Lue keskustelun säännöt.
Narsistien "huvittavimmat" tempaukset
24.01.2020 |
Meillä eksä kantoi pesukoneen pihalle lumisateeseen,kun sitä ketutti etten idiootti ollut sitä tyhjentänyt. Päätti ettei tarvita pesukonetta sitten laikaan.
Jälkeenpäin naurattaa,että voi ihminen olla niin pimeä.
Kommentit (1968)
Vierailija kirjoitti:
En saanut laittaa lasteni vauvauinti kuvia makuuhuoneen seinälle, koska niissä näkyi (ex-)miehen karvainen käsivarsi... käsi oli kyllä vauvauinnin vetäjän, muttei auttanut. Ei saanut silti laittaa.
Tälläiset jutut ei ole vielä merkki narsistisesta persoonallisuushäiriöstä.
Yksittäisinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisiko kenelläkään neuvoja siihen, kuinka saisi lastensuojelun työntekijät ja tarvittaessa tuomarinkin näkemään totuuden kaiken takana?
...
Olen yrittänyt puolustautunut kertomalla, että on käsittämätöntä ilman minkäänlaista syyttömyysolettamaa kohdella minua kuin mielenterveyspotilasta vain sillä perusteella mitä tämä mies kertoo. Olen yrittänyt varovasti muotoilla lauseita todistamaan, että mies on epäluotettava ja että on todella raskasta joutua syytteiden uhriksi. Saan osakseni vihaa ja halveksuntaa, kun "haukun" lapsen isää luottotiedottomaksi, pitkäaikaistyöttömäksi, elämänhallinnaltaan epävakaaksi tai väkivaltaiseksi (dokumentointi turvakodista). Näille kaikille seikoille on todisteet olemassa, mutta joka ainoa taho uskoo ainoastaan miestä.
Älä yritä varovasti ketään loukkaamatta muotoilla kohteliaita lauseita. Sano suoraan että se valehtelee. Jos sinua ei uskota niin esitä kirjalliset todisteet. Tarvittaessa viet asian viranomaisen esimiehelle. Semmoinen niillä on aina.
Vierailija kirjoitti:
Hän kysyi seuraksi tapahtumaan, jonne oli saanut ilmaiset liput. Tapahtuma oli avoinna koko viikonlopun pe- su.
Kävikin ilmi, kun olin myöntynyt mukaan, että ainut aika joka hänelle kävi oli sanotaan vaikka perjantaina klo 18- 21. Sanoin, että valitettavasti olin jo ehtinyt aiemmin sopimaan siksi menoa. Kävi siis tässä kohtaa vasta ilmi, että se oli ainut aika, joka hänelle olisi sopinut koko viikonloppuna. Hänen mielestään minun olisi pitänyt perua oma menoni, koska tämä ei ollut hänen mielestään tärkeä. Vielä viimeiseksi yritti syyllistää, kuinka liput menet hukkaan, koska en voi perua menoani.
Ja tämäkö nyt riittää narsismidiagnoosiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole silloin riitelyä ellei siihen toinen mene mukaan. Sanakirja käteen. Kiusantekoa ja raivoamista kylläkin.
Minun mielestäni ihmiset tarkoittavat yksin riitelyllä sitä että toinen huutaa vaikka vastaisin ihan normaalilla äänensävyllä takaisin. Tai jos yrität poistua tilanteesta, toinen seuraa perässä.
Kaikki tajuaa tämän paitsi tuo yksi joka varmaankin mietti nyt omia tekemisiään ja yrittää selittää itselleen että kaikki osapuolet ovat yhtä syyllisiä. Tulee jauhamaan aiheesta niin kauan kuin tätä ketjua piisaa.
Höpölöpö itsekritiikki puute on yksi narsistisimpia puolia. Jostain syystä tämä itseensä meneminen sattumalta ärsyttää monia jos joku niin tekee.
Kyllä itse tilanteissa joissa olen ollut mietin mitä minä tein väärin, teinkö ja jos niin miten voisin ensikerralla toimia niin ettei tuo toistuisi. Jos mitään ei ole mihin voin käytöksellä toiseen vaikuttaa on parempi ottaa etäisyyttä se on silloin minun valintani jäädä tai lähteä.
On liian helppoa valua siihen että ei näe omassa toiminnassaan mitään väärä, kuitata vain että tuo nyt on tuommoinen paha ja olen tilanteiden uhri. Se ei ole kauhean edistyksellistä.
En kanna vastuuta enää muiden tekosista, mutta omistani kyllä ja tiedän jatkossa varoa itselleni vahingollista ihmistä, aivan turha sitä on jäädä riitelemään tuollaisen kanssa.
Tottakai terveet ihmiset miettii mitä tekivät väärin ja voisivatko ensi kerralla toimia paremmin. Mutta kun koko jutun pointti on se että se on narsistin kanssa turhaa. Ja jos olet ketjua yhtään lukenut niin murskaavassa enemmistössä kertomuksia mies on nykyään ex. Joten löpinäsi on ihan turhaa itsestään selvyyksien hokemista.
Ei näytä olevan itsestään selvyys. Eikä se turhaa ole, juuri siksi että osaa olla toistamatta samaa kehää mikäli kyseessä olisikin oikea hoitamaton narsisti.
Näitä narsisti eksillä mässäilyjä on kuultu aivan tarpeeksi, kyllästymiseen asti varsinkin tällä palstalla, vaikka sokeakin näkee että suurimmassa osassa näitäkin juttuja kyseessä ei ole edes ollut narsisti vaan kahden aikuisen ihmisen kahakka, jossa toinen vierittää vastuun toiselle ottamatta sitä vastuuta omasta käytöksestään, mässäilemällä omalla kokemuksellaan. Se jos mikä on narsistista ja epätervettä.
Sama asia kun valitaan se ärsyttävä sohvaperuna mies ja sitten valitetaan kun taas se mies sohvaperunoi, niin osaatteko ollenkaan kantaa vastuuta siitä että itse sen sohvaperunan kanssa päätätte suhteessa olla. Samaa kaavaa toistaa jatkuvasti alkoholistin puolisoksi päätyvät. Riippuvuus se tuokin on että ei haluta mennä itseensä koska voi kokea olevansa parempi ihminen kun voi kauhistella muita, vaikka itse nuo muut valitseekin elämäänsä.
En ymmärrä miten tällainen disinformatiivinen mässäily auttaa niitä oikeita uhreja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta, kun taitaa kaikki nämä tarinat olla miehistä, niin onko narsistisuus pelkästään miesten sairaus? Vai ilmeneekö se jotenkin erilailla naisissa?
Narsisteja on enemmän miehissä mutta naisistakin heitä löytyy. Klassiset narsistin piirteet eivät näy naisissa yleensä niin selkeinä kuin miehillä ja naisnarsisti onnistuu monesti esittämään päähänpotkittua uhria, joka vain haluaa toisten ihmisten parasta. Onnistuin hiljattain viimeinkin laittamaan välit poikki tällaiseen naiseen vuosien epäröinnin ja miettimisen jälkeen. On oikeasti pelottavaa, kuinka helposti rupeaa varomaan sanojaan, etsimään syytä aina itsestään ja kyseenalaistamaan omia tuntemuksiaan, kun on tällaisen ihmisen vaikutuspiirissä.
On näitä naisissakin. Mulla oli ystävänä nainen, jolla on paljon narsistisia piirteitä, mm. tuo, että ei antanut miehensä mennä mihinkään yksin ja alisti tätä täysin. Lisäksi sotki ystäväpiirissä ystävien välejä huvikseen, aiheutti siis suurta surua ja mielipahaa ympärilleen valehtelemalla sanomisista ja tekemisistä ja yllytti ystäviä riitoihin keskenään. Kun oltiin esim. kotibileissä, leiriytyi keittiöön miehensä kanssa ja siellä sitten valehteli sille, joka paikalle sattuikin, miten joku toinen paikallaolija oli muka sanonut jotenkin rumasti tästä keittiöön tulleesta. Draamaahan siitä tuli ja ystävyyssuhteita hajosi. Ei ole sattumaa että on entinen ystävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole silloin riitelyä ellei siihen toinen mene mukaan. Sanakirja käteen. Kiusantekoa ja raivoamista kylläkin.
Minun mielestäni ihmiset tarkoittavat yksin riitelyllä sitä että toinen huutaa vaikka vastaisin ihan normaalilla äänensävyllä takaisin. Tai jos yrität poistua tilanteesta, toinen seuraa perässä.
Kaikki tajuaa tämän paitsi tuo yksi joka varmaankin mietti nyt omia tekemisiään ja yrittää selittää itselleen että kaikki osapuolet ovat yhtä syyllisiä. Tulee jauhamaan aiheesta niin kauan kuin tätä ketjua piisaa.
Höpölöpö itsekritiikki puute on yksi narsistisimpia puolia. Jostain syystä tämä itseensä meneminen sattumalta ärsyttää monia jos joku niin tekee.
Kyllä itse tilanteissa joissa olen ollut mietin mitä minä tein väärin, teinkö ja jos niin miten voisin ensikerralla toimia niin ettei tuo toistuisi. Jos mitään ei ole mihin voin käytöksellä toiseen vaikuttaa on parempi ottaa etäisyyttä se on silloin minun valintani jäädä tai lähteä.
On liian helppoa valua siihen että ei näe omassa toiminnassaan mitään väärä, kuitata vain että tuo nyt on tuommoinen paha ja olen tilanteiden uhri. Se ei ole kauhean edistyksellistä.
En kanna vastuuta enää muiden tekosista, mutta omistani kyllä ja tiedän jatkossa varoa itselleni vahingollista ihmistä, aivan turha sitä on jäädä riitelemään tuollaisen kanssa.
Tottakai terveet ihmiset miettii mitä tekivät väärin ja voisivatko ensi kerralla toimia paremmin. Mutta kun koko jutun pointti on se että se on narsistin kanssa turhaa. Ja jos olet ketjua yhtään lukenut niin murskaavassa enemmistössä kertomuksia mies on nykyään ex. Joten löpinäsi on ihan turhaa itsestään selvyyksien hokemista.
Eipä tolla kommentoijalla taida itsellään olla edes kokemusta aiheesta kun ehdottaa ratkaisuksi noinkin helppoa kuin tilanteesta poislähtemistä. Näihin liittyy monesti lapsia/lemmikkejä, kiristyksen ja väkivallan uhkaa, häpeää tilanteen paljastumisesta... jne. Ei sitä aina niin vaan helposti lähdetä mahdollisesti vuosia alistettuna ja nujerrettuna. Sellaisen paineen alla pitkään eläessä ei kyllä muutenkaan se päällimmäinen ajatus ole uhriutuminen, vaan selviytyminen.
Voit olla mitä mieltä tahansa, sen sanon että jos sinulla olisi oikeaa kokemusta et täällä naureskelisi "hauskoilla" sattumuksille tai jäisi riitelemään narsistin tai kenenkään mielipuolen kanssa. Selviytymistä on lähteä ja se jos mikä on kaukana hauskuudesta!
Ex-hoito oli töissä kaupungilla, työkseen teki jotain logistiikkahommia, lastasi mm. kuormia jotka menivät sairaaloille tms. Kovaan ääneen kerran kännissä selitti että jos HÄN ei tekis töitään, niin ihmiset siellä sairaalassa kuolisi! Asetti itsensä siis lähes aivokirurgin asemaan kun vaahtosi siitä miten se, että hän lastaa varastosta tyyliin veskipaprua sairaaloihin, pelastaa ihmishenkiä.
Sai lopulta potkut koska lintsasi jatkuvasti juomisen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ex-hoito oli töissä kaupungilla, työkseen teki jotain logistiikkahommia, lastasi mm. kuormia jotka menivät sairaaloille tms. Kovaan ääneen kerran kännissä selitti että jos HÄN ei tekis töitään, niin ihmiset siellä sairaalassa kuolisi! Asetti itsensä siis lähes aivokirurgin asemaan kun vaahtosi siitä miten se, että hän lastaa varastosta tyyliin veskipaprua sairaaloihin, pelastaa ihmishenkiä.
Sai lopulta potkut koska lintsasi jatkuvasti juomisen takia.
Tämäkin nyt oli selvä merkki narsistista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun miehellä on jotenkin kaksijakoinen persoona. Kiihtyy nollasta sataan sekunnissa, saa raivokohtauksia ja huutaa.
Meillä on henkistä väkivaltaa. Mies osaa todellakin iskeä vyön alle, juuri siihen arkaan kohtaan. Päästää suustaan ihan kauheita asioita, ja myöhemmin kirkkain silmin väittää, ettei ole mitään sellaista sanonutkaan. Väittää, että olen itse sekaisin ja keksinyt koko jutun.
Mies on haukkunut mua esim. hulluksi sekopääksi, sadistiksi, että olen kasvattanut lapset huonosti ja että olen pilannut hänen elämänsä. Riitelee myös teinien kanssa ihan huolella. Ei anna periksi missään, jankkaa ja syyttää AINA muita. Ei ole empatiakykyä. Kun esim. sairastuin syöpään, totesi että okei, taas vaan pelkkiä ongelmia tiedossa.
On mustasukkainen, epäilee kaikkea. Puhuu kavereistani ja sukulaisistani mulle pahaa, jotta saisi mut etäännytettyä heistä. Teen kotityöt liian hitaasti enkä kuulemma käy töissä (käyn ihan kokopäivätyössä!!). Vien kaiken positiivisen energian suhteesta enkä huomioi häntä tarpeeksi!!
Tässä jotakin. Olen alkanut suunnitella eroa. Silloin kun miehellä "lähtee toinen persoona päälle", on elämä ihan h**vettiä.
Tavallaan helpottavaa tietää, etten ole ainoa tälläläisessä helvetissä elävä äiti. Meillä on ollut myös näitä massiivisia raivokohtauksia. Pahin kohtaus kesti kolme vuorokautta, mies tosin söi, nukkui ja kävi normaalisti töissä, loput ajat mylvi ja solvasi.
Lasten kanssa on tapeltu "mies miestä" vastaan, alkaen kolmivuotiaasta jatkuen esikoisen aikuistumiseen ja pois muuttoon. Jopa vauva on kyennyt vittuilemaan hänelle. Tiedän kyllä, että olisi pitänyt erota. Omat voimat on ajoittain riittänyt vain päivästä selviytymiseen. Joskus myös yöstä selviytymiseen, nimittäin väkisin valvottaminen on kuulunut mieheni metodeihin. Appivanhempien saatua vihiä vaikeuksistamme alkoi uhkailu siltä taholta; lapset viedään äidiltä jos uskallan erota.
Appeni oli juristi, toi kyllä oman valtansa esiin uhkaillessaan.
Mieheni on mielestään huonoimmin kohdeltu perheenjäsenemme. Kaikki ovat kuulemma hänelle ilkeitä. Raukka kuulemma joutuu pelkäämään omassa kodissaan.
Uskomatonta sinänsä, elämämme tuntuu nykyään melkein normaalilta. Kaikkeen tottuu ja turtuu.Tämä on kauheaa. Minkä ikäisiä lapsesi ovat nyt ja miten he pärjäävät tässä tilanteessa? Tarvitset apua ja hyvän juristin. Täytyy olla keino päästä tilanteesta eroon,[/quote
En uskalla edes nimettömästi kertoa lasteni asioista.
Tämä aikaisempi kommenttini oli siitä miedoimmasta päästä, mitä meillä on tapahtunut.
Jossain toisessa ketjussa eräs äiti kuvasi osuvasti narskuisän toimintaa; yksi lapsi on syntipukki ja syyllinen kaikkiin ongelmiin. Yksi on näkymätön, jolle ei edes puhuta.
Yksi on täydellinen yksilö ja isän lellikki. Suunnilleen näin se meilläkin mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole silloin riitelyä ellei siihen toinen mene mukaan. Sanakirja käteen. Kiusantekoa ja raivoamista kylläkin.
Minun mielestäni ihmiset tarkoittavat yksin riitelyllä sitä että toinen huutaa vaikka vastaisin ihan normaalilla äänensävyllä takaisin. Tai jos yrität poistua tilanteesta, toinen seuraa perässä.
Kaikki tajuaa tämän paitsi tuo yksi joka varmaankin mietti nyt omia tekemisiään ja yrittää selittää itselleen että kaikki osapuolet ovat yhtä syyllisiä. Tulee jauhamaan aiheesta niin kauan kuin tätä ketjua piisaa.
Höpölöpö itsekritiikki puute on yksi narsistisimpia puolia. Jostain syystä tämä itseensä meneminen sattumalta ärsyttää monia jos joku niin tekee.
Kyllä itse tilanteissa joissa olen ollut mietin mitä minä tein väärin, teinkö ja jos niin miten voisin ensikerralla toimia niin ettei tuo toistuisi. Jos mitään ei ole mihin voin käytöksellä toiseen vaikuttaa on parempi ottaa etäisyyttä se on silloin minun valintani jäädä tai lähteä.
On liian helppoa valua siihen että ei näe omassa toiminnassaan mitään väärä, kuitata vain että tuo nyt on tuommoinen paha ja olen tilanteiden uhri. Se ei ole kauhean edistyksellistä.
En kanna vastuuta enää muiden tekosista, mutta omistani kyllä ja tiedän jatkossa varoa itselleni vahingollista ihmistä, aivan turha sitä on jäädä riitelemään tuollaisen kanssa.
Tottakai terveet ihmiset miettii mitä tekivät väärin ja voisivatko ensi kerralla toimia paremmin. Mutta kun koko jutun pointti on se että se on narsistin kanssa turhaa. Ja jos olet ketjua yhtään lukenut niin murskaavassa enemmistössä kertomuksia mies on nykyään ex. Joten löpinäsi on ihan turhaa itsestään selvyyksien hokemista.
Eipä tolla kommentoijalla taida itsellään olla edes kokemusta aiheesta kun ehdottaa ratkaisuksi noinkin helppoa kuin tilanteesta poislähtemistä. Näihin liittyy monesti lapsia/lemmikkejä, kiristyksen ja väkivallan uhkaa, häpeää tilanteen paljastumisesta... jne. Ei sitä aina niin vaan helposti lähdetä mahdollisesti vuosia alistettuna ja nujerrettuna. Sellaisen paineen alla pitkään eläessä ei kyllä muutenkaan se päällimmäinen ajatus ole uhriutuminen, vaan selviytyminen.
Voit olla mitä mieltä tahansa, sen sanon että jos sinulla olisi oikeaa kokemusta et täällä naureskelisi "hauskoilla" sattumuksille tai jäisi riitelemään narsistin tai kenenkään mielipuolen kanssa. Selviytymistä on lähteä ja se jos mikä on kaukana hauskuudesta!
Jos sinä osaisit ymmärtää lukemaasi, niin kommentissa johon vastasit oli lueteltu monta yleistä syytä miksi elämä ja lähteminen narskun luota ei vaan mene aina noin helposti kuin kuvittelet. Jos sinulla itselläsi olisi kokemusta, niin tietäisit paremmin miten äärimmilleen uhrien pelot ja psyyke on viritetty. Rautalankana vielä uudelleen, ettei narskun armoille voi jättää ketään jälkeensä, tilanne on helpompi yksin lähtiessä, eikä aina silloinkaan, narsku on tehnyt seuraukset etukäteen kyllä selväksi. Ja ikävää jos sinusta ihmiset ei saisi toipua kokemuksistaan, mutta asianosaisille on erittäin tervehdyttävää kun tulee vihdoin se päivä jolloin voi käsitellä traumojaan jopa huumorin kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole silloin riitelyä ellei siihen toinen mene mukaan. Sanakirja käteen. Kiusantekoa ja raivoamista kylläkin.
Minun mielestäni ihmiset tarkoittavat yksin riitelyllä sitä että toinen huutaa vaikka vastaisin ihan normaalilla äänensävyllä takaisin. Tai jos yrität poistua tilanteesta, toinen seuraa perässä.
Kaikki tajuaa tämän paitsi tuo yksi joka varmaankin mietti nyt omia tekemisiään ja yrittää selittää itselleen että kaikki osapuolet ovat yhtä syyllisiä. Tulee jauhamaan aiheesta niin kauan kuin tätä ketjua piisaa.
Höpölöpö itsekritiikki puute on yksi narsistisimpia puolia. Jostain syystä tämä itseensä meneminen sattumalta ärsyttää monia jos joku niin tekee.
Kyllä itse tilanteissa joissa olen ollut mietin mitä minä tein väärin, teinkö ja jos niin miten voisin ensikerralla toimia niin ettei tuo toistuisi. Jos mitään ei ole mihin voin käytöksellä toiseen vaikuttaa on parempi ottaa etäisyyttä se on silloin minun valintani jäädä tai lähteä.
On liian helppoa valua siihen että ei näe omassa toiminnassaan mitään väärä, kuitata vain että tuo nyt on tuommoinen paha ja olen tilanteiden uhri. Se ei ole kauhean edistyksellistä.
En kanna vastuuta enää muiden tekosista, mutta omistani kyllä ja tiedän jatkossa varoa itselleni vahingollista ihmistä, aivan turha sitä on jäädä riitelemään tuollaisen kanssa.
Tottakai terveet ihmiset miettii mitä tekivät väärin ja voisivatko ensi kerralla toimia paremmin. Mutta kun koko jutun pointti on se että se on narsistin kanssa turhaa. Ja jos olet ketjua yhtään lukenut niin murskaavassa enemmistössä kertomuksia mies on nykyään ex. Joten löpinäsi on ihan turhaa itsestään selvyyksien hokemista.
Eipä tolla kommentoijalla taida itsellään olla edes kokemusta aiheesta kun ehdottaa ratkaisuksi noinkin helppoa kuin tilanteesta poislähtemistä. Näihin liittyy monesti lapsia/lemmikkejä, kiristyksen ja väkivallan uhkaa, häpeää tilanteen paljastumisesta... jne. Ei sitä aina niin vaan helposti lähdetä mahdollisesti vuosia alistettuna ja nujerrettuna. Sellaisen paineen alla pitkään eläessä ei kyllä muutenkaan se päällimmäinen ajatus ole uhriutuminen, vaan selviytyminen.
Voit olla mitä mieltä tahansa, sen sanon että jos sinulla olisi oikeaa kokemusta et täällä naureskelisi "hauskoilla" sattumuksille tai jäisi riitelemään narsistin tai kenenkään mielipuolen kanssa. Selviytymistä on lähteä ja se jos mikä on kaukana hauskuudesta!
Jos sinä osaisit ymmärtää lukemaasi, niin kommentissa johon vastasit oli lueteltu monta yleistä syytä miksi elämä ja lähteminen narskun luota ei vaan mene aina noin helposti kuin kuvittelet. Jos sinulla itselläsi olisi kokemusta, niin tietäisit paremmin miten äärimmilleen uhrien pelot ja psyyke on viritetty. Rautalankana vielä uudelleen, ettei narskun armoille voi jättää ketään jälkeensä, tilanne on helpompi yksin lähtiessä, eikä aina silloinkaan, narsku on tehnyt seuraukset etukäteen kyllä selväksi. Ja ikävää jos sinusta ihmiset ei saisi toipua kokemuksistaan, mutta asianosaisille on erittäin tervehdyttävää kun tulee vihdoin se päivä jolloin voi käsitellä traumojaan jopa huumorin kautta.
Väännänpä sinulle mässäilijä harvempaa uhria naurattaa nämä teidän muka hauskat juttunne saati sitten että alkaisivat riitelemään. Tietenkin on niitä jotka haluavat olla tuossa asemassa, parantumattomat läheisriippuvaiset koska ovathan riippuvaisia.
Te vaan tykkäätte mässäillä näillä, koska kokemusperää ei ole.
Kun olet elänyt tai elät väkivallan ja pelon alla, noissa tempauksessa ei näe mitään hauskaa.
Kukaan ei ole väittänyt että lähteminen ei olisi vaikeaa sitähän se on, opettele sinä ymmärtämään lukemaasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole silloin riitelyä ellei siihen toinen mene mukaan. Sanakirja käteen. Kiusantekoa ja raivoamista kylläkin.
Minun mielestäni ihmiset tarkoittavat yksin riitelyllä sitä että toinen huutaa vaikka vastaisin ihan normaalilla äänensävyllä takaisin. Tai jos yrität poistua tilanteesta, toinen seuraa perässä.
Kaikki tajuaa tämän paitsi tuo yksi joka varmaankin mietti nyt omia tekemisiään ja yrittää selittää itselleen että kaikki osapuolet ovat yhtä syyllisiä. Tulee jauhamaan aiheesta niin kauan kuin tätä ketjua piisaa.
Höpölöpö itsekritiikki puute on yksi narsistisimpia puolia. Jostain syystä tämä itseensä meneminen sattumalta ärsyttää monia jos joku niin tekee.
Kyllä itse tilanteissa joissa olen ollut mietin mitä minä tein väärin, teinkö ja jos niin miten voisin ensikerralla toimia niin ettei tuo toistuisi. Jos mitään ei ole mihin voin käytöksellä toiseen vaikuttaa on parempi ottaa etäisyyttä se on silloin minun valintani jäädä tai lähteä.
On liian helppoa valua siihen että ei näe omassa toiminnassaan mitään väärä, kuitata vain että tuo nyt on tuommoinen paha ja olen tilanteiden uhri. Se ei ole kauhean edistyksellistä.
En kanna vastuuta enää muiden tekosista, mutta omistani kyllä ja tiedän jatkossa varoa itselleni vahingollista ihmistä, aivan turha sitä on jäädä riitelemään tuollaisen kanssa.
Tottakai terveet ihmiset miettii mitä tekivät väärin ja voisivatko ensi kerralla toimia paremmin. Mutta kun koko jutun pointti on se että se on narsistin kanssa turhaa. Ja jos olet ketjua yhtään lukenut niin murskaavassa enemmistössä kertomuksia mies on nykyään ex. Joten löpinäsi on ihan turhaa itsestään selvyyksien hokemista.
Eipä tolla kommentoijalla taida itsellään olla edes kokemusta aiheesta kun ehdottaa ratkaisuksi noinkin helppoa kuin tilanteesta poislähtemistä. Näihin liittyy monesti lapsia/lemmikkejä, kiristyksen ja väkivallan uhkaa, häpeää tilanteen paljastumisesta... jne. Ei sitä aina niin vaan helposti lähdetä mahdollisesti vuosia alistettuna ja nujerrettuna. Sellaisen paineen alla pitkään eläessä ei kyllä muutenkaan se päällimmäinen ajatus ole uhriutuminen, vaan selviytyminen.
Voit olla mitä mieltä tahansa, sen sanon että jos sinulla olisi oikeaa kokemusta et täällä naureskelisi "hauskoilla" sattumuksille tai jäisi riitelemään narsistin tai kenenkään mielipuolen kanssa. Selviytymistä on lähteä ja se jos mikä on kaukana hauskuudesta!
Jos sinä osaisit ymmärtää lukemaasi, niin kommentissa johon vastasit oli lueteltu monta yleistä syytä miksi elämä ja lähteminen narskun luota ei vaan mene aina noin helposti kuin kuvittelet. Jos sinulla itselläsi olisi kokemusta, niin tietäisit paremmin miten äärimmilleen uhrien pelot ja psyyke on viritetty. Rautalankana vielä uudelleen, ettei narskun armoille voi jättää ketään jälkeensä, tilanne on helpompi yksin lähtiessä, eikä aina silloinkaan, narsku on tehnyt seuraukset etukäteen kyllä selväksi. Ja ikävää jos sinusta ihmiset ei saisi toipua kokemuksistaan, mutta asianosaisille on erittäin tervehdyttävää kun tulee vihdoin se päivä jolloin voi käsitellä traumojaan jopa huumorin kautta.
Väännänpä sinulle mässäilijä harvempaa uhria naurattaa nämä teidän muka hauskat juttunne saati sitten että alkaisivat riitelemään. Tietenkin on niitä jotka haluavat olla tuossa asemassa, parantumattomat läheisriippuvaiset koska ovathan riippuvaisia.
Te vaan tykkäätte mässäillä näillä, koska kokemusperää ei ole.
Kun olet elänyt tai elät väkivallan ja pelon alla, noissa tempauksessa ei näe mitään hauskaa.
Kukaan ei ole väittänyt että lähteminen ei olisi vaikeaa sitähän se on, opettele sinä ymmärtämään lukemaasi.
Sivusta, tässä ketjussa kirjoittelevista moni ei ole ikinä päästänyt narsistia ihon alle. Mistä syystä narsistista tuli hyvin pian entinen poikaystävä tai miesystävä. Itse uskon että narsistin koukkuun jääminen vaatii tietynlaista persoonaa, jolla on omat hyvät ja huonot puolensa. Vaikka juurikin empatiakyky joka saa katselemaan narskun temppuja monin verroin pitempään kuin ne jotka jättää narskun taakseen ja nauraa räkäisesti tämän tempauksille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole silloin riitelyä ellei siihen toinen mene mukaan. Sanakirja käteen. Kiusantekoa ja raivoamista kylläkin.
Minun mielestäni ihmiset tarkoittavat yksin riitelyllä sitä että toinen huutaa vaikka vastaisin ihan normaalilla äänensävyllä takaisin. Tai jos yrität poistua tilanteesta, toinen seuraa perässä.
Kaikki tajuaa tämän paitsi tuo yksi joka varmaankin mietti nyt omia tekemisiään ja yrittää selittää itselleen että kaikki osapuolet ovat yhtä syyllisiä. Tulee jauhamaan aiheesta niin kauan kuin tätä ketjua piisaa.
Höpölöpö itsekritiikki puute on yksi narsistisimpia puolia. Jostain syystä tämä itseensä meneminen sattumalta ärsyttää monia jos joku niin tekee.
Kyllä itse tilanteissa joissa olen ollut mietin mitä minä tein väärin, teinkö ja jos niin miten voisin ensikerralla toimia niin ettei tuo toistuisi. Jos mitään ei ole mihin voin käytöksellä toiseen vaikuttaa on parempi ottaa etäisyyttä se on silloin minun valintani jäädä tai lähteä.
On liian helppoa valua siihen että ei näe omassa toiminnassaan mitään väärä, kuitata vain että tuo nyt on tuommoinen paha ja olen tilanteiden uhri. Se ei ole kauhean edistyksellistä.
En kanna vastuuta enää muiden tekosista, mutta omistani kyllä ja tiedän jatkossa varoa itselleni vahingollista ihmistä, aivan turha sitä on jäädä riitelemään tuollaisen kanssa.
Tottakai terveet ihmiset miettii mitä tekivät väärin ja voisivatko ensi kerralla toimia paremmin. Mutta kun koko jutun pointti on se että se on narsistin kanssa turhaa. Ja jos olet ketjua yhtään lukenut niin murskaavassa enemmistössä kertomuksia mies on nykyään ex. Joten löpinäsi on ihan turhaa itsestään selvyyksien hokemista.
Eipä tolla kommentoijalla taida itsellään olla edes kokemusta aiheesta kun ehdottaa ratkaisuksi noinkin helppoa kuin tilanteesta poislähtemistä. Näihin liittyy monesti lapsia/lemmikkejä, kiristyksen ja väkivallan uhkaa, häpeää tilanteen paljastumisesta... jne. Ei sitä aina niin vaan helposti lähdetä mahdollisesti vuosia alistettuna ja nujerrettuna. Sellaisen paineen alla pitkään eläessä ei kyllä muutenkaan se päällimmäinen ajatus ole uhriutuminen, vaan selviytyminen.
Voit olla mitä mieltä tahansa, sen sanon että jos sinulla olisi oikeaa kokemusta et täällä naureskelisi "hauskoilla" sattumuksille tai jäisi riitelemään narsistin tai kenenkään mielipuolen kanssa. Selviytymistä on lähteä ja se jos mikä on kaukana hauskuudesta!
Jos sinä osaisit ymmärtää lukemaasi, niin kommentissa johon vastasit oli lueteltu monta yleistä syytä miksi elämä ja lähteminen narskun luota ei vaan mene aina noin helposti kuin kuvittelet. Jos sinulla itselläsi olisi kokemusta, niin tietäisit paremmin miten äärimmilleen uhrien pelot ja psyyke on viritetty. Rautalankana vielä uudelleen, ettei narskun armoille voi jättää ketään jälkeensä, tilanne on helpompi yksin lähtiessä, eikä aina silloinkaan, narsku on tehnyt seuraukset etukäteen kyllä selväksi. Ja ikävää jos sinusta ihmiset ei saisi toipua kokemuksistaan, mutta asianosaisille on erittäin tervehdyttävää kun tulee vihdoin se päivä jolloin voi käsitellä traumojaan jopa huumorin kautta.
Väännänpä sinulle mässäilijä harvempaa uhria naurattaa nämä teidän muka hauskat juttunne saati sitten että alkaisivat riitelemään. Tietenkin on niitä jotka haluavat olla tuossa asemassa, parantumattomat läheisriippuvaiset koska ovathan riippuvaisia.
Te vaan tykkäätte mässäillä näillä, koska kokemusperää ei ole.
Kun olet elänyt tai elät väkivallan ja pelon alla, noissa tempauksessa ei näe mitään hauskaa.
Kukaan ei ole väittänyt että lähteminen ei olisi vaikeaa sitähän se on, opettele sinä ymmärtämään lukemaasi.
Minähän olenkin yksi tämän ketjun väkivaltaa kokeneista. Ja hyvinkin on hauskaa ollut tätä lukea. Sinun motiivejasi onkin sitten hankalampi ymmärtää. Oletko kenties saanut ketjussa käsitellyn diagnoosin, ja nyt harmittaa kun valtaosa teikäläisten käyttämistä kikoista on tullut tässä julki? Muuta syytä selvästi epämieleiseen ketjuun pesiytymisellesi on vaikea keksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole silloin riitelyä ellei siihen toinen mene mukaan. Sanakirja käteen. Kiusantekoa ja raivoamista kylläkin.
Minun mielestäni ihmiset tarkoittavat yksin riitelyllä sitä että toinen huutaa vaikka vastaisin ihan normaalilla äänensävyllä takaisin. Tai jos yrität poistua tilanteesta, toinen seuraa perässä.
Kaikki tajuaa tämän paitsi tuo yksi joka varmaankin mietti nyt omia tekemisiään ja yrittää selittää itselleen että kaikki osapuolet ovat yhtä syyllisiä. Tulee jauhamaan aiheesta niin kauan kuin tätä ketjua piisaa.
Höpölöpö itsekritiikki puute on yksi narsistisimpia puolia. Jostain syystä tämä itseensä meneminen sattumalta ärsyttää monia jos joku niin tekee.
Kyllä itse tilanteissa joissa olen ollut mietin mitä minä tein väärin, teinkö ja jos niin miten voisin ensikerralla toimia niin ettei tuo toistuisi. Jos mitään ei ole mihin voin käytöksellä toiseen vaikuttaa on parempi ottaa etäisyyttä se on silloin minun valintani jäädä tai lähteä.
On liian helppoa valua siihen että ei näe omassa toiminnassaan mitään väärä, kuitata vain että tuo nyt on tuommoinen paha ja olen tilanteiden uhri. Se ei ole kauhean edistyksellistä.
En kanna vastuuta enää muiden tekosista, mutta omistani kyllä ja tiedän jatkossa varoa itselleni vahingollista ihmistä, aivan turha sitä on jäädä riitelemään tuollaisen kanssa.
Tottakai terveet ihmiset miettii mitä tekivät väärin ja voisivatko ensi kerralla toimia paremmin. Mutta kun koko jutun pointti on se että se on narsistin kanssa turhaa. Ja jos olet ketjua yhtään lukenut niin murskaavassa enemmistössä kertomuksia mies on nykyään ex. Joten löpinäsi on ihan turhaa itsestään selvyyksien hokemista.
Eipä tolla kommentoijalla taida itsellään olla edes kokemusta aiheesta kun ehdottaa ratkaisuksi noinkin helppoa kuin tilanteesta poislähtemistä. Näihin liittyy monesti lapsia/lemmikkejä, kiristyksen ja väkivallan uhkaa, häpeää tilanteen paljastumisesta... jne. Ei sitä aina niin vaan helposti lähdetä mahdollisesti vuosia alistettuna ja nujerrettuna. Sellaisen paineen alla pitkään eläessä ei kyllä muutenkaan se päällimmäinen ajatus ole uhriutuminen, vaan selviytyminen.
Voit olla mitä mieltä tahansa, sen sanon että jos sinulla olisi oikeaa kokemusta et täällä naureskelisi "hauskoilla" sattumuksille tai jäisi riitelemään narsistin tai kenenkään mielipuolen kanssa. Selviytymistä on lähteä ja se jos mikä on kaukana hauskuudesta!
Jos sinä osaisit ymmärtää lukemaasi, niin kommentissa johon vastasit oli lueteltu monta yleistä syytä miksi elämä ja lähteminen narskun luota ei vaan mene aina noin helposti kuin kuvittelet. Jos sinulla itselläsi olisi kokemusta, niin tietäisit paremmin miten äärimmilleen uhrien pelot ja psyyke on viritetty. Rautalankana vielä uudelleen, ettei narskun armoille voi jättää ketään jälkeensä, tilanne on helpompi yksin lähtiessä, eikä aina silloinkaan, narsku on tehnyt seuraukset etukäteen kyllä selväksi. Ja ikävää jos sinusta ihmiset ei saisi toipua kokemuksistaan, mutta asianosaisille on erittäin tervehdyttävää kun tulee vihdoin se päivä jolloin voi käsitellä traumojaan jopa huumorin kautta.
Väännänpä sinulle mässäilijä harvempaa uhria naurattaa nämä teidän muka hauskat juttunne saati sitten että alkaisivat riitelemään. Tietenkin on niitä jotka haluavat olla tuossa asemassa, parantumattomat läheisriippuvaiset koska ovathan riippuvaisia.
Te vaan tykkäätte mässäillä näillä, koska kokemusperää ei ole.
Kun olet elänyt tai elät väkivallan ja pelon alla, noissa tempauksessa ei näe mitään hauskaa.
Kukaan ei ole väittänyt että lähteminen ei olisi vaikeaa sitähän se on, opettele sinä ymmärtämään lukemaasi.
Sivusta, tässä ketjussa kirjoittelevista moni ei ole ikinä päästänyt narsistia ihon alle. Mistä syystä narsistista tuli hyvin pian entinen poikaystävä tai miesystävä. Itse uskon että narsistin koukkuun jääminen vaatii tietynlaista persoonaa, jolla on omat hyvät ja huonot puolensa. Vaikka juurikin empatiakyky joka saa katselemaan narskun temppuja monin verroin pitempään kuin ne jotka jättää narskun taakseen ja nauraa räkäisesti tämän tempauksille.
Ei se ole päästämisestä kiinni jos joku päättää tuhota toisen elämän. Sitä voi jäädä hampaisiin vaikka ensimmäisiltä treffeiltä jos se häiriintynyt näin päättää, vaikka ei itse juttua jatkaisi ja joskus ehkäpä juuri siksi.
En tiedä mikä hirviö mun exäni oli mutta tässä pähkinänkuoressa niitä ”huvittavia” asioita mitä 8,5 vuoteen mahtui, eivät ole missään erityisessä järjestyksessä kun palauttelen näitä terapeuttisessa mielessä muistiini.
- Töissä käydessäni aiheutti riitoja niin etten ehtinyt kunnolla nukkumaan ennen töihin lähtöä, töissä ollessani soitteli kymmeniä kertoja jankaten asioita mm. mustasukkaisuusharhojaan, minun huonouttani jne. päätarkoituksena saada itkemään. Tämä lopulta johti siihen että sai minut irtisanoutumaan.
- Kun oli saanut minut taloudellisesti riippuvaiseksi itsestään ja vietyä pois kotimaastani rahaa ei liiennytkään vaikka ruokaan- saatettiin elää viikkokausia perunalla ja pavuilla. Tosiasiassa hän kävi vanhemmillaan syömässä- itse päästyäni karkuun kyseistä tyyppiä painoin vain 45kg.
- Hänellä oli tapana aiheuttaa riita tyhjästä, keräsi raivokierroksia jos avasin suuni, minulla oli väärä ilme tai itkin, nämä riidat kestivät oikeasti tuntikausia exän huutaessa niin kovaa että kenellekkään talossa asuvalle ei jäänyt epäselväksi mitä asunnossa tapahtuu, ja niiden päätehtävä oli käyttää kaikki heikot kohtani aseena, latistaa itsetuntoni, väsyttää henkisesti täysin. Jos pyrin karkuun, esti fyysisesti liikkumasta, kuristi, piti saksia kurkullani tai läpsi avokämmenellä naamaan ettei jäänyt jälkiä. Näitä asioita hän ei seuraavana päivänä muistanut.
- Kuulin satoja kertoja yksityiskohtaisesti miten minun kaltaiseni josta kukaan ei välitä on helppo hävittää tappamisen jälkeen metsään niin ettei kukaan edes alkaisi etsimään minua.
- Käytti hetuani ja tietojani tilaillessaan tavaraa ja tehdessään rötöksiä. Hänen oli myös puheenlahjoillaan onnistunut saada itselleen mm. pankkitili väärällä nimellä, käytti viranomaisten kanssa asioidessaankin aliastaan.
- ”Osti” minulle ylellisiä lahjoja, mm. hevosen, joita ei sitten ollutkaan maksanut. Selitykset olivat mitä ihmeellisimpiä kun lahjat sitten vain hävisivät. Nautti silminnähden siitä kun esim tuo suurin unelmani, oma hevonen, olikin oikeiden omistajien toimesta viety pois minulta.
- Oli rakennuttamassa meille taloa omalle tontille. Tätä tarinaa höystettiin pohjapiirustuksilla ja kuvilla, kertoi ylpeänä omille vanhemmilleen myös asiasta. Lopulta asiasta ei vain enää keskusteltu.
- Puhuin väärällä äänensävyllä, joten heitti tekemäni leivän lautasineen päivineen selkääni, latasi nyrkillä kalliin läppärini hajalle ja sylki naamaani kutsuen huoraksi - jatkaen huutoa tästä vielä kuuden tunnin ajan niin että vanhempansa olivat kuuloetäisyydellä.
- Ex oli äärettömän älykäs tai ainakin muisti ihan kaiken lukemansa, ja kuten sanottu omasi mielettömät puheenlahjat. Sai tyyliin myytyä sateenvarjoja saharaan- joten minunlaiseni kiltin, huonolla itsetunnolla varustetun ihmisen sai siis helpolla itsemurhan partaalle. Epäilin lopulta omaa mielenterveyttäni, viiltelin ja kärsin todella pahasta paniikkihäiriöstä.
Vähän kevyempää settiä mitä tuli vielä mieleen;
- En osannut hänen mielestään auttaa pesukoneen kantamisessa oikein, raivostui ja tempaisi koneen selkäänsä kuin vihainen gorilla ja kantoi sen neljännestä kerroksesta yksinään alas.
- En saanut ikinä siivota koska en tehnyt sitä oikein, oli onneksi ihan pakkomielteinen siisteyden kanssa.
- Latasi spyware ohjelmia ja keyloggerin koneelleni jotta pystyi seuraamaan kaiken mitä koneella tein.
- Tömistelin lunta kengistä, sitä ei hänen mielestään saanut tehdä koska niveleni vaurioituvat. Tästä valisti joka kerta.
- Eron tullessa puheeksi, totesi että olen velkaa hänelle lapsen kun on uhrannut minuun niin paljon aikaa. Voisin tehdä sen, jättää sen hänelle ja lähteä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole silloin riitelyä ellei siihen toinen mene mukaan. Sanakirja käteen. Kiusantekoa ja raivoamista kylläkin.
Minun mielestäni ihmiset tarkoittavat yksin riitelyllä sitä että toinen huutaa vaikka vastaisin ihan normaalilla äänensävyllä takaisin. Tai jos yrität poistua tilanteesta, toinen seuraa perässä.
Kaikki tajuaa tämän paitsi tuo yksi joka varmaankin mietti nyt omia tekemisiään ja yrittää selittää itselleen että kaikki osapuolet ovat yhtä syyllisiä. Tulee jauhamaan aiheesta niin kauan kuin tätä ketjua piisaa.
Höpölöpö itsekritiikki puute on yksi narsistisimpia puolia. Jostain syystä tämä itseensä meneminen sattumalta ärsyttää monia jos joku niin tekee.
Kyllä itse tilanteissa joissa olen ollut mietin mitä minä tein väärin, teinkö ja jos niin miten voisin ensikerralla toimia niin ettei tuo toistuisi. Jos mitään ei ole mihin voin käytöksellä toiseen vaikuttaa on parempi ottaa etäisyyttä se on silloin minun valintani jäädä tai lähteä.
On liian helppoa valua siihen että ei näe omassa toiminnassaan mitään väärä, kuitata vain että tuo nyt on tuommoinen paha ja olen tilanteiden uhri. Se ei ole kauhean edistyksellistä.
En kanna vastuuta enää muiden tekosista, mutta omistani kyllä ja tiedän jatkossa varoa itselleni vahingollista ihmistä, aivan turha sitä on jäädä riitelemään tuollaisen kanssa.
Tottakai terveet ihmiset miettii mitä tekivät väärin ja voisivatko ensi kerralla toimia paremmin. Mutta kun koko jutun pointti on se että se on narsistin kanssa turhaa. Ja jos olet ketjua yhtään lukenut niin murskaavassa enemmistössä kertomuksia mies on nykyään ex. Joten löpinäsi on ihan turhaa itsestään selvyyksien hokemista.
Eipä tolla kommentoijalla taida itsellään olla edes kokemusta aiheesta kun ehdottaa ratkaisuksi noinkin helppoa kuin tilanteesta poislähtemistä. Näihin liittyy monesti lapsia/lemmikkejä, kiristyksen ja väkivallan uhkaa, häpeää tilanteen paljastumisesta... jne. Ei sitä aina niin vaan helposti lähdetä mahdollisesti vuosia alistettuna ja nujerrettuna. Sellaisen paineen alla pitkään eläessä ei kyllä muutenkaan se päällimmäinen ajatus ole uhriutuminen, vaan selviytyminen.
Voit olla mitä mieltä tahansa, sen sanon että jos sinulla olisi oikeaa kokemusta et täällä naureskelisi "hauskoilla" sattumuksille tai jäisi riitelemään narsistin tai kenenkään mielipuolen kanssa. Selviytymistä on lähteä ja se jos mikä on kaukana hauskuudesta!
Jos sinä osaisit ymmärtää lukemaasi, niin kommentissa johon vastasit oli lueteltu monta yleistä syytä miksi elämä ja lähteminen narskun luota ei vaan mene aina noin helposti kuin kuvittelet. Jos sinulla itselläsi olisi kokemusta, niin tietäisit paremmin miten äärimmilleen uhrien pelot ja psyyke on viritetty. Rautalankana vielä uudelleen, ettei narskun armoille voi jättää ketään jälkeensä, tilanne on helpompi yksin lähtiessä, eikä aina silloinkaan, narsku on tehnyt seuraukset etukäteen kyllä selväksi. Ja ikävää jos sinusta ihmiset ei saisi toipua kokemuksistaan, mutta asianosaisille on erittäin tervehdyttävää kun tulee vihdoin se päivä jolloin voi käsitellä traumojaan jopa huumorin kautta.
Väännänpä sinulle mässäilijä harvempaa uhria naurattaa nämä teidän muka hauskat juttunne saati sitten että alkaisivat riitelemään. Tietenkin on niitä jotka haluavat olla tuossa asemassa, parantumattomat läheisriippuvaiset koska ovathan riippuvaisia.
Te vaan tykkäätte mässäillä näillä, koska kokemusperää ei ole.
Kun olet elänyt tai elät väkivallan ja pelon alla, noissa tempauksessa ei näe mitään hauskaa.
Kukaan ei ole väittänyt että lähteminen ei olisi vaikeaa sitähän se on, opettele sinä ymmärtämään lukemaasi.
Sivusta, tässä ketjussa kirjoittelevista moni ei ole ikinä päästänyt narsistia ihon alle. Mistä syystä narsistista tuli hyvin pian entinen poikaystävä tai miesystävä. Itse uskon että narsistin koukkuun jääminen vaatii tietynlaista persoonaa, jolla on omat hyvät ja huonot puolensa. Vaikka juurikin empatiakyky joka saa katselemaan narskun temppuja monin verroin pitempään kuin ne jotka jättää narskun taakseen ja nauraa räkäisesti tämän tempauksille.
Ei se ole päästämisestä kiinni jos joku päättää tuhota toisen elämän. Sitä voi jäädä hampaisiin vaikka ensimmäisiltä treffeiltä jos se häiriintynyt näin päättää, vaikka ei itse juttua jatkaisi ja joskus ehkäpä juuri siksi.
Ei kaikki narsistit ole raivohulluja eikä kaikki narsistit pysty tuhoamaan toisen elämää. Esim. omaan lähipiiriini kuuluuneen todennäköisen narsistin temput tiesi lopulta kaikki eikä kukaan enää ottanut hänen valehteluaan ja mustamaalausyrityksiään tosissaan.
Silence of the lambs kirjoitti:
En tiedä mikä hirviö mun exäni oli mutta tässä pähkinänkuoressa niitä ”huvittavia” asioita mitä 8,5 vuoteen mahtui, eivät ole missään erityisessä järjestyksessä kun palauttelen näitä terapeuttisessa mielessä muistiini.
- Töissä käydessäni aiheutti riitoja niin etten ehtinyt kunnolla nukkumaan ennen töihin lähtöä, töissä ollessani soitteli kymmeniä kertoja jankaten asioita mm. mustasukkaisuusharhojaan, minun huonouttani jne. päätarkoituksena saada itkemään. Tämä lopulta johti siihen että sai minut irtisanoutumaan.
- Kun oli saanut minut taloudellisesti riippuvaiseksi itsestään ja vietyä pois kotimaastani rahaa ei liiennytkään vaikka ruokaan- saatettiin elää viikkokausia perunalla ja pavuilla. Tosiasiassa hän kävi vanhemmillaan syömässä- itse päästyäni karkuun kyseistä tyyppiä painoin vain 45kg.
- Hänellä oli tapana aiheuttaa riita tyhjästä, keräsi raivokierroksia jos avasin suuni, minulla oli väärä ilme tai itkin, nämä riidat kestivät oikeasti tuntikausia exän huutaessa niin kovaa että kenellekkään talossa asuvalle ei jäänyt epäselväksi mitä asunnossa tapahtuu, ja niiden päätehtävä oli käyttää kaikki heikot kohtani aseena, latistaa itsetuntoni, väsyttää henkisesti täysin. Jos pyrin karkuun, esti fyysisesti liikkumasta, kuristi, piti saksia kurkullani tai läpsi avokämmenellä naamaan ettei jäänyt jälkiä. Näitä asioita hän ei seuraavana päivänä muistanut.
- Kuulin satoja kertoja yksityiskohtaisesti miten minun kaltaiseni josta kukaan ei välitä on helppo hävittää tappamisen jälkeen metsään niin ettei kukaan edes alkaisi etsimään minua.
- Käytti hetuani ja tietojani tilaillessaan tavaraa ja tehdessään rötöksiä. Hänen oli myös puheenlahjoillaan onnistunut saada itselleen mm. pankkitili väärällä nimellä, käytti viranomaisten kanssa asioidessaankin aliastaan.
- ”Osti” minulle ylellisiä lahjoja, mm. hevosen, joita ei sitten ollutkaan maksanut. Selitykset olivat mitä ihmeellisimpiä kun lahjat sitten vain hävisivät. Nautti silminnähden siitä kun esim tuo suurin unelmani, oma hevonen, olikin oikeiden omistajien toimesta viety pois minulta.
- Oli rakennuttamassa meille taloa omalle tontille. Tätä tarinaa höystettiin pohjapiirustuksilla ja kuvilla, kertoi ylpeänä omille vanhemmilleen myös asiasta. Lopulta asiasta ei vain enää keskusteltu.
- Puhuin väärällä äänensävyllä, joten heitti tekemäni leivän lautasineen päivineen selkääni, latasi nyrkillä kalliin läppärini hajalle ja sylki naamaani kutsuen huoraksi - jatkaen huutoa tästä vielä kuuden tunnin ajan niin että vanhempansa olivat kuuloetäisyydellä.
- Ex oli äärettömän älykäs tai ainakin muisti ihan kaiken lukemansa, ja kuten sanottu omasi mielettömät puheenlahjat. Sai tyyliin myytyä sateenvarjoja saharaan- joten minunlaiseni kiltin, huonolla itsetunnolla varustetun ihmisen sai siis helpolla itsemurhan partaalle. Epäilin lopulta omaa mielenterveyttäni, viiltelin ja kärsin todella pahasta paniikkihäiriöstä.
Vähän kevyempää settiä mitä tuli vielä mieleen;
- En osannut hänen mielestään auttaa pesukoneen kantamisessa oikein, raivostui ja tempaisi koneen selkäänsä kuin vihainen gorilla ja kantoi sen neljännestä kerroksesta yksinään alas.- En saanut ikinä siivota koska en tehnyt sitä oikein, oli onneksi ihan pakkomielteinen siisteyden kanssa.
- Latasi spyware ohjelmia ja keyloggerin koneelleni jotta pystyi seuraamaan kaiken mitä koneella tein.
- Tömistelin lunta kengistä, sitä ei hänen mielestään saanut tehdä koska niveleni vaurioituvat. Tästä valisti joka kerta.
- Eron tullessa puheeksi, totesi että olen velkaa hänelle lapsen kun on uhrannut minuun niin paljon aikaa. Voisin tehdä sen, jättää sen hänelle ja lähteä.
hieno tarina. entäs oikea tarina kun rakastutaan muhamettiin ja ei saakkaan leikkiä prinsessaa ja joutuu takas kotiin äidin luo, pitäähän joku selitys hälle kertoa sitte
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ole silloin riitelyä ellei siihen toinen mene mukaan. Sanakirja käteen. Kiusantekoa ja raivoamista kylläkin.
Minun mielestäni ihmiset tarkoittavat yksin riitelyllä sitä että toinen huutaa vaikka vastaisin ihan normaalilla äänensävyllä takaisin. Tai jos yrität poistua tilanteesta, toinen seuraa perässä.
Kaikki tajuaa tämän paitsi tuo yksi joka varmaankin mietti nyt omia tekemisiään ja yrittää selittää itselleen että kaikki osapuolet ovat yhtä syyllisiä. Tulee jauhamaan aiheesta niin kauan kuin tätä ketjua piisaa.
Höpölöpö itsekritiikki puute on yksi narsistisimpia puolia. Jostain syystä tämä itseensä meneminen sattumalta ärsyttää monia jos joku niin tekee.
Kyllä itse tilanteissa joissa olen ollut mietin mitä minä tein väärin, teinkö ja jos niin miten voisin ensikerralla toimia niin ettei tuo toistuisi. Jos mitään ei ole mihin voin käytöksellä toiseen vaikuttaa on parempi ottaa etäisyyttä se on silloin minun valintani jäädä tai lähteä.
On liian helppoa valua siihen että ei näe omassa toiminnassaan mitään väärä, kuitata vain että tuo nyt on tuommoinen paha ja olen tilanteiden uhri. Se ei ole kauhean edistyksellistä.
En kanna vastuuta enää muiden tekosista, mutta omistani kyllä ja tiedän jatkossa varoa itselleni vahingollista ihmistä, aivan turha sitä on jäädä riitelemään tuollaisen kanssa.
Tottakai terveet ihmiset miettii mitä tekivät väärin ja voisivatko ensi kerralla toimia paremmin. Mutta kun koko jutun pointti on se että se on narsistin kanssa turhaa. Ja jos olet ketjua yhtään lukenut niin murskaavassa enemmistössä kertomuksia mies on nykyään ex. Joten löpinäsi on ihan turhaa itsestään selvyyksien hokemista.
Eipä tolla kommentoijalla taida itsellään olla edes kokemusta aiheesta kun ehdottaa ratkaisuksi noinkin helppoa kuin tilanteesta poislähtemistä. Näihin liittyy monesti lapsia/lemmikkejä, kiristyksen ja väkivallan uhkaa, häpeää tilanteen paljastumisesta... jne. Ei sitä aina niin vaan helposti lähdetä mahdollisesti vuosia alistettuna ja nujerrettuna. Sellaisen paineen alla pitkään eläessä ei kyllä muutenkaan se päällimmäinen ajatus ole uhriutuminen, vaan selviytyminen.
Voit olla mitä mieltä tahansa, sen sanon että jos sinulla olisi oikeaa kokemusta et täällä naureskelisi "hauskoilla" sattumuksille tai jäisi riitelemään narsistin tai kenenkään mielipuolen kanssa. Selviytymistä on lähteä ja se jos mikä on kaukana hauskuudesta!
Jos sinä osaisit ymmärtää lukemaasi, niin kommentissa johon vastasit oli lueteltu monta yleistä syytä miksi elämä ja lähteminen narskun luota ei vaan mene aina noin helposti kuin kuvittelet. Jos sinulla itselläsi olisi kokemusta, niin tietäisit paremmin miten äärimmilleen uhrien pelot ja psyyke on viritetty. Rautalankana vielä uudelleen, ettei narskun armoille voi jättää ketään jälkeensä, tilanne on helpompi yksin lähtiessä, eikä aina silloinkaan, narsku on tehnyt seuraukset etukäteen kyllä selväksi. Ja ikävää jos sinusta ihmiset ei saisi toipua kokemuksistaan, mutta asianosaisille on erittäin tervehdyttävää kun tulee vihdoin se päivä jolloin voi käsitellä traumojaan jopa huumorin kautta.
Väännänpä sinulle mässäilijä harvempaa uhria naurattaa nämä teidän muka hauskat juttunne saati sitten että alkaisivat riitelemään. Tietenkin on niitä jotka haluavat olla tuossa asemassa, parantumattomat läheisriippuvaiset koska ovathan riippuvaisia.
Te vaan tykkäätte mässäillä näillä, koska kokemusperää ei ole.
Kun olet elänyt tai elät väkivallan ja pelon alla, noissa tempauksessa ei näe mitään hauskaa.
Kukaan ei ole väittänyt että lähteminen ei olisi vaikeaa sitähän se on, opettele sinä ymmärtämään lukemaasi.
Minähän olenkin yksi tämän ketjun väkivaltaa kokeneista. Ja hyvinkin on hauskaa ollut tätä lukea. Sinun motiivejasi onkin sitten hankalampi ymmärtää. Oletko kenties saanut ketjussa käsitellyn diagnoosin, ja nyt harmittaa kun valtaosa teikäläisten käyttämistä kikoista on tullut tässä julki? Muuta syytä selvästi epämieleiseen ketjuun pesiytymisellesi on vaikea keksiä.
Kuule mitäpä jos et diagnosoisi muita?
On todella vaikea nähdä että väkivallan uhri pitäisi näitä kertomuksia hauskoina, varsinkaan terve sellainen. Itse pidän vastenmielisenä mässäilynä ja osa taas on puhdasta typeryyttä puhua aiheesta josta ei tiedä.
Taas kerran olin katsonut tai tervehtinyt jotain miestä ja siitä sitten ex sai raivarin kotonaan. Hakkasi raivoissaan nyrkeillä rakkaan huonekalunsa rikki merkiksi miten minullekin käy, jos en tottele. Pakenin toiseen huoneeseen ja toivoin vain, että ex saisi ranteensa auki lasiosassa. No eipä tietysti. Tuli perässä katsomaan kun esitin pelosta tärisevää ja anteeksi anelevaa vätystä pöydän alla. Kun näyttelin kauhusta vapisevaa naista, ex sai suurta iloa heikkoudestani ja omasta vahvuudestaan ja tilanne laukesi nopeasti. Mikään huippunäyttelijä en ollut, mutta uikutus upposi kuin veitsi sulaan voihin. Ei raukka tajunnut, että olin valmiina taistelemaan hengestäni ja katsottuna oli kättä pidempää vieressäni.
Tässä ketjussa on suurin osa jutuista ihan vastenmielisiä ja todellisista ihmisp*askoista kertovia surullisia juttuja. Joukkoon mahtuu kyllä muutama typerä juttukin, jossa toinen on tyyliin pieraissut tai ollut ihan normaaliin elämään kuuluvalla tavalla töykeä.