Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaako muita oravanpyörä ja se, kuinka koko elämä pitäisi käytännössä tuhlata?
Ajattelevainen
22.01.2020 |
Mua jotenkin ahdistaa vaan se ajatus, että kerran meidät on tänne maapallon päälle siunattu ja sekin elämä pitäisi kuluttaa raataen ja hikoillen. Ahdistavaa, kuinka täällä maailmassa on niin paljon mitä kokea ja nähdä. Niin paljon asioita, jotka toisivat iloa, mutta niihin ei ikinä ole pääsyä kuin vain valitulla joukolla harvoja. Ja ikävää on sekin, että jos yrittää tavalla tai toisella välttää tai edes hieman helpottaa asioita omalla kohdallaan, muu ympäristö ihmisineen katsoo sinua kieroon ja vieroksuen. Olenko minä väärässä, vai onko muut ihmiset vain aivopesty? Sanokaa rehellisesti.
Kommentit (98)
Olen jo pitkään miettinyt elänkö elämääni itselleni. Tarkoitan, sitä että yritän erottaa yhteiskunnan ja ympäröivien ihmisten toiveet ja odotukset omista toiveistani - mitä minä haluan? Yritän löytää tämän ajattelun kautta onnen oravanpyörässäkin.
Olin vuosikausia vakituisessa työssä jossa paloin aivan loppuu ,en jaksanut enää pitää itsestäni huolta, mielenterveyteni romahti - tein vain töitä töitä ja lisää töitä. Töissä töiden lisäksi oli huono esimies ja työpaikkakiusaamista - en ymmärrä miten jaksoin niin monta vuotta. Töiden jälkeen tulin kotiin nukuin ja itkin. Vapaa-ajallakaan en saanut rauhaa töiltä.
Nyt mietin, että haluaisin vain osa-aika hommiin, en taas vakituisen työn kahleisiin. Sitä sanotaan että vakituinen työ on tavoittelemisen arvoinen, mutta joskus se voi olla myös vankila vailla ulospääsyä. Onnellisin olin yksinkertaisessa kaupan työssä 25 h viikossa. Tein työn, lähdin kotiin eikä työ koskaan seurannut vapaa-ajalle ja jaksoin tehdä muutakin.
Yhteiskunta odottaa elämältä tietynlaisia kulisseja, olen päättänyt etten pidä enää väkisin tuota kulissia pystyssä vaan teen mitä itse haluan - muuten katkeroidun ja vanhana mietin miksen elänyt.
Omaisuudesta en niin välitä, minulla ei ole lainoja enkä haikaile esimerkiksi ison asuntolainan perään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta puhuen meidät on luotu tänne elämään korkeintaan 20 vuotta ja sen ajan taistelemaan ihan kirjaimellisesti ruuasta ja lämmöstä. Kuka on sanonut, että elämän pitäisi olla helppoa ja hauskaa?
Kaikki elävät sitä samaa oravanpyörää:
Se nuori, joka ompelee Zaran vaatteen länkkärille, joka ostaa sen sen vuoksi, että niin kuuluu tehdä.
Sitten vaate lentää roskiin 6kk päästä, koska oli niin huonolaatuinen.
Pitää käydä töissä, jotta voi maksaa veroja, koska kaikilla pitää olla telkkari, läppäri ja älypuhelin. Myös heillä, joilla ei ole muuten varaa. Ei edes kyseenalaisteta, että miksi pitäisi olla kaikkea kaikilla.
Sen sijaan, jos itse ompelisi itselleen vaatteen, joka kestäisi 10v hyvästä materiaalista eikä hommaisi kaikenlaista hilavitkutinta jokaisen trendin mukaan, ei tarvitsisi niin paljon rahaa eikä silloin tarvitsisi tehdä niin paljon töitä.
Meidät on vakuutettu siitä, että olemme vain kuluttajia eikä ihmisiä ensinkään.
Some on nostanut nuorten itsemurhien määrää 31%, ja ihmiset ajattelee, että se on hyvä juttu ja edistystä.
Ihmisillä on hurjat määrät tavaraa, silti ollaan yksinäisiä, masentuneita ja suolikin reistaa eikä kavereita enää ole. Eihän meitä ole tarkoitettu elämään näin!
Kuten useammassa artikkelissa on ollut, aikaisemmissa yhteisöissä ei ihmisten ole tarvinnut tehdä niin paljon töitä kuin nyt.
Tämä on luonnoton työtahti. Kellokortti ja tauot minuutilleen.
Jos eläisi omavaraistaloudessa, niin saisi pitää tauon, kun siltä tuntuu. Toki siinä työtä on, mutta sitä voikin tehdä omilla ehdoillaan enemmän, luonto ei ole tehdaslinjasto.
Ja omaan työhön vaikuttaminen on yksi työhyvinvoinnin pilareista.
Luultavasti n. 1/3 elämästään jos sitäkään saa tehdä sitä mistä todella tykkää ja loput menee työhön, nukkumiseen yms. jonninjoutavaan ajanhaaskuuseen.
Vierailija kirjoitti:
Totta puhuen meidät on luotu tänne elämään korkeintaan 20 vuotta ja sen ajan taistelemaan ihan kirjaimellisesti ruuasta ja lämmöstä. Kuka on sanonut, että elämän pitäisi olla helppoa ja hauskaa?
Ei pidä paikkaansa. Luominen on erittäin epätodennäköistä. Evoluutio on sattumalta meidät tälläsiksi pullauttanut.
Koska meillä ei ole mitään tarkoitusta, niin on hyvä tehdä olemassaolo mukavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen oravanpyörä?? Ihan tavallista elämää, omien valintojen mukaan.
Niin, mut kun ois niin kiva, kun voisi vaan matkustella ja piirtää hevosia rannalla ja loikoilla riippumatossa palmun alla, kun öljytty nuubialainen kuorii rypäleitä, mut kun tyhmä valtiovalta ei suostu tätä omaa valintaa maksamaan!
Kaikki nuo olisi objektiivisesti kiva tehdä. Kuten sanoin, tässä maailmassa on niin paljon mitä nähdä, nauttia ja tehdä. Raha on keksitty siihen väliin, jonka voimalla ihmiset saadaan oravanpyörään.
Täälläkin palstalla on paljon keski-ikäisten avauksia siitä, kuinka ovat lopussa ja eivät jaksa enää. Valtiovalta sanoo, että 20-30 vuotta vielä jaksaa. Pakko siis olla niin, koska valtiovalta sanoo niin? ap
Mietipäs uudelleen, mitä jos valtiovalta ei sanoisikaan niin? Siinä tulisikin sellainen tilanne vastaan, että koko loppuelämä pitää jaksaa. Ei olisi kuules eläkkeitä eikä kesälomia eikä viikonloppuja eikä vanhempainvapaita eikä sairauslomia. Joka ikinen päivä menet sieltä metsästä/ pellosta/ järvestä hakemaan sen ruokasi kuolemaasi saakka.
Pointti ei ole se, että on eläke tai vapaapäiviä. Pointti on se, että järjestelmä leikkaa osan elämästäsi käytännössä pois. Ei riitä, että ihminen nukkuu ja tapahtuu ns. luonnollista leikkaamista.
Minusta on oikeasti masentavaa, että on ylipäätään termi "vapaapäivä". Että suodaan päivä, jolloin on vapaa. ap
Telkkarista tuli ohjelma vapun historiasta. Yksi haastateltava vappumarssija sanoi, että muutamalla ihmisellä on varaa olla osoittamatta mieltään ja vaatimatta parannuksia: he juovat kuohujuomaa Ullanlinnanmäellä!
Suomessa on riistäjä ja riistettävät: vapaat ja orjat.
Jos olet alle 28v, sinulla on mahdollisuus. Tee töitä ja opettele sijoittaminen osakkeisiin. Säästä ja osta! Opit kyllä. Tällä pääset ennen 50v eläkkeelle nauttimaan työsi tuloksista ja elämään osingoilla. Elämä on valinta. Pidä kunnostasi huolta niin olet 50 loisto kunnossa ja ehdit kokea vaikka ja mitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisitko Sinä olla mieluummin vapaa 30-50-vuotiaana, vai 70-90-vuotiaana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen oravanpyörä?? Ihan tavallista elämää, omien valintojen mukaan.
Niin, mut kun ois niin kiva, kun voisi vaan matkustella ja piirtää hevosia rannalla ja loikoilla riippumatossa palmun alla, kun öljytty nuubialainen kuorii rypäleitä, mut kun tyhmä valtiovalta ei suostu tätä omaa valintaa maksamaan!
Kaikki nuo olisi objektiivisesti kiva tehdä. Kuten sanoin, tässä maailmassa on niin paljon mitä nähdä, nauttia ja tehdä. Raha on keksitty siihen väliin, jonka voimalla ihmiset saadaan oravanpyörään.
Täälläkin palstalla on paljon keski-ikäisten avauksia siitä, kuinka ovat lopussa ja eivät jaksa enää. Valtiovalta sanoo, että 20-30 vuotta vielä jaksaa. Pakko siis olla niin, koska valtiovalta sanoo niin? ap
Mietipäs uudelleen, mitä jos valtiovalta ei sanoisikaan niin? Siinä tulisikin sellainen tilanne vastaan, että koko loppuelämä pitää jaksaa. Ei olisi kuules eläkkeitä eikä kesälomia eikä viikonloppuja eikä vanhempainvapaita eikä sairauslomia. Joka ikinen päivä menet sieltä metsästä/ pellosta/ järvestä hakemaan sen ruokasi kuolemaasi saakka.
Pointti ei ole se, että on eläke tai vapaapäiviä. Pointti on se, että järjestelmä leikkaa osan elämästäsi käytännössä pois. Ei riitä, että ihminen nukkuu ja tapahtuu ns. luonnollista leikkaamista.
Minusta on oikeasti masentavaa, että on ylipäätään termi "vapaapäivä". Että suodaan päivä, jolloin on vapaa. ap
Telkkarista tuli ohjelma vapun historiasta. Yksi haastateltava vappumarssija sanoi, että muutamalla ihmisellä on varaa olla osoittamatta mieltään ja vaatimatta parannuksia: he juovat kuohujuomaa Ullanlinnanmäellä!
Suomessa on riistäjä ja riistettävät: vapaat ja orjat.
*VAIN muutamalla ihmisellä on varaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olet alle 28v, sinulla on mahdollisuus. Tee töitä ja opettele sijoittaminen osakkeisiin. Säästä ja osta! Opit kyllä. Tällä pääset ennen 50v eläkkeelle nauttimaan työsi tuloksista ja elämään osingoilla. Elämä on valinta. Pidä kunnostasi huolta niin olet 50 loisto kunnossa ja ehdit kokea vaikka ja mitä.
Eli 50-70-vuotiaana?
Ei ahdista. Rakenneltiin heti parikymppisestä vapautta. Nyt nelikymppisenä mies on kokonaan ja minä puoliksi ulkona, näin on hyvä. Ja ei olla ihmeellisistä lähtökohdista, molemmat aikanaan duunareita, vaan saatanan sitkeitä, valmiita poikkeusratkaisuihin ja säästäväisiä. Aika palkitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen oravanpyörä?? Ihan tavallista elämää, omien valintojen mukaan.
Niin, mut kun ois niin kiva, kun voisi vaan matkustella ja piirtää hevosia rannalla ja loikoilla riippumatossa palmun alla, kun öljytty nuubialainen kuorii rypäleitä, mut kun tyhmä valtiovalta ei suostu tätä omaa valintaa maksamaan!
Kaikki nuo olisi objektiivisesti kiva tehdä. Kuten sanoin, tässä maailmassa on niin paljon mitä nähdä, nauttia ja tehdä. Raha on keksitty siihen väliin, jonka voimalla ihmiset saadaan oravanpyörään.
Täälläkin palstalla on paljon keski-ikäisten avauksia siitä, kuinka ovat lopussa ja eivät jaksa enää. Valtiovalta sanoo, että 20-30 vuotta vielä jaksaa. Pakko siis olla niin, koska valtiovalta sanoo niin? ap
Ei ole pakko jaksaa. Voit koska tahansa jäädä pois töistä ja ryhtyä elämään elämää, jossa kaikki on omissa käsissäsi eli et ole hyötymässä oravanpyöräläisistä (vai ajattelitko, että terveydenhuolto, nykytasoinen asuminen, liikkuminen, koulutus jne. ovat olemassa, jos kukaan ei tee töitä?). Usko tai älä, elämä ilman sähköä ja vesijohtoa ei ole helppoa unelmaa.
Ihan yhtä älytöntä on kerta toisensa jälkeen imuroida, tyhjentää astianpesukone, käydä kakalla ja suihkussa, hakea tarvitsemansa ruoat ja lamput, wc-paperit kaupasta, pestä hampaat. Vaihtaa lamppu, ostaa se yhä uudelleen ja uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtä älytöntä on kerta toisensa jälkeen imuroida, tyhjentää astianpesukone, käydä kakalla ja suihkussa, hakea tarvitsemansa ruoat ja lamput, wc-paperit kaupasta, pestä hampaat. Vaihtaa lamppu, ostaa se yhä uudelleen ja uudelleen.
Kiireessä ja väsyneenä ei ole kiva. Missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen oravanpyörä?? Ihan tavallista elämää, omien valintojen mukaan.
Niin, mut kun ois niin kiva, kun voisi vaan matkustella ja piirtää hevosia rannalla ja loikoilla riippumatossa palmun alla, kun öljytty nuubialainen kuorii rypäleitä, mut kun tyhmä valtiovalta ei suostu tätä omaa valintaa maksamaan!
Kaikki nuo olisi objektiivisesti kiva tehdä. Kuten sanoin, tässä maailmassa on niin paljon mitä nähdä, nauttia ja tehdä. Raha on keksitty siihen väliin, jonka voimalla ihmiset saadaan oravanpyörään.
Täälläkin palstalla on paljon keski-ikäisten avauksia siitä, kuinka ovat lopussa ja eivät jaksa enää. Valtiovalta sanoo, että 20-30 vuotta vielä jaksaa. Pakko siis olla niin, koska valtiovalta sanoo niin? ap
Tällä palstalla ei ole keski-ikäisten avauksia siitä ettei jaksa. Tällä palstalla on jatkuvasti kolmikymppisten avauksia burn outeistaan. Kaikkiin niihin liittyvät mystiset odotukset ja vaatimukset elämästä jotka ilmeisesti tulevat instagramista sun muista hömpötyksistä.
Valituslistat ja elämän ylipääsemättömät vaikeudet ovat täsmälleen samoja kuin meillä hieman vanhemmillakin. Ainoa ero on se että milleniaalit kyttäävät sitä instaa ja kuvittelevat että minunkin kuuluisi elää samoin kuin joku hiivatin influenseri joka elää juuri tästä typerästä ilmiöstä. Ja sitten tulee burn out. Voi voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen oravanpyörä?? Ihan tavallista elämää, omien valintojen mukaan.
Niin, mut kun ois niin kiva, kun voisi vaan matkustella ja piirtää hevosia rannalla ja loikoilla riippumatossa palmun alla, kun öljytty nuubialainen kuorii rypäleitä, mut kun tyhmä valtiovalta ei suostu tätä omaa valintaa maksamaan!
Kaikki nuo olisi objektiivisesti kiva tehdä. Kuten sanoin, tässä maailmassa on niin paljon mitä nähdä, nauttia ja tehdä. Raha on keksitty siihen väliin, jonka voimalla ihmiset saadaan oravanpyörään.
Täälläkin palstalla on paljon keski-ikäisten avauksia siitä, kuinka ovat lopussa ja eivät jaksa enää. Valtiovalta sanoo, että 20-30 vuotta vielä jaksaa. Pakko siis olla niin, koska valtiovalta sanoo niin? ap
Ei ole pakko jaksaa. Voit koska tahansa jäädä pois töistä ja ryhtyä elämään elämää, jossa kaikki on omissa käsissäsi eli et ole hyötymässä oravanpyöräläisistä (vai ajattelitko, että terveydenhuolto, nykytasoinen asuminen, liikkuminen, koulutus jne. ovat olemassa, jos kukaan ei tee töitä?). Usko tai älä, elämä ilman sähköä ja vesijohtoa ei ole helppoa unelmaa.
Hah, huvittaa että vaihtoehdot ”ovat” nämä. Joko jatkat oravanpyörässä onnettomana tai heittäydyt metsään asumaan ilman hyödykkeitä. Huoh. Eikö voitaisi normalisoida se, että tehdään töitä kovaa, sen jälkeen pidetään pieni tauko ja sen jälkeen taas jatketaan? Kaikki voisivat paremmin eikä kukaan menettäisi mitään.
Olisiko se niiin mahdotonta muuttaa ajattelua elämästä hieman inhimillisemmäksi? Kyllä veikkaan että tehokkuus kasvaisi, jos burn outin pyörteissä pyörivä työväki pääsisi vuoroin välillä ulos pyörästä ja sitten taas takaisin pyörään. Tällainen ”ajetaan ihmiset työkyvyttömyyseläkkeelle”- systeemi ei ole kovinkaan kestävällä pohjalla.
Kyllä, ahdistaa. Pidän sitä todella nurinkurisena, että työtä tehdään yleensä 5 päivää viikossa ja siihen menee kaikkineen noin 8-10h päivässä. Aina voi toki tehdä osa-aikaista työtä, mutta yleensä ne työt, joissa osa-aikainen on yleisesti mahdollista, ovat niin matalapalkkaisia, että osa-aikaisuus ei ole välttämättä edes vaihtoehto. Kun taas korkeammin palkattuja töitä saadakseen ja ne työt pitääkseen pitäisi vapaa-ajallakin kehittyä jatkuvasti.
Tämän lisäksi on tietysti kaikki muu elämässä pakollinen: siivoaminen, lääkärissäkäynti, kaupassakäynti, ruoanlaitto,.... jotkut näistä, etenkin viimeisestä, saattavat nauttiakin, mutta minä esim. en. Ne tuntuvat työltä. Mieluusti viettäisin aikani jotenkin muuten. Näidenkin lisäksi täytyy nukkua riittävästi, jos haluaa jaksaa tehdä yhtään mitään työpäivän jälkeen. Siihen menee taas 8-9h.
Eli ei siinä ihan hirveästi jää muulle. Itse olisin luultavasti tyytyväinen, jos voisin työskennellä esim 3 päivää viikossa, jolloin kokisin viikkoni olevan paremmin tasapainossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtä älytöntä on kerta toisensa jälkeen imuroida, tyhjentää astianpesukone, käydä kakalla ja suihkussa, hakea tarvitsemansa ruoat ja lamput, wc-paperit kaupasta, pestä hampaat. Vaihtaa lamppu, ostaa se yhä uudelleen ja uudelleen.
Kiireessä ja väsyneenä ei ole kiva. Missään.
Ei töissä, ei kotona. Amen.
Alkaa ahdistaa, jos tarkemmin miettii sitä, kuinka paljon markkinatalous säätelee elämäämme. En kannata yhteiskunnan tuilla elämistä muille kuin oikeasti työkyvyttömille ja väliaikaisesti esim hoitovapaalla. Olen liian laiska vetäytymään maalle omavaraistalouteen. Silti: pitää käydä töissä, että on rahaa maksaa mm. ruuat ja asuminen lapsille ja itselle. Toisaalta: onko keittiöremontti tai uusi auto onnen tae? Vai haluanko käyttää rahani vaikka vapaa-aikaan esim työaikaa lyhentämällä