***KESÄKERTUT KESKIVIIKKOON***

Kyllä osaa olla kuuma ja turvotus sen kun vaan lisääntyy ihan silmissä. Lasten pikku uima-altaassa äsken liottelin jalkoja.



Lasten kanssa laitettiin äsken kummallekin pikkuiset kassit mistä pitää heidän huolehtia sitten kun tulevat hakemaan meidät sairaalasta. Tyttö huolehtii vaatekassin vauvalle ja poika tutin, harson ja helistimen!



Sitten laitettiin pinnasänky ja äippäpakkauslaatikko kuntoon, eli sänky on nyt valmis. Pojasta erityisesti se oli kivaa, etenkin kun sai keittää tutin kattilassa :). Tuntui että tuli taas konkreettisemmaksi tämä vauvan syntymä. Poika kuvaili videokameralla sänkyä, vaunuja ja mun mahaa ja tuntuu nyt olevan ihan tohkeissaan ja laskee päiviä milloin viimeistään vauva on sitten syntynyt.



Lisäksi laitoin kummankin vanhan kotiintulopuvun, sellaisen vähän paksumman, valmiiksi että ottavat mukaan sen mukaan tuleeko tyttö vai poika. Poikaa nauratti ettei hän ole voinut mahtua siihen omaansa, ja ihmetteli kun katottiin kuvasta miten iso se puku itseasiassa oli hänen päällään kotimatkalla silloin liki 8v. sitten :)), 62cm.



Ruokaa en saa alas, en ole syönyt itseasiassa kun yhden leivän palasen aamulla, janottaa vaan. Kohta varmaan alkaa verensokerit heittää ja iskee vapina. Parina päivänä havainnut sellaista kun en ole syönyt kun ei vaan maistu. Nyt ajattelin tehdä makarooni-tonnikalasalaatin josko se menis alas...On niin kuuma!!



Mitenhän Miiriksellä on meno :/, hui, varmaan tositoimissa...Niin ja paljon onnea HOXALLE, en tainnut muistaa onnitella vielä, tai jos onnittelin niin toistamiseen sitten, lahopää, ei muista.



ÄITIMIIALLE kanssa " terkkuja" , kyllä tämä juu alkaa hermoon käydä tämä odotus, mutta ihan luottavaisin mielin oon ite, ihme kyllä. En jaksa uskoa että synnytys rävähtäisi rytinällä käyntiin, toivoa sopii ainakin niin........



t. minä taas

kun en muista, mitä on aiemmin ollut juttua...



Eikös jollakulla ollut jokunen päivä ennen synnytystä tuhruvuotoa? Onko muita, joilla tällä hetkellä ollut? Voiko siitä päätellä yhtään mitään muuta, kuin että jotain sentään tapahtuu kohdunsuulla?



Summerska

Täällä on ollu tapahtumarikas päivä. Aamulla oli neuvola, jossa valitin lääkkeistä huolimatta jatkuvaa päänsärkyä. No, koska verenpaine oli 143/93 (pissi puhdas) terkkari käski mennä äpolille ja sinnehän sitä pöraytettiin kesken miehen työpäivän. Ottivat käyrää ja lääkäri teki ultra- ja sisätutkimuksen. Kaikki oli ok, joten eikun kotia takas lepäämään ja panadolia poskeen sekä kyytipojaksi vichya, joka auttaa kuulema tässä kuumuudessa. Hyvää on se, että kaikki oli vaavilla ok, mutta harmillista se ettei vieläkään pääse tästä masusta eroon. No, pitää nyt yrittää levätä, joten jospa se tästä.



Nyt siis lepäämään...



Heanka ja vaavi 40+1

Eiliset kivut olikin sitä, että nyt on vauvan pää pudonnut lähtökuoppiin. Just nyt on hyvä olla, mutta äsken särki niin pirukseen vatsaa että se taas heijasti reisiin saakka. Arvuuteltiin siinä nlatädin kanssa, että nähdäänkö ensi viikolla! Mies on tämän yön töissä ja sitten on viikko vapaata! Osuispa siihen rakoon sitten tuo lähtö!



Venla ja Eppu 39+1

Vaikken tänne oo kauheen ahkerana kirjoitellut viime aikoina niin kerron kuitenkin että meille syntyi 14.6(rv39+4) pikkuinen Prinssi: 4164g ja 52cm

Sunnuntaina kotiuduttiin rauhallisen pikkumiehen kanssa ja nyt totutellaan arkeen kotona. Synnytys meni hyvin vaikka kestikin aika pitkään (mm ponnistusvaihe yli 1h)



Tsemppiä kaikille vauvaa viel odottaville ja Onnittelut vauvan noutaneille kesäkertuille!!



Miitsu ja Pikkumies 1vko

Mirju, kalvojenpuhkaisua suunnittelivat käynnistykseksi -> riippuu toki miten paikat ovat auki jne, että onnistuuko. Aion kyllä ehdottaa sitten lääkkeellistä käynnistystä jos en ole tarpeeksi auki. Toivon et ois mukava lekuri paikalla ja antamaan myöten ;D



Neuvolassa olin minäkin tänään.

Kaikki ok. Sf mitta täälkin sentin vähempi ja hieman vähemmän tuntuisi kuulemma lapsivettä olevan. Mutta käsikopelolla sitä ei tarkkaan voi sanoa, joten eiköhän sekin selvine huomenna siel synnytyssairaalas ku ultraavat.



Mutta, on niin tuskainen olo et menen sohvalle takas ;)



Marieela kera Palleron 39+3

Ensiksi onneksi olkoon kaikille vauvan saaneille!



Sitten supistuksia niitä kaipaaville!



Ja tuulta kaikille viilennystä tarvitseville....



Aika menee siivillä ja meitin poju täyttää illalla 1 viikon. Kiltti tuo on kun mikä. Ei turhia kitise ja nukkuu pitkiä pätkiä. Tytön vauva ajan jälkeen en olisi osannut kuvitella tällaista vauva elämää ollenkaan. Isosisko on ottanut veikan vastaan todella hyvin ja aina välillä tulee niitä ärrimurreja, mutta menevät nopeasti ohitse.



Kuumuus on aivan kamalaa ja suihkussa saa käydä urakalla. Syödä pitäisi ja juoda, mutta se menee pakottamisen puolelle. Paino on nyt viikossa pudonnut 8 kg viimeisestä neuvolakäynnistä, joten olen päätynyt viisi kiloa alle lähtö painon.



Eilen käytiin pojun kanssa neuvolassa näytillä. Poika kävi vaakaalla ja oli miltei syntymäpainossaan. Mulla oli hb jo korjaantunut reiluhkosta vuodosta huolimatta eli nyt oli jo 126. Mietin tuossa, että kohdattiinkohan me meerinaipankanssa eilen neuvolassa iltapäivällä??



Eipä tarvitse vastata, jos osuu ja haluat pysyä tuntemattomana. Me oltiin pikku pojun ja tytön kanssa siinä menossa näytille=)



Anteeksi tämä kovin omanapainen kirjoitus, mutta en pinoja jaksanut alkaa lukemaan. Kovasti onnea matkaan kaikilla lähtijöille ja varsinkin mariadee on mielessä.



Lytte ja Pikku-Ukko 1 vko

Onnea muillekin jakautuneille! Ja tsemppiä niille, jotka odottavat vielä omaa vauvaansa syntyväksi.



Eli meidän pikkuinen syntyi sitten perjantaina (16.6.06) ja kaikki meni sunnitellusti ja hyvin. Arvatkaa muuten minkä takia en pystynyut nukkumaan to-pe välisenä yönä.. Oli " kevyt" jännitys päällä.. Aamulla sitten menimme klo 7 TYKSiin ja leikkaussaliin pääsimme klo 8:10. Kotiuduimme jo eilen (20.6.) puoliltapäivin, nyt sitten totuttaudutaan tähän vauva-arkeen. Viime yö oli todellista luksusta kun sai nukkua, eikä tarvinnut herätä muiden vauvajen itkuun. Kyllä nuo yöt on sairaalassa melko levottomia..



HOXA: olimme sitten samaan aikaan TYKSissä, olitko osastolla 310 vai 311?



~nandiitti ja " emmi" 5 vrk

ja muutkin jo synnyttäneet, kummalla osastolla olitte ja oliko mukavan oloinen vai epäviihtyisä?



Eikö täällä ole ketään muuta tiputtelijaa? Alkaa hermo mennä tämän odottamisen ja ihmettelemisen kanssa... Mikähän mahtaa olla pisin aika, että on tiputellut ennen synnytystä? Olen jopa miettinyt, että voiko hermoilulla hidastaa synnytyksen käynnistymistä... Varmaan jossain määrin voi, mutta pakkohan sen joskus on ulos tulla...



Summerska

Alkaa hermo mennä tämän ällöttävän nihkeän hikoilun kanssa, argh!!



NANDIITTI, eikös sulla ollut sovittu sektio? Mitenkä kaikki meni? Mulla on ens maanantaina se edessä, jännittää niin pirusti. Toivottavasti mäkin pääsisin sitten heti aamusta leikkuriin. Tytön kanssa mun piti mennä heti aamusta sairaalaan ja leikkauksen piti olla heti aamulla klo 08.00 mutta siinäpä tulikin useampi kiireellinen ja hätäsektio väliin että vasta iltapäivästä päästiin sitten. Sekös pikkaisen (!!) pukkasi paniikkia kun kerkesi ajatella ties mitä ja vauva potki villisti vielä masussa ja huippaamaankin alkoi kun ei ollut saanut syödä eikä juoda mitään aikoihin. Nyt mun pitää soittaa juhannus-sunnuntaina illalla kyseiselle osastolle ja kysyä monentenako olen leikkausjonossa, tyyliin monelta kannattaa edes saapua sairaalaan :/ .



LYTTE, ihanaa että arki sujuu ja vauva on rauhallinen! Mikä sen ihanampaa kun suht lempeä lasku uudelle tilanteelle. Meilläkin tosin neiti oli itse rauhallisuus reilut puolitoista viikkoa aikoinaan, sitten alkoi hiipiä aavistus vatsaongelmista ja reilu kaksi viikkoisena koliikki jo sitten olikin täyttä totta! Toivoa sopii ettei nyt tulisi sitä samaa eteen, en tiedä miten tällä iällä jaksaisin sitä valvomista, vaikka eipä siinä vaihtoehtojakaan ole.



Tänään purskahdin itkuun kesken automatkan kun alkoi tuntua että jännitys kaiken suhteen on nyt niin huipussaan! Ajattelin että jos sektio menee hyvin ja vauva on terve niin en ikinä ikinä ikinä valita mistään eläissäni ja vollotin niin että lapsetkin taas äimisteli mikä ihme äidillä oikein on. Onhan tämä aikamoista loppujen lopuksi meille äideille kun jossain takaraivossa on kauhea murhe onko vauvalla kaikki hyvin, mitäs jos ei olekaan ja mitäs jos synnytyksessä käy jotain ja itse kuolee tai vauva vammautuu tms tms., huh, kylläpä purkautui taas patoutumia siinä itkiessä!



Kunpa tämä vaan olisi pian ohi ja se ihana vauva sylissä tuhisemassa niin lupaan olla loppuikäni valittamati mistään..... =0.



Oletteko muuten ottaneet sen rokotuksen, te joilla on jo vauvat maailmassa? Mä oon edelleen ihan kahdenvaiheilla ottaako vai ei??



t. mariadee ja kammottavat elefanttinilkat :((

Pakko oli vielä kirjoittaa kun luin pinon just...



Lytte:ajattelin eilen ihan samaa siellä neuvolassa,uskomatonta,jotenkin tuli vaan sellainen olo.Puhuin kotona miehellekin siitä,mutta toisaalta ajattelin,että aikamoinen sattuma kun täälläkin väkeä riittää!Mutta jäi kyllä vaivaamaan,heh!Kyllä se minä olin tuskissani....Ihana pieni mies oli kyllä teillä....Ja suloinen isosisko! Käydään sitten samassa neuvolassa,mutta vissiin eri terkalla?!?



Huomenna aamulla siis äippäpolille klo 8.Tänään illalla jopa supisteli kun olimme isovanhemmilla käymässä.Katsotaan tuleeko vaari lapsia vahtimaan aamulla vai jopa yöllä.Uskon kyllä,että aamulla.



Nyt täytyy lähteä laittamaan lapsia nukkumaan ja tekemään vielä ruokaa huomiseksi!



terkuin MEERINÄIPPÄ 41+4

mirju76:Mulla on tänään neuvola ja ajattelin pyytää kätilöä kurkkaamaan kohdunsuulle. Mulla on supistellu nyt kolme päivää säännöllisesti muutamien tuntien ajan. Lisäksi mulla on niitä kramppiin jääviä supistuksia, joista meinaan kysellä että onko edes normaalia. Tänäkin aamuna sellanen kesti melkein 10min. ennen kuin kipu hellitti. Onko muilla sellaisia? Tulee supistus, joka jää ns. kramppiin. Kipu on kamala ja maha on kovana koko ajan. Melkein oksensin aamulla sen supistuksen aikana, kun tuli niin huono olokin. Yleensä ne kestää n. 5min.



[color=red] Mulla oli synnytyksessä avautumisen loppu vaiheessa

juuri tollaisia suppareita,etteivät millään meinanneet loppua. Ja sama juttu oli sitten ponnistusvaiheen loppu päässä tuntui aivan kuin supistus ei ikinä menis ohi ja ei voinut/kerennyt edes vetämään henkeä välissä.



Jaksuja

Lilli ja tyttö 4 viikkoa