Sivistetään toisiamme: opeta joku esim. työhösi tai opintoihisi liittyvä asia meille muillekin
Olisi kiva oppia jotain uutta, mitä ei ole ennen tiennyt :)
Kommentit (1295)
Vierailija kirjoitti:
USAssa "Have a nice day / Have a good one" ovat tavallisia loppufraaseja kun lähdetään pois seurasta tai esim. kaupan kassalla johon vastataan "Thanks, you too!". Se ei todellakaan ole mitään veetuilua! Missä päin olet törmännyt siihen, että se olisi negatiivinen sanonta?
Hei, en ole mielestäni väittänyt että se olisi negatiivinen sanonta. Mielestäni selitin asian ja tuo mitä sanot on yhdenmukainen sen kanssa. Tottakai sen kirjaimellinen merkitys on että hyvää päivänjatkoa tai jotain sinne päin, -- ja sillä nimenomaan tehdään selväksi, että minä poistun nyt, tai te poistutte nyt, erotaan.
Ponttini oli että "have a nice day" voidaan kontekstista riippuen tulkita negatiiviseksi, esimerkiksi organisaation sisäisessä viestinnässä: kollega kysyy aamulla sähköpostitse jotain työhön liittyvää, ja vastaat hänelle omasta mielestäsi hyväntuulisella lopputoivotuksella "have a nice day". Tämä kollega voi tulkita sinun suuttuneen hänelle koska kerran signaloit että älä häiritse minua enempää tänään. Usko pois, tämä on mulle onneksi ja luojan kiitos varta vasten ystävällisesti selitetty.
Vielä pahempi väärinkäsitys voi tulla, jos kyseessä on pomosi.
Kyllä se suullisena toivotuksenakin voi olla sellainen tyly "tämä oli tässä".
Sitä vastoin mennyttä aikaa kuvaavat toivotukset in turvallisia: "I hope you had a great weekend" yms yms.
Suomen kielessä on verbityyppejä, jotka on luokiteltu perusmuodon ja taivutuksen mukaan.
Ketterä ohjelmistokehitys ei tarkoita sitä, että koodataan samalla kun juostaan esteradalla, vaan sitä että kehitystyötä tehdään lyhyissä esim. 2 viikon jaksoissa. Isot tehtävät pilkotaan pieniksi tehtäviksi ja järjestetään tärkeysjärjestykseen työjonolle (backlog). Joka jaksoon eli sprinttiin otetaan työjonosta sellainen määrä tehtäviä, jotka arvioidaan saatavan valmiiksi. Ideana on, että joka sprintissä saadaan aina sellainen toimiva versio ohjelmasta, että sitä voi käyttää ja siinä on jotain uutta verrattuna edellisen sprintin tuotokseen.
Tästähän tuli pitkä ketju! Kiitos kun olette jakaneet osaamistanne, näitä on ollut kiva lukea :) ap.
Sini on kulman vastaisen kaateetin suhde hypotenusaan. Cosini on taas kulman viereisen kateetin suhde hypotenusaan. Tangentti on vastaisen kateetin suhde vireiseen kateettiin ja Cotangentti on viereisen kateetin suhde vastaiseen kateettiin.
Vierailija kirjoitti:
Ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.
t. Fyysikko
Perustelisitko tämän?
Leipäteksi tarkottaa esim lehtijutun pääasiallisen tekstin osaa, johon eivät sisälly otsikot, kuvatekstit, omistuskirjoitukset eikä tavallisesti myöskään johdantokappale.
johdantokappale eli ingressi; on puolestaan tekstin ensimmäinen kappale, johdatus käsiteltävään asiaan.
Aivoverenvuodon ja aivohalvauksen oireet voi tunnistaa ja kaverin hengen pelastaa, kun muistaa hokeman PIAN:
P - puhe sammaltaa
I - ilme repsottaa
A - avuton raaja
N - nyt heti soita hätänumeroon!
Vierailija kirjoitti:
Ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.
t. Fyysikko
Hei, toi oli hyvä, näitä ei vaikuttavia on helppo keksiä itsekin lisää.
- ajoneuvon väri ei vaikuta jarrutusmatkaan.
- kuunneltu radiokanava vaikuta ajoneuvon jarrutusmatkaan.
- vallitseva valaistus ei vaikuta ajoneuvon jarrutusmatkaan.
- kuljettajan irvistys ei vaikuta jarrutusmatkaan.
- ratin puristaminen ei vaikuta jarrutusmatkaan.
Ja niin edelleen, hauskoja ei-vaikuttavia seikkoja on todella helppo keksiä vaikka kuinka.
Mutta, jos oikeasti haluat opettaa jonkin seikan toiselle, niin pitäisi myös ymmärtää selittää MIKSI se EI VAIKUTA tai vielä parempi MITKÄ VAIKUTTAVAT !
t. maalaisjärki
Vierailija kirjoitti:
Ajoneuvon paino ei vaikuta jarrutusmatkaan.
t. Fyysikko
Tuo nyt on paskapuhetta!
Jarrutusmatka s saadaan yhtälöstä:
s = s_0 + v_0*t + 1/2*a*t^2,
missä a on hidastuvuus ja on jarrutusvoiman F ja MASSAN m funktio:
a = F/m.
Massan muuttuessa hidastuvuus muuttuu mikä vaikuttaa jarrutusmatkaan.
Sohvaa tai nojatuolia ostaessa kannattaa vilkaista kalusteen pohjaan. Jos pohja on peitetty kankaalla, siellä on peitelty jotain mokia. Huonekalumyyjät kertovat kankaan olevan "pölysuoja", mutta ihan pskapuhetta.
Kankaan valinnassa kannattaa katsoa kankaan mardintale (=hankaus kesto). Yleensä kotikäyttöön tulevassa kalusteessa 25000 on riittävä.
Aitoa nahkaa täytyy huoltaa (imurointi, pesu + vahaus) säännöllisesti, jotta se pysyy hyvänä.
Ajoneuvoihin (autot, veneet, moottoripyörät ym.) kannattaa valita kangas/keinonahka, joka kestää uv-säteilyä sekä pakkasta.
Verhoiluttaminen on arvokasta, mutta se on myös ympäristöystävällistä, ekologista ja kestävää. Jos sinulla on sohva kestänyt 10-vuotta kannattaa se ennemmin verhoiluttaa kuin ostaa muutaman satasen uusi sohva. Verhoiluttamalla se sohva kestää hyvänä varmasti seuraavat 10-vuotta, mutta uusi muutaman satasen sohva on loppuun istuttu parin vuoden päästä.
T. Huonekalu- & ajoneuvoverhoilija.
Vierailija kirjoitti:
Nokialla 15 vuotta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaaminen ei työnä ole yksintehtävää työtä. Tai kyllähän se varsinainen koodaaminen tietenkin on, mutta suurena osana on suunnittelu, demot, workshopit, palaverit ja kaikenlainen yhdessätehtävä pohtiminen. Kommunikointitaidot on hyvin tärkeät ja pitää pystyä esittämään tuotoksiaan suurellekin joukolle.
Höpö höpö. Olen ollut 30 vuotta alalla ja sitä ennen harrastanut 10 vuotta. Kertaakaan en ole esitellyt tuotoksia 'suurellekin joukolle', enkä nähnyt sitä muidenkaan tekevän.
Paskanjauhanta on niille jotka ei oikeasti osaa kunnolla mitään, kuvittelevat olevansa koviakin kun suu käy.
Tässä siis syy, miksi Nokia floppasi lopulta niin pahasti (viitaten nimimerkkiisi).
Kyllä nykyään ohjelmistokehityksessä useimmiten uskotaan ketterään kehitykseen ja sen johdosta esitellään valmiit toiminnallisuudet koko softaosastolle joka sprintin (1-3 viikko) päätteeksi. Voi tietenkin olla eroja siinä kuka esittelee, mutta useimmiten se menee kiertävästi siten, kuka nyt sattuu kyseistä toiminnallisuutta olla eniten koodannut.
Nokialla kyllä loppuvaiheessa(olin kännykkäpuolella), käytettiin Scrummia. Mutta mitään suuria esitelmätilaisuuksia ei ollut. Toki softahommissa joskus esitellään tiimille tuotoksia, mutta se on sitten makuasia mitä pitää "suurenakin joukkona". Itse ymmärsin sen luentosalina. Sellaista nyt ei vaan tapahdu missään.
Tämäkin ketterien menetelmien hehkutus on jännä ilmiö. Aiemmin kaikki tehtiin virallisesti vesiputouksella, mutta kun katsottiin jälkeenpäin niin huomattiin että oikeasti siitä oli vesiputous kaukana ja todellisuus oli ketteriä menetelmiä. Silloin kaikki hehkuttivat vesiputousta ja valittivat aina kun porukka ei speksaa kunnolla ja joudutaan lennosta muuttamaan suunnitelmia. Nykyään kaikki juniorit hehkuttavat ketteriä menetelmiä, niinkuin ne olisivat jokin erityinen avain onneen. NEWSFLASH: ketteriä menetelmiä on käytetty aina(vaikka virallisesti yritettiin tehdä vesiputouksella), se vaan sattuu olemaan ainoa tapa saada softaa tehtyä.
Nokian floppaaminen on taas pitkä tarina, jota ei ole vieläkään kerrottu kokonaan. Siilasmaan kirja oli raapaisu, mutta hänkin oli liian kaukana ongelmista tajutakseen niitä, tai pystyäkseen niitä korjaamaan.
Softankehityksessä oli kolme suurta ongelmaa:
1. Rivikoodareita ei arvostettu, softaa ostettiin alihankkijoilta kuin ojankaivuuta. Omat talentit alkoivat managereiksi.
2. Softaa ei kehitetty pitkäjänteisesti, tehtiin vuosittain binääribreikkejä(vanhat appsit eivät enää toimineet uusissa luureissa).
3. Ei ollut luottoa oman firman tuotoksiin. Kaikki isot softakomponentit ostettiin ulkoa(Symbian, erinäiset UI-frameworkit, Windows Phone)
Luisiin rakenteisiin pystytään vaikuttamaan myös osteopaattisilla hoidoilla jonkun verran, koska sekin on elävää kudosta jossa on verenkiertoa.
Ihmiset eivät useinkaan lue ohjeita, seuraa opasteita eivätkä toimi odotetusti. He suuttuvat, kun heidän täytyy toimia tietyllä tavalla, vaikka vaihtoehtoja ei ole.
Kun sinulle laitetaan kanyyli, niin se neula ei jää sinne enää sen laittamisen jälkeen. Neula otetaan pois ja ainoastaan muovinen ohut putki jää suoneen. Neulan tarkoitus on ainoastaan se, että saadaan läpäistyä suonen seinämä niin että se putki saadaan menemään suoneen.
On yllättävän yleinen harhaluulo potilailla, että kanyylin mukana suonessa on myös neula.
Vierailija kirjoitti:
Hevosen harjaaminen aloitetaan myötäkarvaan ja pää viimeiseksi harjataan. Harha Ja Häntä harjataan varovasti lopuksi ja kavioitten vuohiskuopat puhdistetaan ja kaviot! Ensin satuloidaan niin että satula liu utetaan paikalleen myötäkarvaan sään päältä ja asetetaan heti lapojen taakse. Sitsitaan viimeiseksi: ohjat kaulalle ja sitten kuolainosa suuhun ja vedetään suitset korvien taakse ja remmit kiinni lopuksi niin että kämmenenleveys kurkkuremmiin ja kuonoremmiin pari sormea. Satulavyö kiristetään aina ennen selkään nousua.
Luopuisit sinäkin jo noista rääkkäystamineista. Suitset ja satula pois käytöstä tai ei selkään!
Paradoksi on sellainen tilanne, jossa jonkin kielen todistussääntöjen mukaan voidaan todistaa sekä jokin lause että sen negaatio. Klassisessa logiikassa tästä tilanteesta seuraa, että kaikki lauseet voidaan todistaa, joten paradoksin sisältävä kieli on käyttökelvoton, jos se noudattaa klassista logiikkaa.
Tummapaahtoinen kahvi ei ole vahvempaa kuin vaaleapaahtoinen. Se on lempeämpää vatsalle ja sisältää vähemmän (!) kofeiinia kuin vaaleapaahtoinen.
Vierailija kirjoitti:
Ronkkaaminen on kansanomaisen kirjonnan hienostunut tekniikka, jossa valkoisella langalla valkoiselle kankaalle ommellaan kankaan lankoja laskemalla etupistoja siten, että vain kankaan oikealle puolelle muodostuu pitsimäinen kuvio. Taitavan tekijän työssä nurja puoli on sileä eivätkä pistot juuri näy.
Aivan älyttömän hyvä ketju.
Toivottavasti ei poistu, sillä ajattelin lukea ja opiskella 5 uutta (tietysti pitää olla järkevä, ja löytyä tietoa muualtakin kuin kirjoittajansa näppäimistöltä) asiaa joka päivä!
Rinnat tuottavat maitoa kysynnän ja tarjonnan mukaan, ne ovat tuotantolaitos eivätkä maitovarasto (joskin yksilöllisesti vaihteleva varastokapasiteetti niissä on). Maitoa muodostuu sitä nopeammin, mitä tyhjemmät rinnat ovat ja siksi vuorokauden kokonaistuotanto on sitä suurempi, mitä tiheämmin rintoja tyhjentää. Jos maidontuotanto on turhan niukkaa, niin yleensä kyse on imetyskäytäntöjen tai vauvan imun haasteista, ei rintojen fysiologiasta (joskin välillä haasteena voi olla imettäjän hormonitoiminta tai rintojen tubulaarisuus). Tyypillisesti myös haasteena on maidon heruminen eikä maidon muodostuminen, toki kysynnän ja tarjonnan lain perusteella pitkittynyt herumisen ongelmallisuus johtaa myös tuotannon laskuun. Herumisen käynnistyminen vaatii oksitosiinia ja adrenaliini on sen vastavaikuttaja, joten sillä on oikeasti merkitystä, että imettäjä luottaa rintojen toimintaan eikä säikähdä esimerkiksi vauvan normaaleja iltahulinoita. Hyvän imuotteen tärkeimmät kriteerit ovat kivuttomuus ja että ote mahdollistaa vauvalle tehokkaan imemisen. Hyvältä näyttävä ote ei ole hyvä, jos se sattuu tai on tehoton. Imetyskerran keston sijaan oleellista on tehokkaan imun määrä.