisella. Sulla tuntuu olevan vakityö, eli et pääse siitä nauttimaan. Tai, irtisanoutui nykyisestä ja ota määräaikainen työ muualta, hae lääkikseen ja määräaikaisuus loppuu sopivasti lääkkeen alkuun. Sitten vaan työkkärin tätille selvittämään, että olet työtön, ja opinnot parantavat työllistymismahdollisuuksiasi. Kokeile, saisit lainat hoidettua ansiosidonnaisen ajan, eli pari vuotta, ja voisit opiskella täysillä. Sitten olisikin jo lähellä lääkärin palkkatyötä.

Mutta oikeesti, älä ala lääkäriksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä, että lääkiksen aikana on tehtävä neljä palkallista harjoittelujaksoa (amanuenssuuria), kestävät 1 kk ja palkka ennen veroja n. 1500e/kk. Joskus onnistuu tehdä harjoittelu kurssin päällä samanaikaisesti mutta yleensä nämä sijoittuvat pääosin loma-aikoihin koska pakollisesta opetuksesta ei saa olla päivisin pois vaikka olisikin palkallisessa harjoittelussa.

Loppuvaiheessa opetuspäivät voivat hyvinkin olla 8 tunnin mittaisia ma-pe, joten aika harva jaksaa painaa kaikki illat ja viikonloput töitä sen lisäksi, kun tentteihinkin pitää lukea ja sen lisäksi olisi kiva ehtiä nähdä kavereita ja harrastaakin.

T. nro 14

Kiitos taas, juuri tällaista käytännön tietoa tarvitsen voidakseni päättää. Olen itse tosiaan ihan eri elämänvaiheessa, joten kaverit ja harrastukset eivät ole niin relevantteja, mutta pitää tosiaan tietää kuinka pitkiä loppuvaiheen päivät ovat, että pystyy arvioimaan kuinka tehdä sitten niitä nykyisen alan hommia.

Ekoina vuosina päivät yliopistolla kuulemma lyhyitä kun paljon itseopiskeluakin, joten silloin työajat voinee järjestää helpommin.

Opiskelu tapahtuu isoilta osin pienryhmissä, ja sun töille ajattelema aika on just se, mitä sun ryhmätyökaverit haluaisi käyttää opiskeluun. Sun pitäis joustaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä en haluaisi tavata AP:tä lääkärinä. Ymmärtäminen on heikkoa, empatiakykyä ei löydy ja vastaa ylimielisesti hänelle annettuihin vastauksiin. Ainoa motivaatio tuntuu olevan raha.

Ootko AP kuullut, että jotkut opiskelee ansiosidonnaisella. Sulla tuntuu olevan vakityö, eli et pääse siitä nauttimaan. Tai, irtisanoutui nykyisestä ja ota määräaikainen työ muualta, hae lääkikseen ja määräaikaisuus loppuu sopivasti lääkkeen alkuun. Sitten vaan työkkärin tätille selvittämään, että olet työtön, ja opinnot parantavat työllistymismahdollisuuksiasi. Kokeile, saisit lainat hoidettua ansiosidonnaisen ajan, eli pari vuotta, ja voisit opiskella täysillä. Sitten olisikin jo lähellä lääkärin palkkatyötä.

Mutta oikeesti, älä ala lääkäriksi.

Hengitä syvään, ajattele jotain mukavaa ja mene vaikka kävelylle. Vaikka päiväsi olisi alkanut huonosti, sen ei tarvitse jatkua epämiellyttävänä. Moi moi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä, että lääkiksen aikana on tehtävä neljä palkallista harjoittelujaksoa (amanuenssuuria), kestävät 1 kk ja palkka ennen veroja n. 1500e/kk. Joskus onnistuu tehdä harjoittelu kurssin päällä samanaikaisesti mutta yleensä nämä sijoittuvat pääosin loma-aikoihin koska pakollisesta opetuksesta ei saa olla päivisin pois vaikka olisikin palkallisessa harjoittelussa.

Loppuvaiheessa opetuspäivät voivat hyvinkin olla 8 tunnin mittaisia ma-pe, joten aika harva jaksaa painaa kaikki illat ja viikonloput töitä sen lisäksi, kun tentteihinkin pitää lukea ja sen lisäksi olisi kiva ehtiä nähdä kavereita ja harrastaakin.

T. nro 14

Kiitos taas, juuri tällaista käytännön tietoa tarvitsen voidakseni päättää. Olen itse tosiaan ihan eri elämänvaiheessa, joten kaverit ja harrastukset eivät ole niin relevantteja, mutta pitää tosiaan tietää kuinka pitkiä loppuvaiheen päivät ovat, että pystyy arvioimaan kuinka tehdä sitten niitä nykyisen alan hommia.

Ekoina vuosina päivät yliopistolla kuulemma lyhyitä kun paljon itseopiskeluakin, joten silloin työajat voinee järjestää helpommin.

Opiskelu tapahtuu isoilta osin pienryhmissä, ja sun töille ajattelema aika on just se, mitä sun ryhmätyökaverit haluaisi käyttää opiskeluun. Sun pitäis joustaa.

Joo, tämäkin varmaan otettava huomioon. Onneksi nykyisessä työssäni voi valita myös joustavat työajat. Pikemminkin pitää miettiä, kuinka monta vuotta jaksaa puskea ilman vapaa-aikaa, siksi kyselen, että koska voi laskea suht säännöllisten tulojen varaan, koska minäkään en jaksa 6 vuotta tehdä täyspäiväistä opiskelua ja duunia siihen päälle.

Ne viimeiset pari vuotta ovat valvottua harjoittelua sairaalassa, TK:ssa tai muussa vastaavassa. Eli tekevät ihan lääkärin työtä, mutta eivät saa itse vielä tehdä diagnoosipäätöksiä jne. Työstä maksetaan palkkaa, luonnollisestikin.

Vierailija kirjoitti:

Ne viimeiset pari vuotta ovat valvottua harjoittelua sairaalassa, TK:ssa tai muussa vastaavassa. Eli tekevät ihan lääkärin työtä, mutta eivät saa itse vielä tehdä diagnoosipäätöksiä jne. Työstä maksetaan palkkaa, luonnollisestikin.

Näin minäkin olin käsittänyt, mutta nyt sain käsityksen, että se palkallinen osuus tulee pakollisten harjoittelujen päälle vapaaehtoisista päivystyksistä. Eli kuten tuolla kirjoitettiin, ensin 8 tunnin palkaton harjoittelu ja siihen päälle pitäisi tehdä sitten palkallista päivystystä. Aika mahdoton yhtälö, nyt ymmärrän, miksi tuttuni jatkoi kääntäjänä ihan valmistumiseen saakka.

Opinnoista ei saa lääkiksessä koskaan rahaa. Siis yliopistolla tapahtuvista, amanuenssuurit ainoita mistä saa palkkaa mutta nekin on kurssien ulkopuolella tehtäviä.

Opintojen ohella voit tienata tekemällä kandistatuksella töitä sairaaloissa 4 vsk eteenpäin ja tk:ssa 5vsk eteenpäin (olettaen että olet läpäissyt asiaan kuuluvat tentit).  Päivystyksistä kuitenkin maksetaan sen verran hyvin, että jo 1-2 vkl kuussa ja/tai lomilla työskentelemällä pääsee kohtuullisille liksoille ja pystyy elättämään itseä ja perhettä, ellei nyt ihan ökyelintaso ole tavoitteena. 

Vierailija kirjoitti:

Ne viimeiset pari vuotta ovat valvottua harjoittelua sairaalassa, TK:ssa tai muussa vastaavassa. Eli tekevät ihan lääkärin työtä, mutta eivät saa itse vielä tehdä diagnoosipäätöksiä jne. Työstä maksetaan palkkaa, luonnollisestikin.

Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. 

t. lääkäri, joka ohjaa työssään nuoria lääkäreitä ja kuvittelee olevansa "kartalla" aiheesta

Opinnoista voi saada palkkaa, esimerkiksi jos käyt syventäviä opintoja ja samalla olet työsuhteessa sille taholle jolle niitä suoritat. Palkka on kyllä jotain tonni kuussa, ja vain muutaman kk ajan. Riippuu sopimuksesta.

Entä jos ap ottaisit lainan tuolle ajalle kun ei ehdi käydä töissä? Ja jäädytä vähäksi aikaa se asuntolainan maksaminen.

Vierailija kirjoitti:

Mä en haluaisi tavata AP:tä lääkärinä. Ymmärtäminen on heikkoa, empatiakykyä ei löydy ja vastaa ylimielisesti hänelle annettuihin vastauksiin. Ainoa motivaatio tuntuu olevan raha.

Ootko AP kuullut, että jotkut opiskelee ansiosidonnaisella. Sulla tuntuu olevan vakityö, eli et pääse siitä nauttimaan. Tai, irtisanoutui nykyisestä ja ota määräaikainen työ muualta, hae lääkikseen ja määräaikaisuus loppuu sopivasti lääkkeen alkuun. Sitten vaan työkkärin tätille selvittämään, että olet työtön, ja opinnot parantavat työllistymismahdollisuuksiasi. Kokeile, saisit lainat hoidettua ansiosidonnaisen ajan, eli pari vuotta, ja voisit opiskella täysillä. Sitten olisikin jo lähellä lääkärin palkkatyötä.

Mutta oikeesti, älä ala lääkäriksi.

Ei kannata laskea sen varaan että työttömyystuen saa pitää jos opiskelee samalla! Tästä on tosi tarkkoja sääntöjä, te-palveluiden pitää hyväksyä opiskelu ensin ja yleensä noita annetaan jollekin lyhyelle työllistävälle amisopinnoille. Päätoiminen opiskelu voi estää ansiosidonnaisen ehkä

Kadettikoulussa. Alkuun päivärahaa, mutta jatkokoulutuksissa, esim. kandi->maisteri->tohtori, täyttä palkkaa opiskelemisesta. Palkka nouseekin vielä kesken opintojen.

Nro 14 jatkaa vielä. Ekat vuodet ovat luento- ja pienryhmäpainotteista opiskelua ilman sairaalaharjoittelua mutta niissäkin päivät ovat helposti 6-8 tunnin mittaisia. Erona loppuvaiheen opintoihin oli, että iso osa luennoista oli vapaaehtoisia, jolloin toki jäämällä pois luennoilta päivät saattoivat olla lyhyitä, jos kävi vain muutaman tunnin kestoisessa pakollisessa ryhmätyössä. Kuitenkin asiat, joita luennoilla käytiin, olivat sen verran laajoja ja monimutkaisia, että käytännössä lähes kaikki istuivat aamusta iltapäivään luennoilla. Jos joskus joutui olemaan luennoilta pois (esim sairaus), asian opettelu jälkikäteen itsekseen saattoi helposti viedä tuplamäärän aikaa. Eli varsin intensiivisiä ne ekatkin vuodet ovat.

Käytännössä säännölliset kuukausitulot lääkärintyöstä saat vasta kun valmistut 6 vuoden jälkeen ja menet töihin. Kesälomakuukausina toki ehtii tehdä aiemminkin hyvin töitä ja niistä moni säästää, että pärjää lukuvuoden. Vaikka kandit saavat neljännen ja viidennen vuoden jälkeen tehdä töitä toisen lääkärin valvonnassa, palkka on kuitenkin kandeilla pienempi ja eri työpaikoissa saatetaan rajata niin, että kandeja ei palkata, jos valmistuneita lääkäreitä riittää. Myös laki rajaa tiettyjä työmahdollisuuksia pois, esim ei saa päivystää sellaisissa työpisteissä joissa ollaan ainoana lääkärinä. Varmasti isoon päivystysyksikköön mahtuu lukukausien aikana kandikin tekemään joitakin päivystysvuoroja mutta pelkästään niillä tuloilla on kyllä vaikea maksella lainoja ja elättää perhettä, ellei sitten lähde jonnekin periferiaan päivystämään, jossa tarve on suurempi ja palkat isommat. Mutta esim yliopistokaupungeissa pulaa ei kauheasti ole.

Tutustu ensiksi fykebimaa. Onko toive realistinen???? Vaatii ison työmäärän.

Vierailija kirjoitti:

Opinnoista ei saa lääkiksessä koskaan rahaa. Siis yliopistolla tapahtuvista, amanuenssuurit ainoita mistä saa palkkaa mutta nekin on kurssien ulkopuolella tehtäviä.

Opintojen ohella voit tienata tekemällä kandistatuksella töitä sairaaloissa 4 vsk eteenpäin ja tk:ssa 5vsk eteenpäin (olettaen että olet läpäissyt asiaan kuuluvat tentit).  Päivystyksistä kuitenkin maksetaan sen verran hyvin, että jo 1-2 vkl kuussa ja/tai lomilla työskentelemällä pääsee kohtuullisille liksoille ja pystyy elättämään itseä ja perhettä, ellei nyt ihan ökyelintaso ole tavoitteena. 

Juuri tällaista tietoa hain ja toivoin!

Vierailija kirjoitti:

Nro 14 jatkaa vielä. Ekat vuodet ovat luento- ja pienryhmäpainotteista opiskelua ilman sairaalaharjoittelua mutta niissäkin päivät ovat helposti 6-8 tunnin mittaisia. Erona loppuvaiheen opintoihin oli, että iso osa luennoista oli vapaaehtoisia, jolloin toki jäämällä pois luennoilta päivät saattoivat olla lyhyitä, jos kävi vain muutaman tunnin kestoisessa pakollisessa ryhmätyössä. Kuitenkin asiat, joita luennoilla käytiin, olivat sen verran laajoja ja monimutkaisia, että käytännössä lähes kaikki istuivat aamusta iltapäivään luennoilla. Jos joskus joutui olemaan luennoilta pois (esim sairaus), asian opettelu jälkikäteen itsekseen saattoi helposti viedä tuplamäärän aikaa. Eli varsin intensiivisiä ne ekatkin vuodet ovat.

Käytännössä säännölliset kuukausitulot lääkärintyöstä saat vasta kun valmistut 6 vuoden jälkeen ja menet töihin. Kesälomakuukausina toki ehtii tehdä aiemminkin hyvin töitä ja niistä moni säästää, että pärjää lukuvuoden. Vaikka kandit saavat neljännen ja viidennen vuoden jälkeen tehdä töitä toisen lääkärin valvonnassa, palkka on kuitenkin kandeilla pienempi ja eri työpaikoissa saatetaan rajata niin, että kandeja ei palkata, jos valmistuneita lääkäreitä riittää. Myös laki rajaa tiettyjä työmahdollisuuksia pois, esim ei saa päivystää sellaisissa työpisteissä joissa ollaan ainoana lääkärinä. Varmasti isoon päivystysyksikköön mahtuu lukukausien aikana kandikin tekemään joitakin päivystysvuoroja mutta pelkästään niillä tuloilla on kyllä vaikea maksella lainoja ja elättää perhettä, ellei sitten lähde jonnekin periferiaan päivystämään, jossa tarve on suurempi ja palkat isommat. Mutta esim yliopistokaupungeissa pulaa ei kauheasti ole.

Kiitos, tämäkin erittäin kiinnostavaa ja tähdellistä tietoa, jota olen juurikin miettinyt!

Miksi ap et saisi aikuisopintorahaa? Sillä kattaisi melkein kahden vuoden opinnot, sitten pari vuotta opintolainalla laittaen asuntolaina vapaalle. En usko että pystyt yhtä aikaa käymään mainittavia määriä töissä vaativien opintojen ohella. Kai joskus haluat niiden lastesikin kanssa viettää aikaa?

Vierailija kirjoitti:

Tutustu ensiksi fykebimaa. Onko toive realistinen???? Vaatii ison työmäärän.

Sanotaan, että olen opiskellut ”vaativampaakin” alaa eli lääkistason luonnontieteiden ja matikan taso ei ole mikään ongelma. Ongelmaksi voi muodostua pikemminkin laajojen tietomäärien hallinta ja muistaminen samalla, kun tekee opintojen ohella duunia aivokapasiteettia jo reippaasti kuluttavalla alalla. Varsinkin, kun tässä iässä aivoihin on jo tallentunut paljon kamaa. Muistiprosessi kun voi häiriintyä myös vanhojen, jo talletettujen tieojen johdosta. Aivojen kannalta voi olla helpompi tehdä opintojen ohessa jotain rutiininomaista duunarityötä kuin ns. ajatustyötä

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap et saisi aikuisopintorahaa? Sillä kattaisi melkein kahden vuoden opinnot, sitten pari vuotta opintolainalla laittaen asuntolaina vapaalle. En usko että pystyt yhtä aikaa käymään mainittavia määriä töissä vaativien opintojen ohella. Kai joskus haluat niiden lastesikin kanssa viettää aikaa?

En nyt vain ole oikeutettu aikuisopintorahaan. Lapsi on onneksi jo sen verran iso, että viettää enemmän aikaa kavereidensa kuin vanhempiensa kanssa. Mutta liian tiukille ei voi elämää kovin pitkäksi aikaa pistää ja siksi täällä kyselenkin, että kykenisin arvioimaan realistisesti, onko toteutettavissa vai ei.

Vierailija kirjoitti:

5. vuoden aikana on lastentautien kurssi, jonka jälkeen saa päivystää ja siitä saa liksaa. Toki voi saada vaikka tutkimusapulaisen hommia, joista maksetaan myös ilman pätevyyttä. Kyllä lääkiksessäkin sen palkan eteen sitten raadetaan, eli palkkaa saa päivystysvuoroista ja vuorot on niin kiireisiä, ettei vessaan ehdi, vaippoja suositellaan.

Jos pääset sisälle, niin voit aina keskeyttää, jos homma ei onnistu taloudellisesti. Toisaalta voit opiskella jonkun vähän helpomman uuden alan, vaikka sosiaalityöntekijäksi, sisään pääsee periaatteessa yhden kirjan lukemalla.

Esimerkiksi Tampereen yliopistoon vuonna 2018 sosiaalityön tutkinto-ohjelmaan oli pienempi sisäänottoprosentti kuin lääkikseen, 9,5% vrt. 9,7%. Parhaimmat pääsevät sisään sen kirjan lukemalla, mutta kilpailu työllistävälle alalle on kovaa ja aloituspaikkoja vähän, vaikka näitä lisätty vuosittain.