Kodin menetys

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että tuntuu kurjalta joutua kivasta asunnosta pois, mutta mikä tuossa oli huijausta? Sekö, että asuntoa ei myyty, vaan annettiin vuokranantajan pojalle?

Eikö sinua sitten harmittaisi, jos asunto olisi myyty, ehkä yhtä nopeasti?

Varmaan kuulostaa hölmölle, mutta ei yhtä paljon. Tottakai sillonkin. Tuntuu vaan niin epäoikeudenmukaselle, että oma poika haluaa tulla asuntoon, joka ei aiemminkaan ole kelvannu. Tietenkin täysin laillista ja ei hän väärin tee, mutta ite en vuokranantajana voisi tehdä noin törkeästi. Etenkin kun antaa olettaa muuta ja vakuutti jo sopimusta tehessä, että saadaan asua niin kauan kunnes joku ostaa ja ottaa vielä markkinoilta pois, ettei jatkuvasti yritä saada myytyä.

Ihmisten tarpeet muuttuvat. Ehkä vuokranantaja ei aikoinaan tiennyt, että poika tulee tarvitsemaan asunnon. Olisihan vuokranantaja voinut kuollakin ja siten olisit joutunut lähtemään asunnosta. Mun isälläni on sijoitusasunto ja heti, kun isäni kuolee, ilmoitan vuokralaiselle, että mun lapseni tarvitsee ko asunnon. Mulle ihan sama vaikka vuokralainen on jo vanhus ja asunut asunnossa jo yli 20 vuotta. 

Eli ihan sama, että toinen ihminen tehnyt kodin ja häädetään hänet vaan pois, koska pakko saada tytön asua siellä, vaikka olisi jo oma asunto. Tommosessa tilanteessa täysin moraalitonta ja kylmää. Enemmän ymmärtäsin meidän tapauksessa, kun ei olla asuttu edes vuotta vielä.

Mutta kaipa eri ihmisillä on vaan eri arvot.

Poika? Tyttö?

Eipä tuossa varmaan arvoista ole kysymys vaan rahasta.

Ei kukaan hyväntekeväisyyttään asuntoaan vuokraa.

Sellaista se vuokra-asuminen on. Asunto ei ole oma.

Ikäväähän tuokin on, mutta miettikääpä niitä pienyrittäjiä jotka konkurssin myötä menettävät ihan oman kotinsa, kun ovat olleet liian sinisilmäisiä ja kilttejä yritystoiminnassaan ja joutuneet siksi vaikeuksiin.

Ymmärsin, että vuokratessa sovitte, että saatte asua kunnes asunto on myyty? Asunto siis oli jo myynnissä kun muutitte siihen? Kuinka pitkän sopparin siis teitte?

Etsit uuden ja paremman asunnon, ei auta itku vuokra-asunnossa. Ei ole mitään hyväntekeväisyyttä.

Eihän se vuokra-asunto ole oma. Itse kun tein yli vuosi sitten vuokrasopimuksen niin vuokranantaja oli tyytyväinen siihen, että haluan olla kauan asunnossa. Siltikään en ota mitään taattuna. Nautin tästä päivästä koska asunto on todella hyvä, mutta samalla seuraan erään uudiskohteen asuntojen varaustilannetta.

Mulla on 16 sijoitusasuntoa ja olen nimenomaan valinnut yh-äitejä ja 1 lapsi tai yksinäinen mies.

Moni vuokralainen on asunut yli 10 vuotta.

Kyllä on mahdollista lapset mahdollisesti muuttavat aikanaan, mutta muutto tehdäänkin, että vuokralainen lähtee.

Olen pahoillani !

Miksi luulet että ihmiset ostavat kotinsa? Olen nähnyt niin monta jotka on asuneet vuokralla 20 v ja sitten kun ovat liian vanhoja enää saamaan asuntolainaa, onkin tullut häätö.

Valintoja, valintoja.

En vuokraa yksityiseltä, en luota.

ASO on hyvä ja siihen voi ottaa lainan. Pieni pääoma tarvitaan, oliko joku 15 prossaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi luulet että ihmiset ostavat kotinsa? Olen nähnyt niin monta jotka on asuneet vuokralla 20 v ja sitten kun ovat liian vanhoja enää saamaan asuntolainaa, onkin tullut häätö.

Valintoja, valintoja.

Varmasti jokainen haluaa oman asunnon mielummin kuin vuokra, mutta kaikilla ei ole varaa. Miten luulet että opiskelija saa oman asunnon ostettua?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsin, että vuokratessa sovitte, että saatte asua kunnes asunto on myyty? Asunto siis oli jo myynnissä kun muutitte siihen? Kuinka pitkän sopparin siis teitte?

Toistaseks voimassaolevan, 6kk aluks pitää asua. Asuttu 3kk ja nyt irtisano, koska irtisanomisaika 3kk vuokranantajan puolelta.

Vierailija kirjoitti:

ASO on hyvä ja siihen voi ottaa lainan. Pieni pääoma tarvitaan, oliko joku 15 prossaa.

Jos voisin ottaa lainaa, ostasin tämän asunnon enkä täten tulisi häädetyksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että tuntuu kurjalta joutua kivasta asunnosta pois, mutta mikä tuossa oli huijausta? Sekö, että asuntoa ei myyty, vaan annettiin vuokranantajan pojalle?

Eikö sinua sitten harmittaisi, jos asunto olisi myyty, ehkä yhtä nopeasti?

Varmaan kuulostaa hölmölle, mutta ei yhtä paljon. Tottakai sillonkin. Tuntuu vaan niin epäoikeudenmukaselle, että oma poika haluaa tulla asuntoon, joka ei aiemminkaan ole kelvannu. Tietenkin täysin laillista ja ei hän väärin tee, mutta ite en vuokranantajana voisi tehdä noin törkeästi. Etenkin kun antaa olettaa muuta ja vakuutti jo sopimusta tehessä, että saadaan asua niin kauan kunnes joku ostaa ja ottaa vielä markkinoilta pois, ettei jatkuvasti yritä saada myytyä.

Ihmisten tarpeet muuttuvat. Ehkä vuokranantaja ei aikoinaan tiennyt, että poika tulee tarvitsemaan asunnon. Olisihan vuokranantaja voinut kuollakin ja siten olisit joutunut lähtemään asunnosta. Mun isälläni on sijoitusasunto ja heti, kun isäni kuolee, ilmoitan vuokralaiselle, että mun lapseni tarvitsee ko asunnon. Mulle ihan sama vaikka vuokralainen on jo vanhus ja asunut asunnossa jo yli 20 vuotta. 

Eli ihan sama, että toinen ihminen tehnyt kodin ja häädetään hänet vaan pois, koska pakko saada tytön asua siellä, vaikka olisi jo oma asunto. Tommosessa tilanteessa täysin moraalitonta ja kylmää. Enemmän ymmärtäsin meidän tapauksessa, kun ei olla asuttu edes vuotta vielä.

Mutta kaipa eri ihmisillä on vaan eri arvot.

Poika? Tyttö?

Eipä tuossa varmaan arvoista ole kysymys vaan rahasta.

Ei kukaan hyväntekeväisyyttään asuntoaan vuokraa.

Eihän se vuokranantaja omalta lapseltaan saa yhtään sen enempää rahaa kuin vuokralaiseltakaan. Luultavasti vähemmän. Luulisi olevan rahan kannalta fiksumpaa kalliilla vuokrata randomeille, kun halvalla omalle lapselle.

Eihän aloittajaa ole häädetty, vai onko? Onko kolmen kuukauden asumisen jälkeen vuokrat maksamatta? Siksi lähtö?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsin, että vuokratessa sovitte, että saatte asua kunnes asunto on myyty? Asunto siis oli jo myynnissä kun muutitte siihen? Kuinka pitkän sopparin siis teitte?

Toistaseks voimassaolevan, 6kk aluks pitää asua. Asuttu 3kk ja nyt irtisano, koska irtisanomisaika 3kk vuokranantajan puolelta.

Eli on samaan aikaan toistaiseksi voimassaoleva mutta samalla myös määräaikainen (6kk aluks pitää asua)?

Irtisanomisaika kuitenkin valitettavasti laillinen eli ei kun uuden asunnon etsintään.

Vierailija kirjoitti:

Eihän aloittajaa ole häädetty, vai onko? Onko kolmen kuukauden asumisen jälkeen vuokrat maksamatta? Siksi lähtö?

Ei ole häädetty, jos olisi niin sit täysin oma vika ja ei voisi olla harmissaan.

Mielelläni maksasin vaikka 100 euroo extraa vuokraa, jos sillä saisi asua vaikka 2 vuotta tässä vielä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsin, että vuokratessa sovitte, että saatte asua kunnes asunto on myyty? Asunto siis oli jo myynnissä kun muutitte siihen? Kuinka pitkän sopparin siis teitte?

Toistaseks voimassaolevan, 6kk aluks pitää asua. Asuttu 3kk ja nyt irtisano, koska irtisanomisaika 3kk vuokranantajan puolelta.

Eli on samaan aikaan toistaiseksi voimassaoleva mutta samalla myös määräaikainen (6kk aluks pitää asua)?

Irtisanomisaika kuitenkin valitettavasti laillinen eli ei kun uuden asunnon etsintään.

Siis on täysin laillinen, ei siitä tässä ookaan kyse. Eikös sitä voi itse irtisanoa edelleen, koska 1kk irtisanomisaika. Vaikka vuokranantaja on itse irtisanonut myös. Ainakin google näin totesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että tuntuu kurjalta joutua kivasta asunnosta pois, mutta mikä tuossa oli huijausta? Sekö, että asuntoa ei myyty, vaan annettiin vuokranantajan pojalle?

Eikö sinua sitten harmittaisi, jos asunto olisi myyty, ehkä yhtä nopeasti?

Varmaan kuulostaa hölmölle, mutta ei yhtä paljon. Tottakai sillonkin. Tuntuu vaan niin epäoikeudenmukaselle, että oma poika haluaa tulla asuntoon, joka ei aiemminkaan ole kelvannu. Tietenkin täysin laillista ja ei hän väärin tee, mutta ite en vuokranantajana voisi tehdä noin törkeästi. Etenkin kun antaa olettaa muuta ja vakuutti jo sopimusta tehessä, että saadaan asua niin kauan kunnes joku ostaa ja ottaa vielä markkinoilta pois, ettei jatkuvasti yritä saada myytyä.

Ihmisten tarpeet muuttuvat. Ehkä vuokranantaja ei aikoinaan tiennyt, että poika tulee tarvitsemaan asunnon. Olisihan vuokranantaja voinut kuollakin ja siten olisit joutunut lähtemään asunnosta. Mun isälläni on sijoitusasunto ja heti, kun isäni kuolee, ilmoitan vuokralaiselle, että mun lapseni tarvitsee ko asunnon. Mulle ihan sama vaikka vuokralainen on jo vanhus ja asunut asunnossa jo yli 20 vuotta. 

Eli ihan sama, että toinen ihminen tehnyt kodin ja häädetään hänet vaan pois, koska pakko saada tytön asua siellä, vaikka olisi jo oma asunto. Tommosessa tilanteessa täysin moraalitonta ja kylmää. Enemmän ymmärtäsin meidän tapauksessa, kun ei olla asuttu edes vuotta vielä.

Mutta kaipa eri ihmisillä on vaan eri arvot.

Poika? Tyttö?

Eipä tuossa varmaan arvoista ole kysymys vaan rahasta.

Ei kukaan hyväntekeväisyyttään asuntoaan vuokraa.

Eihän se vuokranantaja omalta lapseltaan saa yhtään sen enempää rahaa kuin vuokralaiseltakaan. Luultavasti vähemmän. Luulisi olevan rahan kannalta fiksumpaa kalliilla vuokrata randomeille, kun halvalla omalle lapselle.

Mulle ei itseasiassa ole. Kun lapseni maksaa vain yhtiövastikkeen, mulle ei synny pääomatuloja, joista joutuisin maksamaan veroja. Jos taas nykyinen vuokralainen jäisi asumaan ko asuntoon, maksaisin pääomatuloja yhtiövastikkeen ylittävästä osasta. Sen lisäksi lapseni joutuisi muuttamaan vuokralle jonkun toisen omistamaan asuntoon ja joutuisin avustamaan opiskelevaa lastani rahallisesti, vaikka tämä saisikin sekä asumistuen että opintotuen. Mun kannaltani on siis järkevämpää ja myös yksinkertaisempaa, että lapseni muuttaa tuohon asuntoon. Perintöveron joudun maksamaan asunnosta jokatapauksessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän, että tuntuu kurjalta joutua kivasta asunnosta pois, mutta mikä tuossa oli huijausta? Sekö, että asuntoa ei myyty, vaan annettiin vuokranantajan pojalle?

Eikö sinua sitten harmittaisi, jos asunto olisi myyty, ehkä yhtä nopeasti?

Varmaan kuulostaa hölmölle, mutta ei yhtä paljon. Tottakai sillonkin. Tuntuu vaan niin epäoikeudenmukaselle, että oma poika haluaa tulla asuntoon, joka ei aiemminkaan ole kelvannu. Tietenkin täysin laillista ja ei hän väärin tee, mutta ite en vuokranantajana voisi tehdä noin törkeästi. Etenkin kun antaa olettaa muuta ja vakuutti jo sopimusta tehessä, että saadaan asua niin kauan kunnes joku ostaa ja ottaa vielä markkinoilta pois, ettei jatkuvasti yritä saada myytyä.

Ihmisten tarpeet muuttuvat. Ehkä vuokranantaja ei aikoinaan tiennyt, että poika tulee tarvitsemaan asunnon. Olisihan vuokranantaja voinut kuollakin ja siten olisit joutunut lähtemään asunnosta. Mun isälläni on sijoitusasunto ja heti, kun isäni kuolee, ilmoitan vuokralaiselle, että mun lapseni tarvitsee ko asunnon. Mulle ihan sama vaikka vuokralainen on jo vanhus ja asunut asunnossa jo yli 20 vuotta. 

Eli ihan sama, että toinen ihminen tehnyt kodin ja häädetään hänet vaan pois, koska pakko saada tytön asua siellä, vaikka olisi jo oma asunto. Tommosessa tilanteessa täysin moraalitonta ja kylmää. Enemmän ymmärtäsin meidän tapauksessa, kun ei olla asuttu edes vuotta vielä.

Mutta kaipa eri ihmisillä on vaan eri arvot.

Poika? Tyttö?

Eipä tuossa varmaan arvoista ole kysymys vaan rahasta.

Ei kukaan hyväntekeväisyyttään asuntoaan vuokraa.

Eihän se vuokranantaja omalta lapseltaan saa yhtään sen enempää rahaa kuin vuokralaiseltakaan. Luultavasti vähemmän. Luulisi olevan rahan kannalta fiksumpaa kalliilla vuokrata randomeille, kun halvalla omalle lapselle.

Jospa tuo lapsikin on asunut vuokralla tai vaikka opiskelija-asunnossa? Tuntuisi hassulta, jos itsellä olisi sijoitusasunto ja vuokraisin sen mieluummin vieraalle kuin omalle lapselle.