Säälittävintä, mitä olet tehnyt herkkuhimon takia?
Tyhjentänyt lasten suklaakalenterit? Kaivanut tyhjän karkkipussin roskiksesta ja nuollut sokerit? Sekoittanut epämääräisiä ainesosia yhteen ja pistellyt poskeesi?
Tänne saa tunnustaa niin lapsena kuin aikuisenakin tehdyt synnit. Ei tosikoille!
Kommentit (724)
Sekottanut muroja ja hunajaa ja kuvitellut sen olevan suklaata.
Olen syönyt koiranruokaa, niitä kuivanappuloita.
Kuvittelin olevani herkkuperse mutta tää lanka on kuin William Burroughsin Naked Lunchia lukisi. Eikö ihmisillä oikeasti ole mitään itsekontrollia?
Ostin äidille joululahjaksi korin ja siihen ylellisiä irtosuklaakonvehteja.
En ostanut mitään itselleni (virhe!) joten maistoin yhden. Ihanaa! Maistoin vielä pari.
Kun puoli korillista oli syöty söin loputkin.
Sitten menin ostamaan äidille uudet suklaat😬
Vein illalla puolisyödyn fazerin sinisen piharoskikseen ajatellen, että nyt loppu mässytys! No, seuraavan aamun hämärissä kävin tonkimassa sen levyn esiin roskiksesta yöpaita päällä... :DDDD
Vierailija kirjoitti:
Kuvittelin olevani herkkuperse mutta tää lanka on kuin William Burroughsin Naked Lunchia lukisi. Eikö ihmisillä oikeasti ole mitään itsekontrollia?
Kuules, eikö sulla ole sen vertaa YMMÄRRYSTÄ, että nämä tarinat ovat yksityäisiä ääripään juttuja.
Jos me pystytään pitämään itsemme kurissa 9x 10:stä mieliteosta ja sit kerrotaan täällä se yksi ääripään retkahdus, niin se ei varmaankaan tarkoita sitä että kellään ei ikinä olisi mitään itsekontrollia.
Kerran oli koko päivän ollut hirveä makeanhimo, olin menossa ystäväni luo käymään ja ostin matkalla suklaakonvehtirasian (oli ehkä marraskuun loppu ja kaupat puolillaan joulusuklaita).
En ostanut kaupasta mitään pientä suklaapatukkaa tms jolla olisin saanut verensokerini nousemaan ja suklaahimoni tyydytettyä jo sillä hetkellä - se oli virhe!
Kaveri kiitti vuolaasti konvehtirasiasta, pisti sen kaappiin ja me lähdettiin koiria ulkoiluttamaan tunnin lenkille. Palatessamme minulla kiilui silmissä vain ne lempikonvehtini joita odotin toki saavani. Ystävä keitti kahvit ja tarjosi jotain kasvispiirakkaa jota oli just leiponu. Minä vilkuilin kaappia johon hän oli suklaat laittanut ja "suggestoin itselleni päänsäryn" jotta voin sen varjolla lähteä heti pois vaikka ystäväni oletti että jään hänen seurakseen vielä juttelemaan kun ei oltu aikoihin nähty.
Ajoin lähi Alepaan ja ostin varmaan 5 eri lempisuklaapatukkaa ja yhden niistä vedin siinä parkkipaikalla ennenkun edes pääsin liikkeelle. Helpotti!
Joskus 90 luvun alussa oltiin kaveriporukalla nestepaastolla.
Nuorena karkkia ja muuta makeaa meni paljon koska sillon ei lihonut. Näin myös vierotusoireet oli aivan hirveät ensimmäisten 2 paasto päivän jälkeen. Kesti ehkä 4-5 pv ennen kun alko helpottaa. Itseni tuntien olin tyhjentänyt kotoa kaikki kaapit mistään kiinteästä elintarvikkeesta. Kaapin perälle oli kuitenkin jäänyt vuosi sitten vanhaksi mennyt kaardemummaputkilo. Ah, se helpotti ensialkuun vähän.... paitsi että sen tuoksu sai vaan enemmän himoitsemaan pullaa.
Hyllyltä löytyi myös ehkä teelusikallisen verran sokerijauhoa, varmaan joskus pussista sinne varissut ja joo.... tietenkin ne piti suuhun sieltä pistää. Ja yllätyksekseni noinkin pieni määrä helpotti päänsärkyä.
Muistan kuinka imppasin päivittäin vaniljatoffeen hajuista pyyhekumiani ja olisin voinut vaikka syödä sen, mutta jätin kuitenkin väliin.
Paasto päättyi 10 pv päästä pizzaan, jäätelöön ja suklaapatukkaan.
(Varmaan elimistö tykkäs tälläsestä lempeästä paluusta normaalirytmiin).
😆🤣😁 tää on yksi parhaista aiheista tällä palstalla ja olen nauranut enemmän kun edellisen kk aikana yhteensä kun luen näitä.
Kerrankin positiivishenkinen ketju jossa niin hauskoja ja hauskasti kirjoitettuja tarinoita elävästä elämästä.
Kiitos kaikille !
Vierailija kirjoitti:
Yksin asuessani aloin dieetille ja totaaliseen sokerilakkoon: tyhjensin asuntoni KAIKESTA sokerista. Mitään vähänkään makeaa ei jäänyt jäljelle.
Joskus iltamyöhällä, kaupat jo kiinni siinä vaiheessa, kävelin levottomana ympäriinsä kädet täristen ja pistin kämppää ylösalaisin jos jotain löytyisi... Ja ah, mikä onni ja autuus kun sohvan tyynyjen välistä löysin paperissa olevan toffeekarkin!
Ai kauheeta 🤣, tää oli ku mun elämästä.
Mulla oli eri käsilaukut kevät ja kesä-ajaksi kuin talvella. Kaikki muut paikat kolunneena, myös talvivaatteiden taskut, löysin elokuun lopussa talvikäsilaukun sivulokerosta 4 kpl kivikovaksi kuivuneita hopeatoffee karkkia.
Päivä pelastettu, söin ne eteisen lattialla istuen siinä kaapin edessä mistä olin käsilaukun löytänyt, rentouduin silminnähden.
Jälkikäteen nauratti ja ajattelin että onneks kukaan ei ollut näkemässä ja että kyllä ois jollekin lääkärille työsarkaa tässä.
Kaappeja siivotessani löysin eräästä kaapista Mars-patukan, josta oli parasta ennen-päiväys mennyt umpeen useampi kuukausi sitten. Heitin sen roskiin, mutta kun en ollut syönyt moneen tuntiin kunnolla, nälkä oli kova ja jotain teki nopeasti mieli, niin kävin ottamassa sen patukan roskiksesta ja söin sen. Tietysti siinä oli kääreet ympärillä, mutta maku ei ollut enää kovin hyvä. Mitään vatsakipua tai muita oireita ei sentään tullut.
Tai sitten se, kun olin ostanut kotiin vanilijajäätelöä, jota alkoi tekemään mieli niin kovasti, että söin sitä kerralla niin paljon, että oksensin useamman kerran rajusti osittain sulanutta jäätelöä pois ja voin huonosti. Sen jälkeen en pystynyt syömään jäätelöä moneen vuoteen, koska aina tuli mieleen se vanilijajäätelön makuinen oksennus.
En itseasiassa ole koskaan aikuisiällä tehnyt moisia. Kerran lapsena kesäleirillä kysyin kämppäkaverilta että saanko yhden karkin hänen pussistaan. Tämä tyttö kieltäytyi ja ihmettelin että miksen mä nyt yhtä voinut saada. Kun tyttö lähti huoneesta pois, kävin ottamassa salaa yhden karkin enkä edes ajatellut että teen väärin.
Sen jälkeen siskoni sätti minut varkaaksi ja omatunto alkoi kolkuttaa.
Mutta ei koskaan mitään erityisen pahaa herkkuhimoa ole ollut että olisi pakko saada vaan jotain makeaa suuhun. Yksinkertaisesti, jos en saa juuri sitä mitä tekee mieli, ei sitä mikään korvaa. Karkitkaan ei ole erityisen hyviä ylipäätään, joten niitäkään ei tule syötyä, niin miksi söisin vaikka jotain sokerin paloja, jotka lähinnä on vaan ällöttäviä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Söin penskana koiransuklaata suklaahimooni.
Ihana.... 😆 mä en ees muistanu tätä.
Monta pakettia meni niitä pyöreitä pieniä nappeja jotka oli yllättävän makeita.
Ei kai nykyään enää koirille edes saisi sellaisia antaa.
Sama täällä. Nään vieläkin silmissäni sen pakkauksen miltä se näytti vaikka aikaa on 35v. Ne oli vähän sellasia jauhosia mutta riittävän makeita. Ehkä se oli koiralle ihan hyvä että ne meni mun suuhun koska suklaata ei saisi syöttää koiralle.
Tattari näkkärin päälle hilloa.
Kyllä on duunipaikan avokonttorissa "yhteiseksi tarkoitetut" tosi pahanmakuisetkin Tallinnantulijaiset hävinneet kollegoiden kaappien päältä tai taukotilasta kun nälkäsenä paiskii töitä ilta kuudelta tyhjällä toimistolla.
Samoin kahviautomaatin erittäin hyvänmakuisesta kaakaojauheesta saa pahimpaan tuskaan tyydytystä.
Meillä automaatin täyttäjä jättää avaimet pöytämallisen automaatin alakaappiin ja kas kummaa kun olen joskus ottanut puolikkaan kertiskupillisen jauhetta suoraan siitä säiliöstä, sekoittanut siihen pari rkl kahvia ja a vot kun on muuten sairaan hyvää.
- tämä siis äärimmäisessä hädässä, ei normaalitoiminto.
Pitäs jaksaa kahlata läpi nuo tunnustukset. Onko kukaan kertonut mitä teki vähän yli puolikkaasta suklaalevystä? Saattaahan se olla yleisempää kuin luulin.
Vierailija kirjoitti:
Leivontaan tarkoitetut Marianne-rouheet lusikalla suuhun.
Mäkin tein tätä söin salaa kaapista 😅 äiti ei hirveesti tykännyt.
Keskellä yötä iski herkkuhimo ja muistin suklaa-riisimurot jotka olin ostanut lapselle. Lapsi oli isällään. Koetin syödä muroja mutta olivat karmeita, huomasin kuitenkin että maito johon oli liuennut suklaan makua oli tosi hyvää. Joten ryystin maidon lautasen reunalta suodattaen ylähuulella murot pois. Tein tämän kolme kertaa: pehmitin muroja noin 6min, join suklaamaidon ja kaadoin murot roskiin.
Vierailija kirjoitti:
Vein illalla puolisyödyn fazerin sinisen piharoskikseen ajatellen, että nyt loppu mässytys! No, seuraavan aamun hämärissä kävin tonkimassa sen levyn esiin roskiksesta yöpaita päällä... :DDDD
Ostin kokeeks jotain ällömakeaa levitettä ja purkin aukaistuani ja sisältöä maistettuani totesin,että tää on kyllä ylilihottavaa,että kerran pari tästä otan ja loput roskiin....mutta enhän viitsinyt sitä roskiin laittaa,vaan käytin purkin tyhjäksi,heti kun makeannälkä iski eikä muuta makeaa sillä hetkellä löytynyt kotoa
Minulle wasabi just nimenomaan on se mieliteko, silloin kun se kuorruttaa pähkinöitä. Suuta ja vatsaa polttelee, mutta wasabipähkinöitä on pakko lapata koko pussi naamaan.