Lue keskustelun säännöt.
Suosittele koirarotua...
17.01.2020 |
Meillä olisi tarkoitus ottaa koira ja nyt mietinnässä on, että mikä rotu. Meillä on teini-ikäiset lapset ja aiempaa kokemusta on sheltistä. Shelttiä emme enää ota, koska meille sattui aivan älyttömän paimenviettinen tapaus (tätä ominaisuutta saatiin kyllä hyvin koulutettua pois), joka oli lisäksi todella epävarma ja arka. Lopulta myös parantumattomasti sairas. Sheltti on rotuna kyllä ihana ja kaikki tapaamani rodun edustajat ovat olleet aivan ihania, mutta tuo meidän yksilö oli vain onnistunut perimään kaikki mahdolliset ei toivotut tai kärjistyneet ominaisuudet. En suoraan sanoen uskalla enää ottaa kyseisen rodun edustajaa.
Toiveena olisi mahdollisimman koirarotu, joka on avoin niin omaa perhettä kuin vieraita kohtaan, iloinen, reipas ja sopeutuvainen rotu. Kovin haukkuherkkä ei saisi olla. Koko luokaltaan mielellään noin max. 10 kg. Pääasiassa olisi ihan perheenjäsen, varsinaisia harrastussuunnitelmia ei ole. Ulkoilla saa päivässä vähintään 1-3 h.
Kommentit (62)
EI s..tana yhtään lisä koiraa tähän maailmaan. Ihmiset kuolevat nälkään ja täällä kysellään minkälaisen koiran voisi ottaa. Sen koiran hankintarahan laitat NYT heti uniseffille ja sen jälkee 100€ /kk kummiyhdistykselle. Vielä säästät vakuutusja lääkärirahat ja lahjoitat ne johonkin hyvään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Cavalier, ihana perhekoira ja Suomessa kasvatus on vastuullista.
Villakoira tai tanskalais-ruotsalainen pihakoira. Pihiksellä helppohoitoisempi turkki. Oppivaisia ja avoimia molemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Cavalier, ihana perhekoira ja Suomessa kasvatus on vastuullista.
Höpö höpö, kärsivät paljon, kun aivot eivät enää mahdu kalloon! Älä vaan ota cavalieria!
Cockerspanieli voisi olla hyvä. Ovat avoimia, hiljaisia. Nartut ovat pienempiä, kuin urokset.
Whippet voisi myös olla hyvä, helppoja, hiljaisia. Nartut ovat siinä 10 kg paikkeilla tai vähän reilu.
Tai keskikokoinen villakoira?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Villakoira. Älykkäitä ja iloisia koiria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Cavalier, ihana perhekoira ja Suomessa kasvatus on vastuullista.
Höpö höpö, kärsivät paljon, kun aivot eivät enää mahdu kalloon! Älä vaan ota cavalieria!
Cockerspanieli voisi olla hyvä. Ovat avoimia, hiljaisia. Nartut ovat pienempiä, kuin urokset.
Whippet voisi myös olla hyvä, helppoja, hiljaisia. Nartut ovat siinä 10 kg paikkeilla tai vähän reilu.
Tai keskikokoinen villakoira?
Cockereissa on myös jonkin verran luonnehäiriöisiä, joten jos haluaa vaihtelua vaikean koiran jälkeen niin kannattaa oikeasti etsiä varmemmin helppo rotu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Villakoira tai tanskalais-ruotsalainen pihakoira. Pihiksellä helppohoitoisempi turkki. Oppivaisia ja avoimia molemmat.
Tanskalais-ruotsalaista pihakoiraa voi olla tosi vaikea saada ja eikös nekin ole arkoja?
Vierailija kirjoitti:
EI s..tana yhtään lisä koiraa tähän maailmaan. Ihmiset kuolevat nälkään ja täällä kysellään minkälaisen koiran voisi ottaa. Sen koiran hankintarahan laitat NYT heti uniseffille ja sen jälkee 100€ /kk kummiyhdistykselle. Vielä säästät vakuutusja lääkärirahat ja lahjoitat ne johonkin hyvään.
sinä varmaan olet luopunut autosta, harrastuksista, alkoholista, ylensyönnistä ym ja säästyneet rahat lahjoitat hyväntekeväisyyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä koira ois luonteeltaan oikeasti tosi helppo? Siis sopisi perhekoiraksi ja olisi ystävällinen vieraille ihmisille ja muille koirille? Meillä kanssa todella haastava koira ja olisi ihana ottaa seuraavaksi koira, jonka takia ei koko ajan olisi hermot ja oma jaksaminen riekaleina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Cavalier, ihana perhekoira ja Suomessa kasvatus on vastuullista.
Höpö höpö, kärsivät paljon, kun aivot eivät enää mahdu kalloon! Älä vaan ota cavalieria!
Cockerspanieli voisi olla hyvä. Ovat avoimia, hiljaisia. Nartut ovat pienempiä, kuin urokset.
Whippet voisi myös olla hyvä, helppoja, hiljaisia. Nartut ovat siinä 10 kg paikkeilla tai vähän reilu.
Tai keskikokoinen villakoira?
HÖPÖ HÖPÖ! Suurin osa syringomyeliaa sairastavista koirista on täysin oireettomia ja kivuttomia. Ne eivät kärsi "sairaudestaan".
Ja tuo sinun ehdottamasi cockerspanieli on yksi sairaimmista koiraroduista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ollut villakoira ja nyt coton de tulear ja suosittelen molempia. Cottonia taidetaan tosin pitää vielä villistäkin sopeutuvampana. Molemmat pieniä ja karvaa ei lähde. Tosin pitää trimmata turkkia.
Vierailija kirjoitti:
EI s..tana yhtään lisä koiraa tähän maailmaan. Ihmiset kuolevat nälkään ja täällä kysellään minkälaisen koiran voisi ottaa. Sen koiran hankintarahan laitat NYT heti uniseffille ja sen jälkee 100€ /kk kummiyhdistykselle. Vielä säästät vakuutusja lääkärirahat ja lahjoitat ne johonkin hyvään.
Ei s**tana enää yhtään toimentonta av-palstailua, hus siitä vaikka vapaaehtoishommiin!
Vierailija kirjoitti:
Bostoninterrieri. Bostoninterrieri ei ole nimestään huolimatta terrieri, vaan se on sukua bulldogeille ja mastiffeille. Bostoni on älykäs ja ystävällinen seurakoira. Bostoni on hiljainen ja sosiaalinen rotu.
Kotimaassaan Yhdysvalloissa bostoninterrieriä kutsutaan usein leikkisästi "amerikkalaiseksi herrasmieheksi" johtuen bostonin ystävällisestä luonteesta ja värityksestä, joka tuo mieleen miesten tumman puvun valkoisine paitoineen.
Bostoninterrierin hienolaatuinen karva on lyhyttä ja kiiltävää. Väriltään se on joko brindle, seal (musta, jossa on punainen vivahde) tai musta. Yleisin väri on brindle. Kaikissa väreissä tulee olla valkoiset symmetriset merkit.
Bostoninterrieri ei vaadi välttämättä pitkiä lenkkejä, mutta jaksaa kuitenkin liikkua paljon. Turkki on helppohoitoinen. Se harjataan ja pyyhitään kostealla liinalla tarvittaessa. Turkista ei irtoa karvaa.
Ohut ja lyhyt turkki ei suojaa bostonia Suomen talvessa, joten koiralle puetaan kelin mukaan päälle mantteli, haalari tai villapaita, eikä kovilla pakkasilla lenkkeillä kovin pitkälle. Monelle bostonin omistajalle ompelemisesta ja neulomisesta on tullut koiran myötä uusi harrastus, sillä hyvin istuvia valmisvaatteita voi olla vaikea löytää.
Bostoninterrierin kanssa voi harrastaa agilityä, tokoa, koiratanssia, pelastusetsintää ja näyttelyitä.
Bostoninterrierillä ei ole metsästysviettiä, joten se ei karkaa vaan pysyy omistajansa läheisyydessä. Metsästysvietin puutteen vuoksi se tulee myös hyvin toimeen muiden eläinten kanssa.
Suomeen ensimmäinen bostoni saapui vuonna 1955, mutta rotu oli pitkään melko harvinainen, ja on yleistynyt Suomessa vasta viime vuosina. Yhdysvalloissa bostoninterrieri on suosittu rotu, onhan se Yhdysvaltojen kansalliskoira.
Bostoninterrieri on melko terve ja pitkäikäinen rotu. Niillä tavataan allergioita, epilepsiaa ja silmäsairauksia. Rodulla on lyhyt kuono, mutta silti niillä esiintyy suhteellisen harvoin hengitysvaikeuksia. Bostoni saattaa elää lähes 20-vuotiaaksi.
Joo ei todellakaan lyttykuonoista brakyrotua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EI s..tana yhtään lisä koiraa tähän maailmaan. Ihmiset kuolevat nälkään ja täällä kysellään minkälaisen koiran voisi ottaa. Sen koiran hankintarahan laitat NYT heti uniseffille ja sen jälkee 100€ /kk kummiyhdistykselle. Vielä säästät vakuutusja lääkärirahat ja lahjoitat ne johonkin hyvään.
Eipä ole sinun päätettävissäsi, omalla elämälläsi voit onneksi tehdä ihan mitä haluat.
Koira tuo mahdottomasti iloa ja ihanuutta tähän masentavaan globaalin kapitalismin ja neoliberalismin sävyttämään ja ehdoilla tapahtuvaan paskaan maailmaan ja saattaa jopa pelastaa ihmisiä yksinäisyydeltä, masennukselta ja suoranaiselta epätoivolta.
Hyvällä tuurilla näin. Mutta sheltti on niin suosittu nykyään, että luonne on alkanut kärsiä ja enemmän ja enemmän näkyy terrierimäisiä shelttejä... Sitten kun kuitenkin voi olla taipumus arkuuteen niin yhdistelmä on erittäin huono. Koiramme lehdessä tätä on kritisoitu ja kasvattajilta peräänkuulutettu sitä, että kiinnittäisivät enemmän huomiota luonteeseen.
Sitten sekin, että ihan tavallista koiraa ei kasvatuksella tai sen puutteella pilata ellei kyse ole suoranaisesta väkivallasta tai siitä, että koirasta ei huolehdita. Sheltin luonteessa jos jokin on vinossa niin sitä on vaikeaa tavallisen pulliaisen osata korjata. Siksi jokin varmempi luonteinen koira olisi ap:lle varmastikin hyvä. Meillä on aina ollut kultasianoutajia, mutta tietysti niidenkin pentuaika on aika villiä ja koirana liian iso ap:n toiveisiin nähden. Muutoin aivan ihana perhekoira.