Mies haluaa muuttaa omakotitaloon, minä en, riitaa asiasta
Mies on jo vuosia haaveillut omakotitalossa asumisesta. Puhuu siitä usein sekä minulle että tutuilleen, tyyliin "sitten parin vuoden päästä kun asumme omakotitalossa". Minä taas en yhtään halua asua omakotitalossa. En halua laittaa rahojani siihen. En halua hoitaa taloon liittyviä töitä. En halua taloon liittyviä kunnossapitovastuita enkä kattoremonttihuolia ym ym. Mies ei suostu ymmärtämään kantaani ollenkaan. Perintömökki meillä on ollut vuosia, eikä se helpota miehen omakotitalokuumetta. Rivari kävisi minulle, mutta miehelle ei käy rivari. Nyt asumme kerrostalon 4. kerroksessa ja mies ei viihdy.
Ei asiasta nyt pahasti ole riidelty, mutta mies on kuitenkin usein purkanut pettymystä ja harmistusta minuun kun sanon, että en halua omakotitaloa. Ja yrittää koko ajan keksiä minulle perusteluja miksi meidän pitäisi ostaa omakotitalo ja minä kyllästyn siihen jatkuvaan jankkaamiseen ja hermostun taas siihen.
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos muuttaisitte kokeeksi omakotitaloon vuokralle? Näkisitte mitä se käytännössä tarkoittaa. En tiedä missä asutte, mutta uskoisin, että aika monella paikkakunnalla omakotitalot eivät liiku tällä hetkellä. Sellaisen talon voisi saada vuokralle esim. vuodeksi.
Asutaan Vantaalla. Täällä on aika kova vuokrataso omakotitaloissa, ja koska vanhemman lapsen kouluun on nyt kävelymatka ja nuoremman eskari aika lähellä, niin ei voida ottaa vuokrataloa jostain ihan kaukaa. Ap
Ap:n tilanne tuntuu ihmeelliseltä, kun heillä on kuitenkin mökki, jossa voi olla omissa oloissaan vaikka joka viikonloppu. Jos muuttaa omakotitaloon, tietää se hankalampia työmatkoja, pitkiä päiviä, vähemmän aikaa olla lasten kanssa . Ei siitä omakotitalosta ja pihasta ehdi juuri arkena nauttimaan. Ja ap:n mies vielä haluaa talon niin korvesta, ettei ole naapureita lähellä. Eipä silloin ole eskari tai koulukaan ihan yhtä lähellä kuin esim. Tikkurilassa Vantaalla.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen nainen ja suhtaudun asumiseen kuten miehesi. Minulle kerrostalo on kauhistus ja ahdistun niissä noin vartissa kavereiden luona kyläillessäni. Kerrostaloasunto on yleensä kuuma ja jotenkin ahdistava, ellei ole vähintään sellaiset 150-170 neliötä. Naapureiden äänet kuuluvat, samoin ovien paukuttaminen, hissin kolina jne. Ulos lähteminen on hidasta. Omat äänet kantautuvat naapureihin etkä voi puuhailla ja jutella vapaasti. Joku muu päättää, milloin jotain korjataan vai korjataanko lainkaan. Jos naapuri vetää terveyssiteet pöntöstä alas tai sammuu suihkuun, sinäkin maksat siitä.
On aika paljon pyydetty toiselta, jos vaatii asumaan tavalla joka on niin vastenmielinen. Ehkä teidän kannattaisi erota? Omakotiasuja ei koskaan tule olemaan onnellinen neukkukuutiossa.
Ihme, että järkeviäkin naisia vielä tästä maasta löytyy. Nykyisinhän naiset seikkailunhaluissaan pakkautuvat kaupunkeihin asumaan niissä betoniluukuissa.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen pikku vinkki ap:lle, että miehesi löytää todennäköisesti nopeasti itselleen uuden naisystävän... pk-seudulla on miesten markkinat ja ns. tavalliset miehet kyllä löytävät nopeasti uuden naisystävän niin halutessaan.
Vai niin. Voi olla, että löytäisi. Voi olla, että minäkin löytäisin helposti uuden miehen. Kukapa sitä tietää ennakkoon. Tosin mies ei ehkä löydä heti sellaista naista, joka haluaa heti ostaa hänen kanssaan lähes puolen miljoonan omakotitalon maksaen siitä puolet. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n miehellä on sentään hyvät perustelut miksi kaipaa omakotitaloon. Ap ei ole antanut omalle kannalleen mitään perusteluja. Mutkumähaluuuun ei oikein ole aikuisen tasoinen perustelu.
Se, että en yhtään halua on ihan riittävä perustelu asiaan, joka koskee sitä miten käytän omaa rahaani + otan lainaa yhteensä noin 200 000 € edestä. Ap
Totta kai se on riittävä perustelu sinulle. Mutta et auta miestäsi ymmärtämään kantaasi etkä edistä keskustelua.
Vierailija kirjoitti:
Jos et halua omakotitaloa, niin älä anna periksi. Olen suurinpiirtein puolet elämästäni asunut omakotitalossa ja nyt sitten kerrostalossa. En enää mistään hinnasta lähtisi omakotitaloon. Jumalaton työleiri, jos haluaa pitää paikat siisteinä ja kunnossa. Rahaa palaa lämmitykseen ja kiinteistöveroihin sekä kaikenmaailman korjaus- ja kunnossapitokuluihin.
Se, ettet piittaa edes mökkeilystä kertoo mielestäni siitä, että luonnonläheinen asuminen ei ole sinun juttu.
Tosin en kyllä haluaisi asua Vantaalla - en ikinä. Ehkä te voisitte tehdä kompromissin. Rivitalo, jostain väljemmin rakennetulta asuinalueelta?
Mikä vika asumisessa Vantaalla on? Veli asuu Tikkurilassa joen varrella, on ihana kerrostalo ja kiva alue ja Suomen kolmanneksi suurimman kaupunkin keskustan palvelut nurkan takana ja nopea yhteys junalla Helsinkiin.
Minusta tuossa on jo kompromissia siinä että äijä oleilee mökillä pitkät viikonloput mutta perhe ja koti on sekä pysyy kaupungissa.
Etenkin okt asumiseen tottumattomalla on hyvinkin epärealistinen käsitys siitä mitä se tarkoittaa. Tekeekö äijä nyt mökillä kaikki työt innokkaasti ja osaa ylläpitää sitä? Okt:ssa on paljon enemmän työtä sekä töitä mitkä joutuu teettämään ulkopuolisella. Jos mökkihommat ei nappaa niin millä se perustelee asioitten muka olevan toisin okt?
Paras oli tietysti se että hankintaa varten myydään sun omaisuutta ja silti joudut ottamaan ison lainan. Jos oma ukko alkaisi suunnitella mun rahoille mieleisiään käyttökohteita niin aika pian tulisi palautus maan pinnalle. Eikä kuulosta hankkeelle hyvältä sekään että äijä on reissuhommissa. Tarkoittaa että talon ylläpito jää sun vastuulle loppukädessä kuitenkin.
Eli tuossa tilanteessa se ettet halua asua okt etkä myydä perintömökkiä, ottaa lainaa tai ylipäätään käyttää rahaa kalliiseen ostokseen jota et halua pitäisi riittää. Jos asia alkaa olla kynnyskysymys niin sanopa äijälles että miettii mitä ero tarkoittaa. Ei edelleenkään pääse okt (jollei löydä muijaa jonka nurkkiin pääsee loisimasn) ja mökkiin ei ole enää mitään asiaa. Perhe hajoaa jne. Onko se pakkomielteen arvoista hänelle?
Jää sinä lasten kanssa asumaan betonipunkkeriin. Mä ilomielin muutan "sun" miehen kanssa omaan kotiin!
Vierailija kirjoitti:
On siinäkin prinsessa. Kyllä harava ja kola naisenkin käsissä pysyy.
Minä voisin hoitaa haravoinnit ja kolaamiset, jos minun ei sen lisäksi tarvitse tehdä mitään muita kotitöitä.
Ap, huolestuttaako sinua siis eniten okt-asumisen vaivalloisuus, arjen muuttuminen jos esimerkiksi koulumatka pitenee vai taloudellinen puoli, että se on iso sijoitus ja mitä jos jotain sattuu?
Millaisia kompromisseja mies esittää? Entä sinä? T. 58
Vierailija kirjoitti:
Me asumme uudessa kerrostalossa, ei täällä mitkään naapurien äänet kuulu. Ei kolise hissi, eikä kuulu vessan vetämiset. Iso lasitettu parveke ja oma sauna sekä auto hallissa. Ja parasta on, että kaikki, miestä lukuunottamatta, pääsevät kävellen töihin ja kouluun. Mies joko pyöräilee(hyvä sää) tai menee töihin bussilla.
Ja paljonko mahtaa uudessa talossa olla yhtiövastike per neliö? Just tuli postilaatikkoon mainos uudesta kerrostalosta joka rakennetaan tuohon parin kilometrin päähän, ja vastike on lähes neljä euroa neliöltä. Nyt minulla on 180 neliötä, joka on juuri sopiva. Maksaisin siis taloyhtiölle joka kuukausi 720 euroa pelkkää vastiketta, jos ostaisin samankokoisen osakkeen. Ei mulla vain olisi halua käyttää niin paljon rahaa asumiseen. Kiinteistöverot, lämmitys, jätehuolto ja remontit vievät multa korkeintaan kolmanneksen tuosta summasta.
Vinkvink kirjoitti:
Jää sinä lasten kanssa asumaan betonipunkkeriin. Mä ilomielin muutan "sun" miehen kanssa omaan kotiin!
Onko sinulla jo omakotitalo vai lainalupaus pankista? Miten ison lainan saisit yksin tai yhdessä toisen kanssa? Menettekö te naimisiin ennen talon ostoa vai sen jälkeen? Itse en uuden tuttavuuden kanssa ostaisi kallista omakotitaloa heti alkuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen pikku vinkki ap:lle, että miehesi löytää todennäköisesti nopeasti itselleen uuden naisystävän... pk-seudulla on miesten markkinat ja ns. tavalliset miehet kyllä löytävät nopeasti uuden naisystävän niin halutessaan.
Vai niin. Voi olla, että löytäisi. Voi olla, että minäkin löytäisin helposti uuden miehen. Kukapa sitä tietää ennakkoon. Tosin mies ei ehkä löydä heti sellaista naista, joka haluaa heti ostaa hänen kanssaan lähes puolen miljoonan omakotitalon maksaen siitä puolet. Ap
Ei tuo teidän liitto siis muutenkaan taida kovin vahvalla pohjalla olla. Sama siis, mitä teette, koska kumpikaan tuskin tulee onnelliseksi tuossa liitossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa tilanteessa minun olisi pakko erota, koska sekoaisin kerrostalossa tai rivarissa. Eivät ole inhimillisiä asumismuotoja. Eikä edes okt ole sitä jos on joku 5000 neliön postimerkkitontti.
Jos sinä olisit mieheni, niin miten järjestäisit asiat eron jälkeen? Työpaikka Helsingissä, lasten koulu ja eskari Vantaalla, ei iso palkka joten ei rahaa ostaa mitään asuntoa, joka maksaa yli 200 000 €, elarit juoksee koko ajan jne. Ja lapsia tietenkin haluat tavata usein. Ap
Ohis...eihän tuo ole millään tavalla sun ongelmasi. Jos miehesi haluaa erota asumismuodon vuoksi, hän ostaa itselleen omakotitalon ja järjestää ihan itse lasten kouluun ja eskariin kuljetukset omalla viikollaan.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuossa on jo kompromissia siinä että äijä oleilee mökillä pitkät viikonloput mutta perhe ja koti on sekä pysyy kaupungissa.
Etenkin okt asumiseen tottumattomalla on hyvinkin epärealistinen käsitys siitä mitä se tarkoittaa. Tekeekö äijä nyt mökillä kaikki työt innokkaasti ja osaa ylläpitää sitä? Okt:ssa on paljon enemmän työtä sekä töitä mitkä joutuu teettämään ulkopuolisella. Jos mökkihommat ei nappaa niin millä se perustelee asioitten muka olevan toisin okt?
Paras oli tietysti se että hankintaa varten myydään sun omaisuutta ja silti joudut ottamaan ison lainan. Jos oma ukko alkaisi suunnitella mun rahoille mieleisiään käyttökohteita niin aika pian tulisi palautus maan pinnalle. Eikä kuulosta hankkeelle hyvältä sekään että äijä on reissuhommissa. Tarkoittaa että talon ylläpito jää sun vastuulle loppukädessä kuitenkin.
Eli tuossa tilanteessa se ettet halua asua okt etkä myydä perintömökkiä, ottaa lainaa tai ylipäätään käyttää rahaa kalliiseen ostokseen jota et halua pitäisi riittää. Jos asia alkaa olla kynnyskysymys niin sanopa äijälles että miettii mitä ero tarkoittaa. Ei edelleenkään pääse okt (jollei löydä muijaa jonka nurkkiin pääsee loisimasn) ja mökkiin ei ole enää mitään asiaa. Perhe hajoaa jne. Onko se pakkomielteen arvoista hänelle?
Maksaisimme sen omakotitalon suhteessa 50/50. Miehellä on ennalta vähän säästöjä nimissään ja minulla se perintömökki, palkat suunnilleen samat (ei hyvät). Minä olisin heti valmis myymään sen mökin joka tapauksessa kun en siitä niin välitä, miehen takia ollaan se pidetty se mökki. Eli ei minua haittaa se, että minun mökki myydään asumisemme takia. En vain halua laittaa rahaani omakotitaloon. Ja siis molemmat joutuisimme ottamaan nimiimme yhteistä lainaa yli 200 000 €, koska ne omakotitalot täällä nyt maksaa lähemmäs puoli miljoonaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mökki sen verran lähellä että mies voisi viettää siellä enemmän aikaa? En oikein ymmärrä miksi pitäisi olla vielä toinen talo, jos mokilläkin voi viettää luokkaa puolet ajastaan.
Mies ei haaveile omakotitalosta varsinaisesti minkään pihan takia vaan hän inhoaa kerrostaloja ja seinänaapureita. Hän haluaa oman rauhan niin että ei ole yhtään seinänaapuria eikä mistään asumiseen liittyvästä asiasta joudu kysymään yhtiöltä. Sen mökin hän olisi valmis myymään rahoittaakseen omakotitaloa. Ap
Mites ns. erillistalo tai jopa se omakotitalo pienellä tontilla? PK-seudulla on ainakin nykyään uusia taloja niin pienillä tonteilla ettei varsinaista pihaa ole juuri lainkaan. Sen verran kuitenkin, ettei ole seinänaapureita.
Vierailija kirjoitti:
Ap, huolestuttaako sinua siis eniten okt-asumisen vaivalloisuus, arjen muuttuminen jos esimerkiksi koulumatka pitenee vai taloudellinen puoli, että se on iso sijoitus ja mitä jos jotain sattuu?
Millaisia kompromisseja mies esittää? Entä sinä? T. 58
Minä olen esittänyt kompromissiksi miehelle, että on mökillä ihan niin paljon kuin haluaa enkä valita asiasta. Lisäksi olen ehdottanut rivitaloa.
Ei minua kai omakotitalossa huolestuta mikään, en vain yhtään halua, on hyvin vahva tunne, että ei vain halua. Asuimme viisi vuotta omakotitalossa kun olin lapsi, joten tiedän vähän mitä se on, sitten muutimme isän työn perässä ja samalla kerrostaloon.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap:n miehellä on sentään hyvät perustelut miksi kaipaa omakotitaloon. Ap ei ole antanut omalle kannalleen mitään perusteluja. Mutkumähaluuuun ei oikein ole aikuisen tasoinen perustelu.
Kerrostalo vielä mitkä ne hyvät perustelut oli? Ihan yhtä lailla apn miehen perustelut on "mutku mä haluun".
Tässä pitää ottaa huomioon lapsetkin. Nuorempi eskarissa jossa muodostetaan kaveri suhteita koulua varten, koska samat kakrut siellä koulussa on. Muutto tarkoittaa heti ulkopuoliseksi jäämistä koska muut pikkukoululaiset on jo eskarissa kavereita keskenään. Tokaluokkalainen taas joutuisi jättämään kaverinsa ja hankkimaan uusia. Kaikille tämä ei ole helppoa. Ja tiedän kyllä että ihmiset muuttavat mutta kun nyt siihen ei ole oikeaa syytä. Paitsi että ap mies haluaa.
Lisäksi kun ap tuskin tulee okt viihtymään niin erohan siinä tulee lopulta kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuossa on jo kompromissia siinä että äijä oleilee mökillä pitkät viikonloput mutta perhe ja koti on sekä pysyy kaupungissa.
Etenkin okt asumiseen tottumattomalla on hyvinkin epärealistinen käsitys siitä mitä se tarkoittaa. Tekeekö äijä nyt mökillä kaikki työt innokkaasti ja osaa ylläpitää sitä? Okt:ssa on paljon enemmän työtä sekä töitä mitkä joutuu teettämään ulkopuolisella. Jos mökkihommat ei nappaa niin millä se perustelee asioitten muka olevan toisin okt?
Paras oli tietysti se että hankintaa varten myydään sun omaisuutta ja silti joudut ottamaan ison lainan. Jos oma ukko alkaisi suunnitella mun rahoille mieleisiään käyttökohteita niin aika pian tulisi palautus maan pinnalle. Eikä kuulosta hankkeelle hyvältä sekään että äijä on reissuhommissa. Tarkoittaa että talon ylläpito jää sun vastuulle loppukädessä kuitenkin.
Eli tuossa tilanteessa se ettet halua asua okt etkä myydä perintömökkiä, ottaa lainaa tai ylipäätään käyttää rahaa kalliiseen ostokseen jota et halua pitäisi riittää. Jos asia alkaa olla kynnyskysymys niin sanopa äijälles että miettii mitä ero tarkoittaa. Ei edelleenkään pääse okt (jollei löydä muijaa jonka nurkkiin pääsee loisimasn) ja mökkiin ei ole enää mitään asiaa. Perhe hajoaa jne. Onko se pakkomielteen arvoista hänelle?
Maksaisimme sen omakotitalon suhteessa 50/50. Miehellä on ennalta vähän säästöjä nimissään ja minulla se perintömökki, palkat suunnilleen samat (ei hyvät). Minä olisin heti valmis myymään sen mökin joka tapauksessa kun en siitä niin välitä, miehen takia ollaan se pidetty se mökki. Eli ei minua haittaa se, että minun mökki myydään asumisemme takia. En vain halua laittaa rahaani omakotitaloon. Ja siis molemmat joutuisimme ottamaan nimiimme yhteistä lainaa yli 200 000 €, koska ne omakotitalot täällä nyt maksaa lähemmäs puoli miljoonaa. Ap
Saisitko edes sun tuloillasi pankista 200 000 € lainaa? Jos et, ongelma ratkesi jo siinä.
Sellainen pikku vinkki ap:lle, että miehesi löytää todennäköisesti nopeasti itselleen uuden naisystävän... pk-seudulla on miesten markkinat ja ns. tavalliset miehet kyllä löytävät nopeasti uuden naisystävän niin halutessaan.