Lapsuutesi suosikkianimaatio?
Mikä oli lapsuutesi suosikkianimaatio?
Minun suosikkini oli Smurffit.
Kommentit (300)
Piirretyistä filmeistä suuri suosikki oli George Orwellin novellin mukaan tehty sman niminen "Eläinten Vallankumous", jonka poliittisen viestin ymmärsin vasta aikuisena. Lapselle se kävi jännäristä.
"Olipa Kerran Ihminen" oli hyvä ja turvallinen ranskalainen piirretty joka sisälsi paljon yleissivistävää tietoa.
Tsekkiläinen "Myyrä" on suosikkini yhä. Katsoin sen Youtubesta vain muutama viikko sitten, 58 ikävuodestani huolimatta. "Myyrä" on myös avaimenperässäni (Skoda).
Peukaloisen retket oli ihan mahtava ja aikuisena nauhottelin kaikki jaksot. Katsoin uudelleen ja itkuhan siinä tuli lopussa kun oli jotenkin niin liikuttava! Paljon oli jänniä jaksoja ja kauniita hetkiä.
Kasper animaatio oli aika karmea kun se nukke joka kasperia esittää on aika karmea. Lisäksi muistan mm. myyrän ja kössi kengurun. Muistan myös barbababan ja toisen nukkeanimaation jossa oli muistaakseni lentokoneita ja avaruusaluksia ja muita teknisempiä vekottimia ja joka taisi olla vähän vanhemmille kuin ihan pikkulapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ysärin lapsi ja pääsin kokemaan Pokemon-huuman ihan Suomen ensiesityksestä asti. Olin jotain 8-vuotias silloin ja sarjasta tuli heti kertaheitolla mun lemppari. Noista ajoista on todella lämpimiä muistoja.
Ennen Pokemonia kasvoin pääasiassa Muumien parissa ja Muumilaakson tarinoita on edelleen mukava katsella silloin tällöin myös näin 30-vuotiaana.
Meidän lapset ei saaneet katsoa pokemonia kun se oli semmosta tappelua ja sylkemistä. Naapurin poika oli aivan pokemon aivopesty. Ei mitään muuta ulkona tehny kun huusi jotain loitsuja silmät selälläön joku kepakko kädessä. Mikä siinä ohjelmassa oli ideana?
Nyt on tainnu mennä pokemon ja harry potter sekaisin. Pokemonissa ei syljetä.
Lisäksi siinä ei huiskita ympäriinsä keppi kourassa taikoja huudellen.
Professori Balthazar mustavalkotelkkarista 😁
Näin vasta nyt liki kuuskymppisenä youtubesta värillisenä
Kolme muskettikoiraa on jäänyt mieleen, kasarilla ala-asteikäisenä kuvittelin, miten hienoa olisi kanniskella sellaista miekkaa ja jotenkin se töyhtöhattukin viehätti.
Myös Olipa kerran... Avaruus oli jännä, kun avaruusscifiä muutenkin tuli niin vähän kasarilla (tai ylipäätään koskaan) Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
"Olipa Kerran Ihminen" oli hyvä ja turvallinen ranskalainen piirretty joka sisälsi paljon yleissivistävää tietoa.
Tsekkiläinen "Myyrä" on suosikkini yhä. Katsoin sen Youtubesta vain muutama viikko sitten, 58 ikävuodestani huolimatta. "Myyrä" on myös avaimenperässäni (Skoda).
Myyrä on minunkin suosikkini. Löysin suomalaisen nettikaupan, joka myy kaikkia Myyrä-tuotteita, ja niitä onkin kertynyt jo iso pino. Ja ikää minullakin pian 50 v.
Vierailija kirjoitti:
Professori Balthazar mustavalkotelkkarista 😁
Näin vasta nyt liki kuuskymppisenä youtubesta värillisenä
Professori Balthazar oli ihan paras. Ilahduin kovasti, kun oma laspeni syntyi reilu 10 v sitten, ja löysin kaupan lasten-DVD-hyllystä näitä DVD-levyillä. Katsonut sen jälkeen kaikki ja moneen kertaan.
Suosikkeja olivat täällä jo aiemmin mainittu Professori Balthazar sekä tsekkiläinen (?) Rosvo Rudolf. Uusista animaatioista suosikkini on Oktonautit, jota siis tullut katsottua yhdessä omien lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Niitä oli kyllä useampi mutta, jos vain yksi pitäisi mainita, niin sanoisin Maailman ympäri 80 -päivässä.
- Se on (tai oli) niin hyvä, että jos sen löytäisin vaikkapa dvd -allenteensa, niin saattaisin ostaa jopa omaan hyllyyni ja katsoa "taas". - Käsittääkseni se on julkaistukin dvd:;na mutta vahinko, koska ei ole osunut omiin silmiini, niin eä olisin voinut sen "jo" hankkia. - Saman-niminen Juels Vernen klassiiko kirja sentään löytyy hyllystäni; ei lainkaan huono sekään.
Sinkkumies
-
Tää oli kyllä paras, onnistuin joskus 10 vuotta sitten löytämään tuon dvd-boksinkin. Se on tosin suomeksi dubattu, se ihan eka ja itselle nostalgisin esitys taisi olla espanjankielinen.
No, ei ollut animaatoita, eikä paljon muutakaan telkkarissa. Eikä lähetyksiä kuin muutama tunti päivässä
Eikä ollut kotona sähköjä... joten ei telkkariakaan
En o ikinä tykänny piirretyistä enkä animaatioista. Äänet niissä aina yliampuvia kuin pikkuoravilla. En ole katsonu lapsena enkä aikkuna.
Käytöskukka. Hinku, Vinku ja se kävelevän molok-roskiksen näkönen Suursyömäri.
Ruupert (tai Roope tai joku sen tapainen) karhu nukkeanimaatio
Lapsuudessa katsoin todella vähän tv:tä. Vanhemmat eivät siiheen oikein lupaa antaneet. Olinkin sitten paljon ulkona ja harrastuksissa. Minusta ihan hyvä silti. Joitakin suosikkeja oli, mutta lapsena en seurannut mitään sarjaa tarkkaan. Joskus nauhoitettiin muumeja. Sitten myöhemmin, kun olin jo 11-12 tykkäsin monista Summerin sarjoista. Niistä yksi oli 6teen. Lempihahmoni oli skeittari Jude.
Muumithan ne. Tykkäsin myös paljon Vili Vilperistä.
Tykkäsin Tao Taosta lapsena ihan hirveästi. Kun omat lapseni olivat pieniä, ostin yhden cd:n ajatuksella, että olisipa kiva fiilistellä sitä lasten kanssa. Vielä mitä! Se tarina oli ihan uskomattoman brutaali, en enää muista juonta tarkkaan, mutta lopputulema oli se, että paha voitti ja viattomien typeryydelle naureskeltiin. Olin ihan järkyttynyt ja pöyristynyt, lapset taas olivat hämillään, että oliko tää äiti tosiaan sun lempiohjelma lapsena. Sitä cd:tä ei enää kukaan halunnut katsoa toista kertaa.