Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaako muita oravanpyörä ja se, kuinka koko elämä pitäisi käytännössä tuhlata?
Ajattelevainen
22.01.2020 |
Mua jotenkin ahdistaa vaan se ajatus, että kerran meidät on tänne maapallon päälle siunattu ja sekin elämä pitäisi kuluttaa raataen ja hikoillen. Ahdistavaa, kuinka täällä maailmassa on niin paljon mitä kokea ja nähdä. Niin paljon asioita, jotka toisivat iloa, mutta niihin ei ikinä ole pääsyä kuin vain valitulla joukolla harvoja. Ja ikävää on sekin, että jos yrittää tavalla tai toisella välttää tai edes hieman helpottaa asioita omalla kohdallaan, muu ympäristö ihmisineen katsoo sinua kieroon ja vieroksuen. Olenko minä väärässä, vai onko muut ihmiset vain aivopesty? Sanokaa rehellisesti.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Olin kauan työtön ja nyt aloitin kokoaikatyön. Olen aivan puhki viikonloppu ei riitä palautumiseen. En jaksa tehdä mitään työpäivän jälkeen.
Tätäkö sitten loppuelämä ennen eläkettä ---- 27 vuotta...
Ahdistaa.
Saitko muka suoraan vakipaikan pitkän työttömyyden jälkeen?
Jos et, palaudut pian työttömäksi määräaikaisuutesi jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tällaista yhteiskuntaa voida pitää yllä, jos ihmiset ei käy töissä. Niin se vain menee.
Eniten ahdistaa se, että on sellainen työ ettei jaksaisi mitään muuta. Työpäivä vie kaikki voimat. Tällä hetkellä ei mahdollista tehdä muutosta tilanteeseen, mutta kun lapset muuttaa kotoa niin mietin uudelleen tai sitten vain tyydyn siihen, että hoidan työni ja loppuajan lepään.
Poista elämästäsi ne ihmiset, jotka katsovat valintojasi kieroon.
Itse olen siitä onnekas, että minulla on työ, jota rakastan, ja joka nimenomaan auttaa minua jaksamaan elämässä muutenkin. Silti ymmärrän täysin ihmisiä, jotka jättäytyvät vaikka 50% työajalle tai kokonaan töistä pois, jos työ ahdistaa enemmän kuin antaa. Mielenterveys on rahaa tärkeämpää.
Ei se ahdistaisi, että työskentelisi vain oman elantonsa eteen. Ja yhteisen hyvän (sosiaaliturvan) takia työskentely myöskään ei ole ikävä juttu - ihmiset ovat olleet koko evoluutiohistoriansa ajan laumaeläimiä ja jakaneet ryhmän tuoman suojan ja ravinnon heikompien kanssa.
Se, mikä ahdistaa on se, että vaikka (kiitos koneiden), teho ja tuottavuus on lisääntynyt jatkuvasti, työn määrä ei vähene, koska välistä vetää aina vaan ahneempi loinen: voittoa tavoitteleva kapitalisti.
Me raadamme, jotta joku jo valmiiksi hävyttömän rikas saa vielä vähän enemmän voittoa.
Ehdotan, että nousemme loisia vastaan: Otetaan niiden toisista kuppaamat varat yhteiseen käyttöön ja jatkossa tehdään töitä vain omaksi omaksi ja yhteiseksi hyväksi. Työmäärä vähenee radikaalisti ja ehtii nauttia elämästä kun ei tarvitse ylläpitää verenimijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinut on aivopesty.
Mitä väliä, jos joku katsoo kieroon?
Pari vuotta sitten hain ja sain työn, josta todella pidän ja tunteja teen 20 viikossa.
Tämä on ollut ihanaa! Nyt löisin ylemmän tutkinnonkin suorittamaan tässä samalla, mutta toki tämä toimii ilmankin lisäjuttuja.
Arvotatko oikeasti enemmän jotain rahan takia raatamista ja krääsän ostamista, koska yrität viestittää muille, että rahaa on? Vai vapaa-aikaa, yhdessäoloa ja rentoa elämää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen oravanpyörä?? Ihan tavallista elämää, omien valintojen mukaan.
Niin, mut kun ois niin kiva, kun voisi vaan matkustella ja piirtää hevosia rannalla ja loikoilla riippumatossa palmun alla, kun öljytty nuubialainen kuorii rypäleitä, mut kun tyhmä valtiovalta ei suostu tätä omaa valintaa maksamaan!
Kaikki nuo olisi objektiivisesti kiva tehdä. Kuten sanoin, tässä maailmassa on niin paljon mitä nähdä, nauttia ja tehdä. Raha on keksitty siihen väliin, jonka voimalla ihmiset saadaan oravanpyörään.
Täälläkin palstalla on paljon keski-ikäisten avauksia siitä, kuinka ovat lopussa ja eivät jaksa enää. Valtiovalta sanoo, että 20-30 vuotta vielä jaksaa. Pakko siis olla niin, koska valtiovalta sanoo niin? ap
Mietipäs uudelleen, mitä jos valtiovalta ei sanoisikaan niin? Siinä tulisikin sellainen tilanne vastaan, että koko loppuelämä pitää jaksaa. Ei olisi kuules eläkkeitä eikä kesälomia eikä viikonloppuja eikä vanhempainvapaita eikä sairauslomia. Joka ikinen päivä menet sieltä metsästä/ pellosta/ järvestä hakemaan sen ruokasi kuolemaasi saakka.
Pointti ei ole se, että on eläke tai vapaapäiviä. Pointti on se, että järjestelmä leikkaa osan elämästäsi käytännössä pois. Ei riitä, että ihminen nukkuu ja tapahtuu ns. luonnollista leikkaamista.
Minusta on oikeasti masentavaa, että on ylipäätään termi "vapaapäivä". Että suodaan päivä, jolloin on vapaa. ap
No entä, kun ei ole niitä vapaapäiviä ikinä? Virkamies asiantuntijatyössä, yhtään vapaapäivää en ole koskaan pitänyt .
Koska systeemi ei tunne sellaista termiä-vapaata saisi vain tekemällä hulluna ylitöitä. Lomat tietysti erikseen, mutta termi vapaapäivä kulkee nimellä lomapäivä käytännössä. Ihmettelen, missä saadaan vapaapäiviä ja pitääkö niiden sisään olla tehtynä saldoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa... Eikö töitä voisi tehdä vaikka vuorovuosin. Vuosi töitä, vuosi lomaa. Riittäisi töitä useammalle ja olisi aikaa myös sille itsensä toteuttamiselle, kuitenkin joka toinen vuosi pitäisi myös yhteiskuntaa pystyssä. Luulisi että ihmisiä on jo niin paljon että työvoimaa riittäisi...
Jos sinulla on puoliso, niin tehkää töitä vuorovuosin. Yhden henkilön palkalla pärjää hyvin, jos elämäntaso sen mukainen (asuu kaksiossa ym.).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen oravanpyörä?? Ihan tavallista elämää, omien valintojen mukaan.
Niin, mut kun ois niin kiva, kun voisi vaan matkustella ja piirtää hevosia rannalla ja loikoilla riippumatossa palmun alla, kun öljytty nuubialainen kuorii rypäleitä, mut kun tyhmä valtiovalta ei suostu tätä omaa valintaa maksamaan!
Kaikki nuo olisi objektiivisesti kiva tehdä. Kuten sanoin, tässä maailmassa on niin paljon mitä nähdä, nauttia ja tehdä. Raha on keksitty siihen väliin, jonka voimalla ihmiset saadaan oravanpyörään.
Täälläkin palstalla on paljon keski-ikäisten avauksia siitä, kuinka ovat lopussa ja eivät jaksa enää. Valtiovalta sanoo, että 20-30 vuotta vielä jaksaa. Pakko siis olla niin, koska valtiovalta sanoo niin? ap
Mietipäs uudelleen, mitä jos valtiovalta ei sanoisikaan niin? Siinä tulisikin sellainen tilanne vastaan, että koko loppuelämä pitää jaksaa. Ei olisi kuules eläkkeitä eikä kesälomia eikä viikonloppuja eikä vanhempainvapaita eikä sairauslomia. Joka ikinen päivä menet sieltä metsästä/ pellosta/ järvestä hakemaan sen ruokasi kuolemaasi saakka.
Pointti ei ole se, että on eläke tai vapaapäiviä. Pointti on se, että järjestelmä leikkaa osan elämästäsi käytännössä pois. Ei riitä, että ihminen nukkuu ja tapahtuu ns. luonnollista leikkaamista.
Minusta on oikeasti masentavaa, että on ylipäätään termi "vapaapäivä". Että suodaan päivä, jolloin on vapaa. ap
No entä, kun ei ole niitä vapaapäiviä ikinä? Virkamies asiantuntijatyössä, yhtään vapaapäivää en ole koskaan pitänyt .
Koska systeemi ei tunne sellaista termiä-vapaata saisi vain tekemällä hulluna ylitöitä. Lomat tietysti erikseen, mutta termi vapaapäivä kulkee nimellä lomapäivä käytännössä. Ihmettelen, missä saadaan vapaapäiviä ja pitääkö niiden sisään olla tehtynä saldoa?
Koita saada lyhennetty työaika.
On sen arvoista.
Tai pidä lomapäiviä pätkissä pitkin kevättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä aihe ap. Varsinkin nyt kun eläkeikää on nostettu huimasti ja tullaan vielä nostamaan, kannattaa jokaisen tehdä johtopäätökset omalla kohdallaan ja miettiä tarkkaan mitä elämältään haluaa. Ihannetilanne on omata mielekäs työ mutta aika harvalla sellainen lopulta on.
Itse en näe normipalkansaajalle muuta tietä oravanpyörästä irrottautumiseen kuin kulujen karsiminen koska elämisen ylimitoitetut menothan ihmistä pitää kiinni oravanpyörässä. Toki perheelliselle irrottautuminen on vaikeampaa.
Olin jo nuorena aivan oikeassa, kun ajattelin olevani onnellisin vähästä, mutta mieleisestä. Koin pienipalkkaisen työn tekemisen olevan turhaa, jos sillä ei saa yhtään säästöön. Tahdoin laittaa kulutukseni minimiin, oppia taitavaksi taloudenpitäjäksi ja kuluttavani vain itselleni tärkeisiin asioihin. Opin. On monia asioita joita on enemmistöllä, mutta minä en tahdo niitä omistaa.
Matkustin kehitysmaahan ja vein tuliaiseksi Suomessa suositun perunankuorimisveitsen. Vasaanottaja totesi, että voin viedä sen takaisin Suomeen, koska hän ei tarvitse sitä ja kaivoi esille 60 vuotta käyttämänsä veitsen, jolla hän pilkkoo ja tekee kaiken mitä tarvitsee ruuanlaitossa.
Tavoittelen vapautta, johon kuuluu sellainen määrä tarpeellisia asioita, jotka osaan luetella ulkoa ja joita käytän aktiivisesti. Moni tahtoo liikaa materiaa ja siksi hän joutuu uhraamaan valveillaoloaikansa, joko niiden hankintaan tai puhdistamiseen ja järkjestelemiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tylelämässäkään mielekästä, että päivä on täyteenahdettu kaikkea? Miksi jotkut päivittävät vaikka, että tänään 9 kokousta, siihen tyyliin, että se olisi hienoa kun on niin paljon tärkeitä kokouksia. Eikö siinä jo multitaskaa, kun on miljoonassa eri kokouksessa päivässä? Mitä se tuo työlle ja mitä ihmiselle? Vai haalivatko vain tietyn tyypin ihmiset kokouksia päämäärättömästi?
Vierailija kirjoitti:
Ap,ihmiskunta on olemassa vain siksi, että ihmiset ovat toimineet yhteisöllisesti, jossa jokainen tekee oman osansa yhteisen hyväksi. Oletan että jos olet tehnyt oman ratkaisusi, eli haluat elää vain itsellesi, et varmaankaan käytä hyväksesi koskaan meitä muitakaan jotka olemme "oravanpyörässä" eli et käytä terveydenhuoltoa, et käy kaupassa myyjien palveltavana, roskistasi ei tyhjennetä, et tarvitse sähköä etkä vempaimia esim tietokoneita koska insinöörit, lääkärit, sairaanhoitajat, opettjat , myyjät, vesilaitosten jne jne ovat olleet niin ääliöitä että viitsivät painaa oravanpyörässään. Ruvetaan vaan kaikki downshiftaamaan, ja katsotaan sitten miten meille käy.
Ihmiset on aivopesty ajattelemaan näin jotta yhteiskunta pyörisi. Todellisuudessa kaikki eivät ole tässä yhteiskunnassa tasa-arvoisia, osa on jo lähtökohtaisesti paremmassa asemassa ja "osallisempia" kuin muut. Kannattaa miettiä mikä se oma asema on, oletko yhteiskunnalle velkaa vai sittenkin toisinpäin. Itseäni ei enää sumuteta tällä "meidän kaikkien yhteiskunta" ajattelulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap,ihmiskunta on olemassa vain siksi, että ihmiset ovat toimineet yhteisöllisesti, jossa jokainen tekee oman osansa yhteisen hyväksi. Oletan että jos olet tehnyt oman ratkaisusi, eli haluat elää vain itsellesi, et varmaankaan käytä hyväksesi koskaan meitä muitakaan jotka olemme "oravanpyörässä" eli et käytä terveydenhuoltoa, et käy kaupassa myyjien palveltavana, roskistasi ei tyhjennetä, et tarvitse sähköä etkä vempaimia esim tietokoneita koska insinöörit, lääkärit, sairaanhoitajat, opettjat , myyjät, vesilaitosten jne jne ovat olleet niin ääliöitä että viitsivät painaa oravanpyörässään. Ruvetaan vaan kaikki downshiftaamaan, ja katsotaan sitten miten meille käy.
Ihmiset on aivopesty ajattelemaan näin jotta yhteiskunta pyörisi. Todellisuudessa kaikki eivät ole tässä yhteiskunnassa tasa-arvoisia, osa on jo lähtökohtaisesti paremmassa asemassa ja "osallisempia" kuin muut. Kannattaa miettiä mikä se oma asema on, oletko yhteiskunnalle velkaa vai sittenkin toisinpäin. Itseäni ei enää sumuteta tällä "meidän kaikkien yhteiskunta" ajattelulla.
Eli oliko tässä nyt oikeastaan kyse vain siitä, miten epäreilua on, kun kaikki eivät joudu siihen oravanpyörään ja pääsevät helpommalla. Minä jotenkin käsitän aina nämä oravanpyöränarinat siten, että oravanpyöräläisiä pidetään jotenkin tyhminä suorittajina. Se nyt vain on totuus, että ilman oravanpyöräläisiä yhteiskunta ei pyöri ja se totuus ei muuksi muutu, vaikka siellä muutama vapaamatkustaja olisikin. Mariskaa niistä vapaamatkustajista älkääkä oravanpyörästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap,ihmiskunta on olemassa vain siksi, että ihmiset ovat toimineet yhteisöllisesti, jossa jokainen tekee oman osansa yhteisen hyväksi. Oletan että jos olet tehnyt oman ratkaisusi, eli haluat elää vain itsellesi, et varmaankaan käytä hyväksesi koskaan meitä muitakaan jotka olemme "oravanpyörässä" eli et käytä terveydenhuoltoa, et käy kaupassa myyjien palveltavana, roskistasi ei tyhjennetä, et tarvitse sähköä etkä vempaimia esim tietokoneita koska insinöörit, lääkärit, sairaanhoitajat, opettjat , myyjät, vesilaitosten jne jne ovat olleet niin ääliöitä että viitsivät painaa oravanpyörässään. Ruvetaan vaan kaikki downshiftaamaan, ja katsotaan sitten miten meille käy.
Ihmiset on aivopesty ajattelemaan näin jotta yhteiskunta pyörisi. Todellisuudessa kaikki eivät ole tässä yhteiskunnassa tasa-arvoisia, osa on jo lähtökohtaisesti paremmassa asemassa ja "osallisempia" kuin muut. Kannattaa miettiä mikä se oma asema on, oletko yhteiskunnalle velkaa vai sittenkin toisinpäin. Itseäni ei enää sumuteta tällä "meidän kaikkien yhteiskunta" ajattelulla.
Itse ajattelen samalla tavalla. Eriarvoisuus on tosiasia tässä yhteiskunnassa. Olen joutunut sen karvaasti kokemaan. Siksi en aio "kantaa korttani kekoon" vaan teen omat ratkaisuni ja ajattelen vain itseäni. Ei yhteiskuntakaan auttanut minua kun olisin eniten apua tarvinnut. Siksi en ole sille myöskään mitään velkaa, päinvastoin se on velkaa minulle. Mutta koska se ei tule koskaan velkaansa minulle maksamaan, teen omat ratkaisuni.
Vierailija kirjoitti:
Ei se ahdistaisi, että työskentelisi vain oman elantonsa eteen. Ja yhteisen hyvän (sosiaaliturvan) takia työskentely myöskään ei ole ikävä juttu - ihmiset ovat olleet koko evoluutiohistoriansa ajan laumaeläimiä ja jakaneet ryhmän tuoman suojan ja ravinnon heikompien kanssa.
Se, mikä ahdistaa on se, että vaikka (kiitos koneiden), teho ja tuottavuus on lisääntynyt jatkuvasti, työn määrä ei vähene, koska välistä vetää aina vaan ahneempi loinen: voittoa tavoitteleva kapitalisti.
Me raadamme, jotta joku jo valmiiksi hävyttömän rikas saa vielä vähän enemmän voittoa.
Ehdotan, että nousemme loisia vastaan: Otetaan niiden toisista kuppaamat varat yhteiseen käyttöön ja jatkossa tehdään töitä vain omaksi omaksi ja yhteiseksi hyväksi. Työmäärä vähenee radikaalisti ja ehtii nauttia elämästä kun ei tarvitse ylläpitää verenimijöitä.
Tämä on niin totta! Eniten systeemistä hyötyvät yritysten omistajat ja pääomasijoittajat. Työntekijöistä kupataan nälkäpalkalla kaikki irti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa... Eikö töitä voisi tehdä vaikka vuorovuosin. Vuosi töitä, vuosi lomaa. Riittäisi töitä useammalle ja olisi aikaa myös sille itsensä toteuttamiselle, kuitenkin joka toinen vuosi pitäisi myös yhteiskuntaa pystyssä. Luulisi että ihmisiä on jo niin paljon että työvoimaa riittäisi...
Jos sinulla on puoliso, niin tehkää töitä vuorovuosin. Yhden henkilön palkalla pärjää hyvin, jos elämäntaso sen mukainen (asuu kaksiossa ym.).
Ja mistä niitä töitä saisi aina vuodeksi kerrallaan ja vuoden päästä uudestaan? Mutta jos systeemi olisi jo lähtökohtaisesti sellainen, ettei yksi ihminen työskentele vuodesta toiseen, niin työpaikkojakin olisi eri tavalla. Pitää myös pk-seudulla olla kova palkka, että sillä elättää kaksi ihmistä, joista toinen olisi täysin tuloton. Kaksiosta pelkästään jo vuokra on helposti päälle 1000e.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kauan työtön ja nyt aloitin kokoaikatyön. Olen aivan puhki viikonloppu ei riitä palautumiseen. En jaksa tehdä mitään työpäivän jälkeen.
Tätäkö sitten loppuelämä ennen eläkettä ---- 27 vuotta...
Ahdistaa.Saitko muka suoraan vakipaikan pitkän työttömyyden jälkeen?
Jos et, palaudut pian työttömäksi määräaikaisuutesi jälkeen.
Juu sain vakipaikan, siivoustyö. En ollut kokonaan työtön vaan osa-aikatyössä sovitellulla päivärahalla vuosia, mutta töitä ei ollut moneen kuukauteen, joten työtön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen oravanpyörä?? Ihan tavallista elämää, omien valintojen mukaan.
Niin, mut kun ois niin kiva, kun voisi vaan matkustella ja piirtää hevosia rannalla ja loikoilla riippumatossa palmun alla, kun öljytty nuubialainen kuorii rypäleitä, mut kun tyhmä valtiovalta ei suostu tätä omaa valintaa maksamaan!
Kaikki nuo olisi objektiivisesti kiva tehdä. Kuten sanoin, tässä maailmassa on niin paljon mitä nähdä, nauttia ja tehdä. Raha on keksitty siihen väliin, jonka voimalla ihmiset saadaan oravanpyörään.
Täälläkin palstalla on paljon keski-ikäisten avauksia siitä, kuinka ovat lopussa ja eivät jaksa enää. Valtiovalta sanoo, että 20-30 vuotta vielä jaksaa. Pakko siis olla niin, koska valtiovalta sanoo niin? ap
Mietipäs uudelleen, mitä jos valtiovalta ei sanoisikaan niin? Siinä tulisikin sellainen tilanne vastaan, että koko loppuelämä pitää jaksaa. Ei olisi kuules eläkkeitä eikä kesälomia eikä viikonloppuja eikä vanhempainvapaita eikä sairauslomia. Joka ikinen päivä menet sieltä metsästä/ pellosta/ järvestä hakemaan sen ruokasi kuolemaasi saakka.
Pointti ei ole se, että on eläke tai vapaapäiviä. Pointti on se, että järjestelmä leikkaa osan elämästäsi käytännössä pois. Ei riitä, että ihminen nukkuu ja tapahtuu ns. luonnollista leikkaamista.
Minusta on oikeasti masentavaa, että on ylipäätään termi "vapaapäivä". Että suodaan päivä, jolloin on vapaa. ap
No entä, kun ei ole niitä vapaapäiviä ikinä? Virkamies asiantuntijatyössä, yhtään vapaapäivää en ole koskaan pitänyt .
Koska systeemi ei tunne sellaista termiä-vapaata saisi vain tekemällä hulluna ylitöitä. Lomat tietysti erikseen, mutta termi vapaapäivä kulkee nimellä lomapäivä käytännössä. Ihmettelen, missä saadaan vapaapäiviä ja pitääkö niiden sisään olla tehtynä saldoa?
Joku ottaa julkisen sektorin työnsä nyt ihan pikkasen liian vakavissaan...:)
Ei ahdista koska en suostu siihen oravanpyörään. Ratkaisuja kyllä löytyy kun jaksaa etsiä.